0122 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 — Vapaa Sana N U 173 Toralal Mmk 7 p Thuraiby Mi 20
Euroopan sodanjälkeiset rajat
mukaan Ety-keskustelui- hin
HSBHaaBaarP - ~""RSPRIlr' ' "flHE
iBap"i EBaBaBaBaBaiuaBaBaBaVHHHMBaBiSBaHlBaVitiHfv 1
flaBBaiuVutBM1 iUv'2aJi&vijB£4aHvBkVaiBBaaBBaaBBaaBBaEK' — f JlfBlBaaBBaaBBaaBBaaBMai n
Euroopan jatkuvan jännityksen symboli Saksojen väli-nen
rajalinja — vahvasti vartioitu ja huolellisesti aidattu
— muutoksia ei rohjeta odottaa
Vapaa Sana — Helsinkiin ke-- rys joistakin peruslinjoista kos
sä-syysku-un
viilillä kokoontuvat
Euroopan yhteistyö- - Ja turvalli-suuskokouksen
neuvottelijat —
33 valllonpäämiestä odotetaan
ni) ös — ovat jättäneet suuren
yleisön jokseenkin täydelliseen
uutissulkuun On mahdotonta
arvailla mitkä asiat saatiin Ge-nevessä
Joulukuussa päätökseen
ja mitkä ovat suurkonferenssln
alkuasetelmat Helsingissä
New York Timesin amerlkka-ialslähtelde- n
perusteella Gene-ven
suurimpia saavutuksia oli
että Itä-Euroop- an maat olisivat
valmiit tunnustamaan "kansal-listen
rajojen rauhanomaisen
muuttamlsolkeuden" Joulukuu-hun
mennessä Neuvostoliitto oli
torjunut tämän mahdollisuuden
täydellisesti
Myös väitetään vvashingtonl-laisist- a
lähteistä että ihmisten
välisiä yhteyksiä painetun fil-ma7un-']a
radioidun sanan levit-tämistä
ja vaihtamista koskevat
kysymykset on pantu syrjään
"toistaiseksi lukkoon lyötynä"
Muut kuin rajoja ja ihmisoike-uksia
koskevat kysymykset vaa-tisivat
amerikkalaistietojen mu-kaan
neuvottelua mutta eivät
olisi yhtä valkeita ongelmia
Tässä kokouksessa pyritään
Euroopan kiistakysymysten
poistamiseen päiväjärjestyk-seen
Ilmeisesti Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton ja Länsi-Euroo-p- an
maiden välillä on viime jou-lukuussa
syntynyt yhteisymmär- -
KUUNTELE CCC: n
suomenkielisiä puhelinuutlsla
Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury 692-362- 8 Thunder Bay 344-849- 4 Timmlns 267-411- 2 Toronto 221-341- 7 Vancouver 438-337- 6 Uindsor 966-357- 0
Canadian Christian
Communlcators Inc
Lougheed
HAUTAUSTOIMISTO
252 Reeent St S at Hazel
Puhelin 673-959- 5
LOUGHEED KUKKIA'
252 Reeent St S at Hazel
76 Durham S'
Larch St kulma
Puh 673-959- 5 Sudbury OnL
Langen Glass Service
41 John SU fhunder Baj
Ontario
Puh 345-64- 24
Auto- - Ja Akkunalaatja
ka idän ja lännen asevoimien su-pistusncuvot-telut
aloitettiin tois-sa
viikolla Wienissä ja strategis-ten
ydinaseiden rajoitusneuvoi-tefu- t
päivää myöhemmin Gene-vessä
Rajakysymykset
Vuoden 1939 Hillerin-Stalini-n
salaisen sopimuksen Potsdamin
sopimuksen (1945) ja Pariisin
rauhansopimuksen (1947) ja so-danaikaisten
rajajärjestelyjen
näkyvimpänä tuloksena oli että
Puolan neljäs jako tapahtui
Saksa jakaantui kahtia ja Neu
vostoliitto liittfi alueeseensa Eu
roopassa noin 284 000 nehomal- -
lia THmä alue vastaa Ranskaa'
Belgiaa Hollantia ja puolta
Länsi-Saksa- n' pinta-alast- a
Seuraavassa luettelo alueista
jotka Nl saattoi liittää itseensä:
— Puolan itäosa — pinta-alaltaa- n
122 000 neliömailia — lii-tettiin
Hitlerin— Stalinin sopf-muks- en
perusteella syys-marras-kuus- sa
1939 Vajaat puolet tästä
alueesta kuuluu nyt Ukrainan
ja runsas puolet Valko-Venäjä-n
neuvostotasavaltaan
--- Latvia 63 700 neliömailia
— Liettua 25 170 neliömailia'
— Eesti 17 410 neliömailia
— Romanialle kuuluneet Bes-sarab- ia
sekä pohjois-Bukovin- a
ym alueita yhteensä 34 200 ne-liömailia
liitettiin Pariisin rau-hansopimuksen
tuloksena
— Itä-Preussis-ta
liitettiin 7280
neliömailia
— Tshekkoslovakialle ennen
maailmansotaa kuulunut Itäi-nen
Rutenian provinssi 7900
neliömailia vuonna 1945
— Suomesta Uitettiin 1940 ja
44 sopimuksissa mm Karjalan
kannas ja Petsamo yhteensä
noin 26 000 neliömailia
Puola sai Saksalta takaisin
Oder-Keissse-lin- ja Potsdamin
konferenssissa 1945
— Italia menetti Euroopassa
neljä piirikuntaa Ranskalle ja
yhden maakunnan Jugoslavialle
1947 Pariisin sopimuksessa
Saksa menetti muutamia ne-liömail- eja
myös Ranskalle ja
vuonna 1949 Hollannille M ne-liökilometriä
Belgialle 18 Ja pik-kuruinen
Luxenburgkin sai 6
neliökilometriä Vuoteen 1963
mennessä olivat Belgia ja Hol-lanti
antaneet alueensa takaisin
Länsi-Saksal-le Luxenburg piti
kuitenkin oman saaliinsa! Hu-paisa
saavutus maalta jonka pa- -
KEM-TO- NE
raHMEDfJUfUU
rEITTAA KERRALLA — HAJUTONTA - UBrtV&i
PESUN KESTÄVÄÄ
Teemme b&yUrstyBtl rifttgviliru iHn aklumt emt kiaplt yJB KiVn146 -
lAXSIX LIMK1 Cf LT1
277 John SI
%
Puh 34I4IH Tbunf ay
i
i
n
taljoonan vahvuiset puolstus-- i
voimat käyttävät yleensä pauk-- [
kupanoksia harjoituksissa kos-- J
ka kovien käyttäminen aiheut--'
taisi helposti kansainvälisen
selkkauksen I
Varsinaisten rajamuutostcnl
lisäksi Neuvostoliitto vakiinnut-- j
ti valtansa reunavaltioissa jaj
i uuysvuiiai sai inciuan juciiuv
tunecmmilla menetelmillä yliot
teen sodan runtelemasta Länsi
Euroopasta j
Mikäli on lainkaan perää siinä
ilmoituksessa että Itä-Euroop- an
maat olisivat valmiita rajojen
rauhanomaiseen muuttamiseen
nan aneen Ksa ite singissa aa- - seurakuntaIaisia
Virallinen saksa-- ' tä ____ VKtttäHV-n-t
lainen uutistoimisto totesi vielä
i virne vuoden opul a: "Länsi- -
M„ Ma uu Jivuullu"u' „"'„" cvlaM
ETYK suo mahdollisuuden rajo-i
Jcn muuttamiseen jos se tapal
tuu rauhanomaisesti ja yhteis- - I
ymmärryksessä ja tunnustaa tä- -
ten Länsi-Saksa- n vaatimuksena
Saksan yhdistämisen oikeutuk- -'
sesta" Muut tuskin ovat asiasta!
yhtä vakuuttuneita s
2
Ihmisten kriisi 'g'
Tuskin missään Euroopassa '
nähdään toisen maailmansodan
synnyttämä väkivaltainen raja-linja
yhtä tuskallisena kuin Sak-sassa
Suhteiden parantumisesta
huolimatta Itä-Sak- sa viimeiste-lee
jatkuvasti rajalaitteitaan
840 mailin pituisella rajallaan
Viime vuoden alkupuoliskolla
rajan yli pakeni 442 itäsaksalais-ta
Luku on jatkuvasti pienenty-nyt
Vuoden 1973 alkupuoliskol-la
rajan yli keinotteli itsensä
718 henkilöä Useimmilla rajan-ylittäjil- lä
on ollut sukulaisia
Länsi-Saksas- sa
Ety-kokoukse- cn on tunnettu
ns läntisessä ryhmittymässä
pessimismiä ja
koska el uskota Neu-vostoliiton
tekevän kompromis-seja
missään rajoja tai ihmisoi-keuksia
koskevissa kysymyksis-sä
ja että ainoa lopputulos kon-ferenssisarjalle
"voi olla vain toi-sen
maailmansodan jälkeen syn-tyneen
tilanteen sinetöiminen ja
hyväksyminen
Vuoden vaihteen aikana on
kuitenkin herännyt vakavaa kes-kustelua
muutosten mahdolli-suuksista
Suomen pääkaupunki valmis-tautuu
historiansa suurimpaan
kansainväliseen konferenssin
joka ei voi olla lujittamatta
Suomen asemaa maana joka ha-luaa
pyrkiä tasoittamaan poliit-tisten
leirien vastakohtaisuuk-sia
— LT
Oian emäntä kuunteli radiosta
selostusta lomacmäntäkoulutuk-sest- a Siinä korostettiin erikoi-skeasuttitaammiaatin
vavsatautuivnuaulattiasuurtatas-
Emäntä ihmetteli:
— On se kumma jos vfera nvt
muutaman päivän teklöö sltH
vmtiiotäskvmmmiennätä ioaunsiitneähnäsivnueslsjaä
vielä soanna lanset ia telinä
muut pelto- - Ja ulukotyöt Miten
se nyt niiv voativaks on tuilu ku
minulle on aena sanottu että "rVikealsenu1kksoitäjoksainuenlätttätä" ku on
MMMIMtMliaMMMMMMMMI Pmvm Juttuja
Suomenkielis-nckkaimpan- a
välinpitämättö-myyttä
Tunnetun historian ajalla on
esiintynyt moniakin tekijöitä
Jotka ovat jättäneet nimensä
tai muun merkkinsä historian
lehdille Useimmat heistä tun-netaan
Joko raakoina ja sääli-mättöminä
valloittajina ja kan-sojen
orjuuttajina Vain hytin
harvat todellisina kehityksen
ja edistyksen eteenpäin viejinä
Mutta kaikesta huolimatta
suurin osa heistä on tuonut e-si- in
jos ei nyt juuri ihailtavaa
puolta itsestään niin aina jo-takin
hyvääkin Mutta paljon
on tullut tuon historian saa-tossa
niitäkin joita tulevat pol-vet
tulevat ikuisesti muista-maan
vain vihalla ja inholla
Noita ikuisesti inhottavia tyyp- -
Polijois-Amerlkt- U
(Jatkoa 5:ltä sivulta)
konferenssin piirissä erityistä
huomiota Tästä keskustelin
myös tri Marshallin ja eräiden
muiden Amerikan luterilaisen
kirkon Johtohenkilöiden kanssa
Toisaalta en voinut olla ihai-lematta
sitä uskollisuutta jota
esimerkiksi Portlandin ja Asto-ria-n
suomalaiset osoittivat seu-rakunnaan
kohtaan He tulivat
joukolla tapaamaan suomalaisia
vieraita ja toivoivat hartaasti
että kirkollinen toiminta heidän
keskuudessaan jatkuisi Suo-menkielistä
pappia heillä ei ole
Eristäytyminen
haittaa yhteyttä
New Yorkin jättiläiskaupunki
muodostaa oman ongelmansa
Siellä on kaksi suomalaista seu-rakuntaa
yhden papin työkenttä
nä Jäsenet ovat enimmäkseen
mutu hamUa
kK nn ehdottomasti jatkettava ja on
hvva' J°s ta i°htaa Suomesta
tnllit nnnni Vnt™ nvt tnnnti
Jjtuu Vierailimme myös kaurun- -
on Minmnifc
listä toimintaa
New Yorkissa samoin kuin
Kanadassa panin merkille että
suomalaiset jakautuvat aivan
liian herkästi erilaisiin hengel- -
Hsiin ryhmiin mikä on haitaksi
kaikelle kristilliselle toiminnal- -
le Joukossa saattaa olla jopa
yksityisyrittäjiä jollaisia har-voin
tapaa Suomessa Tällaisis-sa
oloissa luulisi päinvastoin
kristillisten piirien etsivän toi-siaan
ja pyrkivän yhteistyöhön
mikä merkitsisi voimien kokoa-mista
Vähin vaatimus olisi et-tä
aktiviteetti suunnattaisiin
niihin Jotka ovat jääneet kir-kollisen
toiminnan ulkopuolelle
eikä toisten uskonnollisten ryh-mien
jäseniin
Matka kokonaisuudessaan oli
harvinaisen mielenkiintoinen a
opettava Se antoi monia uusia
herätteitä Ja avasi Amerikan
kirkollista elämää varmasti
enemmän kuin esitelmien kuun-teleminen
tai kirjojen lukemi-nen
Iloitsin myös siitä että mo-nin
paikoin oli uutta Jumalan
sanan pohjalta syntynyttä herä-tystä
samoin kuin vankkaa kris-tillistä
vakaumusta jonka juu-ret
olivat kotimaan hengeUises-s- ä
perinnössä Englanninkieli-sessä
jumalanpalveluselämässä
on suomalaisilla Amerikassa pal-jon
opittavaa sanoi piispa Kan-sanaho
(Kotimaa)
Australia toivoo
opettajia Suomesta
Australian siirtolais- - ja työ-voimaministeriö
toivoo Suomen
valtion kustantavan maahan
kymmenkunta opettajaa huoleh-timaan
siirtolaislasten suomen-kielen
opetuksesta Kysymys
olisi lähinnä tukiopetuksesta äi-dinkielellä
Australiassa on suomenkieli-siä
siirtolaisia noin 15 000 Maan
luterilaisen kirlcon yhteydessä
toimii seitsemän suomalaista
seurakuntaa joissa on kahdek-san
pappia Siirtolaisista 10 000
on edelleen Suomea
pejä olivat mm Stalin Ja Hit-ler
Heidän suorittamilleen
raakuuksille el hakemallakaan
löydä mitään järjellistä syytä
tai selitystä Alvan varmasti
tulevat puolueettomat histori-an
kirjoittajat tulevat heidät
luokittelemaan tuohon mieli-puolien
luokkaan Rooman Ne-ron
Ja muiden sen kaltaisten
keralla
Joku aika sitten seurasin
TV ohjelmaa: "Death of Uit-ler- "
Se kylläkin oli vain avu-ton
ja kömpelö kopio aikaisem-min
näkemästäni koko illan
elokuvasta "Hitlerin viimeiset
10 päivää"
Nuo kuvaukset tuosta Hitle-rin
"tuhatvuotisen valtakun-nan"
viimeisistä päivistä sa-nottiin
olevan perustuvia to-dellisiin
asiatietoihin (tietysti-kin
jonkun verran tehostettui-na)
Siitäkin huolimatta ne cit-tämältömä- sti
todistivat tuon
entisen itävaltalaisen korpraa-lin
olleen todellisuudessa kop-piin
suljettavan raivohullun
Ei mikään tilapäisen hermoro-mahduksen
uhri
Jos nyt otettaisi vaikka esi-merkiksi
mitä tuolla yhdelläkin
Hitlerin "ohjelman" osalla
nim kommunismin vastustami-sella
saavutettiin Todellisuu-dessahan
Hitler auttoi kom-munismin
leviämistä yli itäi-sen
Euroopan ja laajemmalti-kin
Mm tuo Stalinin kanssa
tehty sopimus Puolan jakami-sesta
Tarvitseeko jatkaa?
Vielä joskus toivottavasti ei
ÖLJY-YHTI- ÖT
FTVÄT HIILTÄ
New York — Royal Dutch
Shell ja British Petroleum (BP)
etsivät hiilivaroja ympäri maail-maa
Molemmat tosin uskovat
ctta niilen tuleva suosio ei kestä
Yhtiöt odottavat ctta ydin- -
voima tyydyttää teollistuneen
maailman tarpeista suuren osan
vuoteen 1990 mennessä 1980-lu-ku- a
ne taas pitävät aikana jol-loin
niiden kansainvälisten hii-lioperaatioi- tten
pitäisi osoittau-tua
tuottoisiksi Kun hiilikaivok-sen
saattaminen kuntoon vie
viisi vuotta yhtiöillä on kiire
päästä alkuun
BP etsii hiilivaroja Afrikasta
Australiasta Indonesiasta ja o-räi- stä
Etelä-Amerik- an osista
mitkä ovat lupaavimmat Suuri
öljyntuottaja on perustanut hii-liosast- on
jotta se voi paremmin
osallistua hiilen tuotantoon
Shell teki samalla lailla vähän
aikaa sitten
Molemmat yhtiöt ovat lähet-täneet
geologeja kaukaisiin mai-hin
etsimään hiilivaroja
Mikäli kaikki menee hyvin
vuoteen 1935 mennessä BP voisi
kaivaa 20—23 miljoonaa tonnia
hiiltä eri puolilta maailmaa sa-noo
DF Maccallan yhtiön uu-nituoreen
hiiliosaston johtaja
"Hiilestä tulee 500 milj
dollarin kustannukset seu-raavan
kymmenen vuoden aika-na"
Maccallan lisää Luvut ovat
arvioita eivätkä mitään kiintei-tä
hintoja
Shell tutkii suunnitelmn lai-vata
hiiltä Etelä-Afrikas- ta Eu-roopan
markkinoille Se on saa-nut
myös oikeudet tutkimiseen
ja toimiluvat Indonesiassa Sua-simaas- sa
Botsvvanassa ja Au-straliassa
Uusi hajuvesi yhteis-lenno- n
kunniaksi
Moskova — Neuvostoliittolai-nen
parfyymitehdas Novaja Zar-J- a
(Uusi sarastus) on rynynyt
yhteistyössä amerikkalaisen
Revlon-yhtiö-n kanssa valmista-maan
uutta hajuvettä ilmoittaa
uutistoimisto Tass
Tassin mukaan uuden parfyy-min
työnimenä on Sojuz-Apoll- o
Uusi parfyymi on näin ollen o--
mistettu ensi kesäksi suunnitel-lulle
neuvostoliittolaisten kos-monauttien
ja amerikkalaisten
astronauttien ensimmäiselle yh-teiselle
avaruuslennolle
MÖUK FIEKEK JA SIEYJM
JÄIVEM 1AMMALLE TEEN:
52t'm0 ff SP55!3
BflBHr J" ~ 3Br
BKnUBl äBR -- "" ' '""'" J- - -- " -- ?5r''w
Miksi Ivytyisitte lähempään kun teillä on nyt mahdollisuus
hankkia aito pyöreästä hirrestä valmistettu hirsitalo tai
hirsihuvila jonka arvo ja luonnonaitous säilyy vitiä las-tenlapslllc- kin
Rakennusaineena käytämme pohjols-Qntarlo- n hidaskasvuista
Jack-Pine- a jonka kullanhohtoinen väri tuo luonnonlähei-syyden
Kalkissa hirsirakennuksia koskevissa suunnitteluissa
annamme parhaan ammattimaisen apumme Jonka Jo takaa
10 vuoden hlrslrakennusalan tuntemus
Rakennuskohteitamme ovat:
Lomakeskukset— Motellit— Asunnot— Huvilat-Ra- nta-
Ja kellarisaunat
llmilatcrvcisin:
FINN-lO- G CONSTRUCTION
SAULT STE MARIE ONTARIO
RJl I Coulals Ave North — Puh I —705 —949-671- 3
kovin kaukaisessa tulevaisuu-dessa
puolueeton historian
kirjoittaja voi antaa todelli-suuspohjaisen
kuvauksen tuos-ta
toisestakin kahdennenkymme-nennen
vuosisadan vainohul-lusta
Stalinista
Niin noh Mitäpä noista kai-kista
Se vain tällaista vanhaa
ukkoa huvittaa miten nopeas-ti
jotkut voivat "kääntää tak-kinsa"
En nyt puhu noista
"demokraaticn puolustajista
komuista" Vaan siitäkin mi-ten
näilläkin Paavon asuinsi-joilla
oli toisen maailmanso-dan
alkuaikoina meidän suo-malaistenkin
keskuudessa mo-niakin
Saksan ja Hitlerin Ihai-lijoita
Jotkut heistä jopa hih-kuivat
kadullakin - pikku päis-sään
- "eläköön Saksa" tai
muuta sellaista Se oli niitä ai-koja
kun Hitlerin panssarit
Stalinin kanssa tehdyn sopi-muksen
mukaan ruhjoivat
Puolan ja Itämerenmaita
Vaan sitten kun nuo "urhot"
huomasivat olevansa häviäväl-lä
puolella he käänsivät tak-kinsa
ennätysvauhdilla Aina-kin
allemerkinnyf - joka muu-ten
joutui tavallaan noiden ur
hojen vainon alaiseksi - el voi
koskaan tuollaisiin tyyppeihin
luottaa
Niin nuohan ajat Jo kuulu-vat
tavallaan tämän maan suo-malaisten
historiaan Vaan ta-vallaan
haluaisin tuoda asian
csillö vielä kerran ennen siir-tymistäni
rajan toiselle puolen
Tulen siirtymään sinne taval-laan
ylpeänä siitä että ei ole
tarvinnut kertaakaan "takkia
kääntää"
Paavo Poikkinainen
Kahdeksan perhettä jäi ko-dittomiksi
ja 72-vuot- ias mies
menetti henkensä tulen tuhottua
Loviisan kaupungin omistamis-ta
kahdesta ns vuokrakasarmis-t-a
toisen keskiviikkona Perheet
menettivät myös melkein kaiken
irtaimistonsa Tulen irtipääsyn
syyksi epäillään halkeamia savu-piipussa
Helsinkiläisten uinninhar-rastajie- n
tulevaisuus on turvat-tu
Kaupunginvaltuusto hyväk-syi
keskiviikkona uimahallien
rakentamisohjelman Tulevien
vuosien aikana rakennetaan Hei- -
sinkiin 11 uutta uimahallia ja
neljä maauimalaa
HALPOJA TASKUKIRJOJA
Kunkin allamainitun kirjan hinta on vain S 100 kappaleelta An-namme
kuitenkin kolmella taalalla neljä kirjaa ja kaikki kahdek-sa- n maksavat vain kuusi dollaria Tilatcssanne voitte käyttää al-laolevaa
lomaketta ja kirjan numeroita:
1 Trank Kane: VIHJE VIIKATEMIEHELLE Carsonette City on
ketju hämäriä hotelleja ja raihnaisia ravintoloita Yleensä baa-rien
ja hotellien omistajat onnistuvat erinomaisesti erottaes-saan
asiakkaansa ja heidän rahansa toisistaan Yksityisetsivä
Johnny Liddclillc paikka on hankala joka puolella vain hanka-luuksia
jopa naisten taholla
2 Trank Kane: KUOLLUT KUIN KIVI Dcnny Lions oli kaunis
Hänellä oli kaikkea — myös suuria ajatuksia Hän oli matkalla
suoraan huipulle ja tiesi lavan niillä sinne päästä Hän oli
kuitenkin väärässä Hänen uransa katkesi väkivaltaisesti
3 Brett Hallidav: NIIN YSTÄVÄLLINEN NIIN KUOLLUT Tyttö
tiesi tarkalleen miten saada mieheltä kaiken mitä hänen sievät
sormensa osoittivat Multa sitten hän erehtyi menemään liian
pitkälle
4 Brett Hallidav: HÄTIKÖITY MURHA Tämä oli Mike Shaynen
40 tapaus Upeamuotoipen leski palkattu murhaaja molemmat
kandein kurjan valtaa ahnehtivan heittiön esteinä Shaync mel-kein
jättää jäähyväiset elämälle
5 Ross Macdonald: BARBAARIRANNIKKO Lea Archer osasi
käytcllä sekä ampuma-aseit- a että oikeaa suoraa Mutta harvoin
hän oli tarvinnut taitojaan yhtä paljon kuin selvittäessään
Channel Clubin kurvityttöjen tapausta
6 Richard S Prathcr: JOKERI PAKASSA Yksityisetsivä Sheldon
Scott rentoutuu Laguna Paradiscssa hyvien kavereitten ja kau-niitten
tvttöjen seurassa — mutta ci kauan sillä mukaan on
luikerrellut tappava käärme
7 Richard S Prather: PETTÄVÄ RUUMIS Yksityisetsivä Sheldon
Scott saapuu Auringon ja salvian karjatilalle Arizonaan Siellä
liimataan todella villiä filmiä — ja yksi elokuvan kaunottarista
oli saanut surmansa Eikä se ollut tapaturma
8 Richard S Prathcr: KAUNOTAR KATOAA Yksityisetsivä Shel-don
Scott vauhdissa kauniitten naisten ia katalien konnien kes-kellä
Los Angelesin hämärien tyyppien luku pienenee hänen an-siostaan
tuntuvasti
KIRJATILAUS
Tilaan lähetettäväksi allaolevaan osoitteeseen seuraavat
dollarin sarjakirjat no 1 ( kpl) 2 ( kpL) 3 ( kpl)
4 ( kpL) 5 { kpL) 6 ( kpl) 7 ( kpL) 8 ( kpl)
Jos Joku tilaamistani on loppunut pyydän sijaan lähettä-mään
numerot: „_„„ -
Samalla tilaan seuraavat muut kirjat—
Tilaajan nimi:
Osoite:
Maksu -- — — seuraa tilausta
Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen St W Toronto MJV 2A4
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, February 20, 1975 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1975-02-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001837 |
Description
| Title | 0122 |
| OCR text | Sivu 6 — Vapaa Sana N U 173 Toralal Mmk 7 p Thuraiby Mi 20 Euroopan sodanjälkeiset rajat mukaan Ety-keskustelui- hin HSBHaaBaarP - ~""RSPRIlr' ' "flHE iBap"i EBaBaBaBaBaiuaBaBaBaVHHHMBaBiSBaHlBaVitiHfv 1 flaBBaiuVutBM1 iUv'2aJi&vijB£4aHvBkVaiBBaaBBaaBBaaBBaEK' — f JlfBlBaaBBaaBBaaBBaaBMai n Euroopan jatkuvan jännityksen symboli Saksojen väli-nen rajalinja — vahvasti vartioitu ja huolellisesti aidattu — muutoksia ei rohjeta odottaa Vapaa Sana — Helsinkiin ke-- rys joistakin peruslinjoista kos sä-syysku-un viilillä kokoontuvat Euroopan yhteistyö- - Ja turvalli-suuskokouksen neuvottelijat — 33 valllonpäämiestä odotetaan ni) ös — ovat jättäneet suuren yleisön jokseenkin täydelliseen uutissulkuun On mahdotonta arvailla mitkä asiat saatiin Ge-nevessä Joulukuussa päätökseen ja mitkä ovat suurkonferenssln alkuasetelmat Helsingissä New York Timesin amerlkka-ialslähtelde- n perusteella Gene-ven suurimpia saavutuksia oli että Itä-Euroop- an maat olisivat valmiit tunnustamaan "kansal-listen rajojen rauhanomaisen muuttamlsolkeuden" Joulukuu-hun mennessä Neuvostoliitto oli torjunut tämän mahdollisuuden täydellisesti Myös väitetään vvashingtonl-laisist- a lähteistä että ihmisten välisiä yhteyksiä painetun fil-ma7un-']a radioidun sanan levit-tämistä ja vaihtamista koskevat kysymykset on pantu syrjään "toistaiseksi lukkoon lyötynä" Muut kuin rajoja ja ihmisoike-uksia koskevat kysymykset vaa-tisivat amerikkalaistietojen mu-kaan neuvottelua mutta eivät olisi yhtä valkeita ongelmia Tässä kokouksessa pyritään Euroopan kiistakysymysten poistamiseen päiväjärjestyk-seen Ilmeisesti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ja Länsi-Euroo-p- an maiden välillä on viime jou-lukuussa syntynyt yhteisymmär- - KUUNTELE CCC: n suomenkielisiä puhelinuutlsla Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury 692-362- 8 Thunder Bay 344-849- 4 Timmlns 267-411- 2 Toronto 221-341- 7 Vancouver 438-337- 6 Uindsor 966-357- 0 Canadian Christian Communlcators Inc Lougheed HAUTAUSTOIMISTO 252 Reeent St S at Hazel Puhelin 673-959- 5 LOUGHEED KUKKIA' 252 Reeent St S at Hazel 76 Durham S' Larch St kulma Puh 673-959- 5 Sudbury OnL Langen Glass Service 41 John SU fhunder Baj Ontario Puh 345-64- 24 Auto- - Ja Akkunalaatja ka idän ja lännen asevoimien su-pistusncuvot-telut aloitettiin tois-sa viikolla Wienissä ja strategis-ten ydinaseiden rajoitusneuvoi-tefu- t päivää myöhemmin Gene-vessä Rajakysymykset Vuoden 1939 Hillerin-Stalini-n salaisen sopimuksen Potsdamin sopimuksen (1945) ja Pariisin rauhansopimuksen (1947) ja so-danaikaisten rajajärjestelyjen näkyvimpänä tuloksena oli että Puolan neljäs jako tapahtui Saksa jakaantui kahtia ja Neu vostoliitto liittfi alueeseensa Eu roopassa noin 284 000 nehomal- - lia THmä alue vastaa Ranskaa' Belgiaa Hollantia ja puolta Länsi-Saksa- n' pinta-alast- a Seuraavassa luettelo alueista jotka Nl saattoi liittää itseensä: — Puolan itäosa — pinta-alaltaa- n 122 000 neliömailia — lii-tettiin Hitlerin— Stalinin sopf-muks- en perusteella syys-marras-kuus- sa 1939 Vajaat puolet tästä alueesta kuuluu nyt Ukrainan ja runsas puolet Valko-Venäjä-n neuvostotasavaltaan --- Latvia 63 700 neliömailia — Liettua 25 170 neliömailia' — Eesti 17 410 neliömailia — Romanialle kuuluneet Bes-sarab- ia sekä pohjois-Bukovin- a ym alueita yhteensä 34 200 ne-liömailia liitettiin Pariisin rau-hansopimuksen tuloksena — Itä-Preussis-ta liitettiin 7280 neliömailia — Tshekkoslovakialle ennen maailmansotaa kuulunut Itäi-nen Rutenian provinssi 7900 neliömailia vuonna 1945 — Suomesta Uitettiin 1940 ja 44 sopimuksissa mm Karjalan kannas ja Petsamo yhteensä noin 26 000 neliömailia Puola sai Saksalta takaisin Oder-Keissse-lin- ja Potsdamin konferenssissa 1945 — Italia menetti Euroopassa neljä piirikuntaa Ranskalle ja yhden maakunnan Jugoslavialle 1947 Pariisin sopimuksessa Saksa menetti muutamia ne-liömail- eja myös Ranskalle ja vuonna 1949 Hollannille M ne-liökilometriä Belgialle 18 Ja pik-kuruinen Luxenburgkin sai 6 neliökilometriä Vuoteen 1963 mennessä olivat Belgia ja Hol-lanti antaneet alueensa takaisin Länsi-Saksal-le Luxenburg piti kuitenkin oman saaliinsa! Hu-paisa saavutus maalta jonka pa- - KEM-TO- NE raHMEDfJUfUU rEITTAA KERRALLA — HAJUTONTA - UBrtV&i PESUN KESTÄVÄÄ Teemme b&yUrstyBtl rifttgviliru iHn aklumt emt kiaplt yJB KiVn146 - lAXSIX LIMK1 Cf LT1 277 John SI % Puh 34I4IH Tbunf ay i i n taljoonan vahvuiset puolstus-- i voimat käyttävät yleensä pauk-- [ kupanoksia harjoituksissa kos-- J ka kovien käyttäminen aiheut--' taisi helposti kansainvälisen selkkauksen I Varsinaisten rajamuutostcnl lisäksi Neuvostoliitto vakiinnut-- j ti valtansa reunavaltioissa jaj i uuysvuiiai sai inciuan juciiuv tunecmmilla menetelmillä yliot teen sodan runtelemasta Länsi Euroopasta j Mikäli on lainkaan perää siinä ilmoituksessa että Itä-Euroop- an maat olisivat valmiita rajojen rauhanomaiseen muuttamiseen nan aneen Ksa ite singissa aa- - seurakuntaIaisia Virallinen saksa-- ' tä ____ VKtttäHV-n-t lainen uutistoimisto totesi vielä i virne vuoden opul a: "Länsi- - M„ Ma uu Jivuullu"u' „"'„" cvlaM ETYK suo mahdollisuuden rajo-i Jcn muuttamiseen jos se tapal tuu rauhanomaisesti ja yhteis- - I ymmärryksessä ja tunnustaa tä- - ten Länsi-Saksa- n vaatimuksena Saksan yhdistämisen oikeutuk- -' sesta" Muut tuskin ovat asiasta! yhtä vakuuttuneita s 2 Ihmisten kriisi 'g' Tuskin missään Euroopassa ' nähdään toisen maailmansodan synnyttämä väkivaltainen raja-linja yhtä tuskallisena kuin Sak-sassa Suhteiden parantumisesta huolimatta Itä-Sak- sa viimeiste-lee jatkuvasti rajalaitteitaan 840 mailin pituisella rajallaan Viime vuoden alkupuoliskolla rajan yli pakeni 442 itäsaksalais-ta Luku on jatkuvasti pienenty-nyt Vuoden 1973 alkupuoliskol-la rajan yli keinotteli itsensä 718 henkilöä Useimmilla rajan-ylittäjil- lä on ollut sukulaisia Länsi-Saksas- sa Ety-kokoukse- cn on tunnettu ns läntisessä ryhmittymässä pessimismiä ja koska el uskota Neu-vostoliiton tekevän kompromis-seja missään rajoja tai ihmisoi-keuksia koskevissa kysymyksis-sä ja että ainoa lopputulos kon-ferenssisarjalle "voi olla vain toi-sen maailmansodan jälkeen syn-tyneen tilanteen sinetöiminen ja hyväksyminen Vuoden vaihteen aikana on kuitenkin herännyt vakavaa kes-kustelua muutosten mahdolli-suuksista Suomen pääkaupunki valmis-tautuu historiansa suurimpaan kansainväliseen konferenssin joka ei voi olla lujittamatta Suomen asemaa maana joka ha-luaa pyrkiä tasoittamaan poliit-tisten leirien vastakohtaisuuk-sia — LT Oian emäntä kuunteli radiosta selostusta lomacmäntäkoulutuk-sest- a Siinä korostettiin erikoi-skeasuttitaammiaatin vavsatautuivnuaulattiasuurtatas- Emäntä ihmetteli: — On se kumma jos vfera nvt muutaman päivän teklöö sltH vmtiiotäskvmmmiennätä ioaunsiitneähnäsivnueslsjaä vielä soanna lanset ia telinä muut pelto- - Ja ulukotyöt Miten se nyt niiv voativaks on tuilu ku minulle on aena sanottu että "rVikealsenu1kksoitäjoksainuenlätttätä" ku on MMMIMtMliaMMMMMMMMI Pmvm Juttuja Suomenkielis-nckkaimpan- a välinpitämättö-myyttä Tunnetun historian ajalla on esiintynyt moniakin tekijöitä Jotka ovat jättäneet nimensä tai muun merkkinsä historian lehdille Useimmat heistä tun-netaan Joko raakoina ja sääli-mättöminä valloittajina ja kan-sojen orjuuttajina Vain hytin harvat todellisina kehityksen ja edistyksen eteenpäin viejinä Mutta kaikesta huolimatta suurin osa heistä on tuonut e-si- in jos ei nyt juuri ihailtavaa puolta itsestään niin aina jo-takin hyvääkin Mutta paljon on tullut tuon historian saa-tossa niitäkin joita tulevat pol-vet tulevat ikuisesti muista-maan vain vihalla ja inholla Noita ikuisesti inhottavia tyyp- - Polijois-Amerlkt- U (Jatkoa 5:ltä sivulta) konferenssin piirissä erityistä huomiota Tästä keskustelin myös tri Marshallin ja eräiden muiden Amerikan luterilaisen kirkon Johtohenkilöiden kanssa Toisaalta en voinut olla ihai-lematta sitä uskollisuutta jota esimerkiksi Portlandin ja Asto-ria-n suomalaiset osoittivat seu-rakunnaan kohtaan He tulivat joukolla tapaamaan suomalaisia vieraita ja toivoivat hartaasti että kirkollinen toiminta heidän keskuudessaan jatkuisi Suo-menkielistä pappia heillä ei ole Eristäytyminen haittaa yhteyttä New Yorkin jättiläiskaupunki muodostaa oman ongelmansa Siellä on kaksi suomalaista seu-rakuntaa yhden papin työkenttä nä Jäsenet ovat enimmäkseen mutu hamUa kK nn ehdottomasti jatkettava ja on hvva' J°s ta i°htaa Suomesta tnllit nnnni Vnt™ nvt tnnnti Jjtuu Vierailimme myös kaurun- - on Minmnifc listä toimintaa New Yorkissa samoin kuin Kanadassa panin merkille että suomalaiset jakautuvat aivan liian herkästi erilaisiin hengel- - Hsiin ryhmiin mikä on haitaksi kaikelle kristilliselle toiminnal- - le Joukossa saattaa olla jopa yksityisyrittäjiä jollaisia har-voin tapaa Suomessa Tällaisis-sa oloissa luulisi päinvastoin kristillisten piirien etsivän toi-siaan ja pyrkivän yhteistyöhön mikä merkitsisi voimien kokoa-mista Vähin vaatimus olisi et-tä aktiviteetti suunnattaisiin niihin Jotka ovat jääneet kir-kollisen toiminnan ulkopuolelle eikä toisten uskonnollisten ryh-mien jäseniin Matka kokonaisuudessaan oli harvinaisen mielenkiintoinen a opettava Se antoi monia uusia herätteitä Ja avasi Amerikan kirkollista elämää varmasti enemmän kuin esitelmien kuun-teleminen tai kirjojen lukemi-nen Iloitsin myös siitä että mo-nin paikoin oli uutta Jumalan sanan pohjalta syntynyttä herä-tystä samoin kuin vankkaa kris-tillistä vakaumusta jonka juu-ret olivat kotimaan hengeUises-s- ä perinnössä Englanninkieli-sessä jumalanpalveluselämässä on suomalaisilla Amerikassa pal-jon opittavaa sanoi piispa Kan-sanaho (Kotimaa) Australia toivoo opettajia Suomesta Australian siirtolais- - ja työ-voimaministeriö toivoo Suomen valtion kustantavan maahan kymmenkunta opettajaa huoleh-timaan siirtolaislasten suomen-kielen opetuksesta Kysymys olisi lähinnä tukiopetuksesta äi-dinkielellä Australiassa on suomenkieli-siä siirtolaisia noin 15 000 Maan luterilaisen kirlcon yhteydessä toimii seitsemän suomalaista seurakuntaa joissa on kahdek-san pappia Siirtolaisista 10 000 on edelleen Suomea pejä olivat mm Stalin Ja Hit-ler Heidän suorittamilleen raakuuksille el hakemallakaan löydä mitään järjellistä syytä tai selitystä Alvan varmasti tulevat puolueettomat histori-an kirjoittajat tulevat heidät luokittelemaan tuohon mieli-puolien luokkaan Rooman Ne-ron Ja muiden sen kaltaisten keralla Joku aika sitten seurasin TV ohjelmaa: "Death of Uit-ler- " Se kylläkin oli vain avu-ton ja kömpelö kopio aikaisem-min näkemästäni koko illan elokuvasta "Hitlerin viimeiset 10 päivää" Nuo kuvaukset tuosta Hitle-rin "tuhatvuotisen valtakun-nan" viimeisistä päivistä sa-nottiin olevan perustuvia to-dellisiin asiatietoihin (tietysti-kin jonkun verran tehostettui-na) Siitäkin huolimatta ne cit-tämältömä- sti todistivat tuon entisen itävaltalaisen korpraa-lin olleen todellisuudessa kop-piin suljettavan raivohullun Ei mikään tilapäisen hermoro-mahduksen uhri Jos nyt otettaisi vaikka esi-merkiksi mitä tuolla yhdelläkin Hitlerin "ohjelman" osalla nim kommunismin vastustami-sella saavutettiin Todellisuu-dessahan Hitler auttoi kom-munismin leviämistä yli itäi-sen Euroopan ja laajemmalti-kin Mm tuo Stalinin kanssa tehty sopimus Puolan jakami-sesta Tarvitseeko jatkaa? Vielä joskus toivottavasti ei ÖLJY-YHTI- ÖT FTVÄT HIILTÄ New York — Royal Dutch Shell ja British Petroleum (BP) etsivät hiilivaroja ympäri maail-maa Molemmat tosin uskovat ctta niilen tuleva suosio ei kestä Yhtiöt odottavat ctta ydin- - voima tyydyttää teollistuneen maailman tarpeista suuren osan vuoteen 1990 mennessä 1980-lu-ku- a ne taas pitävät aikana jol-loin niiden kansainvälisten hii-lioperaatioi- tten pitäisi osoittau-tua tuottoisiksi Kun hiilikaivok-sen saattaminen kuntoon vie viisi vuotta yhtiöillä on kiire päästä alkuun BP etsii hiilivaroja Afrikasta Australiasta Indonesiasta ja o-räi- stä Etelä-Amerik- an osista mitkä ovat lupaavimmat Suuri öljyntuottaja on perustanut hii-liosast- on jotta se voi paremmin osallistua hiilen tuotantoon Shell teki samalla lailla vähän aikaa sitten Molemmat yhtiöt ovat lähet-täneet geologeja kaukaisiin mai-hin etsimään hiilivaroja Mikäli kaikki menee hyvin vuoteen 1935 mennessä BP voisi kaivaa 20—23 miljoonaa tonnia hiiltä eri puolilta maailmaa sa-noo DF Maccallan yhtiön uu-nituoreen hiiliosaston johtaja "Hiilestä tulee 500 milj dollarin kustannukset seu-raavan kymmenen vuoden aika-na" Maccallan lisää Luvut ovat arvioita eivätkä mitään kiintei-tä hintoja Shell tutkii suunnitelmn lai-vata hiiltä Etelä-Afrikas- ta Eu-roopan markkinoille Se on saa-nut myös oikeudet tutkimiseen ja toimiluvat Indonesiassa Sua-simaas- sa Botsvvanassa ja Au-straliassa Uusi hajuvesi yhteis-lenno- n kunniaksi Moskova — Neuvostoliittolai-nen parfyymitehdas Novaja Zar-J- a (Uusi sarastus) on rynynyt yhteistyössä amerikkalaisen Revlon-yhtiö-n kanssa valmista-maan uutta hajuvettä ilmoittaa uutistoimisto Tass Tassin mukaan uuden parfyy-min työnimenä on Sojuz-Apoll- o Uusi parfyymi on näin ollen o-- mistettu ensi kesäksi suunnitel-lulle neuvostoliittolaisten kos-monauttien ja amerikkalaisten astronauttien ensimmäiselle yh-teiselle avaruuslennolle MÖUK FIEKEK JA SIEYJM JÄIVEM 1AMMALLE TEEN: 52t'm0 ff SP55!3 BflBHr J" ~ 3Br BKnUBl äBR -- "" ' '""'" J- - -- " -- ?5r''w Miksi Ivytyisitte lähempään kun teillä on nyt mahdollisuus hankkia aito pyöreästä hirrestä valmistettu hirsitalo tai hirsihuvila jonka arvo ja luonnonaitous säilyy vitiä las-tenlapslllc- kin Rakennusaineena käytämme pohjols-Qntarlo- n hidaskasvuista Jack-Pine- a jonka kullanhohtoinen väri tuo luonnonlähei-syyden Kalkissa hirsirakennuksia koskevissa suunnitteluissa annamme parhaan ammattimaisen apumme Jonka Jo takaa 10 vuoden hlrslrakennusalan tuntemus Rakennuskohteitamme ovat: Lomakeskukset— Motellit— Asunnot— Huvilat-Ra- nta- Ja kellarisaunat llmilatcrvcisin: FINN-lO- G CONSTRUCTION SAULT STE MARIE ONTARIO RJl I Coulals Ave North — Puh I —705 —949-671- 3 kovin kaukaisessa tulevaisuu-dessa puolueeton historian kirjoittaja voi antaa todelli-suuspohjaisen kuvauksen tuos-ta toisestakin kahdennenkymme-nennen vuosisadan vainohul-lusta Stalinista Niin noh Mitäpä noista kai-kista Se vain tällaista vanhaa ukkoa huvittaa miten nopeas-ti jotkut voivat "kääntää tak-kinsa" En nyt puhu noista "demokraaticn puolustajista komuista" Vaan siitäkin mi-ten näilläkin Paavon asuinsi-joilla oli toisen maailmanso-dan alkuaikoina meidän suo-malaistenkin keskuudessa mo-niakin Saksan ja Hitlerin Ihai-lijoita Jotkut heistä jopa hih-kuivat kadullakin - pikku päis-sään - "eläköön Saksa" tai muuta sellaista Se oli niitä ai-koja kun Hitlerin panssarit Stalinin kanssa tehdyn sopi-muksen mukaan ruhjoivat Puolan ja Itämerenmaita Vaan sitten kun nuo "urhot" huomasivat olevansa häviäväl-lä puolella he käänsivät tak-kinsa ennätysvauhdilla Aina-kin allemerkinnyf - joka muu-ten joutui tavallaan noiden ur hojen vainon alaiseksi - el voi koskaan tuollaisiin tyyppeihin luottaa Niin nuohan ajat Jo kuulu-vat tavallaan tämän maan suo-malaisten historiaan Vaan ta-vallaan haluaisin tuoda asian csillö vielä kerran ennen siir-tymistäni rajan toiselle puolen Tulen siirtymään sinne taval-laan ylpeänä siitä että ei ole tarvinnut kertaakaan "takkia kääntää" Paavo Poikkinainen Kahdeksan perhettä jäi ko-dittomiksi ja 72-vuot- ias mies menetti henkensä tulen tuhottua Loviisan kaupungin omistamis-ta kahdesta ns vuokrakasarmis-t-a toisen keskiviikkona Perheet menettivät myös melkein kaiken irtaimistonsa Tulen irtipääsyn syyksi epäillään halkeamia savu-piipussa Helsinkiläisten uinninhar-rastajie- n tulevaisuus on turvat-tu Kaupunginvaltuusto hyväk-syi keskiviikkona uimahallien rakentamisohjelman Tulevien vuosien aikana rakennetaan Hei- - sinkiin 11 uutta uimahallia ja neljä maauimalaa HALPOJA TASKUKIRJOJA Kunkin allamainitun kirjan hinta on vain S 100 kappaleelta An-namme kuitenkin kolmella taalalla neljä kirjaa ja kaikki kahdek-sa- n maksavat vain kuusi dollaria Tilatcssanne voitte käyttää al-laolevaa lomaketta ja kirjan numeroita: 1 Trank Kane: VIHJE VIIKATEMIEHELLE Carsonette City on ketju hämäriä hotelleja ja raihnaisia ravintoloita Yleensä baa-rien ja hotellien omistajat onnistuvat erinomaisesti erottaes-saan asiakkaansa ja heidän rahansa toisistaan Yksityisetsivä Johnny Liddclillc paikka on hankala joka puolella vain hanka-luuksia jopa naisten taholla 2 Trank Kane: KUOLLUT KUIN KIVI Dcnny Lions oli kaunis Hänellä oli kaikkea — myös suuria ajatuksia Hän oli matkalla suoraan huipulle ja tiesi lavan niillä sinne päästä Hän oli kuitenkin väärässä Hänen uransa katkesi väkivaltaisesti 3 Brett Hallidav: NIIN YSTÄVÄLLINEN NIIN KUOLLUT Tyttö tiesi tarkalleen miten saada mieheltä kaiken mitä hänen sievät sormensa osoittivat Multa sitten hän erehtyi menemään liian pitkälle 4 Brett Hallidav: HÄTIKÖITY MURHA Tämä oli Mike Shaynen 40 tapaus Upeamuotoipen leski palkattu murhaaja molemmat kandein kurjan valtaa ahnehtivan heittiön esteinä Shaync mel-kein jättää jäähyväiset elämälle 5 Ross Macdonald: BARBAARIRANNIKKO Lea Archer osasi käytcllä sekä ampuma-aseit- a että oikeaa suoraa Mutta harvoin hän oli tarvinnut taitojaan yhtä paljon kuin selvittäessään Channel Clubin kurvityttöjen tapausta 6 Richard S Prathcr: JOKERI PAKASSA Yksityisetsivä Sheldon Scott rentoutuu Laguna Paradiscssa hyvien kavereitten ja kau-niitten tvttöjen seurassa — mutta ci kauan sillä mukaan on luikerrellut tappava käärme 7 Richard S Prather: PETTÄVÄ RUUMIS Yksityisetsivä Sheldon Scott saapuu Auringon ja salvian karjatilalle Arizonaan Siellä liimataan todella villiä filmiä — ja yksi elokuvan kaunottarista oli saanut surmansa Eikä se ollut tapaturma 8 Richard S Prathcr: KAUNOTAR KATOAA Yksityisetsivä Shel-don Scott vauhdissa kauniitten naisten ia katalien konnien kes-kellä Los Angelesin hämärien tyyppien luku pienenee hänen an-siostaan tuntuvasti KIRJATILAUS Tilaan lähetettäväksi allaolevaan osoitteeseen seuraavat dollarin sarjakirjat no 1 ( kpl) 2 ( kpL) 3 ( kpl) 4 ( kpL) 5 { kpL) 6 ( kpl) 7 ( kpL) 8 ( kpl) Jos Joku tilaamistani on loppunut pyydän sijaan lähettä-mään numerot: „_„„ - Samalla tilaan seuraavat muut kirjat— Tilaajan nimi: Osoite: Maksu -- — — seuraa tilausta Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen St W Toronto MJV 2A4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 0122
