Vapaa Sana, December 30, 1975

              Sivu 6 — Vtpi iaM „
' N # ')& TfataljluK Hp Tfletdiy Dc 30
Sahara oli kerran vehmas ja
asuttu kunnes luonnonolosuh-teissa
tapahtuneet muutokset
autioittivat sen vuosituhansia
sitten Tämä aavikoituminen
jatkuu vielä meidän paivinäm-mcki- n
JJrkyttävimmin tämä
tuli esille Saharan eteläreunana
kiertävää ns Sahclln aluetta
kohdanneen pitkän kuivuuden
kauden aikana joka nyt jatkuu
jo kuudetta uottaan
Maailman uudessa niukentu-neessa
elintarviketilanteessa Sa-hdin
onnettomuus on kuitenkin
herättänvt ajatuksen aavikon
työntämisestä takaisin ja uusi-en
viljelyalueiden valtaamisesta
Saharalta Ajatus ei ole miele-tön
Maailmalla on tarvittava
tieto autiomaan muuttamisesta
kukoistavaksi kysymys on vain
siitä onko silla tarvittava tah-to
Sahara ei ole lähtemätön arpi
afrikkalaisessa maisemassa Ih-minen
ci liioin ole voimaton tä-män
maailman suurimman aa-vikkoalueen
jatkuvan laajene-misen
edessä Sahelin kuivuus-alueen
asukkaat Saharan etelä-reunalla
ovat kipeästi tietoisia
siitä että heidän on saatava Sa-hara
perääntymään elleivät he
halua tulla tungetuksi yhä ete-lämmäksi
kohti aarniometsiä ja
merta
Saharan leviämisen pysäyttä-misellä
ja aavikon valtaamisella
takaisin maanviljelykselle ja
karjanhoidolle olisi merkittävät
käjtännön seuraamukset Kuu-si
vuotta sitten Yhdysvaltain
hallitus päätti suunnata suurim-man
osan Afrikan avustaan ns
etusijaisille valtioille sellaisille
kuin Nigeria ja Etiopia joilla
katsottiin olevan parhaat edel-lytykset
jatkuvaan taloudelli-seen
kasvuun
Pienempiä ja köyhempiä mal-ta
ci katsottu 'taloudellisesti
"elinkelpoisiksi" Ne pudotettiin
joko kokonaan avustettavien
luettelosta tai niille annettiin
vain suuresta kaakunjaosta jää-neet
muruset Näihin viimeksi
mainittuihin kuuluivat Sahelin
valtiot: Tshad Niger Ylä-Vol- ta
Mali Mauritania ja Senegal Nä-mä
kuivuuden koettelemat val-tiot
ovat joutuneet siirtämään
kehity haaveensa kauas tulevai-suuteen
yrittäessään pelastaa
kansojaan nälkäkuolemalta
Aavikon vesiaarre
Kuivuuden katastrofista voi
kuitenkin olla se etu että se pa-nee
uudestaan määrittelemään
millainen on elinkelpoinen kan-santalous
Nyt kun sana ylijää--
Suomen Torontossa olevan
paa konsuliviraston osoite ia
virka-aik- a ovat seuraavat:
Consulale General of Flnlanl
Yonge—Egllnton Centre
20 Egllnton Av e W Sulte 1109
Canada Permanent
Tower
Toronto Ontario M4R 1KS
Virka-aik- a on klo 0900—1630
Virasto on avoinna vleisölle
klo 1100 — 1500
KonsullaMat puh
(416) 486-164- 2 Kaupalliset siat
puh (416) 482-411- 1
Pääkonsuli viraston toimi-nii-in- ä
on koko Kanada
+-++o+o+-
++
Suomalaisten AA-ker- ho kokoukset keskiviikkoisin klo
8 UL 750 Spadina Av
(YMUIIA)
Jos alkoholi on ongelmasi oid
tervetullut --uraamme
t iffiro '' 4wiStä _ i m v M !$f1 UT--- -' SAHARAN
liiekkamerestä vilja-ait- ta
mä ainakin maailman elintar-viketilanteen
yhteydessä on ka-donnut
maataloussuunnitteli-joide- n
sanavarastosta valtion
kyky tuottaa maataloustuotteita
saa osakseen hiukan enemmän
huomiota kuin pelkän alaviit-teen
maan mineraalirikkauksicn
ja teollisen tuotantokyvyn rin-nalla
Elintarvikkeiden niukkuutta
potevassa maailmassa yksittäi-sen
valtion elintarvikkeiden
omavaraisuus nousee tärkeäksi
tekijäksi maan talouden vank-kana
perustana ja mahdollisena
tasapainottavana poliittisena te-kijänä
Kyky kasvattaa enem-män
kuin itse tarvitsee ja siten
ruokkia niitä jotka eivät itse
pysty tyydyttämään tarpeitaan
on katsottava vielä suuremman
taloudellisen elinkelpoisuuden
osoitukseksi
Sahelin kuivuuden vaivaamat
alueet täyttävät tämän taloudel-lisen
elinkelpoisuuden uuden
määritelmän vaatimukset Ne
pys!y vät tuottamaan riittävästi
ravintoa omien verrattain vähä-lukuist- en
väestöjensä ruokkimi-seksi
eivätkä niiden mahdolli-suudet
lopu vain tähän vaan ne
pystyvät ruokkimaan myös suu-ret
määrät naapureitaan Afri-kan
läsirannikolla samoin kuin
muissa maanosissa mikäli nii-den
edellytyksiä käytetään hy-väksi
Luonto on ehkä ollut armo-ton
salliessaan Saharan levittäy-tyä
ja tuhota sen rikkaan eko-systeemin
joka kerran peitti
Afrikan päärynämäisen maan-osan
leveän pohjoisosan Mutta
se jätti jälkeensä keinon jolla
voidaan tehdä tyhjäksi suuri
osa tapahtuneesta vahingosta
Muistona menneistä runsauden
päivistä on Saharan pinnan alla
suuret vesivarastot Saharasta
voitaisiin sanoa että sen pinnan
alla lainehtii suuri meri
Tämä ei ole mikään uusi tie-to
Paimentolaiset ovat aina
tienneet että pinnan alla on vet-tä
sille joka jaksaa kaivaa tar-peeksi
syvälle He tyytyhät kui-tenkin
niihin lähteisiin joita
pulppusi pinnalle aavikon har-voilla
kaukana toisistaan ole-ill- a
kcidasalueilla Paikoillaan
asuvat talonpoikaisyhteisöt tie-sivät
niin ikään että aavikko
kätki poveensa vettä mutta niin
kauan kuin taempana riitti ver-rattain
avointa ja viljavaa maa-ta
ne alistuivat Allahin tahtoon
ja perääntyivät aavikon tieltä
Näillä talonpoikalsyhtcisöillä
cl ollut enempää tarvetta kuin
tarpeellista teknologista tietoa
käyttää hyväkseen maanalaista
vettä kastella hiekka-aavikko- ja
ja lisätä satoaan Nyt on kui-tenkin
olemassa sekä tarve että
tarpeellinen tieto
Nigerin kokeilu
Kufrassa Libyan luoteiskul-massa
olevalla keidasalueeUa
suuri öljy-yhti- ö Occidental Pet-roleum
Company ja Libyan hal-litus
ovat yhteisvoimin muutta-neet
laajoja hiekka-alueit- a veh-maiksi
maatalousalueiksi joil-ta
saadaan kolme satoa vuodes-sa
öljyä muualla Libyassa
maan alta pumppaavat johdot
pumppaavat täällä maan alta
vettä Occidental-yhtiö- n asian-tuntijat
uskovat Kufrassa ole-van
riittävästi vettä puolen mii- -
Uudet ja käytetyt autot
Ross Wep Moitrs Ckev Olds
360 Reidale Blvd Rexdale
I Kysykää
John (Jim!) Polta 743-181- 0 — - - - -- " - - -
joonan hehtaarin kastelemiseen
800 vuoden ajaksi
Samanlaisia mahdollisuuksia
on runsaasti muuallakin Saha-rassa
jossa elintarvikehuollos-taan
huolestunut maailma on
valmis antamaan tarvittavat
pääomat aavikkojen muuttami-seksi
kasvamaan viljaa ja hedel-mäpuita
Eräs tällainen kokei-lu
on virctllä Nigerissä Hank-keen
takana on Texasin teknil-linen
korkeakoulu ja Africare-niminc- n
järjestö Tarkoituksena
on Saharan eteläreunalla oleval-la
koealueella osoittaa että'
maanalaisten vesivarastojen a-vu- lla
laajenevan aavikon uh-kaama
ja jo aavikon valtaama
maakin voidaan vielä pelastaa
Kokeilun järjestäjien asetta-ma
tutkijaryhmä on arvioinut
että noin 5 miljoonan punnan
pääomasijoituksella voidaan
muuttaa lähe 400 000 hehtaa-ria
hylättyä autiomaata karja-j- a
maanviljely syhtcisöksi joka
tuottaa lihakarjaa vientiin ja
elintarvikkeita paljon yli paikal-lisen
tarpeen Karjojen koko ja
laiduntaminen säädetään maan
kantokyvyn mukaan silmällä pi-täen
aavikoitumisen leviämisen
estämistä
Tarpeeksi ankarien ja todelli-suutta
vastaavien koeolosuhtei-den
armistamiseksi on koepai-kaksi
valittu eräs alue itäisestä
Nigeristä jossa maaperälaatu
vuotuinen sademäärä ja pohja-vesivarast- ot
ovat hiukan Sahe-lin
vyöhykkeelle normaaleja hei-kommat
Kokeeseen saa osallis-tua
vain 500 taloutta Noin kol-mesataa
näistä on tavallisia pai-mentolaisia
Paimcntolaistalou-dc- t
ostavat tulevaa tuotantoa
vastaan annetun lainan turvin
pienen karjakannan jota sitten
vähin erin kasvatetaan Myös
pieni jalostusasema perustetaan
ja talouksien käytettävissä on
myös alueella vakituisesti asu-va
karjankasvatuksen asiantun-tija
tj
Jäljelläolevat 200 perhettä
kasvattavat erilaisia viljelyskas-veja
kuten maissia vehnää ja
kasviksia omiksi ja karjaa kas-vattavien
työtovcriensa tarpeik-si
karjan rehuksi ja myytäväk-si
Kaikkein tärkein ja myös kal-lein
tekijä on kastelun ja veden-saannin
järjestäminen Porakai-vo
on tehtävä jokaista 400 heh-taarin
laidunaluetta kohti ja sa-moin
on porakaivoja tehtävä
peltojen kastelemista varten
Missä tuulimyllyt ja käsikäyt-töiset
pumput eivät riitä sinne
on öljyä tuotava yli 1500 kilo-metrin
päästä rannikolta moot-torikäyttöisiä
pumppuja varten
Tässä koesuunnitelmassa saa-tuja
kokemuksia voidaan myö-hemmin
käyttää hyväksi muissa
vastaavanlaisissa yrityksissä Af-rikassa
Suunnitelman pääomakustan-nukset
on arvioitu pahimpien
mahdollisten olosuhteiden mu-kaan
Normaalien vuodenaika-sateide- n
paluu esimerkiksi pie-nentäisi
suuresti veden pump-paamisen
tarvetta ja kustannuk-sia
Yhteinen etu
Karjanhoito ei olisi taloudelli-sesti
kannattavaa alkuvuosina
Kehittämisvaiheen aikana tar-vittaisiin
tosiasiallisesti vuodes-sa
noin 800 000 punnan arvosta
rahallista tukea Summa saatai-siin
pienenemään noin 350 000
punnaksi viiden vuoden kulues-sa
kun koulutettu paikallinen
henkilökunta voi astua ulkomai-sen
tilalle Mikäli palkalliset öl-jynetsi-nnät
osoittautuvat tulok-sellisiksi
tuen tarve voi vähetä
vielä" nopeammin
Oa arvioitti että suunnitelma
kuudentena vuotenaan alkaisi
tuottaa vähäistä voittoa Tässä
laskelmassa ei näy aavikoitumi-selta
pelastetun ja aavikolta ta-kaisin
vallatun maan arvo Syy-tä
on myös punnita eräitä mui-ta
tärkeitä joskin vähemmän
kouraant untuvia yhteiskunnalli-sia
etuja Sahelin koko kahden-tuhannen
mailin pituisella Saha-ran
vastaisella reunalla Senega-lista
Tshadiin tällainen suunni-telma
ci vain pysäyttäisi Saha-ran
etenemistä vaan tekisi sa-malla
tarpeettomiksi suuret tau-teja
ja kurjuutta kihisevät pa-kolaisleirit
ja pafauttaisl toivon
ja arvokkuuden ihmisille jotka
eivät ole tottuneet elämään
avustusten varassa ja jotka
ovat ennen olfcct ylpeän itseen-sä
luottavia kaikista ihmisen
tuntemista ankani mpiin kuulu-vissa
elämänolosuhteissa
Vielä tärkeämpää on että täs-tä
lopulta ehkä miljoonia eek-kerei- lä
käsittävästä yhdistetty
jen karja- - ja maanviljelyskylicn
ketjusta voi tulla tärkeä rengas
siinä maailman clintarvikejär-jcstelmäss- ä
joka vaatii kehittä-mistä
ja kansainvälistä yhte-näistämistä
jotta kaikille ihmi-sille
voitaisiin taata riittävä ra-vinto
Tällainen päämäärä voi tun:
tua houkuttelevalta vain teori-assa
Maailman yleiseen vilja-tilanteese- en
lujasti sidoksissa
olevat ruokatavaroiden korkeat
hinnat huomioonottaen meidän
teollisuusmaiden asukkaiden
olisi aika ymmärtää että mei-dän
kaikkien etujen mukaista
on edistää elintarviketuotantoa
missä ikinä voimme
Kuten israelilaiset Occidental
Petroleum-yhti- ö ja Kalifornian
viljelijät ovat osoittaneet ei ole
mikään ihmetaito saada autio-maa
kukoistamaan Tarpeelli-nen
tekninen taito on Tarvitaan
vain vettä ja tahtoa Tiedämme
että Saharan kamaran alla on
vettä Mutta onko meillä ja
muilla tahtoa ottaa se sieltä e-sil- le?
Kehitysyhteistyö on me-nettänyt
makunsa monien sil-missä
jotka katsovat jo teh-neensä
tarpeeksi muun maail-man
hyväksi Sahelin ja Saha-ran
valtaamisen takaisin vilje-lyscl- le
täytyy kuitenkin olla
maailman yhteinen yritys Ara-bialaiset
öljypohatat esimerkik-si
voisivat hyvinkin sijoittaa
pienen osan jättituloistaan näi-den
ihmisten hyväksi jotka
ovat heidän muhamettilaisia us-konvelji- ään
ja samanlaisia aavi-kon
asukkaita kuin arabit itse-kin
Länsi-Afrika- n rantavaltioiden
etujen mukaista on niin ikään
sisämaan valtioiden tuotantoky-vyn
ja taloudellisen elinvoiman
palauttaminen Nigeria Norsun-luurannikko
Ghana Gabon Zai-re
ja Liberia ovat jo huomatta-villa
summilla osallistuneet kui-vuusalueiden
asukkaiden autta-miseen
Tämä aulis avustustoiminta
on ollut yhtä paljon käytännön
kuin ihmisystävällisten syiden
sanelemaa Monet Saheliniaa tihe
ämmin asutut rantavaltiot ovat
olleet huolissaan siitä että kui-vuus
ajaa miljoonat Sahelin
asukkaat etelämmäksi kuormit-tamaan
niiden yhteiskuntalat-toksi-a
ja luonnoncdellytyksiä ja
ehkäpä lisäämään niiden työt-tömien
joukkoja ja yhteiskun-nallista
levottomuutta
Sitä paitsi tiheään asuttujen
rantavaltioiden on otettava huo-mioon
myös omat jossain mää-rin
rajoitetut elintarvikkeiden
tuottamismahdollisuutensa Ne
varmasti arvostaisivat jos niil-lä
olisi pohjoisessa varma vilja-aitt- a
joka luotettavasti toimit-taisi
joka vuosi viljaa ja muita
elintarvikkeita vastineeksi ran-tavaltioiden
kehittyvän teolli-suuden
tuottamista
W#iiff f?K5 ??
'♦v -- tBnnMBlBHtafMBBAi
Kirjaimellisesti rikinkatkuisessa llmapii- - Jsuntosaliin tuuletuskanavien kautta Puhe- -
rlssa joutui eduskunta käymään budjettikes-kustelua
Töölön linnassa Eduskuntatalon
laajennustöiden räjäytyksistä peräisin olevaa
rlklnsavua pääsi nimittäin tunkeutumaan
MINNA HAVU:
Sen ensimmäisen nimi oli
Lemmikki Silla oli suuret ko-measti
kaartuvat sarvet ja läm-pimän
ruskea sileä karva jota
pienen kätösen oli niin mukava
silittää Sitäpaitsi se oli suuri ja
rauhallinen hyväluontoincn
elukka joka ei vähistä hälkäh-dell- yt
vaan jauhoi tyynesti sitä
suupalaa minkä eteensä sai Ei-kä
se nureksinut sitäkään että
suuren talon suuri navetta jossa
oli sentään seuraakin monen-mont- a
päätä oli vaihtunut pie-neen
pimeään pöksään missä
kuului vain sikapahasen öhinä
karsinassa Ilmeisesti se leveäs-sä
lehmänpäässään tajusi ase-mansa
arvokkuuden ja käyttäy-tyi
sen mukaan Oii vuosia sääs-tetty
ja pihistetty Ja tätä aar-retta
tietenkin nyt hellittiin ja
hemmoteltiin kaikin tavoin Jos
heinät eivät olleetkaan aina pa-rasta
laatua olipa aina tiedossa
kourallinen muuta hyvää eten-kin
emännän ilmestyessä ovesta
lypsy kiuluinccn
Mutta Lemmikkikin tuli sii-hen
ikään jolloin se ei enää pys-tynyt
antamaan kylliksi maltoi
ruokansa eteen ja sen matka
päättyi aitan lihatiinuun
Lemmikin paikan peri sitten
Ynnikki Tcräväsarvinen tempc-ramentik- as
kirjava kuikclo jon-ka
lähelle ei ollut hyvä mennä
Joskus se käsittämättömän kiu-kunpuuskan
vallassa potkaisi
maitokiulunkin lypsäjän käsistä
niin ettS kallisarvoinen loman-jatko
lensi valkeana kaarena
navetan seinään Taikka sitten
se sisukkaasti piteli maitosuo
nensa niin tiukasti kiinni että
pisaraakaan ei Urahtanut kiulun
pohjalle vaikka emäntä miten
olisi nännejä nyhtänyt ja utarei-ta
taputellut Lie ollut vähän
hullu koko elukka
Vähän ajan kuluttua ilmestyi
lihamiehen kärryillä pois viedyn
Afrikassa on runsaasti maail-man
taloudelle niin välttämät-tömiä
mineraaleja Poliittisen
tasapainoisuuden lisääminen
kehittämällä taloudellista perus-taa
kautta koko Länsi-Afrika-n
ja Sahelin alueen on sekä ter-veen
järjen että maailman kan-sojen
yhteisen edun mukaista
'IJiBBJiBBBBBBBBBrBBBBBBBBBBBBBl
bbbbbbbHVIjbbbK bVbhLbbbbHb1bbbbbbbbbH
BbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBHBBBBBBBBBBBBBBhB]
BBBBlBlBlBHBBBBBBBfBDIBBMBJSBBSMNiiÄiSHMBBÄJll
mies VJ Sukselaista ei pieni savu näy kiu-saavan
mutta vahtimestari Birger Wallen
(kesk) Ja apulaissihteeri George Palle ovat
tilanteesta huomattavasti huolestuneempia
— Lehtikuva Lepo lepo
lehmäni
kiukkupussin tilalle kaksikin
maitokonetta navetan parsiin
Suurellista pieneen mökkiin
mutta maitoa janoavia pikkusui-t- a
oli ilmestynyt pirttiin jo puo-lisen
tusinaa joten yhden lypsi-ki- n
anti ei riittänyt niiden tar-peisiin
Toinen näistä uusista tulok-kaista
oli laiska notkoselkäincn
pitkärunkoinen otus jota kut-suttiin
Lahjaksi Sillä ci ollut
sarvia mutta sitä sanottiin erit-täin
hyväksi maidonanta jaksi
ja sai se sitä olikin kun se il-taisin
maleksi hiljaksiin lai lu-melta
suuret utareet melkein
maata viistäen kummallisen ly-hyitten
jalkojen välissä
Se toinen Mielikki nimeltään
oli myös hyvän maitokoneen
maineessa mutta se oli heikko-hermoinen
pilalle hemmoteltu
oikukas elukka Silläkään-- ei ol-lut
san ia mutta suunnattoman
kova luupää jolla se puolusti
elintilaansa perin tehokkaasti
jos tarvittiin- - Mustasukkainen-kin
se oli etenkin emännästään
eikä ollut ensinkään harvinaista
että se lennätteli pelosta kirku-via
naapurin eukkoja pitkin pu-sikoita
jos se näki näiden jut-tuava- n
emännän kanssa polun
päässä Meistä mukuoista tä-mä
oli tietysti erityisen hauskaa
vallankin jos oli kyseessä joku
juorumuori josta emme erikoi-sesti
välittäneet ja mielelläm-me
olisimme yllyttäncctkin Mie-likkiä
perusteellisempaan takaa-ajoo- n
mutta emme uskaltaneet
selkäsaunan pelossa
Niin erilaisia kuin nämä sar-vekka-at
sekä sarvettomat oli-vatkin
meille mukuloille he oli-vat
kaikki kuin iso hirsi niskan
päällä Etenkin kesällä jolloin
olisi ollut niin paljon muuta ja
mielenkiintoista tekemistä Lai-tumet
kun olivat vähän kehnon-laisia
niin niille maitokoneille
piti kerätä ylimääräisiä sapus-koita
illoin aamuin Kulkea ko-pat
selässä pitkin kosteita ojia
ja ohdakkeita pursuvia pienta-reita
ja kerätä ruohoa ja lehtiä
sekä kaikkea syötäväksi kelpav
vaa vihantaa ammujen kyltymät-tömiin
mahoihin Eikä siitä puu-hasta
parannut karata vaikka
mieli olisi kuinka tehnyt uimaan
tai muuten vain mellastamaan
kylän muitten kakaroitten kans-sa
Jos livisti vitsa paukkui ja
lujasti Armoa ci saanut sekään
tenava joka eräänä kesänä louk-kasi
jalkansa jossain juostes-saan
ja se tuli niin kipeäksi et-tei
sillä voinut askeltakaan ot-taa
Koppa käteen vaan ja kon-tillaan
pitkin niityn reunaa re-huja
keräämään Taisi siinä it-kukin
silmässä olla ja kai tuli
kirotuksikin vaikka sellaista pu-hetta
ei mökissä saanutkaan
kuulua Jos kuului niin perä-päässä
puhui pian itse Koivunie-men
herra Tämä herra kun kuu-lui
yhtä pysyvästi mökin henki-lökuntaan
kuin Taivaan Isäkin
joka ci tosin koskaan lyönyt
mutta jota siitä huolimatta piti
pelätä hirveästi Jos ci pelännyt
koko pienen sielunsa voimalla
ia sovittanut tekojaan ja ajatuk-slaank- in
hänen mielensä mu-kaan
saattoi saada vaikka min-kälaisen
rangaistuksen Jos ci
ennen niin ainakin sitttn kun
oli joskus henkensä heittänyt
Olihan niitten clikoitten kans-sa
joskus mukavaakin Erikoi-sesti
keväällä kun ne laskettiin
suuriin metsiin laitumelle Sil-loin
piti mennä niitten mukan
muutamana ensi-- päivänä pitä-mään
vahtia etteivät ne keväi-sessä
vapauden hurmassaan tör-mäile
kovin pahasti eivätkä jou-du
puskusille naapurin elikkojen
kanssa Oi sitä keväistä ruohon
ja lehtien tuoretta tuoksua!
Ihan sen tuntee joskus vieläkin
nenässään kun näkee jostain
etäältä koivikkoisen vihreän
metsikön Kuuluu myöskin se
lintujen iloinen liverrys ja haavan
lehtien hiljainen suhina kun
ne talviunestaan heränneinä
kuiskuttelevat kuulumisia toisil-leen
i
Ja pienet paimenet kuluttivat
keväistä päivää mielensä mu-kaan
Jahtasivat muurahaisia
polulta tai ickivät-muut- a jouta-vaa
Saattoa atpa eväät syöty-ään
istua ihan hiljaa jonkun la-hokannon
nokassa tai maata sr
Iällään keväiltä tuoksuvassa
nurmessa tahyillen taivaan Ji-n- cä
Ei tarvinnut tuntea oman-tunnon
tuskia laiskottelemisesta
sillä eiväthän he toki laiskotel-leet
paimennustahan he tekivät
Mutta jos karvakintut nyhtivät
siinä lähistöllä ruohoa kaikessa
rauhasa niin mitäpä niissä oli-si
turhaan silmiään riiputtanut
' (Jatkoa 711a sivulla)