Vapaa Sana, February 10, 1937

              rasi
332SÖÄ3a=HKE2=äi msmöiMf 'imgffi'wiTm- - tt-- %&K-- R fW!3Ifflnwi5 wWi4'i' Mf-1'- V ' l111 yiV" ' 'i- -
UVUI
VAPAA SANA
(Free Preat)
Independent Flnnlsh-Cana- d I a n
Neiripaper Publlhed trery Wednes-d- a
and Saturday by The Vapaa
Eaoa Press Limited Toronto Ont
:
Phone WA 7721
260 Spadina Ave Toronto
Ontario
Snbscrtptfon rates in Canada and
United States
Ptr Year $275
Slx Month 150
Foor Montru 100
Three Montht 75
Bubacrlptlon ratei In other Couat- -
nei
Per Year $375
Slx Montht 200
niin se taitekohta Jolloin nykyisen
Reglstered as eecond-clas- i matter 'järjestelmän täytyy Joko luhistua o-Janu-ary
X9th 1932 at the Post Office lmaan mahdottomuuteensa taikka sit-Departm-ent
Ottawa J käyvfit cläJmelhseen tal3
Manager Väinö Malmivuori
Edltor Reynold Pehkonen
Hyödyllistä työtä
Kalkki taloustieteilijät ovat yhtä
leltä siinä että yhteiskunnan ja scn
ukkaldcn hyvinvointi riippuu tuot
Ja hyödyllisestä työstä Jos
hyödykkeiden valmistus
Ja työ käytetään hyö
dyttömien tai vahingollisten tuottei
den valmistukseen lopettaa se ihmi-siltä
niiden hyödykkeiden saannin
joista jokal5en hyvinvointi ja onni on
riippuvainen
Mutta miten käy nykyisen sivis-tyneen
yhteiskunnan joka käyttää
yhä suurenevan osuuden työstään Ja
kootusta varallisuudestakin ei ainoas-taan
hyödyttömään työhön vaan
suorastaan tuhoavaan työhön Pari
päivää sitten saapui tieto että Rans-kan
edustajahuone on päättänyt
käyttöä 19 biljoonaa frangia cli noin
SSO miljoonaa dollaria linnoitusten
rakentamiseen Ja sotavälineiden pa-rantamiseen
sekä yleensä sotavarus-teluun
Jotenkin samaan aikaan saa-pu- u
tieto että Puola on alkanut ra
kentamaan suurisuuntaista ja paljon
varoja kysyvää hnnoilusketjua Sak-san
rajalle Ja toista Venäjän rajalle
ja että tähän rakennustyöhön käy-tetään
muutamia biljoonia Puolan
zlotla Puolet tarvittavasta rahasum-niast- a
on saatu lainana Ranskalta ja
toinen puoli kerätään oman maan ve-ronmaksajilta
Vähän aikaisemmin
kerrottiin että Venäjällä valtaa pitä-v-- j
laitos mikä hän sitten nimeltään
lieneekin on päättänyt kuluvana vuo-ten- ä
käyttää 25 biljoonaa ruplaa cli
noin 5 biljoonaa dollaria myöskin so-Italaltoksc-nsa
tehostamiseen armei-jan
laivaston Ja Ilmalluvomien Ja vä-linekin
lisäämiseen Tämä summa
siellä kun ei ole mahdollisuutta saa-da
ulkomaisia lainoja kerätään ko
fconacn kuluttajilta kohottamalla e
llntarpcidcn hintoja Englannin par
lamcnttl myöskin hiljattain päätti
myöntää noin puolitoista biljoonaa
dollaria laivaston ilmalluvolmlen ja
armeijan taistelukunnon kohottami-seen
Ja Yhdysvaltain kongressi päät
tl myöskin käyttää vähän ptälle bll-Joon-an
dollaria samaan tarkoitukseen
Kaikki toisetkin maat Ruotsia Nor-jaa
ja Tanskaa lukuunottamatta
joissa on työväenhallitukset ovat
päättäneet käyttää kaikki varat ml- -
tä suinkin on saatalssa sotalaitok
scn tehostamiseen ja armeijan työ-välineiden
sekä miehistön vahvistami-seen
Saksa ja Italia nuo kaksi fas-clstis-ta
maata Jolta pidetään tämän
varujtetukilpailun syyllisinä käyttä-vä- t
tietenkin jo kaikki mitä lhmlsis-t- a
Irti aa sctalato!:scnsa tehosta
mlseen
Kaiken tämln J-l- hecn jcutuu vä- -
mmmssammammmmm
klatenkln ajaftetemaan mlkt on tl
mln kilpailun lopullisena euraukae-n- a
Ja vaataukaeksl jäi vaan kakti
vaihtoehtoa joko yleinen luliistumi
nen taikka maailmansota jossa
myöskin hävitetään kalkki mitä vaan
hävitettävissä on ja jonka jälkeen
jäävät rauniot ylittävät kauheudes-aa- n
volmakkalmmankln mlellkuvi- -
tuksen Näyttä siltä kuin nykyise'
porvarilliset hallitukset eivät ole en-nen
tyytyväisiä ennenkuin Jokainen
penni mitä irtisaadaan käytetään)
sotavälineiden ostoon ja linnoitusten
I rakentamiseen ja jokainen täysikun- -
toinen mies on armeijan taikka lal- -
vaston palveluksessa Mutta kuka
noln tekee scn hvödvInSen ja tuot
' tavan työn Jota ilman ihmiskunta ei i
pysy elossa Jos tätä menoa jatketaan
teluun hävittääkseen kaiken scn mi-tä
se on vuosituhansien aikana ar-vokasta
koonnut Porvarillisen jär-jestelmän
ja sen luoman sivistyksen
loppu jokatapauksessa näyttää ole-van
lähempänä kuin luullaankain
Creightonin asematalo
palanut
Crelghton kaivannon Canadian Pa-cific
ra-tatle-n
asematalo Jossa myös
kin sijaitsi asemanhoitajan William
Gotron asunto paloi perustuksiaan
myöten Iime lauantaina iltapäivällä
Rautatielle t illut vahinko arvioidaan
noin 5000 dollariksi Asemanhoitajan
melkein kalkki henkilökohtainen o-ma- l?u
is paloi talon mukana lukuun-ottamatta
muutamia esineitä jotka
20-uctla- an Miss Margaret Simpso-nin
toimeliaisuuden Ja rohkeuden a-vu- lla
saatiin pelastetuksi Mr Gotro
ennätti relas aa rautatiellä kuuluvaa
omaisuutta noin kahden tuhannen
dollarin arvosta heittämällä kcnttorln
Ikkunasta kalustoa ja rahtitavaraa ul-kopuolelle
Hiin mjöskln enrättl tyh-jentää
kassalaatikon ennen kulu hä-nen
oli poistuttava palavasta talosta
Kun apaaehtolren palokunta saa-pui
palkalle huomasivat he ettei hei-dän
letkunsa liettyneet asemalle asl
viimeisestä ve lostlsta Sila välin
kuin rakennus paloi haettiin lisää lct-ku- o
mutta kun se saatiin ralkollleen
el vettä tullut sittenkään sillä te oli
jäätynyt
Palokuntalaisten puhatssi vesi-letkun
kansaa s?lsoskclI JoukkD mal-näreit- ä
tolni Uomina katellen tu 1-pa-laa
Mutta nuori Miss Simpson el
ollut ttmetonna Hän hyökkäsi pa-lavaan
taloon raahaten krlktn'alsta
Irtalml toa pois Ja komentaen Jouti-laat
mainaritkln avukseen Hänen
johdollaan pelastettiin talosta piano
pesukone ja muuta raskasta litilmls
toa Kun palavaan taloon ei enää voi
tu mennä M Is Slmpon kannatti pe-lastetut
tavarat suojaan naapurin au-totalliin
Port Arthur Ont
— Teinen paloi toinen jEätyl mo-lemmat
kuoliaaksi Joseph Leg-ard- e
"2 vuotia löydettiin kuoliaaksi Jää-tvneen- ä
Greefon kämpän läheltä Lac
sculissa Asuntopaikaksi on Ilmoitettu
Missien Fort William David Cowle
70 vuotias Nolalun farmari patul pa-hoin
asuntonsa mukana 3ö päivän
aanulla Ji kuoli Port Arthurin sairaa-lassa
seuraavan päivän Iltana
— Rahslaltes yritti palaa Imperial-pankkii- n
cli kutsuttava palomlehlstö
taistelemaan kellarissa valloilleen
päässyttä tulta asiaan Tuli el ehti-nyt
tehdä lovin suurta vahinkoa
— Sucrren ruuruus Mr 11 Linden
Suomen lityrlala-htlö- n edustaja
He'In?lstä pistäytyi meitä arthurl-laisi- a
katsomassa kertoo ChronlMe
— Töttdmyys lenillee poliisilai-toksellakin
Joku paUä sitten valitte-li
Chronicle ettei poliisit olleet vuoro-kauteen
saaneet haaviinsa yhtään ka-laa
Josta oli seuraus ettei oikeuden
Istuntoa ollut lainkaan silloin
— Kaihabovvle Tämän edellisen
kirjeeni lopetin Kahabowieen Ja
sieltä nyt lähden vaikka kertomilta
Meitä el paljoa löydy Siellä on hyvin
heikosti ansiotöitä Joten en tiedä oi-keastaan
paikkakunnan asukkaiden
pääellnk?:noa On siellä suomalainen
sekatavarakauppakin ja on kauppoi-neen
järännyt kymmeniä vuosia
Mutta niin -- P vaan pysyy nl'ö!äln
tcMiisekst sahlsouresa sen kylin
asakahUn fPrnlsen malidol!luudtt
Tcimctrt lo näyttää vaan clan h:- -
KESKIVIIKKONA HELMIKUUN 10 P — WEDt FE1 10
f i ! i — —~mmmm n ww 1 1 i m m
jEHoW '
--tlY°fl
Saksalaisia lapsia lumiukkoa tekemänsä Pasclstlen tun-nusmerkki
hakaristi on tl2t ttl tehty lumiukon rintaan
Pakinajuttuja
Viime viikolla meitä tervehdittiin
rakkaan naapurimme kommunisti-leht- i
Vapauden taholta pyhällä suut-tumuksella
kun elimme tehneet sel-laisen
"kunniattoman" teon ettli o-Hm- me
nimittäneet Vapautta Ja yleen-sä
suom Jarj kommunisteiksi
Me luimme mainitun lehden toimi-tusklrjoifiks- en
asiasta lievällä häm-mästyksellä
Näyttää siltä kuin olisi
historia jälleen toistanut Itsensä Sii-nä
vanhassa kirjassa nimittäin raa-matussa
kerrotaan Pihasta Pietaris-ta
Joka kielsi herransa Ja mestarin-sa
ennenkuin kukko oli kolmatta ker-taa
kiekaissut Vaikka vannolkln py-syvänsä
lujana loppuun asti
Suomalaiset — niinkuin kalkki toi-setkl- n
— kommunistit ovat aina Puh-kaisseet
sillä että "puolueen karivot"
täityy pitää näkyvissä ja siinä men-tiin
menneinä vuosina niinkin pitkäl-le
että "puolueen kasvoina" eräät
naiset esittivät "luokkapetturellle Ja
muille porvarillisille aineksille" sitä
leveämpääkln osaa ruumiistaan
Njt kuitenkin näytään saavutun ai-kakauteen
jota voisi nimittää "puo-lJee- n
kasvojen pimittämisen ajanjak-soksi"
Kaikkialla nimittäin käy ke-hitys
siihen suuntaan että kohta el
kukaan entisistä Jyrkistä veljistä tun-nusta
Itseään kommunistiksi
Meillä el kylläkään olo mitään sitä
vastaan vaikka kommunismi koko-naan
lakkaisi näyttämästä kasvojaan
täällä Kanaan maassa sillä eihän se
oikeastaan esim suomalaisten kes
kuudessa ole tuonut mitään hyvää ol-kaan
Päinvastoin olisimme erittäin
tyytyväisiä Jos yhtenä perjantaina
sanokaamme Canadan suom Järjes-tössä
jäsenet saisivat niin paljon sa-nanvaltaa
Johtajiensa }lltse että tuo-mitsisivat
Jyrkästi mm ne teloltuk-- e
Joita Venäjällä heidän aatteelli-sessa
kotimaassaan suoritetaan
Mutta sellaista askelta kai lienee
turha odottaa Pikemminkin odotam-me
että mainitusta järjestöstä luopuu
Jäen toisensa Jälkeen kuten nykyi-sin
kehitys näyttää olevan käynnis-sä
Ja liittyvät mukaan todelliseen
kansanvallau sakkiin jossa "puolueen
kasvot" ovat juuri sellaiset kulu miltä
ne aina julkisuudessa näjttävat Ni-mittäin
terrorhtlvastalset olipa sit-ten
kysymyksessä kuka taliansa ja ml
kä tahansa Ja me uskomme että
ylläsanotun rehelilsemmät ja enet
tuntisivat olevansa täällä meiltä pal-jon
enemmän kotonaan Jossa el hy-väksytä
enempää punaista kitn val-koistakaan
terroria kuin nykyisessä
Järjestössään Jenka periaatteina el
saa selvää Itse vanha Hrkkikään
Monet ovat lausuneet sellaisia käsi-tyksiä
että suomalaisten aatteellinen
rlkkinälyjs tässä maassa pitäisi saa-da
loppumaan Ja kalkki saada puhal-tamaan
samaan hiileen Ss on todella- -
— Mokomon Siellä seisoo komean
vainion syrjässä teolllsuusunlonlstlen
rakentama Ja omistama haali joka
oli polssaoloajallanl pukeutunut lois-tcmaall- lu
Komea se onkin nyt katsel-la
komeampi kuin se kansainvälinen
puukenkä Jonka väri mulstuttai am-piaispesää
Sletälil sen ärln muut-tamiseksi
kääntyä Punaisen Avun
puoleen Jossa en niin paljon tilittä-mättömiä
keräyslistoja lakkojen ajoil-ta
Varaa Sama menee Mokomoon
jo aika rlppu Ja lähitulevaisuudessa
lisUän scn mukaan kun istutettu
kauli i räkce crehdyk ensä Yksi leh
temme t:3aa'a Mrs 5l'tanen kctalsln j
Vlrrcllta en kuMl t sen Jälkeen kun i
:% tn siellä - Iiryyttajl
kin kaunU ajatus Mutta se en hle--
man — sanoisimmeko — valkea saa-vuttaa
Yhdellä sivustalla meillä on
härkäpäisiä n s oikeistolaina Jotka
eivät sitten Suomen kfnsalais3odan
ole mitään oppineet eivätkä mitään
unhctttaneet Ja jotka siitä huolimatta
vaikka tuntevatkin suurpääoman pu-retuksen
Joka päivä omassa elämäs-sään
eivät halua ymmärtää esim si-tä
tosiasiaa että kansanvallan kautta
kulkee tie koko kansan hyvinvointiin
Ja että hyöj)i:isen työntekijäin yh-tymisellä
kansanvallan riveihin tämä
hyvinvointi voidaan saavuttaa vielä-pä
melkoisen kivuttomasti Toisella
puolen meillä on kommunistit Nämä
eivät 'haluakaan ymmärtää mitään
muuta kuin sitä mitä Moskovalta sa-bota- an
Ja näitä saamiaan määräyk-siä
he tottelevat niin selkärangatto-masta
että Itsetietoista ja ajattelevaa
Ihmistä heidän aplnolmlsensa ällöttää
—ällöttää sitäkin suuremmalla syyllä
kun he vastoin omia vakatim ikslann-ki- n
tunnustavat oikeiksi asioita jotka
heidän pitäisi tuomita
Onko siis yhteisrintama mahdolli-nen?
Tusklmpa Ajan kanssa se tu-lee
Sitten kun Ihmiset pääsevät kä-Eittämä- än
rehellisesti ja vilpittömästi
kuinka suuri aarre ihmiskunnalle
kansanvalta t della on Yhteisrinta-malla
poliittisen keinottelun tarkoltuk
slln el ole pohjaa Jollaisena sitä ny-kyisin
kommunistien taholta tyrkyte-tään
Niin kauan kuin kommunistit
ehät tuomitse imlensa harjoittamaa
veristä terroria Ja niin kauan kuin oi-keistolaisten
taholta Ihaillaan voimaa
ainoana valtatckljänä niin kauan ei
tule yhteisrintamaa
El tule nimittäin yhtrlsrlntamaju-listuksill- a
Mutta se tulee kehityksen
kautta Kommunistien ja oikeistolais-ten
kannattajat tulevat vähenemään
yksi toisensa Jälkeen h lomaa ereh-dyksensä
ja niin suuressa elämän-talteluss- a
tahkotaan molempien yh-teiskunnalle
sairauksia aiheuttavan
ryhmän särmät tylsiksi Ja olematto
miksi ja demokratia työntyy eteen-päin
voUtcou tuomaan onnea Ihmis-kunnalle
Klvlpcrän Pekka
Konservatiivien kokoni
keskustelee puolus-tusmenoista
Tällä vtuolia pitävät lilttoparla-mentl- n
vanhoilliset parlamentlnjäse-ne- t
puiluekokouksen Jossa tullaan
keskustelemaan Canadan puolustus-politiikasta
Asiantuntijat sanovat et-tä
Jos kokouksessa arvostellaan halli-tuksen
puolu tusmäärärahojen lisäys-tä
niin sitä ei arvostella siltä kannalta
että niitä on lisätty lilan paljon vaan
päinvastoin Vanhoillisten parlamen-tlnjäsente- n
kerrotaan olevan sitä
mieltä että Canadan puolustusvoi-mien
pitäisi olla lähemmässä yhtey-dessä
llrltannlan puolustusvoimien
kanssa l!r välttävät että Jos kerran
plJetään hyvänä alana Pritannlan
yleisesikunnan toimintaa Ranskan
yleisesikunnan kansa niin sitä suu-remmalla
svllä tällainen yhteistoi-minta
olisi hyölylllstä Canadan ja
Britannian yleisesikuntien välillä
— Päämlni:terl Hepburn palasi koi
mcn viikon lomamatkaltaan Arizo
naan U!m larantalna llfin o'l pudot
tanut painostaan usita faunoja i
kuulun nyt tunte aa lte::sl paljcn Lvrnau - sl
URfaj
Eltor hävisi UuiitVU
Maananta'na tappelivat Jälleen Phi- -
ladelphlassa kevyen raskaansarjan
maailmanmestari John Henry Lewis
Ja AI Ettore 15 erän ajan Edelllse'li
kerralla annettiin vo tto Et ore le
vaikka nyrkkeilyn tuntijat välttivät
tttl tuomio oli väärä Maanantaises-ta
ottelussa voltti Lewis plsteilll Et-tore
taltioi 192 ja Lewis 1S1 paunaa
Mistä puhutaan?
Ruo'sln ja Siemen vllllll dl nyrk-kellymsacttcl- u
Ja voit 1 son Ruotsi
5—3 Tarhaln suomalainen nyrkkeili- -
!jä o!l TULrsta sllrtynjt Lehtluen
Ruotsalainen sanomalehtimies C
A Ncop oli fisksttiilu käynit lenlu-gradhs- a
Ja M skvasa tutustumas a
sikäläisiin urhciluolollilu ja lausuu pa-lattuaan
etä jääuihellu pikalulsto l-jo- ita
lukuuwt amatta on Vonäjälli
aivan alkeellista Mitään erikoisa
ohjausta el ele esim jääpä Iju liar-'oltuksl- sa
eikä pelaa' la ola eie3
siedettäviä välineitäkään Luistimina
on mitä sa tuu ja tiekin stiottu J l
knihln naruilla ja rääsyillä
Helsingin studion on p:rha'llaan
rakenteilla Ja tuleo se valmistumaan
lopulliseen kunto~nsa ensi vuonna
Rakennus työt ovat Jo saneen pitkäl
lä Katscmut en Jo rakennettu Olem-me
nähneet kuvia niistä' Ja mahtuvat-ta
koki lait s valkutt ak!n Koskah n
olymp'alaisa Kelii: B'n ttidicnllla pi-de'
ään?
Suoinalalset ovat huluja Kuinka
niin? kysynee varmaan lukija Siksi
että ny!yisin TULrn ja porvarlllltcn
kynämiehet välttelevät lehdissään
kumpalsenko TL'L:n valko PLm
nyrkkelly'oukkue on vahvin Arla e!
ratkea paperilla Pankoot miehet vas-takkain
nln sittenhän sen näkee
Mitä niistä liitelemään paperilla
Canadasta verta Espanjan
haaVoittuneille
Ben H Spence canadalalsen Espan
jan avustamiskomltean puheenjohtaja
sanoo tuhannen canadalalsen lahjoit
taneen vertaan joka on suljettu ste
riloituihin astioihin Jäähdytetty ja
jaettu kaikkialle hallituksen rintama
osille Espanjassa- - Hän kertoi tästä
kuvaillessaan canadalalsen verensilr- -
toambulanssln toiminta Espanjassa
tri Norman Ilethunen Johdolla Tam-mikuussa
annettiin enemmän kuin
10 gallonaa verta haavoittuneille ja
arvioidaan helmikuussa tarvittavan
25 gallonaa Canadalalnen avustus
komitea on lähettänyt verensllrtoam-bilanssl- n
ylläpitämiseksi SOO dollaria
viikossa
Paperintuotanto yhä
nousee Ontariossa
Puhucscaan viime torstal-lltan- a To-ronton
yliopiston Foresters' Clubille
Ontarion hallituksen maa -- Ja metsä-ministeri
Peter Heenan sanoi maa-kunnasta
vietävän tätä nykyä paperi-puita
Yhdysvaltoihin noin 375000 —
400000 koordia Tämän tähden hän
sanoi hallituksen kimppuun kiihkeäs-ti
hyökättävän väitteellä että halli-tus
katkalsuttaa litan paljon metsiä
mutta Heenan sanoi ettei asianlaita
ole tämä sillä Ontarion metslenkas-- i
vu on vuosittain noin 2000000 koor-di- a
Joten ulos viedyn puutavaran mää-rä
on ainoastaan }ksl vlldennesosa
kasvusta Hän muutenkin puolusti
hallitukeen metsäpolitiikkaa sanoen
sen antavan työtä noin 20000 Onta-rion
kansalal:elle Sen Jälkeen kuin
liberaalinen hallitus tu't virkaansa on
paperintuotanto noussut noin 250000
tonnilla ja ensi vuoden clkana hän
uskoo sen nousevan vieläkin noin 100-00- 0
tonnilla Vaikkakin kantoraha on
alennettu £0 prosentilla niin sittenkin
hallituksen tulot ovat lisääntyneet
1250000 dollarilla enslmulsenä vuo-tena
2000000 dollarilla toisena Ja
hän uskoo niiden lisääntyvän ensi
vuoden aikana kolmella miljoonalla
dollarilla
Haukka suomalaisin kim-pussa
Port Arthurista tulee sjllalnen tie- -
t3 että kun William 'Mu to oli matkal-la
työtönsä eräälle kaivokselle ja kä-vellä
löntystell hiljalleen tietä pitkin
niin yhtäkkiä l:en tunsi karvalakkia-s- a
lentävän rälstään Murto na'tka I
samassa selkäreppunsa maahan Ji
kääntyi vastaanottamaan hyökkääjää
mutta näkikin haukan Jo Laukana
lentävän tiehensä lakkinsa inkas-saan
Tarvlnn?e tuskin malnlti että
William täätdl ruustasn tUna lakit-'om'- n
päin talv'pa''kafessa seUtei-aa- n
emniol h sanoja J La el taa"-- l
n: t pula kena niele
no 11 i
I n-- mtVWirVMVa1_V_JJ
Huomioita kotoa jA
naunaa
!::K:okoilit PIIrltnA! —-- „ — --'- "t wes
IC
j Suomalaisissa lehdissä oU fe-- „
"
OuustaikneeynhtiöJonssaliunirkuneilirlirlaoonntteieinn OpuJ4t0otKti mti
"~ ' ' "" laman s
V 4uU RKeenomistaiu Eti maisia osakkeita Jo sitä Suos-i- i
kin osataan vesittää yhtiöidy ?tl1o
omia kuten täälläkin OutoSE
tlölälsllle se tietää yhä Unr '„fi trökllliknn 111-3 nnlll"i 'i osas' inJ-a- joista ej ole matsettu PenniijntJM
täytyy työläisten kyetä 'ottajt Jä
hyvä prosentti "korkoa" ia' ti
at v
I clnen Ilahduttavampi Myt
" rru lAatL
uutinen oli presidenttivaalin m-iiei- he Vaikkakin oikeisto oli anut tojJu
kymmentä lisäpalkkaa vaiits-j- p vaaleissa niin ne ialkat oi ivat ittll tteeitltiät toisiSltoasiapliosrtvitaresialtiavatMkua uoscInjuieUge
viisi uutta eduitajaa ja - ix Hall
g03lallsmln yhä Jatkuvasta -- ten tl
menosta Näin sivusta kat lea tlcltä
tää Kallion valltuksitulemmen empii
Reenkin varmalta sillä maalaLsema
la sojlalldemokraatit voivat j vilr
presldentin Jo ensimmäNHgä
tyksesä Jos sopivat mieliH-t- ä t Lah
öaksalalsct uutiset kertnat Stilityi
Ja VoroidilloMn välien olevan hiot' '
laiset Nämä Jutut kumotaan Jyrki
'
Moskovasta käsin mutta tämä EdU
eiulmmälnen kerta että tällaiset tah
tlset on kumottu Varmaankin el Mk
vita kauan odottaa ennenkuin ast'en f
kuuluu enemmänkin Taitaa Stiltenl
vähän arveluttaa käydä VoroshlkiT P
kimppuun sillä silloin ei hän saa tK?
taansa Järjestymätöntä Joukkoa t„l "3
koko hyvlnkouluutetun punaisen " '
meljan Jonka tiedetään olevan jt'n Hl
nä miehenä päällikkönsä takana 9'000 Y&ffli Yhdysvalloissa nlm länsIrannE
mcrlmleslakko Porvarillisista leli
tä päättäen el näytä kumpikaan jT-V-Upi
oikein päässeen voitolle Jos niin htul
asianlaita niin tjölälsten ke3kuudfr0K
on silloin varmasti toiminut peti lt
ta Jotka ovat hajolttaneet niin n 11
kaita näyttävän rintaman TofarJtani
vastl autolakon päätyttyä kapit£n' J"0
setkln lehdet kertovat työläisten r6nr0
taneen wiu'i
We# nnsn 1 lamentlssa Canadan ulkopolitiikiinja
eivät sll saaneet kannatusta nilnluljoli
muun puolueen taholta Canadan pui tt
lamcnttl el halua sitoa käsiään es=Jän
ulkomaisiin sotiin nähden Joka ttta
tenkln tarkoittaa sitä että heti rJrnai
lSrltannla sotkeutuu sotaan Joni tu!
maan kanssa niin Canadakln met-l- J
mukaan uuteen sotaan "setien lopetUlt
mlseksl" ttl °
x ve Eul kun viikon hiljaisempina ovat tasa
kin kliht} neet Kapinalliset ovat ix an !
taneet valloittaa viime viikolla U'igyw
tuksen Joukkojen hallussa olevaa nigi
kasti linnoitettua Malagan satati kw
kaupunkia Ja ovatkin nyt siini eJeun
nistuneet Hallituksen lento dettl
mat Jotka kapinan alkuajoilla ofr-n- ä
:
heikonlaiset ovat nykyään suurten ©II
na tekijänä hallituksen Joukkojen a '
toissa 8vn1
kko
iNummalllsta talvea yhä vain jatt Mlehi
los milloin Jonk inkaan verran £igy
lunta niin el kulu montakaan ts- -
ennenkuin se sulaa ta maat ovat5pjfjpj
lumettomina Meille kaupunkiin
se on ali rlght mutta maalais- -
metsämlehllle se tekee suurta
luutta Samanlainen liianne &
vallitsevan myöskin Suomensa
fcrnla ja etelä-Euroop- pa sen "
ovat kovan talven kynsissä un
#
Kyllä tuolla Yhdysvalloissa l V
kenlalsta humpuukia Viimeinen J
lltys on nyt muutaman kosijan l5tf"{j
lakko Siellä tehdään vaikka nJir?ni
vaan päästään sanomalehtien Pwt naai
le Viimeinen tieto kertoo tytön oka
teneen lentokoneella toiselle P1
idinnnll iättäpn kosliansa radl3--
'rlln kytkettynä Istumaan Ja dlV
I _t__i -- - t a a
# ve _ Itil
loinen yhdysvaltalainen uutlr-t-s aish
9-vuoti- aan vuorlstolaietytön Ja "™
vuotiaan pojan naimisiinmeno Ve
tää siltä kuin kukaan el voisi epoc
mitään tämän luonnottoman
korjaamiseksi kun Utön vanhe- -
ovat sitä mieltä ettei asiassa ole im
tään vinossa Sittenpähän ainakin aTl
sl mies saa cpcttaa vaimcstasn m
luisensa jM - Ja3=n'a on M 2S:J %
' t Clii tä avustuksella
J