Vapaa Sana, September 04, 1941

              LlHl I
men työväestö ja
nykyhetki
Yhtenäisyyden perusedellytykset
leisrai a on jälleen ' kelna aikoina on osannut antaa suu- -
- l—nl4 TVi 41 init tlmntl I fOt! OrVnn a ell% ~l
20-- " _ 1 e1SX I S K S in
t--
T rusedei tyKset Enslm-- ' kansana muiden vapaiden slvlstyskan- -
itelmoi farjassj osianne-- soen nnnaua
JUU
nuelu 'n pujiuenuiecii ' iiihuui ryjiia ja talvena puou- -
i -a "l"m' i"i—fiii U- - tntsfn Yllntta la--V"a"n'cHn Tilin mvncl-l-n tonen h i -- ~
1 vi~i-i- e ny työväestö on mukana taisteltaessa
_ ini1mirt ntaan kansamme vapauden itseaaisyyden
t " ' i _ 4a trttoriiiarttämf nll-fiiiila- n - — — nnnlaato --— "~ IDjrins Kjnss jonaineu
- - _ -- it iTtnlSosInS läVidvllSvot tollokin Vor
„ tuntee ne syyt joik- - ™ "--- --- -
l
nee' Min paljon epä
kuin '- -f tunne
rftkoa tkupenn iliin
l 1f 1 o te J7l jm ""1" ' "
Oll
sea
italian hera prebiaenyu
radiossa Jtäml avomci- -
talalsl t inytta tilannet- -
I iohraneita ylu Slinil
Ijnsall'! koko '""""Ja" u"r""""L"
politiiHn jota limttnn """" calva
uHKon Tallanpitajat jatkuva- -
)tn rauiuaiiirvjjic lahlirti -
oituneet maataninn ktht?an
valaistusta Neuvostoliito- -
tn pyyteille antoi myöskin
i xavtonlrfllliinttfl 13SS1
0IOIOUU aauw
julkaistu kirjoitus Joi-s-i
[bii kansa uhattiin pyyh-Lemattomi- in
Ja Jos Jollakin
Tiarämlellsen kiihotuksen
t-- esta olisi vielä uskottukin
oliitoa rauhanrakkauteen maa--
toetaan niin pommitukset
kohteiksi maamme kaupungit
ieU niiden rauhallinen Joka- -
työnsä ääressä ahertava
kd monin paikoin viime pal
koina Joutunut ovat avan- -
kttlen silmät ja viimeinenkin
i usko näiden tekojen vai- -
hävinnyt Olemme Joutu
maan asemaan kuin yksyllä
1 Jolloin meidän kimppuumme
kltineen pitkäaikaisen ja
hrynillisea valmistautumisen
trokattiin
i tilanteessa kansallemme
valittavana muuia kuiu ji lllsen puolustautumisen tie
jilteet Joihin turvallisuutemme
klteksl kesäkuun alkupuolia- -
iltlovallan taholta ryhdyttiin
krin viime Ulkon tapahtumat
kwt vilttamättomlkst Koko
kansa tästä nyt täysin tle- -
haluaa karkoittaa rau--
Ulritsljit pois rajoiltaan hi
keen sea uhkan joka sukupol
viseen idästä päin maatani--
mut milloin missäkin muodos- -
joka parina viime vuotena
runut taisteluksi elämästä ja
kasta
(taakseen nyt ja tulevalsuu- -
ässä talMelussa täytyy kansam- -
ptaa Itseensä Ja eri kansalais- -
i toisiinsa Millään kansamme
ole varaa särkeä sitä yh--
pntl joka sksyn ja talven
koettelemuksissa puolitoista
takaperin syntyi Ken siihen
Iin vaarantaa maamme Ja
tme tulevaisuutta Ja hävittää
rasteita Joille kansamme me- -
i rakennettava
nuren yksimielisyyden synty- -
loka vallitsi edellisen sotam- -
chtesa sen aikana ja vielä
teenkin kansamme suurissa
Wmykslssä vaikutti yhteinen
aara Tätä suurta yhtenäl--
olisi voinut syntyä ellei
I olisi ollut myös sisäisiä edelly- -
Onneksi oli olemassa Mell- -
Idin kansanvaltaan perustu- -
IPu yhtelskuntajärjestyksemme
! ntol kaikille kansalaispiireille
Hitaudet vaikuttaa valtiollisten
Maallisten suuressa mää--
taloudellisten olojemme
Maiseen ke )lsella suomalaiset
pa Meillä oli meidän slvlstyk--
aonlnaiset sivistyslaitok sen iminta vaikutus
fs kalkkiin konsalalspilrelhln ja
"nsastamBv kokonaisuudessaan
Uan tehtävistään ltsetletol- -
jo: Uytjv olla Itsenäl- - pUu r?pumattoman elämisen
Uci ok maapalloa Jonka
Faket ovat ammoin asuin- - ja
'kseen lcu?linwt välittömään
1 cU ay-- a ennätettv luoda mel- -
'aV' li''jta sosiaalinen lain--
joka 'arvasi tuki kan-- 'tiräk ja yhdeltä osal-- kä sen vhtelskun- - r8 t!ke2aukalsuuden toteut--
joka 'atalron lalkopn
l-- UUkt ' hvekl mnodoitu--
enralrpnnnalcaiirfn
mftelsta huolimatta niin
"T9ia Ivon' Initnanta Iran
- tiaiin Ta kikkoo
ttlnt 0Uul ahttstamassa
vapaa kansalais- - Ja Jir bti jon nsamme kalkki tnbi kuin varsinkin Val
taa samat aatteet jotka antoivat en !
toiminnalle suuren iskuvoiman talven I
vv 1939 40 ankarissa koettelemuk-- 1
Isea l e a a o t 1 1 1 I
i eiosai 'iaait Aucnciiiauuttiuus i
Ja slsälsei Järjestyksen kansanvaltai-nen
pohja sekä vähäväkisille oikeut-ta
tekevän sosiaalisen hengen toteut- -
1 ta In An at oilol 1t£nLr!ri tvnr3ttnti
1 (nlmlninn ai nmi L„ v„v Ja Se odottaa
I tn o 1 1 atlo 1_-- JI
'-- "" katala " "'" "- - -
Ano Ml
se
Ja
ne
on
oa
sa--
I
el
It
i on
Ji se
on
on
M tl
os
i
♦l
ne
1
76
r J
ia
ja
n
f ' sa
la
te 1
w T
f 1p !
1
1a
l
5
3
( n
—
nan tiu crun L' nm Ir m nm
tn a
"l tjiii tin
j Vi XV-1- 0 e
j
clii
i eujB Adapauiiiir luumaisia jmcifuia
eduista elähdyttää muitakin kansa-laispiirejä
kuen sanotaan siinä julki-lausumassa
Jonka työväen keskus-Järjest- öt
pari viikkoa sitten antoivat
Kansamme voima vaikeina aikoina
on sen yhtenäisyydessä Jonka perus-edellytyksiä
on eri kansalaispiirien ja
niiden oikeuksien keskinäinen kun-nioitus
Tällä pohjalla taistellen me
kestämme Ja voitamme Ja samalla
rakennamme kansallemme Ja sen työ
väestölle tähänastista paremmat elä- -
man mahdollisuudet
Hammasmädän syitäkö
ei tunneta?
Tiede el vielä ole päässyt selville
siltä mikä aiheuttaa hammasmätää
Ruoka-aine- et siinä kyllä esittäjät
huomattavaa osaa Pari lääkäriä Io-wassa
on tutkimustensa perusteelli
tullut aiihen tulokseen että ham-masmädän
aiheuttaa erää atrepto- -
koklen pelättävään ryhmään kuulu-va
bakteri
Molemmat ovat Yhdysvaltojen
lalvastolääkäreitä Ja he ovat tutki-neet
laivaston miehistöä 1000 mle'
hen Joukossa Joiden kalkkien ham-paissa
oli reikiä el ollut ainoa:- -
kaan Josta ei olisi tavattu
Amerikan Tiedeseuran toimitta
missä tutkimuksissa on käynyt sel-ville
että hammasmätä on myös la-massa
suvussa esiintyvä ilmiö Seu-ran
toimesta tutkittiin 2000 koulu-laista
Jotka kalkki olivat 10-vuotl- ai
ta Ja Joilla oli Joko veljiä tai sisko-ja
Tuhannella lapsella oli reikiä
hampaissa toisella tuhannella el
lainkaan Hämmästykseksi havait-tiin
että edelliseen ryhmään kuulu
vien lasten sisaruksilla oli myös liam
masmätää kun taas tervehampais-ten
sisaruksilla sitä Ilmeni vain har-voissa
tapauksissa Huonot ham-paat
ovat siis ilmeisesti sukuvika
Mitään kumin korviketta joka o-Ii- si
yhtä halpaa kuin kumi ei ele
vielä keksitty
Se mitä me kutsumme nimellä
Indian muste on kiinalainen keksin
tö
TIISTAINA SYYSKUUN 2 P — TUE AY SEFTIM§£Ä S MVU
' TEKfeVXT OSANSA
f-- n ' I li f mii' h --Ahl I
Samaan aikaan kun nelivuotiaan Jane Falreyn isi lentokonetehtain-J- a
Fairey VVathingtonitsa brittiläisen llmakomlasloonln Jä-senenä
tekee tyttö sodan hyväksi osansa avustaessaaft koiransa
kanssa rahain keräämistä bnttiläis-amcrikalaiste- n ambulanssijoukko-Je- n
hyväksi Kuva otettu Surf Clubilla Montauk Beachilla
Muurmansk ja sen
rautatie
Sähkösanomatledoissa on mainittu
että Murmanskia on pommitettu Se
voi merkitä myöskin sna että Muur-mannin
rata katkeaa Kuten tunnet-tua
on tämä rata rakennettu vanki-työvoimalla
ja valmistui 1916 Ita-t- a
alkaa Zvankan asemalta ja kulkee
jonkun matkaa Syväriä seutattuiun
tämän joen poikki minkä jalkei
jatkuu pohjoista kohti pitkin Äänisen
ja Vienanmeren länsirantaa katlai-►e- e
Kuolan niemimaan sekä päättyy
lopuksi Jäämereen Tästä 13 kilo-metrin
pituisesta radasta on Neu osto-K-arjalan
aluetlla S1'6 kllonetiia ja
Petroskoista huoniattaumniiPc ase-mille
on seuraava: Kontupohjaan 63
Karhumäkeen 153 Sorokkaan 380 Ke
Setä Sämiä petku-tetaan
Siinä mielenkiintoisessa raportis-ta
Jonka liittovaltion työvlrusto on
Juuri Julkaissut melkein suoranai-sesti
syytetään että tehtailijat
joilla on maanpuolustusurakolta täy-tettävänään
petkuttavat litttolahal-Utust- a
Tuo petkutus" käy seuraa
vaan tapaan:
Armeijan Ja laivaston urakat m-neta- an
40 tunnin työviikon pohjalla
Kun mannpuolustusvlrkailljat via-tiv- at
tehtailijoita Jatkamaan työräl-vä- ä
he suostuisivat siihen että teh
tailijoille korvataan ylimääräisistä
menoistaan mikä johtuu korkram-ma- n
ylityöpalkan maksusta MPJo
nia ylimääräisiä dolireita on tämän
perusteelU tehtailijoille maksettu
Työvlrasto nyt kuitenkin väifää
etteivät nämä ylimääräiset korveuk-se- t
ole tarpeelisla Työvlrasto on
- ?--
C R on
on
se
he
miin 463 Kannanlahteen VII Muur-mannli- n
1044 Syväriin 118 latina pel-toon
162 Zvankaan 281 'etailln 40V
Ja Moskovaan 1057 kilometria Petros-koist- a
on siis MuurmannlUe ja Mos-kovaan
melkein yhtä pitkä malka
Osoitukseksi siitä miten vähän
tunnetaan Neuvosto-Karjalanki- n o-lo- ja
tulkoon mainituksi että yhl
kiistellään siltä onko Muurmannin
rata yksiralko kaksiraiteinen Oi
keassa lienevät ne Jotka sanovat
että ae kyllä rakennettiin ka:tsrt
teiseksi mutta toinen räme on ehkä
vähitellen käytetty toisen rallien
palkkana Kun taitoinen yhdysside
sieltä täältä katkeaa on liikenne
kerta kaikkiaan tuolla Uijalla alu-eella
aivan poikki
toimittanut tutkimuksia 26 :n maan- -
puolustusteollisuusalan 260 korpora-tioni- n
myynneistä Ja voitoista Ja
huomannut että yhtyömaksu kau-kana
kustannusten lisäämisestä to
delli&udessa alentaa niitä tehden
korjoratlonellle mahdolliseksi kasata
paljon suurempia voittoja kuin mitä
olisi mahdollista Jos rllden tehtaat
olisivat käynnissä vain 40 tuntia
viikossa
Kun työaikaa jatkettiin luonto II-sään-t)
l
kun taas ns overnead kus-tannukset
pysyivät entlxellään Sillä
alennettiin kunkin tuoteykslkön tuo
tantokustannuksia vaikka työkustan-nukset
llsääntyivätkln
Tehtailijat hyötyivät yllajasta sllnä-kl- n
tapauksessa vaikka tuotanto yli-tvöalka- na
laskikin työläistä kohden
Johtuen se uupumuksesta Täten tjö-vlras- to
lausuu työnantajat )ksln h)ö-tyv- ät
siltä boonuksesta mikä niille
ylityöstä maksetaan
PÄÄMINISTERIN MUKANA ENGLANNISSA
' Jaa mmXXXXXXXXXXm
mWWWWWw JLtkimmF TmmWWWr
AmmmWmmmmW '''iirB ilililililililililB n' LwLV
HHHMiV mwmmmWkmmv
" JKmWmmmmL kmm
aataaA --4ak aaBBBaVaV' Hl aBBBBBBBBBBBBBBHaBBHBaBBBBBBBBBBBBBaHV " " BBBBBBBBBBBBBBBal jH
iiministerin Klnpln mukana mtnlvatt En(lantllfi mm ulkoasiain llaihtttrl Norman A
Canadan In vlMflBtf) MtiMieen komentaja prikaadmaomntjja Oeorit P Va Iinr lit-
-l """ inttiun R-s- kaMäv
wAva
Lokakuun 13 päivänä 1702 tali- - kö kenraali Cronhlort TitU
teltim Suomen U Venälän ratarull- - linnan avuksi väkeä mutta vain SO
la filln TuVlnrA IbvtU hmria mleh'n onnUtul pAäatä perille
tamme alnoatakain vuotti Johon ei teki- -
liittyisi jollakin tavalla soisia vät ko1me kllvast hyökkäystä Ne
muistoja Useimmiten on taisteltu tosin torjuttiin kaikki mutta linnan
itäistä naapuria vastaan ja viime varusväki alkanut huveta ja am-tapahtum- at
ovat osoittaneet että 'jmmavarat loppui siinä määrin että
historia on jatkuvasti toistanut it- - linnan täytyi lokakuun 13 päivänä
sensä — Lokakuun 13 pähänä 1702 antautua Hyökkäysjoukkoja oli Joh-täyt- yl
Pähkinälinnan venä-jtan- ut Itse Pietari Suuri Pähkinä-Iäisill- e
urhoollisen puolustuksen Jäi 'linnan menettäminen oli ankara tap-ke- en
Syyskuun 28 päivästä alkaen pio sillä linna oli äärin-pUrittlv- ät
venäläiset linnaa Jonka [mainen varustus Itää vastaan
kommtajana everstiluutnantti O 'Myöskin Pietari käsitti linnan stra- -
V von Schlippenbach Hän puolus- - merkityksen
tautui niin kauin kuin hänen ol-ivu- ttl linnan valtaamlst
mansa siihen riitthttt Linna maan Ja Laatokan herruuden n-k- ä
kuitenkin huonosti varustettu Ja sen tien vapaaksi Suomenlahdelle Sen
varusväkeen kuului vain miestä tähden hän antoikin sille uuden nl-Suom- en
( silloisen armeljin ylipäällik men Schusselburg avalnllnna
Fordin pinssiKaara'7
Henry Fcrd on asettanut näytteil-le
Dearbornlssa Mich autan Jrnka
muut osat palt5l runko ja kone ovt
tehdyt pumpulista vehnästä soijapa
vuista Ja rmlslsta siis alnMita
Joita kasvatetaan farmeilla Ja näin
ollen Henryllä on to-Jcll- a "pumpul Ja
pinssikaara" Tämä Henryn uusi
auto on 1000 paunaa keveämpi kuin
tähän asti raudasta rakennetut
Henry tuumi että Jo pitemmän
aikaa ovat Insinöörit olleet toimes-sa
saadakseen aikaan teräksen ja
raudan sljalsalneen jota voitaisiin
edullisesti käyttää autojen valmis-tuksessa
ja nyt sellainen on keksit-ty
Ja kehitetty Tästä aikain sitä
voidaan siis ajaa täydellä "plnsai-kaaralla- "
— Ja Jos vielä voitaisi
kelcsiä sekin että "pinssiä" voitaisi
käyttää polttoaineena autoissa niin
varmasti gasolilnipula häviäisi
Autonajureita
kiristetään
Toronto — Viime torstaina n!l po- -
IIUInlVm1on lltanäivnn IttlllltlMMI
aan arun B' lnBd- haaatPllu 700 -
tlkkojaa 8y)tökset käsittivät enlmäk-see- n
Ulan nopeasta ajosta ollen Jou-kossa
muutamia huolimattomasta a-Josta- kin
syytettyjä tli-elt- a niistä so-vittiin
Ilman oikeuteen menoa Polii-sit
ovat ottaneet oikein vakavissaan
lopettaakseen kovan ajon kaupungin
rajojen sisällä yksin gasollinln sääs-täväisyydenkin
takia
Tieteellisiä paloja
Tuoreet herneet kadottavat yhden
kolmannen osan C-vitamiinls- taan
kun niitä pidetään lämmös
sä kolme
Meteoorien kirkas valo Johtuu siltä
suuresta kuumuudesta joka syntyy
kitkasta kun Joutuu ilma
kehään avaruudesta
Eräässä uudesaa aparttemerttl-taloss- a
WashinKtonlssA on ultravlo-letilm- a
Jotta Ilman kautta ei
saada mitään tartuntaa
Jokainen on värisokea hlmmeäMjä
valossa
Auringonpimennys syyskuun 21 p
1941 nähdään parhaiten Kiinan
Yhdysvaltain armeijan Ja
oh leimaan kuuluu 400 K) Irnto- -
ohjaajan harjoittaminen vuodessa
Sivuamatonta poltUKVnMa vei
daan tehä pehmeästä kllsta erikoi-sen
menetelmän avulla
Noin 50000 ihmistä asuu Yh-dysvalloissa
niin huonoilla farmeilla
että he hädin tuskin saatat siedet
innnna
tävän elämlstn'
TyjTiestä meresU on löydetty 35-4- 00
Jalan syvlnen kohta mutta JäS
merestä on tähän mennessä löydetty
vasta 1474 Jalan syvyinen kohta
i Pääministeri Winston Churchillin
sanotaan edistäneen suuresti tietei-tä
koska hän on aina korostanut
tieteiden merkitystä
Kuulanläp4lsroätön lasi on 2- -3
tuumaa paksua Ja voidaan sitä
'käyttää tehokkaana panssarilevy
rä lentokoneissa
I Kiinan pienet osuuatolmlntatyö
pajat tuotavat kevyitä varusteta
kuten nahkakrpänä siteitä Ja ken
kiä rintama alueilla
Rautatieläisen Jolla on Jotakin te
kemistä Uikenteen kanssa täytyy pi
tää huoli siitä etU hänen
el edisti UI jitä 30 senkunttia
vilkos
n
lähettää
Pli- -
rittäjät pommittivat linnaa ankaras
ti Ja lokakuun 12 päivänä he
oli
antautua
Kuotsille
oli
teglsen
huoneen
päivää
meteoorl
kellonsa
enem-pää
lllä hän saa- -
Inkerin- -
oli
250
vois
Olojen kurjistuminen
Tukholman kautta saapuu uutisia
Joissa kerrotaan Alankomaissa vallit
sevasta olosuhteiden kurjistumisesta
Niistä ensinnäkin käy sehllle että
ellntarvepula on tavattoman kireä ja
kärjistyy se luonnollisesti yhäkin s)k
sn tullen Samaan aikaan tiukentu-vat
hallinnolliset Ja kurinpitoa koske-vat
olot Yksin Antwerpentn maakun-nassa
pitäisi helnälniun aikana syyt-Italialaisek- si
aseetun ei vähempää
kuin 2391 Ihmistä Syytökset suurim-maksi
osaksi koskevat elintarve
säännöstelyjen rikkomisia joka kalk-ki
johtuu ellntarvepulasta Hollanti-laiset
lehdet kertovat kammoksutta-via
kuvia mihin nälkä ihmiset pakolt-ta- a
Ja huomauttavat ne esim leivästä
olevan ankara pula varsinkin joissa
kln seuduissa maata
Irakilaisia sananlaskuja
Irak jonka pääkaupunki IlaRdad ai-koinaan
oli kallltikunnan sydän kät-kee
itseensä edelleen monia tieteen
toistaiseksi esille saamattomia runou-den
aarteita Hallltslhan siellä alkoi- -
noin kulkusäädösten Hänen aika- -
naan oli kaupungilla loistoaika ja
asukkaita kaksi miljoonaa Ja perus-Uha- n
sinne I3:nnen sataluvun alku-puolella
Kl Mustanslr yliopiston jon-ka
maine levisi yli valtakunnan rajo-jen
Seuraavassa muutamia sen ajan
kokoamia eläviä viisauksia sananlas-kujen
muodossa
Ihmiset nukkuvat Vasta kuolles-saan
he heräävät
Koskaan el vielä ol menetit) nyt
mle joka kelvin aistein on tiennyt
mikä hätänä on ollut
Mies jolla on kypsynyt ymmärrys
puhuu vähän
Joka kuulee paneteltavan Ja kärsii
sitä vastaväitteitä on Itse panettelija
Moni voitto avua tappion tien
Pieni kipinä on monen kukoistavan
maan tuhonnut tuhkaan
Iloinen sydän suruista vapaa on
parempi kuin kultaa kilisevän kukka-ron
helinä
Joka onneensa uskoo se sen myös
saavuttaa
Xlä punnitse Ihmisia omallasi vaan
heidän vaaallaan
Missä arvottomat hallitsevat siellä
miehet menehtyvät
Pimelntäkln yötä seuraa päivä
Hritlsh Medical Journal kertoo
seuraavan tapauksen silmänkääntä-jien
maailmasta:
Uombayn sairaalassa leikattiin äa
keitain eräs fakiiri Hänen vatsas-taan
poistettiin kaksikymmentä ky
nävelstä Ja kaksi avainta Fakiirin
I erikoisalana oli parranajokoneen te
rien Ja kynävelHein nieleminen SI-vutölks-een
puri hän myrkyllisten
silmälaslkäärmeltten päitä poikki
Jotta vatsa olisi pysynyt tyhjänä
nieli fakiiri joka aamu kuusi metriä
pitkän sideharson Ja veti sen Illalla
näytöksen jälkeen ulos jolloin nau-han
mukana tulivat ulos pälvEllä
niellyt esineet
Eräänä Iltana eivät esineet tul-leetkaan
ihmisten ilmoille Fakiiri
el tästä kuitenkaan hämmästynyt
Hän Jatkoi esitystään vlä kahden
päivän ajan mutta sitten hänet
vietiin sairaalaan ja vatsa aukais-tiin
Kun fakiirilta kysyttiin
aiheuttivatko parranajokoneen terät
hänelle vatsanväänteitä selitti hän
että Joskus tuntui vatsassa omituis-ta
raaputusta Siinä kaikki
—Minusta tuntuu että meidän ptk
ku pulmusemme Itkee
—Kl se on naapurin lapsi
—Hyi miten kauheasti se kakara
ulvooktn!
Eräs saksalainen telto sanoo että
'Läpinäkyvä mlei: Jok valmistit-Ui- n
Dresdenin terveyamuaeoa var-ten
puhuu nyt kahdella kielellä