Vapaa Sana, February 19, 1944

              NO 22 -1- 44
Joka neUXs tunti ruttaa
Iliaita kolmeksi
'
päiväksi ja
Hän lopetti punecnsa paijonpu--
I huvalla olan kohautuKÄella
ramey ajatteli jo Kama mu
hin kimppuun Ja heittää hänet
-- rwn mutta hän huomasi ettei
hun voisi mitään voimakkaalle
Efrimiehelle
Kuinka voin olla vanna siitä
tti te ryvppää pullosta silloin
Kun minä käännän selkäni?" ky-5- 1
hän vihaisesti
Smith punastui vinasia muua
I hillitsi itsensä
Hyvä on" sanoi han "jalca--
kaamme vesi!"
Hän otti eräästä laatikosta tyh
jän pullon
-- Kaadan puolet vedestä tähän"
mol hän "Jos Juotte oman osan
ne heti Ja kuolette sitten Janoon
on se aivan oma asianne Tahdon
niii runsaskätlnen Ja antaa teille
hiukan enemmänkin kuin puolet—
en myötätunnosta teitä kohtaan
l sinne päinkään — vaan siitä
syystä ettette voi sanoa minun
kitsastelleen"
Han ojensi pullon Cagneylle
Oletteko nyt tyytyväinen?" ky
syi hän
Casney mutisi jotaKin josta ei
voinut saada selvää Hän näki
että pullo oli hyvän Joukon enem-män
kuin puolillaan Ja hän vei
sen niin kiivaasti huulilleen vttä
pari pisaraa lolskahtl hänen leu
alleenkin
-- Nvt tunnen oloni paljon pa
remmaksi" sanoi hän sitten
Smith pudisti tyytjmattoman
näköisenä päätään
Tulette pian itkemään verta
noiden pisaroiden takia Jotka ti
pautitte leuallenne sanoi nan
uin asetti oman pullonsa laa
tikkoon Ja peitti sen huolellisesti
Aurinko paahtoi koko pnivan
hirvittävän kuumasti Pilvet olivat
kokonaan kadonneet taivaalta
Camev ehdotti soutamista mut
ta Smith vakuutti ettei edes kah-dentoista
tunnin kova soutu veisi
heitä ollenkaan lähemmäksi maa
ta He kulkivat luultavasti parall-aan
merivirtojen mukana 'uutta
minne Ja kuinka kauan siitä el ol
lut tietoa
caenev nukkui koko Iltapäivin
purjeen varjossa Hän oli ostanut
Smithlltä Jälleen savukkeita —
Uisi kappaletta Kolme ensim-mäistä
oli maksanut neljäsataa
dollaria mutta kahdesta viimei
sestä Smith oli ottanut kuusisataa
dollaria Cagney oli kirjoitellut
shekkejä Smith el ollut tupakoi
nut ollenkaan Ja vettä han on
Juonut vain yhden ainoan kerran
Hinen suunsa oli aivan kuiva
mutta hän ponnisti kaikkensa
voidakseen olla Juomatta Cagney
oli Juonut Jokaikisen pisaran o-m- asta
pullostaan
Illalla Cagney sanoi:
On kai parempi että toinen
vain valvoo Sillä nukkuakin täy-tyy
Minä vain ottaa ensimmäisen
vahtivuoron sillä olen vlimelstm-mak- sl
nukkunut Herätän teidät
kyllä"
Smith hämmästyi hiukan mut-ta
tuli sitten hyvin Iloiseksi ehdo-tuksesta
Hän el ollut vuorokau-teen
ummistanut silmiään Hän
asettui veneen pohjalle Ja nukkui
heti
Hetken kuluttua hän heräsi ou-toon
kolinaan Hän avasi silmän-pä
Ja näki Cagneyn sen laatikon
kimpussa Jossa hänen vesipullon-pa
oli
Smith ryntäsi ylös Salaman no-peudella
hän oli Cagneyn kimpus-sa
ja löi häntä niin voimakkaasti
tttä muutamia pisaroita tuosta
kallisarvoisesta vedestä läiskähti
maahan
Hänen silmänsä leimusivat ja
hänen ensimmäinen ajatuksensa
oli kuristaa Cagney Mutta hän
hillitsi Itsensä Ja hellitti otteensa
"On olemassa toinenkin keino"
anoi hän "Missä teidän vetenne
en'"
--Minä minulla el ole
nää ollenkaan" änkytti Cagney
"Ja sen piti riittää kolmeksi päi-viksi
r
"Suuni oli kuin tulessa ja halu-tin
hiukan kostuttaa sitä" valke-- rl
Cagney
Smith hymyili pahaenteisesti
"Oma onnettomuutenne ettette
Ustänyt vettä" sanoi hin Mut-ta
Jos välttämättä haluatte kos-tuttaa
suutanne niin toin myydä
teille omastani — kymmenellä dol-larilla
pisaran"
Siinä tapauksessa aion olla Ii- san" sanoi Cagney raivoissaan
"Haluaisin mielelläni nihdi tel- iin nippuna hirressä!- - lisäsi tln kiivaasti
"Ikävä kym el tiilli ole hirs-iaita"
sanoi Smith rauhanisettt
He olivat viisi minuutta aivan
fcljaa
"Minun täytyy saada Tettil"
ärjähti Cagney sitten "Täyttäkää
mukini!"
"Kymmenellä dollarilla pisara"
sanoi Smith täyttäessään astiaa
'Tässä on tuhannella dollarilla"
Cagney tyhjensi astian yhdellä
hengenvedolla
"Kuinkahan sen maksun laita
on? tiedusteli Smith "Eiköhän
olisi parasta että kirjoitatte nyt
heti shekin?"
"Menkää hiiteen shekkeinenne'"
karjaisi Cagney
Smith kohotti kätensä mutta
laski sen kuitenkin alas
"Kuten haluatte" sanoi hän ol
kapäitään- - kohauttaen
Yö oli hiukan viileämpi Mutta
siitä huolimatta he molemmat
kärsivät kuumuudesta vaikka he
koettivatkin Istua aivan liikkumat-ta
Ei kestänyt kovinkaan kauan
ennenkuin Cagney pyysi uudelleen
vettä
"El pisaraakaan!" sanoi Smith
"Petitte minua äsken Ja muuten
tarvitsen itsekin sen mikä on
vielä Jälellä"
Cagney el vastannut mitään
mutta hetken kuluttua hän otti
esille shekkikirjansa Ja kirjoitti
siihen
"Maksan vedestä" sanoi hän kä-heästi
"Mutta antakaa minulle
heti!"
Smith nauroi
"Hinta on ' tälläkertaa kaksitu-hatta"
sanoi hän "Hinta on ko-honnut
suuren kysynnän Johdos-ta
Ja sitten tuhat edelliseltä ker-ralta
plus korko — kaksisataa —
siitä tulee täsmälleen kolmetuhat- -
takakslsataa"
"Korko! Olette aivan hullu! E-ihän
siltä ole kulunut vielä päi-vääkään!"
"Tiedän sen mutta se cl mer-kitse
mitään En ole koskaan ai-kaisemmin
elämässäni saanut
korkoa mistään Joten tämä uutuus
viehättää minua kovasti Mutta
mahdollisesti minulla el tule kos-kaan
olemaan mitään iloa näistä
shekeistä Taitaa olla sittenkin pa-rasta
että Juon veden itse"
Cagney kirjoitti uuden shekin
sanaakaan sanomatta
"Tässä on" mutisi hän "Anta
kaa minulle vettä!"
Hän sai veden ja nlelasl sen he
ti Smith huuhteli vain hiukan
suutaan
Keskiyön aikaan Cagney osti
uudelleen vettä Hän oli aivan
uupunut Ja hän makasi valittaen
veneen pohjalla Smith ymmärsi
ettei enää ollut mitään pelkoa va-rastamisesta
Hänen povitaskus-saan
olevat paperilaput edustivat
nyt kuudentuhannen dollarin o-mais- uutta
Koko yön hän mietti ja teki
laskelmia Jos hän onnistuisi saa
da vielä neljätuhatta olisi hänellä
koossa se summa jonka hän tar-vitsi
farmin ostamiseen Tähän
saakka tuo farmi oli ollut vain to
teutumaton unelma
Ehkä tämäkin oli vain unelmaa!
Hän katseli merelle Hänen kielen-sä
ja kitalakensa olivat kuin tu-lessa
Kun hän saisi vain nuo
puuttuvat neljätuhatta!
Kaksi tuntia myöhemmin koho-si
aurinko esiin Cagney pyysi jäl-leen
vettä Hän oli melkein tiedo-ton
ja kykeni tuskin liikkumaan
Smith el ollut paljoakaan parem-massa
kunnossa mutta hänellä oli
enemmän tahdonvoimaa
'Tarvitsisin todellakin kaiken
veden Joka minulla on mutta sii-tä
huolimatta teen teille erään
ehdotuksen Annan puolet vedes-tä
teille nelj ällät uhannella dolla-rilla
Olen Jalomielinen voisin
pyytää teiltä kuinka paljon ta-hansa
mutta tyydyn kuitenkin
nelj ääntuh anteen"
Cagney el epäröinyt Juuri ollen-kaan
Hän kirjoitti shekin — vii-meisen
Joka kirjassa oli — Ja Joi
sitten veden ahneesti
Neljäntenä päivänä pelasti hei
dät pieni rahtilaiva Smith koetti
puhua kun heitä kannettiin lai
vaan mutta hän el saanut sanaa-kaan
suustaan Hänen kielensä oli
aivan paisunut Hän el tahtonut
saada mitenkään niellyksi vettä
jota hänen suuhunsa kaadettiin
Hän kärsi kauheita tuskia
Heidät sijoitettiin samaan hyt
tiin Smith makasi vuoteessaan Ja
koetti palauttaa mieleensä viime
Däitrlen tapahtumia Hänen tak
kinsa roikkui naulassa aivan vuo
teen lihelli ja hän kohottautui
valvaloisestl ia tunnusteli sen tas
kuja vakuuttautuakseen että she
kit olivat tallella Helpotuksesta
huokaisten hin ojentautui jälleen
vuoteelleen Eris matruusi kurkis-ti
ovesta la kun hin huomasi
Smithin olevan hereillä meni hän
noutamaan laivan kapteenia
Kapteeni tunnusteli hinen vai- -
timoaan Ja mittasi hinen lämpön
sä Tutkimuksen tulos oli luulta- -
LAUANT HELMIKUUN 10
HIST0RIAL11SIA
KERTOMUKSIA
TORIN SUKU
Kertomus Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta
Kirjoittanut Aapo Niska
4: LUKU
Hyv' on oppi opittuna
Taito talttuna parahin
Voita ei se volttajata
Uskojata ei Mitä
Nyt palaamme kertomuksessamme
takaperin muutaman viikon Tulemme
jo tuttuun Hämeen suuhun
Hakastaran linnan mjös Kymin
linnaksi kutsutun taakse alavalle
maalle oli muodostunut jonkinlainen
kyläntapainen Siellä asusti ne ainek-set
jotka kesäisin eleli sataman tur-vissa
tehden tilapäistöitä sekä sata-massa
että aluksissa Siellä oli jokuja
vielä Ihmisiksi kutsuttuja vaan eni-ten
sellaisia rauniolta jotka ei enää
voineet tulla toimeen oinain ansioit-tensa
varassa vaan turvautuivat tois-ten
apuun Siimassa yhden huoneen
pirtissä asusti Jalkansa menettänyt
soturi humalaan rakastunut jolla
jano oli aina nälän kera yhdessä
kuuiumykiin miehen sekä pari kolme
lasta omaavan naisen kanssa Tila
salli hädintuskin kaikkier oikaista
ruhonsa maalattialle kun kalkki ta-vara
cli ulos raivattu Tällaista pys-tyssä
ja kalUllann olevia tönöjä oli
useoita Olipa sentään Jokuja kunnon
plitteSkln kuten näytteeksi sekaan
eksynyt Yhdessä sellaisessa asusti
eräs vanha saksa Hän sai kesällä
maikklnaln Jälkeen linnan voudin lu-van
Jäädä saksala aseita hoitamaan
Ja tavaroita paimentamaan talveksi
Hän kunnianarvoiselta vaikuttava
mitkkonen eleli niin eristettyä elä-mää
että tuskin naapuritkaan tiesi-vät
milloin oli kotimökissään suurien
klrjojuisa parissa milloin tavara-altoiss- a
rannalla Ja tämä antoi naap-urille
itenkln valmoväelle hommaa
OH seulottava mitä hän teki niillä
Kirjoilla jolta tiedettiin olevan useita
Miksi hän kirjoitteli päivät pitkät
uurten mustaan kirjaan niin että
hanhensulka rapisi Miksi hän kir-joitti
Ja mitä hän kirjoitti Hän oli
varmaankin Joku suuri noita Joka
merkitsi kirjoihinsa Ihmisten nlmla
Jolta hän aikoi ensiksi kastaa Kansa
näillä main tiesi verrattain vähän
uudesta opista Ja tämä lauma vielä
vähemmän Siksi kulki linnalle pitkin
kesää Juttuja monenlaisia uudesta
vastl suotuisa sillä hän nauroi
sydämellisesti
suokaa anteeksi että nauran
mutta minusta asia on hyvin nau
rettava" sanoi hän
"Mikä asla?" kysyi Smith äh- -
klen
"Kuulimme radiossa ettei lai-vanne
ole uponnutkaan Sitä kor-jataan
parhaillaan Menitte siis
aivan turhan päiten pelastusve-neeseen
Ja mistä syystä olitte
niin säästäväisiä veden suhteen—
ollttehan aivan kuolemalsillanne
Janoon — kun veneessä oli kerran
kymmenen suurta vesikanisteria?"
"Kymmenen kanisteria!" huu-dahti
Cagney Ja kalpeni
"Niin" sanoi kapteeni "Onhan
säädetty että Jokaisessa pelastus-venes- sa
tulee olla kymmenen ve-sikanisteria"
"Mitäs te tähän sanotte Smith I"
karjahtl Caeney 'Teidän pitäisi
hävetä! Tietämättömyyden huip-pu!
Istua kymmenen vesikaniste-rin
päällä ja kärsiä Janoa"
Smith hymyili heikosti
"Niin en ole todellakaan kovin
nprehtvnvt kalkkiin laivaliiken
teen salaisuuksiin Minähän aion
kin ruveta maanviljelijäksi Mut-ta
te olette tehnyt minusta hy
vän liikemiehen Tosin kyllä tie
sin noiden kanisterien olemassa-olon
mutta en halunnut puhua
niistä mitään sillä sehän olisi vä-hentänyt
kysyntää Eikä se olisi
ollut ollenkaan viisasta liikemie-hen
kannalta katsottuna"
Hin ojentautui selälleen ja sul-ki
silmänsä Kapteeni luuli että
hin houraili
Mutta 8mlth vain unelmoi Hän
näki silmiinsä edessä tuon far-min
Jonka hin ostaisi nollia kym-menenellituhan- nella
dollarilla
Hetken kuluttua hin kohottau
tui ylös Ja pisti kitensi takkinsa
taskuun Hin löysi sieltä puoliksi
rusentuneen savukkeen
"On se kummallista— tuo kysyn
tä ja tarjonta" sanoi hin "Blen
tänä savukkeennätkä oli kuuden
sadan dollarin arvoinen — tinaan
el siti kukaan huoli"
P — SATUKDAY TtM lt
tulokkaasta Milloin hän oli lintuna
lentänyt milloin petona ulvonut ky-länmäillä
Hän oli joko manalan asu-kas
tai sitten Klesuksen palvelija
Muut ei ole mokomia El pirttiinsä
laske ei lasta el alkuista El vaikka
mikä olisi On pyrkineet vanhat Ja
vaivaiset almua anoneet Sama kyl-mä
vastaus: Ki On tullut linnaan
vaatimuksia: Tois on mokoma ajet-tava
Ei ole kunniaksi tuollaiset Tor
on monet kuullut Omiaan miettii
tietonaan pitää Pari kertaa on lin-nalla
poikennut pikku asioitansa aja-nut
Vaan en aina heti poistunut
Tämä liikuttaa hyvin vähän Toria
on mikä on "Yksi mies el siltaa ha-Jol- ta
etkä linnaa rakenna vaikka
vanhaksikin eläisi" Vaan muuta tuu-mi
Tor Mikä on mennyt Tuulo nei-toon?
Hän ennen niin rauhallinen Ja
tyyni on muuttunut rauhattomaksi
Araksi on tullut KI astu yksin askel-ta
ulos linnasta ja suljettuna pitää
linnan jot päivät kuten olisi viholli-nen
tulossa Ja kaikki on Ihan tyyn-tä
rauhallista
Mikäli Tor en huomannut on tuo
arkuus kotoisin syyskesältä Knnen
el vanha neito veräjistä välittänyt ei
vartijoista huolta pitänyt Olla jos
olla sama se Kunen talvikaudet var-tioitiin
jos sattui oli viikkoja ettei
nostosiltaa liikutettu loimessa makasi
silta Ja aseet Joskus kun muistet-tiin
ne taas esiin kalvettiin Vaan
nyt llnnanportlt tarkastaa Iltasin
miehiä varoittaa: Älkää laskeko lin-naan
vihollista vaikka vain yksin
olisi Visusti varokaa tjrkastl vartio-ta
pitäkää Niin vielä el ennen Juh-lia
mitään hucmannut vaan Jälkeen
heti se tapa tuli Niin nyt muisti Tor
Vaimonsa luo rientää: Kuulepas Au-inse- ni
hän jo kaukaa huutaa Oleu
sen jo keksinyt
Minkä olet ktksinyt Josta puhut?
! ihmetteli Aura
Sen sen jota olemme usein puhu-neet
Etkö käsitä Minä luulen tietäväni
syyn vanhan neidin synkkämielisyy-teen
Ja pelkoon
N)t käsitti Aura asian Mikä on
siihen syynä? Kerro kerro!
Niin Jatkoi Tor huomaten ettei se
ollut kuin vasta alkua jota hän oli
huomannut Niin tuota minä vain
muistin sen ajan josta asti hän Tuu-- o
on ollut arka ja synkkä
Niin senkö vaan? Luulin jo enem-pi
olevan asiaa kun noin suurella me-lulla
tulit Minä kun juuri mietin niin
kauniita
Kun ajattelin aslankulkua täällä
linnalla johon el ollut suuresti alkaa
viime aikoina olin huomaavinani et
tä neidon synkkyys alkaa juhlista
keskikesän uhrijuhllsta Sitä ennen
hän oli rattoisa tavallaan tietysti
eikä kuten tavallisesti Hän el perus-tanut
mistään Mitä hän pitää omi'
naan hän tekee niin ennen Ja nyt
Vaan nyt hän valvoo virtlostoa Ilta-sin
hän käy ympäri että näkee omin
silmin että kalkki on kunnossa Jos-kus
öillä kun herään ja käyn ulkona
taen hänen haamunsa tähystelevän
eteläisessä tornissa vartijan vieressä
Ensin vartijat pelkäsivät Ajattelivat
mikä on neitoon mennyt Nyt ovat
siihen tottuneet tttä ellei neito saa-vu
surevat Ajattelin Jatkoi Tor että
kun silloin juhlailtana poikkesimme
Jotunin laivalla ja markklnakentällä
jolloin ne vihellät tulivat messuineen
meitä vastaan Ajattelin että jos
Tuulo jotenkin säpsähti jos jotain
taikaa tekivät Ajattelin tuota että
jos sattuisivat muistamaan kävelivät
lähempänä
Niin nyt muistan sanoi Aura kun
saavuimme kentän laitaan oli siinä
vasussa se meluava Joukko Jotka
meitä silli vedellään kastella koetti
Olivat niin lähellä että eräs ihan
tjöntyi tiellemme Luulen että e
koski kovin Tuuloon Hin työnsi Ihan
ne syrjään ja kun riipuin hänen kä-dessään
tunsin miten hän vavahti
Niin hin vavahti koko olemuksel-taan
lopetti Aura
Niin mlki sitten on %TT Pubell
Tor kuten Itselleen Olen nyt melko
varma ett silti asti se johtoa En
luulisi etti pikku Ulat Tuulo-neltoo- n
pystyy vaan jo luenkin koitui!
vasUUlka Vaan miksi olisivat Juu-ri
häntä Ulkoa tahtoneet Jok on
iTvuilnen vieras linna Mini tei-dät
otin vaataan lUeaaiacna enkä
milloinkaan maininnat perineeni täti
(Jatkot vttattettll stvmHa)
9mmtft0t00ttft00000f00t0m0f00mfmmf0m000tmmm0mf000mfm0milm
By
MywwwwMywywwyyMMWMMywMyMwwwwyMMMMyw
Suomi P 0„ Ontario
Februarv 12 1944
Dear Viola and Readers
I thought Id drop a ievv unes
tn thls niee I read it everv Week
and flnd it very lnterestlng
t om fifteen vears old l'm a
Finn girl 1 can read and wrlte it
too
fnvrriP hobbies are wnmng
letters and llstenlng to the radio
v vrv mnet hcre on the farm
durlng Winter tlmc so letters vvould
bc vvclcome from anyone arounu
my own age
nhnr nnd dad havc reaa the
Vapaa Sana for many years They
like It and so ao l cspecjauy wu
young Fcoplc's Column
twi4 --m tv nll for now here's
hoplns somebody vvill wrlte to me
Best vvlshes to Vioia ana an wjiu
read thls page
Yours sinccrriy
Eira Leppänen
FRlENDSllirS
Tn pverv valk of life and Irrca- -
pcctlve of advantages of means
and education there arc pcopjc
vvhose mlnds arc lnterestlng
pcople of talent of humor of sa- -
gacity of sound dlscrctlon anu
intrcrltv: ceonlc of constancj
capable of self-sacrill- cc and high
devotlon The acqualntancc of such
people is vvorth culticatlng vvlier-cv- er
onc finds them Life Is an
aggrescation of daily cxpericnccs
most of vvhich arc trivial but tue
aggregato of trivial thlngs rounts
for a great dcal The famlliar faccs
ve see in the daily round and the
brief exchanges of salutatlon and
dlscourse that onc encounters arc
Incldents of superficlal Impor-tanc- c
but they go a long way
tovard maklng the diffcrcncc
betvvccn exlstcncc that Is profl-tabl- c
and cxistcncc that Is dull- -
To makc the vorld a fricndly plarc
Onc must show lt a fricndly facc
If ones lntlmatc in lovc or
friendshlp rannot or dovs not
sharc ali onc'? Intellcctual tastcs
or pursults that is a mall mattcr
Intellcctual companions can bc
found caslly tn men and bookv
After ali If ve think of it most
of the world's great loves anl
frlendshlps have bcen betvvccn
pcople that could not read or spcll
A mutual undcrstandlng is cvcr
the firmest chain
TESTIMON1AI
"How do you llkc your new typc-wrlter- ?"
Inqulred the agent
"Ifs Immenscl" was the enthu-siastl- c
response "I wonder how I
cver got along wlthout tt!"
"Weil would you mlnd Rlvlng
me a little tcstlmonial Ui that
effect?"
"Ccrtainly not do It glady"
So he rolled up his slccves and
in an lncredlbly short tlmc poun-de- d
out thls:
"aftcr Uslng thee automatlg
Hack-actlo- n atypc writ cr for
thre emonth$ an d Over I unncsl-tattlngg- ly
pronounce it prono nce
It to be ai ad even more than th e
Manuiacturs claim? for lt During
the tlme becn in our poscsslo n e
I th rce monthzl id has norc th
an than paid pald for it$clf in the
Savelng oF tlme an d labrr' 1
artelly rec a mend thls mash In:
toV4 any I hoo necds a class typ3
writ(er)$--
John L Snith
If you havc any klnd of gun
around your housc rcgard it as
loaded untll lt's provc-- d innocent
And don't prove lt's Innocent by
aiminjj lt at someone Ifs esti- -
mated that the dlametcr of the
known unlverse is at present cx-pand- ln? at the rate of 48000 mllei
a second— or lt has gromi more
than 100000 mlles since you start- -
cd readlng thls scntence A
man's blood is thlcker than a
woman's In fact a man's has an
average of 500000 more corpuscles
per cubic millimeter than a
woman's
OOOD SLEEPINO habits arc a
vvonderful asset The adult who
can sleep anywhere has a tremen- -
dous advantage over those who
must have evervthlnn lust rlght
in order to sleep It Is genertlly
beUered that the chlld who is
trained to be a good sleepcr in Ms
vouth stands an excellent chance
of retalnlnt thls good habit aU
throufh his life
MVUf
Viola
THE PKATICAL JOKtR
Waldo Peirce the artlst-po- ct
one day gave the conclcrge at hls
Parls hotel a tlny turtlc — about
as big as the end of your thurro
Shc as fascinatcd by hcr little
pMet i4A facvv datyl s -latcr Pclrcc sub- - iiuunu u tuiuc it 1i !i-- u_i-ii'l rvvi_i
a follovlng day the turtlc grew
Janothcr two lnches and thls vvent
jon unUl the dclightcd lady had
an enormous turtlc
Then Pclrcc reverscd the pro- -
ccss The hugc turtlc bcgan grow- -
inc smallpr rirvv hv rliv Thn unr_
'nrlleedhfsconKcPlcflrrgrneltf bcIngnavnlnfrstavtlinrg turp
long enough for the American to
substltutc a stlll smallcr turtlc
Shc was on the verge of insanlty
when Pclrcc movcd at last bv pity
told ali
IACTS ABOUT FISU
Flsh is a grand energy food —
rich in protcln nnd' as fttll of vi-tam- ins
as cushion is of plns
It is vvell sultcd for filllng our
protcln rcquircmcnts And flsh
dlgcstlblllty Is casy and vcry com-plc- tc
Most fish rontnlns fat vhlch
can bc rcadily ataorbcd by the
body
Hlboflavin and nlcotinlc acid
(vhlrh cvcry nutrltlonlst agrees
vc should havc) arc prcsent in
"most siginlflcant amouuts" In
flsh
Fish live In an cnvlronmcnt
vvhlrh provldes thcm vvith a largo
numbcr of mincrnl salts Unfor-tunate- ly
wc don't'
Sa pcrhaps wc should cat les
meat and stlrk closcr to the flcsh
of sra "anlmals"
oxe ww of i:rKi:ssiNC
As rclaxcd ns a pound of llvcr
111 give you a thtimb-nos- c skctcli
'of lilm Onc dollar down and
Ithc rcst In uneay paymcnts
Shc lovcs sr many scrvicc incn lt's
'platoonic Shc's the klnd mcn
'look at tvvlcc —they don't bcllcvc
jlt the first tlmc A baby's quar-te- r
of a teaspoon nosc A little
anxloits sm Ile llkc the wag of a
dog's tail Hcr oplnions arc cut
on the blas
A submarine rrcvvman dcscribcs
a depth chargc: "YVhcn onc of
thosc thinrs gocs off your shirt-ta- li
runs up your back llkc a
vvindovv shade"
Super-manoeuvrabili- ty
An American and an English
sailor vverc discussing the rcspec-tlv- e
mcrlts of the spc-edbo-at
modcls they werc ässlgncd to
"Taik about last land manocuv-rablllt- y"
the tar sald "Why in
the open sca we can hit slxty
mllcs an hour Yct we can etil!
navlgatc in wattr as shallo-- v as
flve lnches And wc don't have to
park at a pler elther t)ur cpecd-bo- at
bottom is so strongly con-struct- cd that wc can put on full
power and run the boat rlght up
onto the beach into the very lap
of the enemy
The American offcd "Our
epccdboat can hit scventy miles
an hour on an open sca Wc can
stlll navigatc in watcr as shallovv
as thrce incht--s And If the feruund
is even damp we can run right up
the beach and chasc the cnemy clar through a forcst
Not To ller Tavte
Woman drlvcr stoppcd for a red
Ilght and fallcd to move uh?n lt
turned grecn When the green
light carne on for the second tlme
and shc stlll showcd no Mgns of
movlng the trafflc offlcer tvalkcd
over and sald politely "What's the
matter lady aln't we got on co-lo- rs
you Uke?"
Customer: Have you any four- -
volt two-wa- tt bulbs?
Clerk: For what?
Customer: No two!
Clerk: Two what?
Customer: Yes!
Mistress: Have you glven the
gold flsh fresh water?
Mald: No They alnt flnlshed
the water I gave em yesterday
Did you en] oy your horseback
rldt?
Te But how can anythlug full
of hay be so hard?
I
i
:!
i