Vapaa Sana, August 29, 1934

              fP"#v tlWM
f& i
yo 7 -- 1 Keskiviikon Bek a - WteMter Aut SMfc
KAIKKIEN KAHVIEN
MAUSTAJA
SE ON PAREMPAA
—SEN VOITTE KOKE4
khmän maito on parempaa vuleällä
säällä kuin silloin kun ilma on tukah-duttavan
lammin ja hyönteiset sitä
kiusaavat Äkkinäiset vaihtelut seka
ruokkimisessa että muutoikin vaikut
tavat maidon rasvapitoisuuteen Myös-kin
sillä seikalla lypsetäänkö lehmää
säännöllisten väliaikojen kuluttua vai
eri pitkien väliaikojen jälkeen vaikut
taa maidon rasvapitoisuuteen Jas
lehmä on ollut tavallista pidemmän
ajan lypsämättä on sen maito sen jil-Pe- en
laihempaa mutta sitä tulee
enemmän Ja päinvastoin
Säännöllinen ruokkiminen ja sään-nöllinen
aina samalla ajalla tapahtuva
lypsäminen ovat edullisemmat Myös-kin
on otettava huomioon j että Jas
lehmä saa Jatkuvasti hyvää ruokaa
raikasta vettä Ja riittävästi auringon
paistetta tai slsälläollessa kylliksi rai-tista
ilmaa tulokset ovat paremmat Ja
maidon rasvapitoisuus on korkeampi
kuin päinvastaisissa tapauksissa Ja mm
Torst PerJ Lauantaina
PAIL LTCAS
kuvassa
'Affairs of a Gentleman
KAMOLI'II S(X)TT
kuvassa
"The Last Roundup"
1'aäsj: pahalla LV UI 25°
Kirjoittanut Entinen
AMERIKASSA
Ellei minulla olisi ollut siskoa
Amerikassa niin tuskin olisin pääÄ
oyt Unne takaisin Mika tyytyväisyy
den tunne kun astuimme maihin!
TäThän meidän tunnustaa että
V-el-ä
nytkin vaikka työttömy)-- s on - '
' a lurl on tällä mantereella kai
a korkein elintaso työläisellä toi
I maihin verraten '
uwkNriuirn kKaUtkVelruaeletamarik5uain tunntuiik"inril
TJM-- T iihtn
"" v''" teneemmaUe Pohiiv
Kapitalistisen järjestelmin -
ansuudesu voisi kirjoittaa paksu--
teoksia eikä aikomukseni oi
9
Kuusi kuukautta Karjalassa
Kommunisti- -
Missä kahvissa hyvänsä
—tulette hämmästvmään
miten ST CHARLES tuoreel-la
kermaisuudellaan antaa
maukkaan maun
"J ™?SJ"
mlf!nimimfm'm
mfSmLJmr
g—
Vain hienointa täysi-kermamait- oa valiomeijereistä käytetään ST CHARLES'in
valmistukseen Sen täytyy läpäistä ankarimmat meijerilaboratoriokokeet värissä
maussa tuoreudessa ja puhtaudessa St CHARLES'in kermapitoisuus on
kaksinkertaistettu— sterilisoitu—ja sinetöity kannuihin luonnollisille
hyvyyksilleen
Tarjoa kahvi ST CHARLES maidon Sinä ja koko perhe
tulee haluamaan sitä joka aamu —ympärivuoden
Teidän kauppiaallanne on ST CHARLESMa
—kannuissa KULTA LEHMÄN kuvalla
vielä yksi seikka Lypsäminen on toi- - Eräs lehti joka edellämainittujen at saaneet väLstyä uusien tieltä
nitettava perinpohjin sillä maito tutkimuksista Kalkki tämä tietysti osoittaa et-jo- ka
tulee utareista viimeiseksi on ! lausuu että "lienee vaikeaa saada tci ihminen ole Luonnonherra Joksi
laadultaan paiempaa kuin se maito j Joitakin ihmisiä ukomaan itä ettfi häntä sanotaan
mikä tulee lypsämisen laussa j tohtori Keer Ja Langen ovat Mutta keskitys kulkee eteenpäin
Mikäli koko karjan maidon rasvapl sa" välttämättömyyden pakolla Ja IhmL
tolsuus on kysymyksessa se pysyy Lf nti Jatkaa: nen voi vielä joskus saada selvän taa- -
suunnilleen samana Joskin on havait-- - "Kiinalaiset yhä kiinni siliä j tien syistä Ja siitä miten
että jos maidon kokonaismäärään uskosta Joka vanhaan aikaan oli parannetaan
tulee huomattava osa sellaisista leh- -
mistä Jotka ovat hiljan poikineet mal
don rasvapitoisuus on Jonkun aikaa
korkeampi keskimäärää
Miten on basilliteorian
laita?
j
Lääkärikunta yleisesti joskaan ei
yksimielisesti on ollut sitä mieltä et
tä se tauti jota paremman nimen
puutteessa kutsutaan nuhaksi saa
alkunsa taudinbasilleista
Mutta nyt teoriaa aletaan
epäillä Eivätkänuo epäilijät ole nk
puoskareita vaan oppineita ja rehel-lisinä
pidettyjä miehiä Esim prof
William J Kerr Ja tri John B Lagen
molemmat Californlan yliopiston
lääkärikunnan Jäseniä kutoivat hil-jattain
Berkleyssä Cal pidetylle
I American Association for the Ad- -'
vancement of Science'n kokoukselle
laajoista ja perusteellisina tutki-- I
muksistaan Jotka heidän käsityksen-sä
mukaan puh kalsevat pohjan ball-liteorial- ta
Jonka takia melkein
kuolevaiset ovat pelänneet niitä
jotka ovat nuhan takia niiskuttaneet
Ja turskineet
1
S
-- -J
suinkaan puolustaa tätä mät:iä jär--
r telmää loka kehityksen
„K- - fitt at
On tUOmillU naviauii"" -- - —
I'
= „ v-„trKBr-ialaa
ja nPlLH 'JllO — ' i
koko 'jfeuvontolUtossa oli teh- -
hsVunUa uudelleen Järjestet- -
A ja kulBka työläät olivat van- - l£ murskattuaan val - -
iLnkumouksen kautta jälleen menet
hedfeclmiäit nk kuitenkin
„ '„ nint eln sei--
ZZ r o'sllle ollut Ja Jot- -
v ovat sinne sortuneet
i- - Elämme sellaista aikakautta irvi
'loin kapitalistinen i'™™' i huolehUmaan tvölälstenl
irahdolllsu-akslst- a Ja sosialismi
eliaiKna a7r:P'am lT
J-
-U ilmituonut o tt Wm Jui
nurin
mii
haih-duttamalla
kanssa huomisaamuna
IBokImvA
STCHARLES
tiedemiesten
nen Jotenkin kaikkien kansojen kesj
kuudessa että kaikkien tautien syynä
on pahahenki Vielä niin myöhällä
kuin 30 vuotta silten uskoivat sivis-tyneet
miehet ja naiset tässäkin
maassa että noituus Ja pahasllmäl-- I
syys voi synnyttää ja synnytti taute- -
ja Ja aiheutti kuolemia Yleisesti
Ihmiskunta uskoi aina viime vuosisa-- I
dan loppupuolelle asti että nuha ll
kylmän vedon Ja vilustumisen seu- -
raus Sitten Europan Ja
Amerikan laboratoreista selostamaan
että nuha sekä monet muut taudit
aiheutuvat basilleista Ja nyt nuo
Californlan miehet kokeiluillaan Ja
tutkimuksillaan kumoavat tuon basil-liteorian
Kun luodaan silmäys lääke- - ja pa-rannusteorio-lhin
niin mieleen tulevat
Waterstonln säkeet:
Teoriat Joita tuhannet lempivät
häviävät kuin pilvet Jotka taivasta
lakaisevat"
Lääketieteen historia tarjoaakin
mielenkiintoisen alan hävinneiden
teorioiden tutkimuksille Monet vn- -
kätke
Uan mielet
MUet
'""
olen
laista
£££
'Xiii
'"-:- "
iinnmi-in- i
nrT:1
THE
MILn
kertoo
olkeas- -
tiedon tau-lu
ylei-- l dit
tuota
kaikki
edesa
V- -
meMnä totuuksina ien jotka
Ja tautien syy on kerta toi- - keemme
sensa Ja tilalle on Tämän asutustoiminta-otett- u
uudet teoriat Jotka Jälleen o-- ( liikettä hajoittamaan ryhtyneet lin
ot-- l
suomalaisten työläisten keskuudessa
Kei- -
oli
kun- -
wn
-- I loismajaiieievi onioij
rvhmftklnasteluUsa on ää - -- - - -
roitUvai myrkyllLseiä
vmamieiu
toisilleen työ heittä
työ iUrtvien rtk
Julkein työläisten rosvous
!"
Iväenliikkeen on
värx-äy- s takaisin
työväenliikkeen ja
olivat he
kokemuksistaan voidaan vain
nimessä tuoi- -
keinottelua j& petosta
nyKjnsin
pieniin suo
i wi"y i
§ ff % W fiifull''tl
' -—- --'-" ns_
BORDEN COMPANY LIMITED
Ytidlcy Houic Toronto
pitävät
ruvettiin
pidetyt parannus- - lietsomiset horjuttavat Hik-teori- at
perusteita
Jälkeen hyljätty käsittivät
nianhimolset
harjoitetun
tvöväenluokan
CMlMOiniNTA
Osuustoiminnan vaarall-isin
vihollinen
"Suurin aara mikä osuustoiminta
liikettä uhkaa ei ole yksityisliikkri-de- n
tulevat hyökkäykset vaan
sen sisäiset jotka
lietsoa
keskuudessa" on lainattu
jonka piti muudan wuu
tolmintamles Madlsonlssi Vls viime
viikolla pidetyssä mark-kinointiosuuskuntien
vuosikokouk-sessa
Lausunto on sana aikanaan
Ja ie paikkansa
osuuskauppaliikkeesfcmme näh
den Ulkopuolelta tulevat hyökkäyk-- l it eivät tavallisesti aiheuta suuria!
vaurioita asuustolmintalllkkeelle
mutta se sijaan ne ovat lsältäpäin
tulevat hyökkäykset Ja erlmlelUiyyk- -
5=
suomalaiset voisivat viedä uudet me -
ImIIA1IrnTimtf LU-a-inOi n raan &yuLiJMmutmn
el vhtään sn suurem
i kuin niiden Jutuasa
suomalaisen räätälin
lakolla Jotka sllitysrautolneen eivät
painaneet 500 paunaa Ja jotka mars
slvat pitkin suurkaupungin katua
laulaen: "Nyt ryskyin pak-kovalta
"
nyt romahruskauden
on merkkejä ame-rlkalals- en
työväen heräamisortJL
Mihinkä untaan se lähtee menet- -
telytavoissaan on par
allekin Kori
mahdotonU nyt herää--
vasta kehittyy volmsi
luokan ia olisi lärklrx- -
vkslnkertalselrimmälsyyksiln aina merkitystä
tuoda "esiin niitä mäklihkoiset viiden
hartloltaan
kirepijät?
jäsenistön
I i:ixKeseen uiko--
heitä
- jt CJ? '
iÄJfflB
'
jalaisetkin kun he viisi vuotta sitten
alottlvat hyökkäyksensä osujstolmin-ta- a
sisältäpäin Ja tämän
ne linjalaisten ja muiden
osuustoimintaa vastustavien kätyrit
jotka yhä vieläkin ovat
osuustoimintaliikkeen mukana yrit-täen
lietsoa jäsenistön keskuudessa
erimielisyyksiä Osuustoimintaväki
käsitti että osuustoimintaliikettä vas-taan
hyökkäävistä linjajohtajista on
eroon ja sitä
Järjestettiin osuuskunnissamme suur--
puhdistus seurauksena hyok
UääJät Jotka taistelun alussa tekivät
(hyökkäyksiään sisältäpäin muuttui-'va- t
ulkoapäin hyökkääjiksi Ja näin
pa'J°n aarattomlmmlksi Sa-maa
lääkettä on niille
kätyreille jotka ovat vielä
yhtenäisyyden kannalla olevassa
osuustoimintaliikkeessä
erimielisyyksiä tarkoituksella
liikkeemme
rillljADKM-IAN- ' KASTASSOTA
Philadelphian
sysiä ko-koutun- eet
monet rastait
panivat
että poliisin oii
lopuksi puututtava asiaan ja julistet-tava
sota näitä
vastaan 20 tarkka-ampuja- a lähti so-taan
Ja ampui ensimmäisenä talste- -
lupälvänä 1200 lintua Jotka luovu- -
teliin hyväntekeväisyysjärjestöille
ruoaksi kaupungin —
[ja hylklolkhi siten luullen
ri puna aiKa sinen on persoo- -
naMset valhenarinkst linialnlxton ----- --- lehtien mlclityötä näistä takaisin
palanneista työläisistä Nyt on näl
den takaisin palanneiden luku tullut
ciln suureksi että alkaa käydä vaa-ralliseksi
näille diplomaateille" JaU
kaa hyökkäyksiä entiseen tapaan
peläten kanna-tustaan
omassa joukossaan jotka
ovat että asias-sa
pitäisi saada puoli sel-ville
Ja silloin
Nyt meidän vuoro puhua
meidän Jotka on valhetulvalla lei-mattu
ja kaikiksi muiksi
Joilla nima arvoisat
Toinen nuoli nn uainfvnv
rutuva KJrjalavärvayii voisi enää
suuremmastl jatkua
todellisuudes-- a on vasta Jmalalsina mutta sen lisäksi meillä meidän ohjelmia täydos-päätää- n
Tr voitavamme ] on suurimmalta osaltaan sellainen tä torpparl'akeineen tai nismeineen
sosialismin nostattamiseksi täällä j käsitys että maan työ--1 värväyksen harjoittajien
Meillä löytyy täällä hyvä Ja j väestön pitäisi yhtyä meihin ja taholta Karjalasta takai-- !
ottakaamme palkkamme silloin kunjtaa meiltä toimintaohjeet Tämä kä- - sln tulleet oman)
tämän mantereen kutsuvat sltys on yhtä lapsellinen kuin se et 'onnen onkijoiksi sosialistiselta rin- -
Taistelutaktiikkamme Järjestyneiden tä amerlkan! lamalta karkureiksi valehtelijoiksi1
i on tähän ollut kaikilla nettelytavat lGO-mlljoonalsM- Je Venä-jvans- a n- - totuudet Joita nämä
taLstella toisia Järjestöjä Ja'jän kansalle Suomalaisten Iäiset tuovat N'euvastoKarJalan ololr
komukserl tässä näyttelevät ryhipaa
LwBilKt Ur pääosaa
tV ~
menty
Johtajat Jotka
propagandal- -
työläisten
vät nuo
it
nimessä
Karjalaan Monen
tulleen kuullutkin haukkuvan
kalkki Järjestöt
niistä
JosU
latkaa
Olemme rjnrauijTieei ci
ainoastaan Joukkoihin -
l -- f
taholta
viholliset yrittä-vät
eripuraisuutta
Edelläoleva
puheesta
Amerikan
sa-nottu
pitää meidän-kin
fcistoriaMa ole
murtuu
Vasta kes-täessä
näkynyt
vaeltamaan
tunUJalle
Vasta
Joukosta
historiansa
maalaLsina
T™"'
vastaan
käsittävät
nimellisesti
päästävä silmälläpitäen
ollen
annettava lin-jalaisten
lietsomassa
asuinkortteleihin
lumemaiuimisia
asukkaiden kärsivällisyyden
koetukselle
siivekkeitä joukkojt
Ja-- I
alkavansa menettää
vaatimaan
todellinen
"konsulit" valkeni-vat
roistoiksi
anonimlllä
mittAä
nostamassa liikkeemme
iskäämme
varsinaisen Karjalan
maaperä leimataan
työläiset roistoiksi
työläiset
muutamat tuhanneet
Johtajat kerrotun
Koskahan
alkaneet
rälsta että yhtyisimme tähän nou'AlVa on eMtv Jolloin valheille pe
sevaan emmexa
1 odota ottamaan
jonka
tuho-ta
asKeuain
tuhannet
sellaiselle
ettaviksl köyhille
sammutta-- l
mennessä työ-soilla
työväen
I
i a '--
f
K
e
n
I
i
t
n
IPiWPIW Tlifnml
VVashlngtonitM D C oleva tleUell
nen laitos Smltnsonlan Institution on
viimeisen 20 vuoden ajan pitänyt näyt-teillä
"maailman vanhinta malssinka-pyä-"
Joka löydettiin tämän vuosisadan
alkupuolella Perusta Ktelä-Amerik- aj
ta Tämän oletetun matsslnkävyn pe-rusteella
ovat Smithsonian Institution
tiedemiehet pitäneet kymmeniä luen-toja
joissa he ovat osoittaneet että
Etelä-Amerik- an intiaanit tunsivat
ntaissinviljelyksen Jo kymmeniä ehkä
pa satojatuhansia vuosia sitten Ylpey-dellä
ovat mainitun laitoksen johtajat
suurelle yleisölle nä telleet "maailman
vanhinta maissinkäpyä" selittäen että
se on "ainoa laatuaan" maailmassa
Käpy oli luonnollisestikin klvettynees
sä tilassa Ja arkelogt selittivät että
juuri se seikka että se oli kivettynyt
oltuaan mlneraalipltolsessa massa Ue3
kuinka pitkiä aikoja osoittaa että
mals-dnvlljely- s on Amerikan mante-reella
ollut tunnettu jo esihistoriallisi-na
aikoina
Nyt on kuitenkin piljastunut että
mainittu käpy ei ole maissin käpy lai
slnkaan vaan että se on tehty saves-ta
ja sen jälkeen hiljaisella tulella
paistettu että se näyttää kivettyneeltä
malssinkhvyltä Tasia petkutus pal-jastui
kun eräs Konald V Brown ni-minen
tiedemies ryhtyi lähemmin
tutkimaan oletettui maissinkäpyä ja
jo pintapuolinenkin tarkkailun perus-teella
osoitti että käpy on kuin on-kin
puhdasta savea Häpeissään Jou-tuivat
Smithsonian Institution tiede-miehet
myöntämään että niin tosi-aankin
oli asianlaita mutta lohdut-tavat
nyt itseään sillä että "käpy-o- li
perin taitavasti tehty Josta tlede- -
mlcstenkln täytyy antaa tuntematto-malle
perulaiselle käsityöläiselle tun-nustuksen
Edelleen lohduttelevat
tiedemiehet itseään sillä että "käpy"
on Joka tapauksessa valmistettu usei-ta
satoja vuosia sitten ellei sekin
ole petkutusta -- Joten sen valmistajan
kuka hän sitten lieneekin on täytynyt
tuntea maissin vllejelyksen minkä
peiusteella tuolla paljonpuhutulla
kävyllä kuuluu olevan tärkeä arkelo-gine- n
merkitys Ja vakuuttavat
Smithsonian Institutin tiedemiehet
Jos tämä malssinkäpy osoittautuikin
väärennetyksi se on kuitenkin "ainoa
muinaisesine museossa Joka on vää-rennetty"
minkä väitteen voi kukin
ottaa siitä arvosta kuin haluaa ai£SfU:
Syvällä surulla ja kaipauksella
tiedotamme sukulaisille ja
ystäväpiirille että
Petter Johannes
Miettinen
vaipui rauhallisesti ijäiseen
uneensa heinäk 27 p 1934 ko-tonaan
Tlmmlnslssä Ontariossa
ollessaan 46-vuotl- as Syntymä
pilkka Lapinlahti Suomi
Kaivosmiesten keuhkotauti
(slllcosls) kaatoi ennenalkilse-n- a
uhrinaan rakkaan puolisoni
Ja Isämme
Hilda Ja Kai ph Miettinen
Kohtalo julma ei sääliä tunne
Ohjata sitä el siata
Omat on ohjat sen käsissä
el tottele taivasta maata
Sumakin r!''e o tuttua työtä
uhrlki riistää puolison isän
siks' elomme murhetta yötä
Hilda
Viel' pien olen mies sen taat-tokin
ties'
kun polvellasn Istuin ma Illoin
kummun kukkaisen alle päättyi
sun ties'
vailla lämpöä orvon nyt kotllles'
ja aina ma muistan sua silloin
kun palkkas sun tvhjänä Ja
äidin yksin vain nään
valpuessaln Illoin uinumaan
Kai minäkin tästä vielä mie-heksi
varrun -
Työhönkin tartun- - Ja äitini taa
kan keveeksl huollai
Muf mammonan herrojen uh-rik- s1
en taistotta taivu
Niin mulla on muistosi pyhä
Pikku Italph
Kiitos
Lausumme täten vilpittömät
kiitokset kalkille hautaussaat-tueesee- n
osanotosta Ja haudalle
lasketuista kukkaseppeleistä
Seppeleiden tuojat Ja lähet-täjä- t:
Mir Ja Mrs W Trethovvan
John Hemming Ja perhe --Hulda
Ja Kusti Long Mr Ja Mrs A
Mattson Orf Nyberg Mariette
Kemp Helmi Miettinen Ja Arvi
Lepistö N' Riihinen ja perhe
Aino ja John Valve A W
Young ja perhe John Eskelln
ja perhe Aino Ja William Trud-eeo- n Mr Ja Mrs A Huhtala
Dr Jo Mrs A P Brennan työn-Jo- h taiat Holllngerln shaftlssa
No 11 (W King)
Erikoiset kiitokset tohtori
Russeirille tohtori Kelle11
Ja sairsanholtajattr Neiti Kai-holle
hoidostaan Mr VVro
TretbowaniUe auliista avustaan
sekä Tlmminsln Työl Ja Far-marien
Yhdistyksen laulukuo-rolle
kaunelsta tilaisuuteen m-vellet- ulsta lauluista sekä koton
että haudalla
Hilda ja Ralph Miettinen
ii