0380a |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i
„
dä Sft&tV
£&'
Sivu 4 — Vapaa San No 94 ♦ 1976 - Tliftfl mirrMk 23 p TuncUy Nov 23
PROF VILHO NIITEMAA Suomalaisen
siirtolaisuuden
historia II
Vakinainen suuri suomalai-nc- n
siiitolaisliike Amerikkaan
alkoi 18WMuvun puolivälissä
Pohjois-Norjast- a ja Pohjois-Suo-mes- ta
Suomalaisia kalastajia ja
kaivosmiehiä hakeutui viidessä
norjalaisten kanssa varsinkin
Yhdysvaltain Suurten Järvien a-luee- lle
Voimistuessaan muutto-virta
ohjautui sitten varsin pian
ctcläisimnuTe reiteille Etelä-Ruotsi- n
Tanskan Saksan ja
Englannin satamun kautta yli
Atlantin Muuttoliikkeen huip-puvuodet
oliat 1900-luvu- n alus-sa
korkeimpana vuosi 1902 jol-loin
maasta lähti passiluetteloi-de- n
mukaan 23 152 henkilöä
Lähtijöitä oli eniten Vaalan lää-nistä
ajalla 1S7O-193- 0 190 7S2
sitten Turun ja Porin skä Ou-lun
lääneistä joten ilmiö oli en-nen
kaikkea länsisuomalainen
Tärkeimmät määränpäät olivat
Yhdysvaltain Suurten järvien
osavaltiot Michigan (vuoden 1922
arvion mukaan siellä asui S7 000
suomalaista) Minnesota (64 000)
Ohio (17000) ja Wisconsin (14-00- 0)
osaksi Xcvv York ja Yh-dysvaltain
luoteiset valtiot Yh-dys
ai tain väestön kokonaisuut-ta
ajatellen suomalaiset muodos-tivat
siinä kuitenkin häviävän
pienen osan joka lisäksi asui
varsin hajallaan Maan 1057 mil-joonasta
asukkaasta suomalaisia
oli arvioija 352000 Jienkilöä eli
039q tähäcj luettuna Suomessu
syntyneet ja heidän Amerikas
Windsor
LAULU
MUSKK I
—
ja
—
—
sisältäen kartat
majoitus osoiteka
taatut jäse
sa alaikäiset
Kalenteri 1922 S
Ilmonen)
Suomen eri
lähteneiden siirtolaisten
määrät vv
Lääni Siirto kaikkia
laisia Suonten
Vaasan 1 190 752
Turun ja
56501
i'ääni (ml
Oulun I iunn
Uudenmaan 1
Hämeen 1
I
Mikkelin I
yhteensä
mukaan)
voimaan
suoma-laisten
vuo-sittain
tienoilla Muuttoliike
kulien-kaan
1920-luvul- la
henkilöä Seuraavana
neljänä sotavuote-na
J942-194- 5
muuttoliike vähite)- -
suomalaisen
marraskuun lauantaina illalla
Pierre
Unkarilainen laulajatar Sarkany
mand saarnaaja Tomminen
Tervetuloa Tervetuloa
ONTARIO
MOTOR LEAGUE
ERIKOINEN
JOULULAHJA
Jatkuvasti päivässä vuodessa" tavoitteleva Jär- jestö perustettu yhteyksissä autovhdistykslin
autoklubl
hötyjä jäsenyys
HÄTÄTILA TIEPALVELU
autokorjaamoa sopi- muksessa Ca-nadas- sa
PERSOONALLINEN
TÄYDELLINEN
matkatle-tol- a
lenteri
syntyneet Ijpscnsa
(Kirkollinen
lääneistä
1S70-193- 0
siirtolaisita
Ahvenanmaa)
Kuopion
(Passiluettelojen virallisten
siirtolaistilastojen
Yhdysvallat
siirtolaisten as-taanottorajoitu- kset
vaihtelemaan
Pohjois-Anierikka- an
tyrehtynyt
Kanadaan
vilkkaana
ennestään
suomalaisen
vuosikymmenenä
Kanadaan muuttaneita suomalai-sia
kuitenkaan
ja
ILTA
ucn
500
VVindsör
lepokotiyhdistyksen hyväksi
Vierailijoina
Soo'sta
Cvfb
JOULULAHJA
maailman mukaanlukien
muutamia
OML:ssa
MATKAILUPALVELU
MATKATAKAUS-PALVEL- U
arvokasta lakiaustusta
TAKAUS- - VAN-GITSEMISTODIST- US
KANSAINVÄLINEN
MATKAILUPALVELU
PERSOONALLI-SIA
PALVELUJA
maailmanlaajuisen
14S
55 645 146
' 23071 60
22 013 58
13700 36
13 295 3J
6640 17
3S1647 1000
ja
Kun v 1921 saat-toi
tuli
kiintiö
600
el
tähän vaan jat-kui
aina vuoteen 1930
varsin
näet muutti siellä a-suv- ien
21494 lisäk-si
35 616
kahtena oli
noin 1600
(ei yh-tään
Sittsi
Ont
27 pnä klo 7
397
:
Tilda ja
Lauri
Joka antaa "24 tuntia
—365 palvaa OML on el voittoa
vuonna 1907 Ja kautta Suomen
Tässä joila
antaa Teille:
28000
USA:ssa
taksat
Porin
nille vm
—
USA:n JA
—
— MUITA
sisäl-tae- n
jäsen)
Täydellinen lahja saastöhlnnollla on
S teidän crlkojselle ystävälle tai sukulaiselle (työläiselle tai työläisille) haastatte S800 Dääsvmaksuissa la maksatte
ainoastaan $2700 TARJOUS VOIMASSA: AINOASTAAN
MARRASK 23 P:STA JOULUKUUN 24 P:AAN 1976
OJVIL — NICKEL BELT CLUB PO BOX 985
SUDBURY ONTARIO
Kyllä haluan "Rahaa Säästävän" Lahaäsenvvden pää-symak- su poistettuna minun suosikki-autoilijallen- i:
seuraavalle Nimi #
LLaälhielnttiäiuksäkäortslui orasaenuraavalta: Lähettäkää suora„ an
lahjoittajalle ( ) saajalle ( )
MUKANA SEURAA $2700 MAKSU
Halutessanne lisätietoja kääntykää puoleemme
353 Lornc St S — Sudbury — Puhelin 674-649- 6 Barrlesta— Parry Soundiin Sault Ste Alarlccn Timmlnslin
ja Kirkldiul Lakelle maksuton kaukopuhelu 1—800 —461-711- 1
Ien voimistui niin että vuoteen
1969 mennessä oli tämän vuosi-sadan
aikana Kanadaan mennyt
vii $0000 Vuonna 1971 Kana-dassa
asui 59 215 suomalaissyn-tyistä
henkilöä Jos laskemme
viiteen koko Pohjois-Amerika- n
siirtolaisuuden saamme noin
412000 suomalaistu vuoteen 1970
mennessä Heistä oli tällöin e--
lossa enää Yhdysvalloissa noin
45000 ja Kanadassa noin 60000
cli runsaat 100000
Suhteellisesti katsoen etäisim-mät
suomafa issiirtolaisuuden
kohteet sijaitsivat eteläisellä pal-lonpuoliskolla
Varhaisin muoto
täälläkin oli nierimiessiirtolai-suu- s
ja Australiasta tiedetään
laivoista loikanneen merimiehiä
jo ItJMKuvulla
I:ninnä näyttää Afrikka nous-seen
suomalaissiirtolaisuuden
näköpiiriin Suonien lähetysseu-ra
näjt aloitti käänytystyön jo
v 1870 Ambomaalla Se väkiin-tuiki- n
sittemmin suomalaisen dä- -
hetys ty ön pysyy aksi kentäksi jos
kin siellä toimivien henkilöiden
määrä ei koskaan noussut kovin
suureksi Siellä mainitaan v
1960 olleen suomalaisia lähetys-saarnaaja
opettajia lääkärietä
ja sairaanhoitajia runsaat sata
Toiseksi suomalais- -
siirtolaisuuden kohteeksi Afri-kassa
tuli Kongo Kun' siirto-maavall- at
Berliinin kongressissa
v 1885 sopivat Afrikan jakami-sesta
intressipiireihin ja belgia-laiset
silloin saivat omaksi osuu-dekseen
Kongon siihen sisältyi
mjös Kongon virta Ennen kaik-kea
Yhdysvaltain vaatimuksesta
siellä saatettiin voimaan laivalii-kenteen
vapaus Tämä houkutte-li
suuria höyry-laivayhtiöit- ä lä-hettämään
laivoja sinne tehtävä-nä
ylläpitää kulkuyhteyttä Afri-kan
sisäosiin Suomalaisia pes-tautui
sen johdosta näihin höy-rylaivoihin
esityisesti koneen
käyttäjiksi mitä Suomessa muo--tii- n
tullutta ilmiötä kutsuttiin
masinistisiirtolaisuudcksi
Kolmantena kohteena suoma-laiselle
siirtolaisuudelle oli vuo-sisatain
vaihteen tienoilla Etel--
Suomessa on tapahtunut
ja tapahtumassa hyvin olennai-nr- n
väestörakenteen vanhentu-minen
Yli 65-vuotiai-den
määrä
kasvoi 1960-luvul- la roin lOOUUO
heigellä ja kasvu jatkuu 1970-luv- un
runsattt 300000 65-vuot-ta
täyttänyt kansalaista Heidän
määränsä on viimeinen 15 vuo-den
aikana lisääntynyt yli puoli-toist- a kertaiseksi ja saavuttanut
jo 500 000: n määrän
suolalohl ym
Afrikka Puolustaessaan maa-taan
englantilakia vastaan
buurit ryhtyi- -
viit puolustamaan etujaan ja
päin ytiyi buurisota (1890-190- 2)
Se veti invös- - suomalaisia Imu-rir- n
riveihin Etelä-Afrikk- a oli
muutoin yhtehX
kohdemaana
Myös Etelä-Amerika- n maihin
oli jo ISOMuyulla harhautunut
eräitä suomalaisia lähinnä lai-voista
poistuneita merimiehiä
Varsinainen määrätietoinen siir-tolaisuus
latinalaiseen Amerik-kaan
alkoi -- kuitenkin' vuosisatain
vaihteen ticnoilki Se oli osaksi
suotaan Suomesta osaksi--
lähtevää Var-sinkin
Yhdysvaltain vaikutuspii-riin
joutunut Väli-Amerik- ka
nousi kiinnos-tuksen
kohteeksi ja aikaa mvö-te-n
syntyi suomalaisia siirtokun-tia
erityisesti Kuubaan ja Hai-tiin
myöhemmin myös Venezue-laan
Määrätietoisten valmistelujen
jälkeen Suomesta lähti v 1906
Etelä-Amerikkaa- n 133 henkilön
perustamaan e-rääul- aista
Heistä huomattava osa oli hel-sinkiläisiä
keskiluokkaan kuu-luvia
ihmisiä joita elähyttivät
ideaaliset tavoitteet Perustettu
siirtokunta Colonia Finlandesa
Argentiinassa
kuitenkin epäonnistui
joskin se edelleenkin jatkaa ki-tuliaista
elämää Argeniinan erä-maissa
mu-kaan
luettuina latinalaiseen
Amerikkaan syntyi kaiken kaik-kiaan
kymmenkunta
joihin an asettunut
asumaan arviolta 3000 suoma-laista
Tällä hetkellä voitaneen
sanoa että latinalaisessa Ameri-kassa
elää noin 500 suomalaista
Näitä
kohde oli
Australia ja siilien liittyen Uusi
Seelanti Hajanaisen
katkaisi Helsin-gissä
ilmestyvän Työmies-bhde- n
entinen Matti
Kurikka jokav 1899 vei kaiken
kaikkiaan 175 suomalaista Aust
raliaan Hänen tarkoituksenaan
oli perustaa Kalevan Kansa-nimine- n
utopistinen yhdyskunta
Queenslandiin Perillä kohdatut
ylivoimaiset vaikeudet tyrehdyt-tivät
kuitenkin hankkeen ennen
kuin se pääsi käyntiinkään Ku-rikka
itse muutti Länsi-Kanadaa- n
jossa hän perusti v 1902
Soimula-nimisc- n siirtokunnan
joka vajaata koumea vuotta' myö
hemmin kuitenkin hajosi sisäi-siin
ristiriitoihin
Uusi Australian siirtolaisuu-den
aalto lähti ensimmäisen
maailmansodan aiheuttaman
keskeytyksen jälkeen I920lu-vull- a
liikkeelle
muuttoliikkeiden seurauksena
Australiassa oli --v 1921 toimeen-pannun
mu-kaan
1358 Suomessa syntynyttä
siirtolaista Luvut kasvoivat ai-na
vuoteen 1930 saakka 100—
200 Vuosivauhdilla Huippuna
oli v 1924 jolloin tänne saapui
yli 300 suomalaista Muuton
Australiaan tyrehdytti
pulakausi min-kä
johdosta Australiankin hal-litus
ryhtyi rajoittamaan maa-hantuloa
Kolmas aalto lähti liikkeelle
MARITA'S
Avattu uudessa paikassa Four Corner's Plaza
2027 Paris Street Sudbury
Puh 522-133- 9
Lahjaksi sopivia lasiesineitä kynttilöitä ja
seka hattuja ymm poron-j- a lampaan nahkoja
Joulutilauksia vastaanotetaan:
jouluherkkuja
hol-lantilaissyntyiset
suomalaisslir-tolaisuude- n
Pohjois-A-merikasta
suomalaistenkin
siittolalsryhmä
ihanneyhteiskuntaa
Missiones-maa-kunnass- a
Kaupunkiyhteisöt
suomalais-siirtokunta- a
huomattavampi suoma-laissiirtoldlsuud- cn
merimies-siirtolaisuude- n
päätoimittaja
Varhaisempien
väestönlaskennan
yleis-maailmallinen
kynttilän-(aikoj- a oöytäliinoja
Kinkku lipeäkala
PIKKUJOULU
ILLALLISTANSSIAISET
Hiavvatha Lodge II
joulukuun 11 1976 klo 20
Kaikki liput ennakolta $2000 kahdeH P"l'
takery Scandinavian Ski Shop ja Hiavatha Lodge 11
Varatkaa jouluk 6 196 mennessä
Musiikki: Veikko Koskenoja
SOOM Slnmt fnrr
toisen maailmansodan jiQceea
Ja voimistui varsinkin 1950-lu-vul- la
Suomalaisen siirtolaisuu-d- i
huippuvuosi tra 195? löll-öin
yli 2300 suomalaista muut-ti
täi iän maanosaan Koko-naissiiriolaisu- us
toisen maail-mansodan
jälkeen Australiaan
nousi 15 022 suomalaiseen jois-ta
kuitenkin joka kolmas ly-hyen
ajan siellä oleskeltuaan
palasi kotimaallansa Vuonna
1971 toimeenpantu väestönlas-kenta
osoitti että tällöin Aust-raliassa
asui runsas 10000 Suo-messa
syntynyttä henkilöä li-säksi
200—300 Uudessa Seelan-nissa
He olivat lähteneet pää-asiassa
kolmiosta Helsinki —
Tampere — Lappeenranta siis
nk ruuhka-Suomes- ta Valta-osaltaan
he olivat ammattitai-toista
teollisuusväkeä (yli 71°oj
joita taloudellinen lamakausi
Suomessa oli eniten koetellut
Uusimpaan suomalaissiirto-lalsuutee- n
kuuluu vielä kolme
kin lähisiirlolaisuuden vaihet-ta
Yhtenä oli maailmansotien
välisenä aikana tapahtunut
muuttoliike Itä-Karjal- aan osit-tain
Suomesta osittain Poli- -
jois-Amerikas- ta Sillä oli kaksi
kin (huippukohtaa: pienempi
1920-luvu- n alussa jolloin suo-malaiset
pyrkivät istuttamaan
osuustoimintajTJtysteu kaltai-sia
yhteisöjä ennen kaikkea
Itä-Karjala- an ja suurempi 1930-lUv- un
alussa Sen yhteydessä
arvioidaan noin 10000 suoma-laisen
pyrkineen lännestä pa-koon
yleismaailmallista talous-pulaa
Itä-Karjala- an
Näitä valtavammat mittasuh-teet
saavutti toisen maailman-sodan
jatkeen räjähdysmäisesti
kasvanut siirtolaisuus Ruotsiin
Pitkinä yhdessäolon vuosisatoi-na
ja sitten Suomen autono-mian
kautena oli hiljaista siir-tymistä
Suomesta 'Ruotsiin jat-kunut
milloin nousten milloin
laskien Niinpä Ruotsissa asui
v 1880 Suomen kansalaisia 724
v 1920 S 897 ja toisen maailman-sodan
päättyessä 3333 Ruotsin
taloudelliset korkeasuhdanteet
hyvinvointi ja sosiaaliset edut
alkoivat kuitenkin toisen maa-ilmansodan
päätyttyä houku-tella
nimenomaan raskaamman
ruumiillisen työn tekijöitä naa-purimaahan
turvatumpaa elä-mää
etsimään Uuden muutto-liikkeen
--huippuvuotena on v
1970 (jolloin 41 479 suomalaista
siirtyi Ruotsiin Siitä muutto-liike
kääntyi laskuun mutta ti-lanne
on edelleenkin vaihtele-valne- n
Kaiken kaikkiaan Suo-mesta
muutti vuosina 1945—
1970 yhteensä 330222 henkilöä
Ruotsiin Vähäinen määrä on
niin ikään mennyt Nonaan
Ruotsiin menijöistä on joko
hankkinut Ruotsin kansalaisuu-den
ta palannut takaisin 371? o
niin että v 1969 siellä asui
180 984 Suomen kansalaista
Kolmantena lähisiirtolaisuu-de- n
muotona voitanee pitää
muuttoa Keski- - ja Etelä-Euroo-p- an
maihin Ehkä jonkin ver-ran
on toisen maailmansodan
jälkeen suomalaisia nuoria mie-hiä
lähtenyt siirtotyöläisiksi ja
nuoria tyttöjä "piikoinaan" ete-län
mailiin ja jäänyt sen tien
Alutta varsinkin opiskelutar-koituksess- a
Keski-fiuroopa- n yli-opistoihin
lähteneitä nuoria
tyttöjä on naimisen kautta jää-nyt
Euroopan eri maihin Täl-lainen
"missisjirtolaisuus" edus-taa
lajissaan omalaatuista siir-tolaisuuden
muotoa ja sen mää-rät
ovat laskettavissa tuhan-sissa
Yhteenvetona toteaisin että
Suomen autonomian ja itsenäi-syyden
runsaan 150 vuoden pi-tuisena
kautena on lähtenyt
noin 160 000 henkilöä itään yli
400000 Pohjots-Ameiikka- an
noin 20000 eteläiselle pallon-puoliskolle
ja noin 300000 Ruot-siin
Se merkitsee yli 900000
Qienkilön --väestökatoa Heistä
on kuitenkin palaava siirtolai-suus
tuonut takaisin isänmaa-llansa
arviolta 20—25?o eli run- saat 200000-2- 75 000 Pysyväs-ti
jääneitä on siten pyöicäsli
arvioiden noin 700000 Luvut
eivät ole mitenkään tarkkoja
:i i ! n
The Scandinavian-Canadia- n Club
kutsuu kaikki suomalaiset
SUOMALAISILTAAN
lauantaina 27 marraskuuta 1976 klo 8 pm
Eesti-majal- le 958 Broadvievv Avenue
Ohjelmassa "Holjakat" Ja kansantansseja Suomesta Tans kasta Norjasta Ja Ruotsista
Turkismuotlnäytös: Finn Furs & Furs By Finn
— Tanssimusiikin takaa kuulu "Runnlng Bear" —
Ylclsöpalklntola Spot Dances voileipiä Ja
kahvitarjoilu sekä hyvä baari
Liput $3 Jäseniltä $5 vierailta
iiiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiiiaitiiiiiiiiiiuuiiiiiuiiiauiiiiiiiHiaiiiiniiiiui
PYSÄHDY I
] HETKEKSI !
iniiMiiiiiiiiaiimnmnaiiiiiiiiiniaimimiiioiiiiiniiiiaimiiiHi
Tuomiosunnuntain tietämiin niallisesti ja pitkäjänteisesti Ja
Paavalin maan on svytä ottaa --aiiaKunnan työssä
kehoitus korinttolaisille: 'Koe-telkaa
itseänne oletteko uskos-sa
tutkikaa itseänne!" Eräällä
sielunhoilokurssilla olemme pa-neutuneet
ihmisen tuntemisen
moniv ivahteiscen maailmaan
On opeteltu mitä peliä Uiminen
missäkin tilanteessa pelaa min-kä
roolinaamarin taakse hän
vetäytyy Välillä olemme
huolehtivan tai tuomitsevan
vanhemman - välillä järkevän
aikuisen välillä luonnollisen tai
kasvatetun lapsen roolissa Ja
useimmiten tämä kaikki tapah-tuu
tietämättämme koska em-me
tunne Uimisen käyttäytymi-sen
perusmuotoja
Pelastuksemme asiassa on
tärkeätä että Jeesus Kristus
saa astua elämäämme kaikkien
rooliemme taakse että Hän saa
vapauttaa meidät peleistä joita
meidän on ehkä ollut pakko pe-lata
suhteissamme lähimmäi-siimme
ja Jumalaamme Silloin
saamme elää siinä riemullisessa
tunnossa että Jumalan Henki
yhdessä henkemme kanssa to-distaa
että olemme Hänen lap-siaan
Jumala haluaa valjastaa
uksessa tämän hetken maail-massa
Ani Jänneksen v 1882
kirjoittaman runon sisältö on
kirjaimellisesti täyttä todelli-suutta:
"kuin tuulispäässä
hapset ne kaikk' on hajaUaan"
(Siiitolaisinstituutti)
ft3dd&ddä
HYVÄÄ JOULUA
MR JA MRS MMI
toivottavat
Osoite
Hinta 3300
käyttöönsä meidän vanhcm-manolemuksem-me
'huoleht-ismaiaraanistalapsaiisktuaisenarhodoislitmetmuicsta
toj-a imimaan järkevästi suunnitol
todesta ja
mc
lapsiminämme luottamaan tur- vallisesti Taivaallisen Isän jat-kuvaan
huolenpitoon ja antee-ksiantamukseen
Näin en eläkään
loppujen lopuksi enää minä
vaan Kristus minussa Kristu-ksessa
meillä alkaa iankaikkinen
elämä jo täällä ajassa emm-ekä
joudu viimeisenä päivänä
tuomittaviksi
Aslak Kettunen
Teloitustaan anonut
yritti itsemurhaa
Salt Lake City — Kuolemaa-ntuomittu
murhaaja Gary
Gilmore ja hänen morsiamen-sa
ottivat molemmat samaan
aikaan vaarallisen annoksen
unilääkettä ja vietiin kriitt-isessä
tilassa sairaalaan Gilmore
oli hakenut oikeudelta tuom-ion
täytäntöönpanoa mutta
Utahin kuvernööri lykkäsi sitä
siihen saakka kunnes armahr
duslautakunta ehtii tutkia ta-pauksen
Gilmoren ja Nicolc Barrclt-i- n
20 piti mennä naimisiin
vankilassa multa päättivät
surmata itsensä samanaikai:
sesti Nicole#oli löydetty taju-ttomana
kerrostalohuoneisto-staan
Gilmoren kuva käde-ssään
Gilmore oli saanut keu-hkokuumeen
unipillerimyrky
tyksen lisäksi
JOULUTERVEHDYS
VAPAA SANAN KAUTTA
sukulaisillenne ia tuttavillenne Lehti ilmestyy hvvissä aioin
ennen joulua Tävttäkää allaoleva kaavake merkitkää kuinka
suurena trrvrhdvksennc haluatte ia liittäkää maksu mukaan
—Lähettäkää konttoriimme viimeistään 1 p joulukuuta
Mr ja Mrs Nimi ym
Osoite Hinta $200
Kirjoittakaa mahdollisimman
_ i ! :m:::: Ainissa toi- - seivusu ja laiicutfuuu -- j—
luistoomme että saamme
samalta paikkakunnaita
Nimi
Osoite:
Kokö'w!rö'('V")" ' '—''s2!m '( )
Nimi:
Osoite
kökö $360 (!"" y i" öö '('"'!)
Nimi
Osoite: "
(ItlHtHttMIOIUVIMtlMlutlKtXMIMMM!!'1
KOKO $300 ( ) — $200 ( )
mjäärioniiuiidiiMmiils iOl:i Ulllll SIII11 I Sana Pre" Iimit4 ! YPM
vivalitelnen ja monitahoinen U- -
I QUEEN ST W„ TORONTO 2-- B
ONTARIO
miö että täjteen täsmällisyy mMMmVmimgmmmm teen on mahdotonta päästä -
mistä on kysymys ja millaista a$kutu$ on välttämätön veloitamme ''
menetystä henkilöinä ne Suu--
maksu Puhelimitse emmo ota vastaan alle 9'
melle ineikitscvät Joku tapa- - Vc"dyksiä
kaikki
nUrtt
M
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, November 23, 1976 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1976-11-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7002011 |
Description
| Title | 0380a |
| OCR text | i „ dä Sft&tV £&' Sivu 4 — Vapaa San No 94 ♦ 1976 - Tliftfl mirrMk 23 p TuncUy Nov 23 PROF VILHO NIITEMAA Suomalaisen siirtolaisuuden historia II Vakinainen suuri suomalai-nc- n siiitolaisliike Amerikkaan alkoi 18WMuvun puolivälissä Pohjois-Norjast- a ja Pohjois-Suo-mes- ta Suomalaisia kalastajia ja kaivosmiehiä hakeutui viidessä norjalaisten kanssa varsinkin Yhdysvaltain Suurten Järvien a-luee- lle Voimistuessaan muutto-virta ohjautui sitten varsin pian ctcläisimnuTe reiteille Etelä-Ruotsi- n Tanskan Saksan ja Englannin satamun kautta yli Atlantin Muuttoliikkeen huip-puvuodet oliat 1900-luvu- n alus-sa korkeimpana vuosi 1902 jol-loin maasta lähti passiluetteloi-de- n mukaan 23 152 henkilöä Lähtijöitä oli eniten Vaalan lää-nistä ajalla 1S7O-193- 0 190 7S2 sitten Turun ja Porin skä Ou-lun lääneistä joten ilmiö oli en-nen kaikkea länsisuomalainen Tärkeimmät määränpäät olivat Yhdysvaltain Suurten järvien osavaltiot Michigan (vuoden 1922 arvion mukaan siellä asui S7 000 suomalaista) Minnesota (64 000) Ohio (17000) ja Wisconsin (14-00- 0) osaksi Xcvv York ja Yh-dysvaltain luoteiset valtiot Yh-dys ai tain väestön kokonaisuut-ta ajatellen suomalaiset muodos-tivat siinä kuitenkin häviävän pienen osan joka lisäksi asui varsin hajallaan Maan 1057 mil-joonasta asukkaasta suomalaisia oli arvioija 352000 Jienkilöä eli 039q tähäcj luettuna Suomessu syntyneet ja heidän Amerikas Windsor LAULU MUSKK I — ja — — sisältäen kartat majoitus osoiteka taatut jäse sa alaikäiset Kalenteri 1922 S Ilmonen) Suomen eri lähteneiden siirtolaisten määrät vv Lääni Siirto kaikkia laisia Suonten Vaasan 1 190 752 Turun ja 56501 i'ääni (ml Oulun I iunn Uudenmaan 1 Hämeen 1 I Mikkelin I yhteensä mukaan) voimaan suoma-laisten vuo-sittain tienoilla Muuttoliike kulien-kaan 1920-luvul- la henkilöä Seuraavana neljänä sotavuote-na J942-194- 5 muuttoliike vähite)- - suomalaisen marraskuun lauantaina illalla Pierre Unkarilainen laulajatar Sarkany mand saarnaaja Tomminen Tervetuloa Tervetuloa ONTARIO MOTOR LEAGUE ERIKOINEN JOULULAHJA Jatkuvasti päivässä vuodessa" tavoitteleva Jär- jestö perustettu yhteyksissä autovhdistykslin autoklubl hötyjä jäsenyys HÄTÄTILA TIEPALVELU autokorjaamoa sopi- muksessa Ca-nadas- sa PERSOONALLINEN TÄYDELLINEN matkatle-tol- a lenteri syntyneet Ijpscnsa (Kirkollinen lääneistä 1S70-193- 0 siirtolaisita Ahvenanmaa) Kuopion (Passiluettelojen virallisten siirtolaistilastojen Yhdysvallat siirtolaisten as-taanottorajoitu- kset vaihtelemaan Pohjois-Anierikka- an tyrehtynyt Kanadaan vilkkaana ennestään suomalaisen vuosikymmenenä Kanadaan muuttaneita suomalai-sia kuitenkaan ja ILTA ucn 500 VVindsör lepokotiyhdistyksen hyväksi Vierailijoina Soo'sta Cvfb JOULULAHJA maailman mukaanlukien muutamia OML:ssa MATKAILUPALVELU MATKATAKAUS-PALVEL- U arvokasta lakiaustusta TAKAUS- - VAN-GITSEMISTODIST- US KANSAINVÄLINEN MATKAILUPALVELU PERSOONALLI-SIA PALVELUJA maailmanlaajuisen 14S 55 645 146 ' 23071 60 22 013 58 13700 36 13 295 3J 6640 17 3S1647 1000 ja Kun v 1921 saat-toi tuli kiintiö 600 el tähän vaan jat-kui aina vuoteen 1930 varsin näet muutti siellä a-suv- ien 21494 lisäk-si 35 616 kahtena oli noin 1600 (ei yh-tään Sittsi Ont 27 pnä klo 7 397 : Tilda ja Lauri Joka antaa "24 tuntia —365 palvaa OML on el voittoa vuonna 1907 Ja kautta Suomen Tässä joila antaa Teille: 28000 USA:ssa taksat Porin nille vm — USA:n JA — — MUITA sisäl-tae- n jäsen) Täydellinen lahja saastöhlnnollla on S teidän crlkojselle ystävälle tai sukulaiselle (työläiselle tai työläisille) haastatte S800 Dääsvmaksuissa la maksatte ainoastaan $2700 TARJOUS VOIMASSA: AINOASTAAN MARRASK 23 P:STA JOULUKUUN 24 P:AAN 1976 OJVIL — NICKEL BELT CLUB PO BOX 985 SUDBURY ONTARIO Kyllä haluan "Rahaa Säästävän" Lahaäsenvvden pää-symak- su poistettuna minun suosikki-autoilijallen- i: seuraavalle Nimi # LLaälhielnttiäiuksäkäortslui orasaenuraavalta: Lähettäkää suora„ an lahjoittajalle ( ) saajalle ( ) MUKANA SEURAA $2700 MAKSU Halutessanne lisätietoja kääntykää puoleemme 353 Lornc St S — Sudbury — Puhelin 674-649- 6 Barrlesta— Parry Soundiin Sault Ste Alarlccn Timmlnslin ja Kirkldiul Lakelle maksuton kaukopuhelu 1—800 —461-711- 1 Ien voimistui niin että vuoteen 1969 mennessä oli tämän vuosi-sadan aikana Kanadaan mennyt vii $0000 Vuonna 1971 Kana-dassa asui 59 215 suomalaissyn-tyistä henkilöä Jos laskemme viiteen koko Pohjois-Amerika- n siirtolaisuuden saamme noin 412000 suomalaistu vuoteen 1970 mennessä Heistä oli tällöin e-- lossa enää Yhdysvalloissa noin 45000 ja Kanadassa noin 60000 cli runsaat 100000 Suhteellisesti katsoen etäisim-mät suomafa issiirtolaisuuden kohteet sijaitsivat eteläisellä pal-lonpuoliskolla Varhaisin muoto täälläkin oli nierimiessiirtolai-suu- s ja Australiasta tiedetään laivoista loikanneen merimiehiä jo ItJMKuvulla I:ninnä näyttää Afrikka nous-seen suomalaissiirtolaisuuden näköpiiriin Suonien lähetysseu-ra näjt aloitti käänytystyön jo v 1870 Ambomaalla Se väkiin-tuiki- n sittemmin suomalaisen dä- - hetys ty ön pysyy aksi kentäksi jos kin siellä toimivien henkilöiden määrä ei koskaan noussut kovin suureksi Siellä mainitaan v 1960 olleen suomalaisia lähetys-saarnaaja opettajia lääkärietä ja sairaanhoitajia runsaat sata Toiseksi suomalais- - siirtolaisuuden kohteeksi Afri-kassa tuli Kongo Kun' siirto-maavall- at Berliinin kongressissa v 1885 sopivat Afrikan jakami-sesta intressipiireihin ja belgia-laiset silloin saivat omaksi osuu-dekseen Kongon siihen sisältyi mjös Kongon virta Ennen kaik-kea Yhdysvaltain vaatimuksesta siellä saatettiin voimaan laivalii-kenteen vapaus Tämä houkutte-li suuria höyry-laivayhtiöit- ä lä-hettämään laivoja sinne tehtävä-nä ylläpitää kulkuyhteyttä Afri-kan sisäosiin Suomalaisia pes-tautui sen johdosta näihin höy-rylaivoihin esityisesti koneen käyttäjiksi mitä Suomessa muo--tii- n tullutta ilmiötä kutsuttiin masinistisiirtolaisuudcksi Kolmantena kohteena suoma-laiselle siirtolaisuudelle oli vuo-sisatain vaihteen tienoilla Etel-- Suomessa on tapahtunut ja tapahtumassa hyvin olennai-nr- n väestörakenteen vanhentu-minen Yli 65-vuotiai-den määrä kasvoi 1960-luvul- la roin lOOUUO heigellä ja kasvu jatkuu 1970-luv- un runsattt 300000 65-vuot-ta täyttänyt kansalaista Heidän määränsä on viimeinen 15 vuo-den aikana lisääntynyt yli puoli-toist- a kertaiseksi ja saavuttanut jo 500 000: n määrän suolalohl ym Afrikka Puolustaessaan maa-taan englantilakia vastaan buurit ryhtyi- - viit puolustamaan etujaan ja päin ytiyi buurisota (1890-190- 2) Se veti invös- - suomalaisia Imu-rir- n riveihin Etelä-Afrikk- a oli muutoin yhtehX kohdemaana Myös Etelä-Amerika- n maihin oli jo ISOMuyulla harhautunut eräitä suomalaisia lähinnä lai-voista poistuneita merimiehiä Varsinainen määrätietoinen siir-tolaisuus latinalaiseen Amerik-kaan alkoi -- kuitenkin' vuosisatain vaihteen ticnoilki Se oli osaksi suotaan Suomesta osaksi-- lähtevää Var-sinkin Yhdysvaltain vaikutuspii-riin joutunut Väli-Amerik- ka nousi kiinnos-tuksen kohteeksi ja aikaa mvö-te-n syntyi suomalaisia siirtokun-tia erityisesti Kuubaan ja Hai-tiin myöhemmin myös Venezue-laan Määrätietoisten valmistelujen jälkeen Suomesta lähti v 1906 Etelä-Amerikkaa- n 133 henkilön perustamaan e-rääul- aista Heistä huomattava osa oli hel-sinkiläisiä keskiluokkaan kuu-luvia ihmisiä joita elähyttivät ideaaliset tavoitteet Perustettu siirtokunta Colonia Finlandesa Argentiinassa kuitenkin epäonnistui joskin se edelleenkin jatkaa ki-tuliaista elämää Argeniinan erä-maissa mu-kaan luettuina latinalaiseen Amerikkaan syntyi kaiken kaik-kiaan kymmenkunta joihin an asettunut asumaan arviolta 3000 suoma-laista Tällä hetkellä voitaneen sanoa että latinalaisessa Ameri-kassa elää noin 500 suomalaista Näitä kohde oli Australia ja siilien liittyen Uusi Seelanti Hajanaisen katkaisi Helsin-gissä ilmestyvän Työmies-bhde- n entinen Matti Kurikka jokav 1899 vei kaiken kaikkiaan 175 suomalaista Aust raliaan Hänen tarkoituksenaan oli perustaa Kalevan Kansa-nimine- n utopistinen yhdyskunta Queenslandiin Perillä kohdatut ylivoimaiset vaikeudet tyrehdyt-tivät kuitenkin hankkeen ennen kuin se pääsi käyntiinkään Ku-rikka itse muutti Länsi-Kanadaa- n jossa hän perusti v 1902 Soimula-nimisc- n siirtokunnan joka vajaata koumea vuotta' myö hemmin kuitenkin hajosi sisäi-siin ristiriitoihin Uusi Australian siirtolaisuu-den aalto lähti ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman keskeytyksen jälkeen I920lu-vull- a liikkeelle muuttoliikkeiden seurauksena Australiassa oli --v 1921 toimeen-pannun mu-kaan 1358 Suomessa syntynyttä siirtolaista Luvut kasvoivat ai-na vuoteen 1930 saakka 100— 200 Vuosivauhdilla Huippuna oli v 1924 jolloin tänne saapui yli 300 suomalaista Muuton Australiaan tyrehdytti pulakausi min-kä johdosta Australiankin hal-litus ryhtyi rajoittamaan maa-hantuloa Kolmas aalto lähti liikkeelle MARITA'S Avattu uudessa paikassa Four Corner's Plaza 2027 Paris Street Sudbury Puh 522-133- 9 Lahjaksi sopivia lasiesineitä kynttilöitä ja seka hattuja ymm poron-j- a lampaan nahkoja Joulutilauksia vastaanotetaan: jouluherkkuja hol-lantilaissyntyiset suomalaisslir-tolaisuude- n Pohjois-A-merikasta suomalaistenkin siittolalsryhmä ihanneyhteiskuntaa Missiones-maa-kunnass- a Kaupunkiyhteisöt suomalais-siirtokunta- a huomattavampi suoma-laissiirtoldlsuud- cn merimies-siirtolaisuude- n päätoimittaja Varhaisempien väestönlaskennan yleis-maailmallinen kynttilän-(aikoj- a oöytäliinoja Kinkku lipeäkala PIKKUJOULU ILLALLISTANSSIAISET Hiavvatha Lodge II joulukuun 11 1976 klo 20 Kaikki liput ennakolta $2000 kahdeH P"l' takery Scandinavian Ski Shop ja Hiavatha Lodge 11 Varatkaa jouluk 6 196 mennessä Musiikki: Veikko Koskenoja SOOM Slnmt fnrr toisen maailmansodan jiQceea Ja voimistui varsinkin 1950-lu-vul- la Suomalaisen siirtolaisuu-d- i huippuvuosi tra 195? löll-öin yli 2300 suomalaista muut-ti täi iän maanosaan Koko-naissiiriolaisu- us toisen maail-mansodan jälkeen Australiaan nousi 15 022 suomalaiseen jois-ta kuitenkin joka kolmas ly-hyen ajan siellä oleskeltuaan palasi kotimaallansa Vuonna 1971 toimeenpantu väestönlas-kenta osoitti että tällöin Aust-raliassa asui runsas 10000 Suo-messa syntynyttä henkilöä li-säksi 200—300 Uudessa Seelan-nissa He olivat lähteneet pää-asiassa kolmiosta Helsinki — Tampere — Lappeenranta siis nk ruuhka-Suomes- ta Valta-osaltaan he olivat ammattitai-toista teollisuusväkeä (yli 71°oj joita taloudellinen lamakausi Suomessa oli eniten koetellut Uusimpaan suomalaissiirto-lalsuutee- n kuuluu vielä kolme kin lähisiirlolaisuuden vaihet-ta Yhtenä oli maailmansotien välisenä aikana tapahtunut muuttoliike Itä-Karjal- aan osit-tain Suomesta osittain Poli- - jois-Amerikas- ta Sillä oli kaksi kin (huippukohtaa: pienempi 1920-luvu- n alussa jolloin suo-malaiset pyrkivät istuttamaan osuustoimintajTJtysteu kaltai-sia yhteisöjä ennen kaikkea Itä-Karjala- an ja suurempi 1930-lUv- un alussa Sen yhteydessä arvioidaan noin 10000 suoma-laisen pyrkineen lännestä pa-koon yleismaailmallista talous-pulaa Itä-Karjala- an Näitä valtavammat mittasuh-teet saavutti toisen maailman-sodan jatkeen räjähdysmäisesti kasvanut siirtolaisuus Ruotsiin Pitkinä yhdessäolon vuosisatoi-na ja sitten Suomen autono-mian kautena oli hiljaista siir-tymistä Suomesta 'Ruotsiin jat-kunut milloin nousten milloin laskien Niinpä Ruotsissa asui v 1880 Suomen kansalaisia 724 v 1920 S 897 ja toisen maailman-sodan päättyessä 3333 Ruotsin taloudelliset korkeasuhdanteet hyvinvointi ja sosiaaliset edut alkoivat kuitenkin toisen maa-ilmansodan päätyttyä houku-tella nimenomaan raskaamman ruumiillisen työn tekijöitä naa-purimaahan turvatumpaa elä-mää etsimään Uuden muutto-liikkeen --huippuvuotena on v 1970 (jolloin 41 479 suomalaista siirtyi Ruotsiin Siitä muutto-liike kääntyi laskuun mutta ti-lanne on edelleenkin vaihtele-valne- n Kaiken kaikkiaan Suo-mesta muutti vuosina 1945— 1970 yhteensä 330222 henkilöä Ruotsiin Vähäinen määrä on niin ikään mennyt Nonaan Ruotsiin menijöistä on joko hankkinut Ruotsin kansalaisuu-den ta palannut takaisin 371? o niin että v 1969 siellä asui 180 984 Suomen kansalaista Kolmantena lähisiirtolaisuu-de- n muotona voitanee pitää muuttoa Keski- - ja Etelä-Euroo-p- an maihin Ehkä jonkin ver-ran on toisen maailmansodan jälkeen suomalaisia nuoria mie-hiä lähtenyt siirtotyöläisiksi ja nuoria tyttöjä "piikoinaan" ete-län mailiin ja jäänyt sen tien Alutta varsinkin opiskelutar-koituksess- a Keski-fiuroopa- n yli-opistoihin lähteneitä nuoria tyttöjä on naimisen kautta jää-nyt Euroopan eri maihin Täl-lainen "missisjirtolaisuus" edus-taa lajissaan omalaatuista siir-tolaisuuden muotoa ja sen mää-rät ovat laskettavissa tuhan-sissa Yhteenvetona toteaisin että Suomen autonomian ja itsenäi-syyden runsaan 150 vuoden pi-tuisena kautena on lähtenyt noin 160 000 henkilöä itään yli 400000 Pohjots-Ameiikka- an noin 20000 eteläiselle pallon-puoliskolle ja noin 300000 Ruot-siin Se merkitsee yli 900000 Qienkilön --väestökatoa Heistä on kuitenkin palaava siirtolai-suus tuonut takaisin isänmaa-llansa arviolta 20—25?o eli run- saat 200000-2- 75 000 Pysyväs-ti jääneitä on siten pyöicäsli arvioiden noin 700000 Luvut eivät ole mitenkään tarkkoja :i i ! n The Scandinavian-Canadia- n Club kutsuu kaikki suomalaiset SUOMALAISILTAAN lauantaina 27 marraskuuta 1976 klo 8 pm Eesti-majal- le 958 Broadvievv Avenue Ohjelmassa "Holjakat" Ja kansantansseja Suomesta Tans kasta Norjasta Ja Ruotsista Turkismuotlnäytös: Finn Furs & Furs By Finn — Tanssimusiikin takaa kuulu "Runnlng Bear" — Ylclsöpalklntola Spot Dances voileipiä Ja kahvitarjoilu sekä hyvä baari Liput $3 Jäseniltä $5 vierailta iiiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiiiaitiiiiiiiiiiuuiiiiiuiiiauiiiiiiiHiaiiiiniiiiui PYSÄHDY I ] HETKEKSI ! iniiMiiiiiiiiaiimnmnaiiiiiiiiiniaimimiiioiiiiiniiiiaimiiiHi Tuomiosunnuntain tietämiin niallisesti ja pitkäjänteisesti Ja Paavalin maan on svytä ottaa --aiiaKunnan työssä kehoitus korinttolaisille: 'Koe-telkaa itseänne oletteko uskos-sa tutkikaa itseänne!" Eräällä sielunhoilokurssilla olemme pa-neutuneet ihmisen tuntemisen moniv ivahteiscen maailmaan On opeteltu mitä peliä Uiminen missäkin tilanteessa pelaa min-kä roolinaamarin taakse hän vetäytyy Välillä olemme huolehtivan tai tuomitsevan vanhemman - välillä järkevän aikuisen välillä luonnollisen tai kasvatetun lapsen roolissa Ja useimmiten tämä kaikki tapah-tuu tietämättämme koska em-me tunne Uimisen käyttäytymi-sen perusmuotoja Pelastuksemme asiassa on tärkeätä että Jeesus Kristus saa astua elämäämme kaikkien rooliemme taakse että Hän saa vapauttaa meidät peleistä joita meidän on ehkä ollut pakko pe-lata suhteissamme lähimmäi-siimme ja Jumalaamme Silloin saamme elää siinä riemullisessa tunnossa että Jumalan Henki yhdessä henkemme kanssa to-distaa että olemme Hänen lap-siaan Jumala haluaa valjastaa uksessa tämän hetken maail-massa Ani Jänneksen v 1882 kirjoittaman runon sisältö on kirjaimellisesti täyttä todelli-suutta: "kuin tuulispäässä hapset ne kaikk' on hajaUaan" (Siiitolaisinstituutti) ft3dd&ddä HYVÄÄ JOULUA MR JA MRS MMI toivottavat Osoite Hinta 3300 käyttöönsä meidän vanhcm-manolemuksem-me 'huoleht-ismaiaraanistalapsaiisktuaisenarhodoislitmetmuicsta toj-a imimaan järkevästi suunnitol todesta ja mc lapsiminämme luottamaan tur- vallisesti Taivaallisen Isän jat-kuvaan huolenpitoon ja antee-ksiantamukseen Näin en eläkään loppujen lopuksi enää minä vaan Kristus minussa Kristu-ksessa meillä alkaa iankaikkinen elämä jo täällä ajassa emm-ekä joudu viimeisenä päivänä tuomittaviksi Aslak Kettunen Teloitustaan anonut yritti itsemurhaa Salt Lake City — Kuolemaa-ntuomittu murhaaja Gary Gilmore ja hänen morsiamen-sa ottivat molemmat samaan aikaan vaarallisen annoksen unilääkettä ja vietiin kriitt-isessä tilassa sairaalaan Gilmore oli hakenut oikeudelta tuom-ion täytäntöönpanoa mutta Utahin kuvernööri lykkäsi sitä siihen saakka kunnes armahr duslautakunta ehtii tutkia ta-pauksen Gilmoren ja Nicolc Barrclt-i- n 20 piti mennä naimisiin vankilassa multa päättivät surmata itsensä samanaikai: sesti Nicole#oli löydetty taju-ttomana kerrostalohuoneisto-staan Gilmoren kuva käde-ssään Gilmore oli saanut keu-hkokuumeen unipillerimyrky tyksen lisäksi JOULUTERVEHDYS VAPAA SANAN KAUTTA sukulaisillenne ia tuttavillenne Lehti ilmestyy hvvissä aioin ennen joulua Tävttäkää allaoleva kaavake merkitkää kuinka suurena trrvrhdvksennc haluatte ia liittäkää maksu mukaan —Lähettäkää konttoriimme viimeistään 1 p joulukuuta Mr ja Mrs Nimi ym Osoite Hinta $200 Kirjoittakaa mahdollisimman _ i ! :m:::: Ainissa toi- - seivusu ja laiicutfuuu -- j— luistoomme että saamme samalta paikkakunnaita Nimi Osoite: Kokö'w!rö'('V")" ' '—''s2!m '( ) Nimi: Osoite kökö $360 (!"" y i" öö '('"'!) Nimi Osoite: " (ItlHtHttMIOIUVIMtlMlutlKtXMIMMM!!'1 KOKO $300 ( ) — $200 ( ) mjäärioniiuiidiiMmiils iOl:i Ulllll SIII11 I Sana Pre" Iimit4 ! YPM vivalitelnen ja monitahoinen U- - I QUEEN ST W„ TORONTO 2-- B ONTARIO miö että täjteen täsmällisyy mMMmVmimgmmmm teen on mahdotonta päästä - mistä on kysymys ja millaista a$kutu$ on välttämätön veloitamme '' menetystä henkilöinä ne Suu-- maksu Puhelimitse emmo ota vastaan alle 9' melle ineikitscvät Joku tapa- - Vc"dyksiä kaikki nUrtt M |
Tags
Comments
Post a Comment for 0380a
