Vapaa Sana, July 11, 1942

              (J!£ LAUANTAINA HEINÄKUUN 11 P — SATURDAY JULY 11 MVU 7
Itken
IkkU
rfrtiliiimn suw~ —7--
Tkn
STi--— haoin 8l° etht etmkeiensi
"!-- ii itseänsä J poUtues- -
hoTlabtelevtn mie--
- nitmau - -
1-
-- „
U"en äskeinen kiinne-k- "' vraki hai- -
1 en muu"""' -
iM Meidän saavuttuaan
bi!3!i- - ' „„„ „„ Salme
namitta miehen käsivarsien
ntaI hieiuuiu "---
nTtämin kuumat huulet etsivät
► a - _ tll„an
1- - 11 1 cnkpagtl
Isiioln
rv
J1tP
hehkuva Kasvoja ja tästä tl--
" "
faiEpäln pakoon
eteenpäin tohtlraat- - % palsta taakseen
metsätienä
telemaan sydämensä
kirves
kTrnei:
vasten
kaiutti otteensa Tun
ranaa Salme SFOk- - jaa oie"~ '- - -
Kuin
van faiDK
Vasta hU- -
um „— na
Hänen ta- -
j kiltaan
19Ä1 rva
na
4
v
_
tjUBf'""
KSUn jainrcu
häpeän ja noyryy- -
Hitaasti alkoi hän
jv- - -VuUca täysiholtolaa m_uu1
_n„-- t"i kk—aavastl
J =
t
koko täysin jtoia najm i'u" perine ieuo on en saapuessa
1 nnnUnnin vaikka oli--
► --mistl JO }" f'"'— '
L Tolsaa kuin päivällä Hiljaa
1 ui Salme yli aution pinamaan ja
taisi Tarooisesu utru oc ci u
:at lukossa lielä Nähtävästi kaikki
t poissa palvelijatkin koske
--Juan ei ollut muistanut lukita oUa
Risträän huoneeseensa aiko &ai- -
iuamelsestl pakata matkalaukku- -
Hän el jälsi tänne enää hetaek- -
hän Ensimmäinen linja-aut- o el--
Ltuisl täyslholtolan jo aikaisin
muulla Siinä hän matkustaisi tar- -
ilmatta tavata enää ketään Emän-- j
hän voisi kirjoittaa Jonkun sa-a- n
selitykseksi Ja pyytää läheltä- -
cäia matkalaukkunsa myöhemmin
Saatuaan kaiken valmiiksi Salme
leittiytjl vuoteeseensa Haneua 011
rieli pari tuntia aikaa mutta hän
Li tolnut nukkua Hän kuunteli Ml--
foiiia hilpeitä kuiskauksia Ja hllpl- -
skelelta käytävässä toisten ko--
luuduttua retkeltään Ja senjälkeen
U Ulo Jälleen hiljeni hän kuun- -
Itell lintujen tuhatääntstä slrkutusta
loka kasvoi valtavammaksi sitä mu
lkun kuin aurinko yleni
Aarno oli säteilevän Ihana Salmen
painaessa varovaisesti oven kiinni Jäi--
WsUn ja astuessa silmiä häikäise- -
tain aurinionpaisteeseen Hitaasti
tiu alkoi kulkea leveätä käytävää
myöten valkoisena hohtavaa ristikko- -
rerijU kohti mutta äkkiä hän hidas
tuta askeleitaan ja llkulll epäluulo!
wtl ympärilleen Tuomen tuoksuun
cli selvästi sekoittunut tupakan tuok
rea mutta ketään elollista olentoa el
kuitenkaan ollut näkyvissä Salme
jatkoi nopeasti matkaansa Hän oli
jo sivuuttamalslllaan veräjän kun
tiu kuuli hiljaa mainittavan nimeän-- A
Hän käännähti salamannopeasti
Ja jäi sitten liikkumatta tuijottamaan
eteessi Veri syöksähti rajuna hänen
tfdämeensä sillä häikäisevässä au-rxjonvalos- sa
seisoi Teuvo ilmieläv-inä
tuttu ilonkimmellys harmaissa
iSmlssäan Jälkeenpäin et Salme
naittanut kumpi oli ensimmäiseksi
ojentanut kätensä tai ottanut ensimm-äisen
askeleen mutta seuraavassa
letkessä hän tajusi olevansa Teuvon
idissä tämän käsivarsien lujassa
puristuksessa
Hetken autuaassa hurmassa hän
unohti kaiken muun ja painautui nau-ran
Ja nyyhkien turvallista rintaa
Usten Kuin jostain kaukaa kuuli
Un Teuvon kaivatun äänen soperta-u- n
korraanra ihania mielettömiä
tasoja mutta sitten hän äkkiä Jäykis- -
UI ja kohotti säikähtyrrenä kasvon-sa
Hänhän oli kokonaan unohtanut
tr-i TJoesupvaolltaieotäliisittoinkeuninktyattöolen kalt-annut
sinua Jatkoi Teuvo kllh-eit- ti
— Olin hullu anteessani Hert-an
kauneuden hetkeksi sokaista sll-oa- nl
mutta miltei kohta havahduin
auomaamaan mitä olin sinussa me-ytan- yt
Olen etsinyt sinua kalkki- -
y ffflp ' tti &
M A %M v ' JF
Dominion-päivän- ä pidettiin Camp Bordenin sotilasleirillä juhla jonka ohjelmaan kuului myöskin
kauneuskilpailu 29 nuorta tyttöä otti osaa kilpailuun Ylläolevat ovat kilpailun voittajat: va-semmalla
3:n palkinnon saanut Pauline Carr keeltä voituja "Miss Camp Borden" Eltle March
ja oikealla toisen palkinnon saanut Carolyn Mutgrove
alta ja kun nyt jo olin menettänyt
toivoni löysin sinut vihdoinkin tääl-tä
kaukaa mistä olin lähtenjt unoh-dusta
etsimään
— luhditko sinäkin etsimään u-nohd- usta
kuiskasi Salme värisevin
huulin
— Lahdin — mutta nyt minä eu
enää haljakaan unohtaa lllä nyt
meille kolttaa uusi valoisa juhannus
jos sinä vain voit ja tahdot unohtaa
ja antaa anteeksi
— Josko minä tahdon! Voi Teuvo
minä olen niin onnellinen että pel-kään
sydämen! pukahtuan riemusta
Vielä hetki sitten tunsin olevani on-neto- n
ja nyt el onnellani ole äärtä ei-kä
rajaa Loistavin silmin kohotti
Salme kasvonsa Teuvon puoleen Ja
hartaan liikutettuna tämä kumartui
suutelemaan häntä
Huonoa anthropo-logia- a
Professor Ernest A Hootonin hy-vin
tunnettu Harvardin antnropoloo-gi- n
Associated Press kertoi tässä
eräänä päivänä lausuneen Jotakin
sellaista mikä meistä tuntuu tyrmis-tyttävältä
Ja varsin onnettomalta
Tohtori Hooton mellli kerrotaan
painosti että sodan Jälkeen olisi luo- -
ltava saksalainen suku
mikä muodostuisi toisten maiden ei- -
saksalaisista Ja hän esitti realistista
Saksan nykyisten sotilasjohtajien Ja
heidän fantaastlsten seuraajiensa
pola pyyhkäisemistä ja JäVlia ole-vien
saksalaisten maailman ääriin
hajoittamista
Anthropoloogina tri Hootonin pi-täisi
tietää ettei ole olemassa mitään
takeita että Jonkun alueen asukkaat
maapallollamme eivät olisi militaris-teja
sukupolvesta toi-o- tn Militaris-mi
on osa kulttuurikuvasta eikä pe-rinnöllinen
tekijä Saksalaiset voi-daan
tehdä rauhallisiksi ihmisiksi
nolstamalla ne ainekset heidän slvit- -
mitkä nykyisin tekevät
heistä sotaisia Tri Hooionir j)" vrinuhdistus los toterjtettalshn
takaisi sotia tulevaisuu
dessa
DR ROMAN PNIEVVSKI
Monivuotinen kokemus Europan huomatulmmlssa "o1":
SisiUndlt-Nalsten-U- sten Ja venertset taudit
Nielcrsat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti Ilman
Teren vuotoa
Pui HArbour 7623 — VMUnottotu"nlt: Kello 5— e i--
P-
3537 PARK AVE MONTREAL QUE
~t
CARL E VVASELIUS
MONTREALIN PIIRIN YLIOIKEUDEN KOMISSIONERI
(Conmissloner of the Superlor Court for the DUtrict of Montreal)
Vahrsua aslapaperelU sekä käännän suomen kielisiä sUpaperelt" lunnin kieleksi Ja Tekemäni käännökset
nklrjoikellanl Ja leimallani hyräkytiän Suomen Ja YhdjirUU la
toi-uto- l sekä kalkUta Canadan f"™
"toissa Hintani ovat kohtuulliset Suomalaiset ™j" "n£ £
U kalUm ttlUtolu teki muissakin asioissa P tkU1f"
lclmnku voin anUa neuvoja monenlaatulsUia aslotssa ol te
0 rikotetut tllti että toimin OimUlUeitL Ja rehei
U tlkkala nila monena motena olen toiminut entUesiä toimessani
Tohiln oy6km --VAPAA SANAN" lehtltUauf- - Ja Cmoitui-asiamiehen- ä
Osoitteeni ont NITRO QUEBEC
KauneutkilpaHut ioti!a!eiriftk
?jsjmn&' sSfc jmsm
1 III
synteettinen
tyksestäiin
parhaiten
Erikoisalana:
päinvastoin
tunnollUesU
Sepät ja Puusepät
Kertomus puolen vuosisadan takaa
Kirjoittanut Aapo Niska
Se sattui eräällä Suomen rautaruir
kiila v 1SS0 valheilla Missä — s
el muuta asiaa sillä vanhat rauta
mukit ovat Jossak'n ymmärrykses
sä hieman romanttisia Niissä vallit
s jonkinlainen klsällikauden mesta
ruushenki ja ammattiylpeys Se 11
meni tavallisesti huvittelu- - ja ns
"holli"-hommis- sa
Ruukinherrat olivat entisinä aikoi-na
kuin jonkinlaisia yllvalvojia kai-kissa
työmiestensä edesottamlsissa
Joskus he saivat päähänsä että työ-läisten
tulisi huolehtia itsestään
niinpä heidän myötävaikutuksellaan
perusUttiin monenlaisia huviseuroja
Ja sairausapuja Tämän kyseessä o-lev- an
"bruukin" miehet olivat myös-kin
perustaneet Saraspukassan ku-ten
sitä virallisesti nimitettiin vaik-ka
"kipukassa' se oli jleisessä pu-heessa
Eräänä kauniina kesäisenä päiväni
oli ruukin sepät panneet toimeen
pienen huvimatkan jonnemn iani-mail- le
Mukaan otettiin muiden
"lunssien" lisäksi myöskin joku mää
rä miestä väkevämpää — El niin
paljoa että hulluksi humalluttaisiin
El kaukana siltä! Mutta sen verran
toki että puhelu sujuu Toisilla oh
perhekin mukanaan toisilla el itsr
asiassa perheen mukaanotto oli jo-kas- en
oma asia mutta "pitihän se
elämää koossa Ja siivona" oli pat-ruunakin
sanonut
sovussa
Ja heitettiin
oli
0„
ja sa!
Ja
oli
Ja hän oi-kein
vimmalla
heitti tOJen Ja
lensi lensipäs kun
Jonkinlais-ta
olivat
Puntarin
voittajaksi
Asmulla
oli
puhelivat
Lääkäri
kohdalleen
oli auttanut
Ja vei
nyt on salrastaissa kun
on kipukassa — selitti Puntari vai-molleen
- Lauantaina menen nosta
klpumaksuni
SUlrasapukassassa kuitenkin
mutta eteen ns rahaatosih
teerinä toimi Aalto niminen
malliseppä seppien ja Joidenkin
miesten oli
vain Ja nikkaria pidettiin
kun armosta kassan jäsenenä Sellai
nen mies oli sis Ja toisten-kin
Jäävi päättä-mään
takojain tarpeilta ja asioista
Puntari löi pöytään: Miksen
minä saa kipurahaa kun tohtori 'a-n- oi
että minun täytyy sairastaa
viikkoja ehkä siakln
—Jos on Juoppouden tai
muiden omien syittenaä vuoksi sai-raana
el työttö-mytt- ä
— Aalto
Mutta sanoi Puntari minä en ollut
Juovuksissa Jos on vähän mais-tanut
että on iloisemmalla ei hän
silti ole juovuksissa
ei sittenkään suostunut
maksamaan sanoi kuulleensa että
"olitte mellastaneet ko
ko sunnuntaipäivän Olitte häirin
rauhaa Ja näyttäneet
nuorille pahaa esimerkkiä Ja mieli-piteen!
on se että tappeluvammoista
cl kassan korvausta
Puntari poistui Ja lupasi
No niin periile saavuttua pidettiin näyttää ettei nikkari koskaan mäl-hausk- aa
niin hyvin kuin osattiin rää seppjen keskenälsissä asioissa
sormikoukkua väkikapu- - {kn panui SUoraan tehtaan värk-la- a
käsil'ään Ja heitettiin j mestarln puheille Värkmestarl oli
-h- ärkäpi-Uyjä" Näissä lapaaliik- - c„ut soppä siksi hän tinki-keis- sä
el aina tullut telviöksi kuka mfiu& puolusti seppiä jiikkareita Ja
olisi se parhain miis se pää- - muita työläisiä vas-tettiink- in
ratkaista reilussa sylipal Uan Kuultuaan Puntarin selostuk-nlss- a
Ei ollut vielä silloin KJU ctu han on fcärsin)t veristä
krelkkalais-roomalals- et niskanvää- - J vaaryyttä lupasi hän asian korjata
nö-systee- mit t m e: jasenkokous vaan heti pystyyn se
alettu ollenkaan vihapaissa ti poi koriaa" sanoi värkmcstari
se! Kaikessa otettiin vain
vyötäisiltä Ja sitten
nikkari
Jäsenkokouksessa sepät
Eräs Puntarin nimellä tunnettu suu- - ömlehH puousUvat Aaltoa Asias-rnyrkkin- en seppä „_ nlin pttpl kukaan dvv- -
nessä Paikkakunnalla P! puheen-uoroj- a eikä kalkki
n ei lamonut parjata lUue "~" " kuulutllle ollen-kuljettama- lle takapuheiwa kagn ge huus kovtmmm hl0„
kuhistiin Peeriä pidettiin kaikinpuo- - pk&sse€nsa voito)lc iMheenJohUja
Iin kunnon miehenä hän oli parem- - „vuvin el voinut
ipi seppäkin kuin Puntari eikä o kokousta kunnollisessa järjes--
kaan mikään poro-hltsauks- en kseSSÄ han 8eppien mMeiVk
olkoonpa kysymjn IsosU tai pienestä lommarvoinen ettei
työltä Mikäs siinä ette! hän Wtokeaa raudantakoJan sopinut totella
selviäisi tuosta Puntarista? Tunnel
ma kohosi melkein samarialai-sen
luonteen kuin JoJcotan Jussin
Tumaan paini Peerin kunnia vaa-kalaudalla
siksi otti kiinni
vihan Otti kiinni Ja
— Otti kerran Jo-pas
Puntari mien
pani liikkeelle!
valituksen sävyä asiantunti-jat
huomaavinaan äänessl
kun myönsi Peerin
el Puntari noussut vuo-teesta
Lääkäriin turvauduttava
Ison miehen rautanrukki-lalse- L
väänsi valvoin olka-'pää- n
mutta kylkipammo-j- a
sairastettava el muu
se alkaa
—Mikaa
maan
tuli
Kassan
eräs
joka
valssilaitoksen mielestä
Puntarin
seppien mielestä
nyrkin
muu-tamia
kuuk:
Joidenkin
kivusta johtuvaa
korvata selitti
mies
Nikkari
humalaisina
neet Ihmisttn
tarvitse
kiroillen
vedettiin
käveltiin
j0kus
siksipä valssilaitoksen
tuttuja
Painimista
alan
kaikkensa
Puntaria mutta valssilaitoksen
aina etukyn--
tunnettu
kuten mneet 8anaansa jok&
rvnnä Mut
tekiji
nikkarin vasaran paukutusta — Lo-puksi
ottivat värkmestarl eräs pomo
asian "kuljettaakseen" äänestykseen
MIESTEN TYÖ-VAATTEIT- A
myöskin
Valikoima Naisten
Leninkejä
MÄKISEN
Lyhyttavarakauppa
Puhelin 89
Box 50 Hearit Ont
MwwwwMaMiaiMiwiaMi
"VIGOR CO-O- P LUNCH"
Tarjoaa entuudestaan tunnetun hyvin ruan Ja kohteliaan
palveluksen ruokailijoilleen
9 BALSAM 8T N — TIMMINS ONTARIO
aWMMMMMWWWWWMMMMWVMMMWWMMMAMMAMMWMMWWMMAA4
josa sitten sepät voittivat —
Voitosta juhliakseen piti Puntari
pienet kemut lähimpien ystävViuä
kanssa Siellä oli kestitys ollut niin
täydellistä että erdskin vieras cl-nukahtan- ut
pöydin ah Silloin sal-vat
kaverit viisaan tuuman: Mies kä-siratta- ille
ja raahattiin Aallon asui-noll- e
yösydännä jotta Aaltokin nä-kisi
sellaisen miehen joka on Juovuk-sissa
Mutta Aalto joka oli päässyt
omaamaan jo uudenaikaisia valistu-neempia
käsitteitä piti hän sepilir
Ja heidän "paallel) ojilleen" luihin ja
ytimiin koskevan moraalisaarnan
Nuo tuollaiset tapahtumat muistu
vat elävästi mlelee etenkin nykyai-kana
kun tuollaisia murroskauden
rohkeita esitilstelijloita kaivattai
siin mm väkljuomaturmeluksen es
tämiseksi Ja höltyneiden moraalikil-sittclde- n
parantajiksi
Canadan intiaanit
PohJois-Amerika- n mnntervon alku
asukkaat intiaanit eivät ole suku
puuttoon kuolimassa kuten yleensä
luullaan Viimeisimmät tielot kerto-vat
että niin hyvin Yhdysvalloissa
kuin Canadassa heidän keskuudes-saan
on syntyUlsyyden enemmyyttä
V 1924 oli Canadassa 1048P4 inti-aania
mutta nheitä nykyään 122P20
Useimmat Canadan intiaanit asu-vat
laajoissa rcservaatiolssa joita on
parisen tuhatta He toimivat joko
maanvilelijöinä tai tyoläis'a Muu-tamat
suosivat elämää edelleenkin
pohjoisissa metsissä joissa lie toi-mivat
turklsmetsästäjinä kauppiai-na
poliiseina tai kulta- - ja kuparikai-vosten
työläisinä Jos ajat käyvät
huonoiksi saavat he valtiolta avus-tusta
Reservaatiotssa on 79 sisäoppilai-tosta-
ja 270 muuta kuolua joissa
käy 18000 lasta Hallituksen vuo
tuiset koulutuskustannukset intlai- -
nicn osalta nousevat 2—3 nillj
Intiaanit eivät silti ole mitAän
köyhää väkeä vaan arvioidaan hei-dän
omaisuutensa yhteensä noin 71
milj dollariksi Sen lisäkai on Otta-wass- a
aauvan Intiaanien yliholhoo- -
Jan hallussa 14 milj dollaria eri
helmoille kuuluvia varoja- - Kesklmhä- -
rln on heidän kansallisomaisuutensa
siis n 7(0 dollaria kutakin intiaania
kohden
Hassu ajatus
Me olemme siinä määrin tottuneet
näkemään kuvia sanomalehdissä et-tä
tuskin voimme uskoa että en- -
simainen kuva ilmestyi new yorkilai-sessa
lehdessä vain ähän ll Öl
vuotta sitten
Stephen Henry Horgan Joka kek-si
sanomalelitlkuvi-- n valmistuspro-sessin
kuoli 87 vuoden ikäisenä Hän
ensimälscksl esitti ajatuksia olles-saan
työssä New Yorit Heraldia Ja
lehden omistaja James Gordon
Bennett hylkäsi sen leimaamalla hä-n- t
vhlksi "kaista pääksi" On ih
meellistä että Iknnett teki nain
suuren erehdyksen sillä häntähän ai-- 1
koinaan pidettiin edistysmielisiinpä- - ]
nä amenkalalsena kustantajana I
Horgan hankki ltscllcn yön toi
sessa lehdessä Ja maailma pian in-nokkaasti
omaksui hänen keksintön-- a
Sanotaan hänen myös enslmäl-sek- sl
lähettäneen värillisen valoku-van
sähkolankaa myöf--n Se myöskin
kuulosti kaistapäisiltä kun sitä er
siksi esitettiin
Jonakin päivänä Jonkun pitäisi klr- -
Joittaa kirja siitä mitä maailma on'
näille kaistapäille velkaa biiia cna
muiden seikkojen thella paljastuisi
etU Bonaparte todennäköisesti hävi-si
sodan Englantia vastaan siksi kvn
hän Ja hänen neuvonantajansa eivai
osanneet antaa anoa Fultonln höy-rylaivan
mahdollisuuksille
Höyryn-voimall- a kulkevilla sotalai-voilla
ranskalainen valloittaja olisi
tehnyt pian lopun Nelsonin tuulen vo-imalla
kulkevasta laivastosta Ja
hyökkäys Englantiin senjälkeen olisi
ollut mahdollinen Miten Napoleonille
ollil käynyt sitten kun o!Ul hyökän-nyt
"ahtaalle pikkusaarelle' on ko-konaan
toinen asia
Monissa sveitsiläisissä taloissa on
yhä viellä1mneidän IrptätnivninänmlimUel pienii RVA-- ( IKKuna uine" -- — —
kuuhuoneessa SiU kuUuUan sielun
"ikkunaksi" Ja se on Urkoitettu sie-lulle
ulospääsytieksi kun huoneen
asukaa kuolee
fl
Dave's Taxi
Puhelin 507
— 14 tunnin palvelus —
Balsam A Fourth Ave kulma
TIMMINS ONT
++♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦
Dr C Suli ivan
IIAMMASLÄXKXRI
2 Plne St N Tlmmlns Ont
PUHELIN 830
T♦—♦Suomtalatinetn ftyfttfö palvelee— Z
♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦MmM
J KORRIN O-KA- Y
Parturinliike
48 FOURTH AVE — TIMMINS
Umpisuolen leikkaukset
Kuuluisan Mayo-klinika- n kuuluisa
ruoansulatuksen erikoistuntija WC
Alvarez alkoi monia vuosia sitten
tehdä muistinpanoja sellaisten poti-laiden
kokemuksista joilta umpisuoli
oli leikattu ja koota tietoja olosuh-teista
joissa leikkaus suoritettiin
Näistä lnustlinpanoistaan hän on
tehnyt selkoa Amerikan lääkäriyh- -
distyksen aikakauslehdessä "Jour
nal" Monen mielenklnitolsen ja hu
paisenkin tapauksen joukossa on seu
raava:
"Kaikkein merkilllslmmän kerto-muksen
kertoi minulle eräs nainen
Joka umpisuolensa leikkauttamiani
syyksi sanoi yksinomaan sen että
hän kerran tullessaan Los Angele-siin
näki kaupungissa olevan jon-kin
suuren kokouksen minkä joh-dosta
hotellit ollvnt niin täynnä
ettei hän saanut yösijaa muuten kuin
sairaalan vuoteessa Hän meni siis
saraalaan ja leikkautti umpisuolensa
Hän oli aina ajatellut että se olisi
leikattava joskus ja miksi ei jtls
juuri silloin"
'Tällaisissa umpisuolen leikkauk-sissa
luullaan potilaalla olevan kalk-ki
voitettavanaan eikä mitään hävi-ttävänä"
jatkaa tri Alvarez "Kunpa
taivaan nimessä tämä olisi totta
Mutta tosiasiassa 2!i3:ta potilaasta
65 tuli leikkauksen Jälkeen paljon
huonommaksi Vain kaksi parantui
Näyttää siis siltä" päättelee tri
Alvarez "että oikea kroonllllncn
umplsuolillsäkkeen tulehdus on kat-sottava
yhdeksi kaikkein harvinai-simmista
sen sijaan eitä Itä pide
tään tavalllslmpana slfäellntautlna"
VIIMEISEN KERRAN
Kuuleppas nyt Wille suoritatko si-nä
minulle sen viitosen jonka yhä
olet elkaa? Kysyn sitä viimeisen
kerran
Kaunis kiitos kuomasenl Toivoin-kin
sinun t liidoin luopuvan epätoivoi-sesta
yritykst-sian- i
— Naiset ovat kuin autoj-- t
—Miten niin?
—Juu maalaui tntaa heille kau-niin
näön mutta linjat paljistavat
iän
A Foumier Ltd
Perustettu v 1830
VAKUUTUKSIA
Suomalainen vakuutut-atlamle- s
palveluksessamme
Puhelin: Konttoriin 7—7546
J S JODOUIN
11 Elm St E Sudbury Ont
North End Bakery
I TOLMUNEN
395 MELVIN AVE PUH -8- 11
Sudbury Ont
Dr O D Legge
HAMMASLXXKXRI
Suorit oplnt Dunlop Iterearch
Institutessa New Yorkissa
Dunlop Usva-Kon- e Pyorrheatle Ja
Suun Taudeille — X-RA- Y
PUHELIN 4—4381
7 Elm St E — Huone 202
Sudbury Ont
(Regent teatterin vieressä)
Hammaskxurgit
Dr Miller ja Roulalon
60 CEOAR ST — PUH J—1541
Sudbury Ontario