Vapaa Sana, December 27, 1945

              n
N
NO 142 — 1945
&r"dZW£N gw
Vi"
'yifatl- - „'' itx♦'s'l''4(i
IfKKVHJ
PLLLLLLLLLLLLLLLLaLLLHLv!
ALEKSIS KIVEN MUISTOPATSAS Aleksis Kiven
Seura
Uusi voima suomalaisen kulttuurin
työsaralla
(Amerikansuomalaisia sanomalehtiä
varten Suomi Seuran välityksellä)
Tulevana keväänä tarkemmin sa-noen
huhtikuun päivänä tulee kulu-neeksi
viisi vuotta siitä kun joukko
vannoutuneita puurtaman uomalai-sen
runoilijan Aleksis Kiven ihailijoi-ta
kokoontui perustamaan runoilijan
nimen alla kulkevaa kulttuuriseu-ta- a
Vapautuneina talvisodan raskaas-ta
paineesta rohjettiin Jälleen suoma-laisella
sisukkaalla luottamuksella
katsoa tulevaisuuteen Nähtiin olta-van
kiitollisuuden velassa Suomen
kansan suurmlehllle Joiden työllä oli
rakennettu yksimielinen kansa Ja
kestävä kansallinen kulttuuri Todet-tiin
Aleksis Kiven olevan suomalai-nen
kulttuurin pysyvämpiä kulmaki-viä
Xäin syntyi Aleksis Kiven Seu-la
Jonka erikoistehtävänä oli vaalia
lunoilijan muistoa tehdä tunnetuksi
hänen tuotantoaan Ja persoonaansa
sekä edistää kaikkinaista harrastus-ta
ja mielenkiintoa häntä kohtaan
Nyt on tämä harvojen Joukko seu-ran
millään tavoin Jäseniä keräämät-tä
paisunut Jo 300 jäseniseksl kult-tuuriseuraksi
Joka nopeasti on löy-tänyt
oman laajan työalansa sekä saa-vuttanut
suuren yleisön arvonannon
Ja luottamuksen
Huolimatta siltä että Suomi pian
joutui toiseen raskaaseen sotaan Jat-koi
Aleksis Kiven Seura keskeyty-mättä
toimintaansa antamatta sota- -
F ——~— i i _ -:- -
--%m-
" f r£ M jf
r 5' - _
- - v E V- - T -
- Jr - _ 'U-K s-- _r - — -
V 1
7
V ' 4Bh J '' ' Kff - " f TSJ
K rs
ajan vaikeuksien itseään pelolttaa
llauhanalkojen jälleen palattua on
seuran toiminta entisestään paljon
laajentunut ja monipuolistunut Seu-ran
kotipaikka on Helsinki mutta on
sillä jäseniä ympäri maata ja nimen-emään
tänä vuonna on seura varsi-naisesti
ensimmäisen kerran alkanut
ulolttaa toimintaansa kotialueensa ul-kopuolelle
Niinpä syksyllä Järjestet-tiin
Turkuun suuri Klvi-juhl- a ja osal-listuttiin
Oulussa vietettyihin Num-misuutarien"
ensiesitykseen 70-vuo-tlsjuhl-iln
Aleksis KIen Seuran jäsenistöön
kuuluu edustajia kalkista yhteiskun-tapiireistä
Ja sen kokoomus käy
suurin piirtein selville kun tarkaste-lee
seuran Johtokunnan kokoonpa-noa:
Toimitusjohtaja Kaarlo L'rpe-laine- n
teatterinjohtaja Vilho Ilmari
säveltäjä Sulho Ranta taiteilija Mat-t- i
Viantl kirjailija Viljo Kojo insi-nööri
Matti Inkinen levikkipäällikkö
Heino Syrjänen näyttelijä Jussi
Snellman Ja rakennusmestari Otto
VVuorio Puheenjohtajana toimii
Kaailo Urpelalnen varapuheenjohta-jana
Vilho Ilmari Ja sihteeilnä mais-teri
Hino Kauppinen Krittäln tärkeä
virka on professori Väinö Solalla —
vanhalla Amerikan-kävijäll- ä Hän on
seuran kanttoori so kerholltojen
ohjelmapuolen Ja monen muun asian
ohjaaja ja Järjestäjä Seuran kunnia-jäseninä
ovat maailmankuulu sävel- -
i täjä professori Jean Sibelius Kivi- -
Kuki!
lausumme täten sydämelliset kiitokset kalkille jotka osellis-tulva- t
tilaisuuteen mikä oli Järjestetty tk 16 p:n iltana Cana-daa- n
takalslntulomme Johdosta Ksunllt kiitoksemme saamastam-m- e
rahalahjasta Ja hyvästä tarjoilusta Erikoisesti haluamm
kiittää homman alkuunpanijoita Mrs Poikkimäki ja Luomaa seka
kaikkia Jotka auttoivat tarjoilussa Parhaat klttkewe myfckln
valkk ullvM osal-listune- et heille Jotka eivät voineet saapua tlUlamHM
lahjoihin
Ystävyytenne säilyy aina miellsskmme
Heddi ja Arvo Mäki ja lapset
Jouluk 18 p- - 1945 — Sudbury Ont
Kiitos!
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset sukulaisille Ja tutuville
iitä yllätyksestä Jonka Järjestitte meille Jouluk 2 p Kiitos rahtlah-Jast- a
Jonka Jätitte kayntlnne muistoksi Ja herkullisesta kahvipöydistä
Erikoinen kiitos alkuunpanijoille Mrs Elviira Salolle Ja Mrs Aliina
Jacobsonille Kiito niille Jotka ottiTat osaa vaan eivät voineet olla
mukana Teitä kiitollisuudella muistaen:
Aino ja Felix Pleuna
RR 1 COPPIR CLIPF ONT
TORSTAINA JOULUK 27 P — THURSDAY DEC 27 SIVU 3
tutkimuksen nlmekkätmmät edusta-jat
profesorit Viljo Tarkiainen Ja
JV Lehtonen runoilijat professorit
V_ Koskenniemi ja Otto Manninen
seka kuvanveistäjä professori Väinö
Aaltonen joka on veistänyt mm Hel-singin
ja Tampereen Klvl-patsa- at ja
jonka muista töistä mainittakoon suo-malaisen
siirtolaisuuden muistomerk-ki
lelawaressa
Ne kolme perinteHistä runoilijalle
pyhitettyä päivää jotka seura suu-lell- a
hartaudella ja huolellisesti val-mistautuen
viettää ovat runoilijan
syntymäpäivä 10 10 hänen kuolin-päivänsä
vuoden viimeisenä oli Syi-- v
esterin päivänä Ja seuran perusta-mispäivä
7 4 Näinä päivinä seura e-nttäy- tyy
suurelle yleisölle Järjestä-miens- ä
juhlatilaisuuksien kunnia-käyntien
ym merkeissä
Seuran monipuolisesta toiminnasta
mainittakoon erikoisesti taiteelliset
kilpailut joita seura on jo Järjestä-nyt
kahdet Sävellyskilpailu toi esiin
joukon uusia lauluja Aleksis Kiven
sanoihin jotka laulut ovat nopeasti
leviämässä ja saavuttamassa yleis-ta
suosiota Kiven teosten kuvituskll-pall- u
on osa suunnitellusta 3-osale-s-
ta
kilpailusarjasta Joka kuvituskll-pailu- n
lisäksi tulee käsittämään maa-laus-
Ja kuvanvelstokllpallut Kuvl-tuskilpallu- n
tuloksena on jo pari Ki-ven
teosta — "Kihlaus" Ja runoko-koelma
"Kanervala" — Ilmestyneet
kuvitettuina ja muita on tulossa Ohi-mennen
mainittakoon että Kiven te-okset
ovat niin kysyttyjä että ne
alinomaa loppuvat kustantajain va-rastosta
Taksi jouluksi Ilmestyi kui-tenkin
esim "Seitsemästä veljek-sestä- -
kaksikin eri korupalnosta jot-ka
varmasti menivät kuin kuumille
kivtll Samanlaisen mielenkiinnon
kohteeksi joutui Aleksis Kiven Seu-ran
toimittama Aleksis Kiveä monin
kirjoituksin Ja kuvin valaiseva albu-mi
"Minä elän" Sen verraten suuri
painos loppui melkein heti kustanta-jalta
Seuralla on oma kirjastonsa Ja ar-katon- sa
Joihin talletetaan Kiveen
liittyvää kirjallisuutta aikakaus- - ja
sanomalehtiä lehtllelkkeleitä kuvia
jne Suuri Jenny ja Antti VYlhurln
kulttuurisäätiö muisti seuraa Kiven-päivä- n
tienoissa myöntämällä sille
SOftuO markkaa Klvl-klrjasto- n Ja bib-liografian
aikaansaamiseksi sekä Ki-ven
oman kirjaston kokoamiseksi
Amerikansuomalaisia varmaankin
kiinno-itavan- a seikkana mainittakoon
tttä seuran aiklstossa on Joitakuita
leikkeitä heidänkin lehdistään sekä
muutamia kuvia Kiven "Kullervo"-näytelmä- n
esittämisestä Detioitissa
Seuran jäsenten suuiimpana unel-mana
ja rakkiiimpana ajatuksena on
maila lakennetukst Helsinkiin Alek-sis
Kiven nimeä kantava kulttuuritalo
— Aleksis Kiven Talo Tähän taloon
sijoitettaisiin Kiven teatteri kirjas-to
arkisto museo ja muut kokoel-mat
Sen suojissa voisivat tieteelli-set
seurat kokoontua ja sen juhlasa-leissa
viettää juhlahetkia kansalli-sen
kulttuurin merkeissä Tietenkin
taloon tulisi myös suomalainen sau-r- a
Saapasnahkatornl ja kukaties
Puolmatka krouvikin Kulttuuritaloa-Jatu- s
onkin jo ehtinyt saada osakseen
voimakasta vastakaikua monien mui-den
kulttuuriseurojen Ja Järjestöjen
sekä yksityisten toiminimlen Ja hen-kilöiden
taholta Seuran Jäsenten kes-kuudesta
on kerätty Jo alkukin ra-hastolle
ja kuuluu tehtyihin lahjoi-tuksiin
melkoinen joukko taideteok-sia
Aleksl Kivi on sanonut että
voimallinen tahto vie miehen läpi
Jarinaan kiven Rohkeasta unelmas-ta
tulee jonakin päivänä tosi
Knnenkuln suuri kulttuurityön ahjo
Aleksis Kiven Talo on saatu pysty-tetyksi
Joutuu seura työskentele-mään
vaatimattomissa puitteissa
Seuran pyrkimyksenä n ollut saada
haltuunsa Ja kansalliseksi muistomer-kiksi
runoilijan Nurmijärven Palo-Joell- a
sijaitseva syntymämokkl joka
en ollut yksityisen omistuksessa Ja
kun tämä kirjoitus on amerikansuo-malaisten
luettavissa lienee asla jo
koko joukon lähempänä toteutumis-taan
Kiven syntymäkotiin on tarkoi-tus
sijoittaa lähinnä Palojoen koti
vutumuseo jonka kokoamisen seura
kesällä suoritti
Aleksis Kiven Seura käyttää sa-nalla
hyväkseen tilaisuutta lähet-tääkseen
sydämelliset terveisensä
uuressa Lännessä oleville suomalai-sille
— ja kertoakseen että vanhassa
kotimaassa tehdään jatkuvasti työtä
kansallisen kulttuurin kohottamisek-si
Ja uskotaan Aleksi KU en tavoin
voimalliseen tahtoon kaikkien valke-uksien
voittajana
Eino Kauppinen
Äiti pyörtyi Upsi hukkui
Fitchburrlsta Mass ilmoitetaan
että kolmen viikon Tanh Joel R
Hällfors hukkui pieneen pesuatnmee-tee-n
kun hän putosi siihen pyörty-vän
äitinsä klsivarsilta JUU oli an-tamassa
hänelle ensimmäistä amme-kylp- yi
kun bin pyörtyi Ja lapsi pu-tosi
ammeeseen ja hukkui
Maanviljelyskoneiden
Kirjoittanut LEO KALLIO
Konetekniikan kehitys maanvilje-lyksessä
ei tule niin huomatuksi ylei-sön
keskuudfssa kun se tulee jolla-kin
muulla alalla Ja eipä se ole ehkä
vielä niin korkealla kehitvyäkään
kuin konetekniikka on kehittynyt
joillakin toisilla aloilla Mutta täällä
aavikolla viljankasvatuksessa on ko-netekniikka
kehittynyt Jo sille as-teelle
että täällä yleensä keskustel-laan
siitä josko pienviljely! enää
kannattaa ja suurvlljelykseen pääse-misen
keinoksi jotkut esittävät osuus-farmie- n
perustamista toiset koneo-suuskuntle- n
perustamista Mutta
kumpaakaan el ole vielä isommassa
määrässä tapahtunut siitä yksinker-taisesta
syystä että tähän asti on
pienviljelyksensä ollut niin paljon
pienemmät kustannukset Kslmerklk-s- l
koneiden ostossa ettu ne ovat pi-täneet
liikkeensä yhtä tuottavana
kuin t-uurllik- keetkln maanviljelyksen
alalla IViutelen tätä näkökantaani
kirjoitukseni lorussa
Mitä tulee maanviljelyksen koneel-listumiseen
niin se on tapahtunut
viimeisten kahdenkymmenen vuo-den
aikana vaan tämä kehitys on ta-pahtunut
jatkuvasti aivan viime ai-koihin
asti ja eikä tietysti koskaan
pysähdy vaikka se meikäläisen sil-mällä
katsottuna näyttää siltä että
se olisi jo saavuttanut huippunsa
Muistelen joskus sitä aikaa kun en-nen
Suomessa poikasena- - puitiin rii-hessä
varstoilla ja leikattiin pelloilta
sirpillä Ja sitten kun Minnesotan
metsäkontrilln näin leikkuukoneen
jossa ei ollut sitojaa ja jonka omis-taja
puhui minulle että niitä on sel-laisiakin
jotka sitoo mutta hän el
huoli sellaisesta se kun tekee niin
huonon työn Sitten olin siellä puima-koneessa
työssä Jota hevosklerto
pyöritti Nämä kaikki olivat jo pal-jon
parempia mitä olin siihen men-nessä
nähnyt Mutta sitten kun me-nin
Dakotan aavikolle näin pulma-konee- n
Johon neljä miestä hankosi
lyhteitä sisään sen kuin keikisivät
S johon kymmenkunta miestä ajoi-vat
parivaljakoilla lyhteitä pelloilta
Se näytti minusta Jo suurtuotannol-ta
ja Jos minulle olisi silloin Joku en-nustanut
että minä Joskus vielä Is-tun
koneen päällä jolla niinä yksin
leikkaan Ja puin viljaa yhtä paljon
kuin tuo koko Joukko tuolla koneella
pui samassa ajassa niin olisin sel-luista
ennustajaa sanonut hulluksi
Mutta niin kuitenkin on nyt käynyt
Yksi mies ajelee yhdistettyä leik-kuu-
Ja puimakonetta itsekulkevaa
joka leikkaa Ja pui yhtä paljon vil-jaa
kuin ennen puimakoneella pui-tiin
Isolla Joukolla ja leikkuun piti
tehdä vielä eiikseen joka otti alkaa
Ja kysyi voimaa vähintäin yhtä pal-jon
kuin puiminenkin
Itsekulkeva yhdistetty leikkuu- - Ja
puimakone — Comblnter — on kyllä
tähän asti viimeinen sana maanvll-jelyskonelss- a
— mikäli on kysymyk-sessä
sen käytännöllisyys Ja työvoi-man
säästäminen Sen paalle kllpee
mies istuu alas ja painaa nappia ku-ten
autossakin Ja kone alkaa käy-mään
muuttaa venttiiliä ja kone
lähtee liikkeelle Siinä on teiä edes-tä
foten rattaat aina kulkee leika-tulla
vaikka ajaisi keskelle viljaa
Joten sillä voi kieltää sellaiset pal-kat
Jotka eivät vielä ole valmiita lei-kattavaksi
Comhltiterln käytäntöön ottaminen
täällä lännen aavikoilla oli suuri e
diitysaskel viljankorjuussa ItsekuI-keva- n
omblnterln keksiminen teki
sen vasta täydelliseksi joka keksin-tö
tehtiin täällä anadassa Tavalli-sia
Corneille koneita käytettiin (ali
fornlasta imljon ennen kuin niitä
tuotiin tänne Cnadan aavikolle taal-la
kun oltiin siinä luulossa etteivät
ne menesty täällä Mutta joku uskal-si
ruveta kokeilemaan ja kun ihmiset
näkivät sen käytännöllisyyden ja et
U niitä voidaan käyttää täällä yhtä
hyvin kuin Catifornlassakln niin vii-- j
melset parikymmentä vuotta ne ovat
jatkuvasti lisääntyneet Nykyään jo
sinäkin etelä-- ja keskiosassa tätä
maakuntaa viljtnkorjuu suoritetaan
melkein sataprosenttisesti rumblnte-rill- ä
Ja nyt todan aikana kun työ-voimaa
ei ole ollut raatavissa tus-kin
täällä olisi paljoakaan kyetty vil-jaa
korjaamaan vanhanaikaisilla ko-neilla
Mitä tule? muihin maanviljelyn-koneisii- n
niin kylvökone on ainoa
jonka tuntee vielä entisestä näköstä
se on vaan kasvanut isommaksi
Muut ovat muuttaneet muotoaan niin
paljon että jos mies on ollut pari-kymmentä
Tuotta farmilta poissa niin
eipä oikein tunne mlti ne kaikki o-r- at
— Mlti tulee maanviljelyksen
kann&ttaralsuuteen Jotta niin paljon
nykyään puhutaan kalkissa maanvil-jelijäin
järjestöissä niin se pelko
miki nlliiä puheissa toisinaan Ilme
nee plenviljelyksen häviämisestä on
minun mielestäni aivan turhaa Sillä
ainahan maanviljelyksessä on käytet-ty
niin isoja koneita että niitä ei
ole kannattanut kalkkien ostaa ku-ten
esim Isot puimakoneet niitä on
cllut vain joillakin ja ne joilla on
ollut ovat maksun edestä puineet
niidenkin viljat joilla el näitä konei-ta
ole ollut Ja paljon useammastl on
tehnyt vararikon se mies jolla on ol-lut
isot koneet Siten ovat asiat ny-kyäänkin
sellaiset miehet Jotka koet-tavat
saada kalkki isot koneet joutu-vat
monasti niin suuren velkataakan
alle että sieltä on valkea nousta Ja
jos sattuu tulemaan vielä pari kolme
katovuotta peräkkäin niin silloin
suurvlljelljastä voi tulla pienempi
kuin pienviljelijä Sellaiset plkkufar-marl- t
jotka antavat toisten tehdä i-soi-lla
koneillaan heidänkin työnsä
pientä maksua vastaan ovat varmem-malla
pohjalla ja kaiken lisäksi elä-vät
paljon helpommalla kuin nuo iso-jen
koneiden omistajat Sillä koneet
eivät vieläkään ole niin hyviä ett te-kisivät
työn yksistään siinä täytyy
olla isännän mukana ja työ on sitä-paitsi
usein hyvin likaista hommaa
—- Täällä ainakin näyttää siltä että
mitä paremmat Ja Isommat koneet
miehellä on sitä kllreempl hänellä
on jos hänellä el ole kotona kylliksi
työtä niin hänen pitää mennä kylään
sillä koneet pitää olla liikkeessä
kehitys
Paljon villisorsia tuhoutui
Niagara Kalisilta ilmoitetaan että
joulun aattopäivinä yli tuhannen vii-llä
sorsaa tuhoutui kun ne sumussa
laskeutuivat Niagara-jokee- n putouk-sen
yläpuolella ja ajautuivat putouk-seen
jossa Mitä tuhoutui paljon Nii-tä
koetettiin kosken alapuolella pe
lastaa mutta heikko jää rannoilla esti
toimenpiteen Linnut eivät nähtävästi
Lasittaneet uhkaavaa vaaraa kun vir-ta
vei niitä mukanaan putoukseen
Ne olivat muuttolintuja matkalla e-tel- aan
Suomi-pakctteih- in
luettelo
Suomesta kirjoittaa eräs paketin-saaj- a
että monet paketit ovat huo-nosti
pakattuja Ja ovat menneet ilkkl
postlxäklssä Joten pisällykset ovat
sekaUIn postisäkin pohjalla Postissa
koetetaan mahdollisuuden mukaan
järjestää paketit uudelleen mutta on
luonnollista että erehdyksiä sattuu
Tämän vuoksi paketin saanut esittää
että paketit pitäisi erikoisen hyvin
Ja lujasti pakata ja lisäksi panna si-sään
täydellinen luettelo tavaroista
Jotka se sisältää Uudenvuoden
Onnitteluja
Montreal Que Nairn Centre Ont
Miss Laina Jatberg
728 Otsrivlere St Montreal vieno Aune Ja Antiu Ojala
Mr Arvi Vanhatalo Nairn Centre Ont
728 Deirlvieret St Montreal
OnnellUta Uutta Vuotta Winds01" Ont
toivottaa
Mr ja Mr Nieminen
MJ Hrovat 728 Desrivlerea St - Montreal s L)neon „d Wndtop
— Johan Oamkar
Welland Ont 2163 Howard Ave„ vvmc-so-r
Mr ja Mr Aromaa
601 E Main St VVelland _ _ Mr ja Mr Manikk OnnellUta Uutta Vuotta
KR 1 Pt Robinson Ont toivottaa
Onni Tauno Kerttu Ja
OnnellUta Uutta Vuotta Arma Miller
toivottaa Red Rck po Ont
Eino Ida ja Onni Kautlo
54 S~ch"ofi"eldZAmve ~N "V"Ve"lla~nd __On_n_ell_Ut_a _U_ut_ta_V_uo_tta_
toivottaa Sudbury Ont Ain0 Hoisti
Johnny Helen Elma Ja John ' 201 RoberHon St Fort William Mäki 336 Mabel Ave Sudbury
OnnellUta Uutta Vuotta OnnellUta UuUa Vuotta
toivottaa
Kakeat Arm" i™"
21 CIBow St Toronto
4 Dell St Sudbury
Onnellista I Onnellista
UuttiI?otla Uutta Vuotta
Pastorja Mrs Al (olvoo Heinonen ja lapset ja
lastenlapset Victor E Salo
Suomalainen pappila 4 yy Baylton St
53 Rea St S Tlmmin Ont Worceter Ma USA
_ — sisuni wl
Onnellista Onnellista
Uutta Vuotta Uutta Vuotta
toivottaa toivoo
William Maton j Makkonen ja """"""" Sam Koivunen
Cslong Timber Cc Hert Ont KputkatMg Ont
Onnellista Onnellista
Uutta Vuotta Uutta Vuotta
toivottaa toivoo
Kasket ja
Nummelinit E1aJDÄ fUn°lkonn a Cimp
4 Wilco St Toronto Kaputkatlng ont
:1
li
K