Vapaa Sana, May 10, 1941

              n
f M
:' föbfH
i is Hr--ä j'? '
- i 3- - uii ! 4 ! f1W f iiA
iiläi
i tf
iu
+!
:J
M '
HVU1
ftfAA SAMA
(F1ÄC PRESS)
tnttptnitnt Flfinlaft-Cafladla- n
Ntvntpaptf
PifMtoHael vtry Tuaaday Thurs-da-y
and laturda by Th Vapaa
m Prvaa Umlted Toronto Ont
UNO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Manager
K C ASIALA Editor
Prlvate Addresa of Prealdent:
4 8oho St Toronto Ont
ualntaa and Editorlal Depar-tment:
NO Spadlna Ave Toronto Ont
Phono WA 7721
Regletered aa aeeond-clae- a matttr
January 19th 1932 at tha Post
Offlca Department Ottawa Ont
Subacrlptlon ratea In Canada and
United Statea: Per Year i75 Slx
Montha 1200 Three Month 1100
Inother Countrlee: Par Yaar $00
Slx Monthi 20
Äitienpäivänä
Melkein kaikkialla maaUmassa
vietetään huomenna toukok 11 p
Äitienpäivää On aivan paikallaan
että äideille en annettu kalenteris-samme
tilaa edes yhtenä päivänä
vuodessa tulla omaisiltaan muiste-tuksi
ja toivottavasti kunnioitetuk-sikin
Äiti kodissa on se Joka kas-vattaa
kansan maailmaan Äiti Ji
koti on se perusta jolta saa alkun-sa
kaikki inhimillinen elämä Otta-kaa
meiltä pola koti ja äiti niin
silloin on ihmiskunta myöskin tuo-mt- tu
häviämään turmelkaa tämä
koti Ja äiti ja silloin on koko ihmis-kunta
saava siitä rangaistuksensa
Niin suuri ja arvokas on koti ja
fen hyvä hengetär — äiti
Tänään me Canadan suomalaiset
vietämme äitienpäivää erittäin koh-talokkaassa
ja ajankohtaisessa tilan-teessa
Kun ajattelemme niitä kym-meniä
tuhansia äitejä kaukana Poh-jolassa
synnyinmaassamme jotka
sydän verta vuotaen hiljaa kärsivät
kun eivät voi pienokaistensa pieniin
kätösiin antaa edes pientäkään vo-ileipää
tai vaatlmatointa Ja oikeutet-tua
paljasta leivänpalaa kun ajatc-lemm- e
sitä tuskaa mitä äiti tuntee
rinnassaan pienokaisen nälkäinen
pyytävä katse häneen suunnattuna
niin me hyvin toimme käsittää ettd
se kärsimys on sellaista Jota vain M-- ti
yksin voi tuntea
Sellainen on äiti Jonka muistolle
vietämme tätäkin Äitienpäivää
Isät tyttäret Ja pojat Canadassa!
Muistakaa äitejänne täällä kotona
mutta älkää unohtako nälkäisten ko-tien
ja perheiden äitejä Suomessa-kaa- n
Ojentakaa joukolla auttara
kätennp Suomen äideille ja toivo-kaamme
jokainen sydämmeotämm
että heille Joskus Ja että se niKa ei
clisl cnään kaukana koittaisi uusi
vävä onnellisempi aika Jolloin Suo-men
äiti taas voisi Iloisin antavin
mielin murtaa leivän rakkaimpansa
pyytävään käteen
Saksa ja Petsamon
nikkeli
Uutiset keitovat että Saksa on
Iskenyt ahnaan kajeensa Petsamoon
Se el tosin ole mitään uutta- - Pienien
kansojen luonnonrikkaudet ovat aina
olleet suurten kansojen silmätikku-na
Useassa tapauksessa niistä neu-votellen
seh itään toisissa tapauk-sissa
uhkauksilla ja väkipakolla vii-mein
suoriututaan Tällä kertaa a-not- aan
Saksan käyvän neuvotteluja
tosin Berlinlstä tulleen uutisen mu-kaan
"asianomaisten kanssa' mut-ta
tällaisten "neuvottelujen- - luon-teen
me voimme tällaisena ajankoh-tana
hyvin käsittää Ja siksipä niille
m LAUANTAINA TOUKOK lt P — SATVKDAY MAY 10 NO 5S„
on annettava en mukainen arvokin
Niiden neuvottelujen pitäisi koskea
tlkkcdin kalvamista pertlletuontU
ja hinnoittamista"
Kuten muistamme VenäläU-iuo-malaise- n
sopimuksen mukaan joku
tehtiin sodan jälkeen Saksan piti
saamaan 40 pros Petsamon kaivos-te- n
tuotannosta Ja Venäjän 60 pros
Viime joulukuulla saamiemme tieto-jen
mukaan piti Venäjän vaatineen
itselleen sitten koko tuotantoa Tä-män
Venäjän vaatimuksen johdos
ta kertoivat sitten uutiset menikin
suomalainen kauppalähetystö Mosko-vaan
viime tammikuussa neuvottele-maan
tästä uudesta vaatimuksesta
mutta palasi takaisin ilman sopimuk-sen
tekoa Se että silloisista neuvot-teluista
eivät Suomi Ja Venäjä raäa
[seet sovintoon pitäisi Johtuneen sil- -
iItä että Saksa el tahtonut tulli syr- -
I jäytetyksl Petsamon nikkelistä
Jos asia todellakin on siten kuten
nyt uutisissa kerrotaan niin sen ta-kia
el meillä ole syytä hermostua
Sillä eihän se kuitenkaan ole muuta
kuin johdonmukainen tulos siitä
yleisestä politiikasta mitä totalitaa
riset maat harjoittavat kaikkia hei-kompla- an
kohtaan Sodan seurauk-sena
ja lopputilissä ne kuitenkin tu-levat
saamaan asianmukaisen selvit-telyn
ja silloin Petsamonkin nikke-likaivokset
siirtyvät niiden oikeille
omistajille Suomen hallitukselle ja
International Nickel yhtiölle
Se että Ruotsin pitäisi olla "her- -
mostunut" tästä saksalaisten ahneu-desta
päästä yksin Petsamon nik-kelin
omistajaksi el nähdäksemme
anna Ruotsille mitään oikeutta sii-hen
nähden että siltä syyttäisi Suo
mea kuten uutisissa on viitattu Sillä
Ruotsilla itsellään pitäisi olla siinä
suhteessa kaikkein vähemmän syytä
syyttää toista sen perusteella miten
Ruotsin oma menettely on kaiken al-kaa
antanut aihetta sellaiseen
Mrs James Roose-velt- ia
kunnioitettu
Ministeri Procope antanut
Suomen halituksen
New York — Maanantaina Hjal-mar
J Procope Suomen ministeri
Yhdysvalloissa kumosi jälleen niitä
huhuja joita on levitelty että "ulko-maisia
armeijoita maahimme tun-keutuu
ja Suomi luopuu siitä poliitt-isesta
linjasta jota se aina on seuran-nut"
Mr Procope puhui Mrs Jamea
Rooseveltin kodissa 47 Kast 65 katu
jossa hän presidentin äidille lahjoitti
vaasin maansa puolesta
Ministeri Procope kuvasi suoma-lals-venäläis- en
sodan seurauksia ja
lisäsi että "klikki yrityksemme
maamme jaueenraKentamiseKsi ja
sodan haavojen parantamiseksi eivät
voi meitä pelastaa nykyhetken val
keuksista "
"Suomen kansan edessä on nälkä
rasitukset ja kulkutaudit ellei apua
saada ulkomailta" hän sanoi "Il-man
minkäänlaista omaa syytä Suo-mea
vastaan hyökättiin Suomi tais-teli
Se menetti Ihmishenkiä aluetta
ja arallisuutta Mutta taistelunsa
kautta se pelasti vapautensa Kuten
Teidän maanne Suomi on edelleen-kin
vapaa Itsenäinen Ja kansanval-tainen
— ei ulkovallan valtaama ei-kä
ulkovallan hallinnan alaisena ole-va
eikä ulkolaista sotavoimia ole s n
rajojen sisällä
Mr Procope huomautti että oa
hänen tiedoistaan Suomen nykyisestä
tilanteesta on saatu "luotettavilta
amerikalatsilta" Jotka äskettäin o-v- at
meidän maassamme vierailleet
Hän ylisti Mrs Rooseveltla hänen
"välittömästä Ja välillisestä avut-taan
Suomen kansan kärslmysUn
lieventämisessä Risto Ryti Suomen
presidentti oli hänet ohjannut hän
sanoi lahjottamaan vaasin Mrs Roo- -
Lseveltllle Vaasi oli ennen Suomen
paviljongissa maailmannäyttelynsä
YO Paloheimo Suomen näyttelyn
pääkomlssaari myöskin puhui Mie-kuo- ro
laulumiehet 3 Honkosen Joh-tamana
lauloi useita lauluja
Vastaanotettuaan vaasin Mrs
Roosevelt esitti kiitoksensa Sucmen
"LOUKATTUJA ROSVOJA"
H£ :maaaam X bbbbbbbVV aalaalT IT T f -- aaWfiaaaWaaaaaaaaaaTaaai r
-- t? f m
— "
Hitler ja Mus$ollni näyttävät olevan loukkaantuntlta sen Jshdosta
että Setä Sarr-J- I lähentelee Europan rantoja
Nyt kun meillä on ryntäys niin ja
lossa asiassa kuin leipäv arkin han-kinnasta
Suomeen täältä Canadasta
niin tulkoompa tässä näytetyksi to-teen
että siellä Suomessa puuttuj
sellaistakin joka päivä pöydälkmme
löytyvää haukattavaa kuin liha Mi-ten
lihanpuutetta käsitellään Suo-messa
vähemmän vakavalta kannal-ta
vaikka meistä nähden näyttää
kysymys hyvinkin vakavalta niin
annamme Työn Voiman paikinol (si-jalle
Eskolle siinä puheenvuoron
Kas näin Esko veistelee:
Lihan puutteesta puhutaan nyky
ään yleisesti
Siitä on tullut yksi
kysymyksiä Jokainen tah-toisi
lihaa Tahtoisi melkeinpä milli
hinnalla hyvänsä
Liha-asia- n tiimalta olemme pan-nut
merkille etteivät ihmiset sitten-kään
menetä puutteen vuoksi malt-tiaan
Näyttääpä siltä kuin mitä
tuntuvammaksi puute tulee sitä
rauhallisemmin Ihmiset tuovat Hmi
aatoksiaan tästä puutteesta
Mutta annapas olla jos naisten
kenokaulat kahvin puutteessa Joutui-sivat
"haukkomaan tyhjää ilmaa"
niinkin pitkiä aikoja kuin padat ja
kasarit joutuvat useinkin lihanpuu-teest- ä
olemaan joutilaina niin siliä
syntyisi eri poru niin miesten kuin
naistenkin keskuudessa
Tämä toteamus on meitä Ihme-tyttänyt
Olemme yrittäneet päästä
sen syvlmmlstä syistä selvillekin
mutta siihen eivät omat rajoitetut
voimamme ole riittäneet
Nyt tämä omituinen ihmisluon-teen
ilmiö on meille kirkastunut
Tiede on tullut avuksi Ja toden-nut:
mitä vähemmän ihmiset käyt-täisivät
liharuokia sitä rauhallisem-miksi
ja he tu-lisivat
Kerta kaikkiaan: lihattomina tu-levat
lihan- - ja verenhimoiset ihmiset
aina paremmiksi Ja paremmiksi Ja
ties millaisia enkeleitä meistä tulisi
kaan Jos emme saisi lihaa ollenkaan
—esim muutamaan vuoteen
Näin todistelee englantilainen tie-demies
professori Malcom Joka on
(tutkinut lihan vaikutusta Ihmisen
luonteeseen edellisen maailmansodan
lopusta lähtien Hän on kuulemma
laajan teoksenkin jossa
todistaa sitovasti — tai ainakin ylt-jtä- ä
"sitovasti- - — että lihansyönti
(vaikuttaa raaistavastl Ihmisiin sekä
eläimiin
Tiedemies Malcom on Joutunut tut
kimuksissaan käyttämään yhtenä
sellaistakin asiaa
minkä me kuulimme korpisiutuj n
vanhoilta He
sanoivat että sellainen karhu Joks
el ole vielä maistanut lihaa on yhtä
lauhkea kuin lammas Ja pistelee
metsässä marjoja poskeansa Jv
mausteeksi kiltaa maasta kirpaise-van
kitkeriä putkenjuuria
Sitten sattuu sen eteen tulemaan
Ikäänkuin "hyvän Ja paha tiedon-puun"
hedelmänä hhapaisU Muuta
ei tavuakaan kun kirnusta tulee ve-ren-
Ja lihanhimoinen peto Sen va'sa
ei siedä enää marjaruokla Ja rauhal-linen
viholtelemlnen tuntuu silti lap- -
hallltukselle Ja muisteli että hän u-se- in
oli vieraillut Sucmen osastolla
aaflaBBBBBBBBBBBBBBBBBYlk ii
£HHHIBflBaaaaaaaLiflPI
mLmmmmmmii
afcraaBBBeaa01fcatod
BBfJ59FBaaVBaaaaBaea"vpBK9Kr
lt?iaWMaaaaaBTtfM-- J
Pakinajuttuja
päivänpoltta-vlmpl- a
hyväntahtolsemmiksl
(julkaissut
to-distuskappaleena
"luonnontutlkjotlta"
maailmannäyttelyssä
bbbbbbV mmm
selllselta Se alkaa karjua ja morista
että korpi kajahtelee
Tämkn kaiken on tutkimuksissaan
saanut selville englantilainen Mal-com
Edelleen hän sanoo että elleivät
ihmiset soisi lihaa eivät he kiake- -
nään kävisi sotiakaan Lihan syönti
on saanut Ihmisen himoitsemaan
myös oman rotunsa verta
Tätäkin tukeakseen esittää Mal-com
todistuksia elävästä elämästä
ViLlhmiset Jotka eivät käytä
ifvinnokseen lihaa eivät koskaan
käy heimosotia keskenään Kun sen
sijaan ihmissyöjien keskuudessa ovat
yksinpä naisetkin niin sotaisia että
antavat ukoilleen selkään että läis-Ik- e
kuuluu naapuriheimon alueelle
Sen sijaan kasvissydjäheimojen nai-set
ovat lauhkeita kuin karitsat Ja
kuuliaisia miehilleen vaikka mies tat
tuisi olemaan synnynnäinen tohveli-sankarityyp- pi
Sellainen on lihan Ja llhattomuuden
vaikutus ihmisluonteeseen
Liha tekee meistä raakoja petoja
jotka haluamme nähdä Verta— edes
sotatanterilla ja joskus kylätappelun
tuoksinasta — mutta Uhattomuus eli
lihan puute jalostaa nielta tekee
meistä aina parempia ja parempia
Niille Jotka epäilevät edellä sano-tun
todenperäisyyttä esitämme tässä
vielä yhden Malcomin todistelun: ete-vimm- at
sotapäälliköt Ja kllhkelmmät
sodanlietsojat ovat kalkkina aikoina
olleet ahnaita liharuokien ystäviä
Tässä on selitys siihen ongelmaan
miksi meillä vallitseva lihan puute ci
ole saanut pahempia murinoita ai-kaan
Me olemme siis Jo päässeet
melko pitkälle llhattomuuden jalosta
vaikutuksesta Ja miten hyviä ihmi-siä
meistä vielä tuleekaan Jos liha
katoaa vieläkin tarkemmin näkyvis-tämme
Vaikka eihän tämä Suomen kansa
pystlsl — eikä edes tahtoisikaan —
panemaan sekaisin maailmanmenoa
vaikkapa sille edelleenkin voitaisiin
tarjota lihaa Sitähän tämä kansa on
syönyt jo luola-asteeltaa- n alkaen ei-kä
se vielä ole lähtenyt maailmaa val-loittamaan
Kikä lähde vastakaan
vaikkapa miten ahmisi lihaa Jos liha
on vaikuttanut kansamme luontee-seen
sotalestl on sitä tarvittu aina
puolustukseen eikä hyökkäykseen
— lukuunottamatta kylätappelulta
joissa sitä tarvitaan molempiin
Sivumennen mainitsemme vielä
että suomalainen ravlntofyslolori
prof G von Vendt parhaillaan tut-k- ii
käyttämiämme ert ravintoainei-den
ravitsemlsarvoa Kotimainen tut-kijamme
el kajoa lihan vaikutuksiin
Ihmisluonteeseen vaan pysyttelee
lihankin ravintoarvon selvittelyssä
Hän el pidä lihaa niin välttämättö-mänä
kuin meillä yleensä pidetään
koska siinä el ole kalkkia tärkeim-piä
vitamiineja mutta el myöskään
aliarvioi lihan merkitystä ruokata-loudessamme
Vitamlneja me tarvitsemme Huo-lestuttavin
kuuluu olevan C-vltamil-- nten
puute Suomen kansalle on yri-tetty
selittää mitä nykyaika vaatii
perheenemänniltä valikoldessaan saa-tavissa
olevista ruokatarvikkeista ra-vitsevim- mat
sekä annettu onjelta nii-den
valmistamiseksi Tltsmlneja säi-lyttävällä
tavalla Mutta kuka sellai-sia
'turhanpäiväisyyksiä viitsii la-kea
Puhumattakaan että mentäisiin
kuuntelemaan tämän alan luentoja
tsko
Parran pärinää Sndborysta
Eipä ole taas tullutkaan hetkeen
aikaan turistua- - Hyinen talvi en
mennyt ja kisa tekee tuoa-- n Vap-pukin
sivuutettiin kaikessa rauh?oia
El suomalaiset kommunistitkaan
des häirinneet ihmisten rauha
Kaiitki meni tavallista rataansa sillä
Vappu ei ole tämän mantreen viral-linen
Juhlapäivä Niin niin veto
loppui jo suomalaisilta komulltamxe
Eivät enään häiritse ja kivitä vas-tustajiensa
ikkunoita Kiltisti van
nauttivat niistä eduista mitä täl!e
maalle uskolliset su:malaisct ovat
siirtokansamme nimissä hankkine' t
kahtena viimeisenä vuonna
Kahtena viimeisenä vuonna onkin
pesty puhtaaksi se tahra mirkä
kommunistimme olivat vilmels'n
kymmenen vuodan aikana siirtoki"-samm- e
päälle levittäneet Oltiinkin
Jo niin pitkällä että suorra!ainn
tvöäinen el enfiän kelvannut muualle
kuin kaikkiin raskaim~iin Ja huo-nompipalkka-slln
töihin Vaikka työn
antajien taholta mvönnettiinkin et-tä
suomalaiset pysytyvät samoin töi-hin
Ja ovat yhtä tehoisia ja vieläpä
tehokkaampiakin kuin monet muut
siirtolaisainekset Kuttn sanofn jo
nyt on asiat muuttuneet Suomai-sen
nuorukaisenkaan ei enään tar-vitse
hävetä syntyperäänsä kysyt-täessä
mihin kansallisuuteen kuuluu
Nyt hän tietää että kansallisuus rl
enään ole esteerri alkaessaan elämää
maansa 1osa hän on svntvnvf ia 1t-k- a hwflki vielä mahdollisesti joutuu
verta nsakin vuodattamaan
TÄmä kahjon vuodan niktni kÄ"-t- v
huuhtelu täällä on vinvt kura- -
kommnnlstlemmekln Vasvollt S r{
kvlläkaän ole pystynyt niitä sisäi-ses- ti
puhdistamaan mutta ulkonal-(iA- t wnvn suut utä ini'i
näyttää heidän viattomalta näyttävä fflmna fe kvllä haluavat nvt
tää vieraskielisille ettH suorpM-ls- is s'tä täsä olln mekin 01m~
samaan suomensukuun kuuluita Jot- -
Veljeysliitto juhli-nut
Websters Cor--
nersissa
Suomalaisia kokoontui läheltä ja
kaukaa'
Yhdistyneiden Kaleva veljien Ja si-karien
maja No 27 vietti I4:sta vuos-ijuhlaansa
Vebsters Cornerslssa UC
tk 3 Ja 4 pnä (Merkkitapaus veti puo-leensa
vieraita lukuisilta paikkakun-nilta
kuten Vancouverista Marpoles-t- a
Lulu Islandlsta yni
Monet olivat tulleet jo Iltapäivällä
lauantaina vierailulle tuttavien luo
ja illalla kokoontuivat tansseihin J
Tanttarin talolle missä Ilot riittivät
aamutunneille asti Soitosta huolehti-vat
mestarit Isokangas Ja N) bers Jol-ta
välillä avustettiin yleisön Joukossa
olevilla soittoniekoilla
Sunnuntaina piti olla ulkoilmajuh-la
mutta Ilmojen takia oli Jäätävä
seinien sisälle Sielläkin kuitenkin
maistui emäntien keittämä mojakka
Josta vahvistuneena mentiin salin
puolelle kuuntelemaan J Tanttarin
esittämää raporttia maja No 27 toi-minnasta
Puhujana oli D Tenhunen selos-taen
sosiaalista kehitystä viimeisten
parin sukupolven ajalta Vaikka yh-teiskunnassamme
on paljon korjaa-misen
varaa niin sosiaalisen huol
lon alalla on toteutettu jo sellaisia
uudistuksia Joiden perusteella yhteis-kunta
tunnustaa velvollisuutensa huo-lehtia
kansalaistensa elämästä ja hy-vinvoinnista
Esimeikkelnä ovat mini-mapalkko- ja
ja työoloja koskeva lain-säädäntö
yleinen terveydenhoito työ-tapaturmia
koskevat lait oppivelvolli-suus
äiteysvakuutus ja vanhuuden-eläkela- it
sekä alullepantu työttö-myysvakuutus
Tämänlaisesta yhteis-kunnallisesta
huollosta tuskin löytyi
jätkiäkään menneinä aikoina
Veljeyslliton toiminta sairausapu-ja
hautausapukassolneen on rinnas-tettava
ylläolevan kanssa sillä Uiton
jäsenet ovat pyrkineet yhteistoimin-nallansa
saavuttamaan jossakin mää-rässä
elämän varmuutta ja turvalli-suutta
Tältä kannalta Veljeysliitto
on mukana rakentamassa sitä perus-tusta
jonka päälle tulevaisuuden yh-teiskunta
tulee lepäämään Kaikki
kuitenkin riippuu nykyään kautta
maailman käytävistä taistelusta jo-hon
nähden kukaan el voi olla puo-lueeton
vaikka tahtoisikin sillä puo-lueettomuus
on sama kuin toimetto-muus
ja toimettomuus merkitsee hit-lerlläis- en
diktatuurin auttamista ja
ie vuorestaan merkfselsl kalkkien
Ihmiselämälle tärkeiden etujen ja oi-keuksien
alistamista diktaattorin Ja
hänen koplansa mielivallan alaiseksi
ka taistelivat Su
Kannaksella v1isik„£f f i
voimakkaampaa v !isu
v(Masatnaantietesnilkläään tleIi t~ (tt"7
Leninkin haudissar ' a
Suomaaiset korr 3it le muuirnnfrt Ini ''v
piteitänsä Kau!a Ju
ovat Djlminnrt t~ _:"":"" ' ' ' _t vai myyräntyötään Am- -i
VOVat " tana Vaii"t' _ tlttj tW
saavat astua iiiv '
irSän kiikkcnsa k
tatuurin hyväksi llpl
sc päivä ei tulisi c _ k 3ku muassa
Allekirjoittanut
uutisten kirjoittaja
JienvaihtaJa nävttää
toa täältä Sudbury
touhuista niin teen
että el luultaisi m _ pääkallon paikalla
nään unohtaneet t
nyinmaamme hyvä
8 Suflus
--i koilt
jhtanef a „
SUOKsiij
a tisip
a- vkiti
smrae tykn
innaaa m
siitä Me olemme r UneEeti tiiia"iihs
scmme pinnalla Cc n av sessa sen vihollisia sataan ma fc mattavastl että pak Uinen s„w Star sanookin että c nalaiset n tenneei tniten Canada- - Ja Erjnj
auttamiseksi kuin mikään mi ► tokansa Lyökäämme siis suoci set rintoihimme! (Älä älä siri b tenkaan vaan lyö sinä iivanai v
levä suomalainen sillä sirä et fc
tenkaan ole tehnjt yhtään av tämän maan enempää kuin tyi:rz
maasikaan hyväksi ttkä arjic
vapaaehtoisesti)
Suomen avustus tl sentih u täällä myöskään heikentjxjt fc
otetaan kaikki seikat huomicon x
merot kylläkin ovat pieneiririt kr
viime vuonna mutta se Johtuu sr
rimmaksl osaksi siitä että nJky
kaikilla suomalaisilla en ensi
Suomessa Ja nyt kun on lupa liho
paketteja Ja vähin rahaakin m n-- sltylset ovat käyttäneet siti hnti
seen avustakseen sukulaisiaa1 joi
on kylläkin kauniisti tehty Ka
on täällä sentään onnistuttu polo
sen synnyinmaankin hyväksi j
maan jotain kokoon kahvia iin
vulla ja vieläpä huimattaria ru
miakin Puhumittakaan miti n
ramme on hankkinut menneesi a
Jvena näyt?lmätilalsuuksien ym jc--
jestämisillä
Muistan tässä kolmet vusa:
kahvialset Joista oli verrattain r
viä tuloja 1 p huhtik järjesit
emännät Aino Nurmi Helmi Ci
Ja Tda Seppälä kahviaisct jo m i
tuloja yli 40 dolUrla sitten St
Bakery (C Kolari) kahvialset Ji :
tösillan Josta oli tuloja yli 70 flto
(ja nyt viimeksi vietetyt Voimaa li
lviaiset josta oli tuloja yli sadir 4
larin Edelläolevan lisäksi otas
vielä täyttäneet velvollisuute
nykyistä kotimaata Canadaa fci
itaan siinä määrin että ttigte
(klelinenkln väestö tunnustat a c
von Olemme siis tytyvisi rö
'omalta pierulta osaltimme ok'
tehneet parhaamme ihmisyyta
kansanvallan puolest
I Kivlperän Pekallo lähetin iii
tietä terveiseni kun en tiedä W
osoitettansa Me Ka p?oo BtW
kadehtimme sinua k saat ttfl
j köllötellä vain valk :' n b
välissä ja hyvältä U ksut -
jjattaret sinua sinne ssail"
'ehkä olisi mukava - ellei J
olisi tulossa Kuuleh i Pfklt'
kaise pois ne lakanaf rJlalle Ja 7
kaa setselisl ja tule Line k5t?f
I koille kMperälle M :emr
(yhdessä vetelemä & brif
jnatsitt Aikamies L" "?- -
juuri kesän tullen f
I
n-- _ i„vi 1 lu
kesää ja sunnuntaik- - stajie iT
kalaonnea Itse tlet V
Ivani sen kalkkein s rrjnaa
sillä ilman sitä enh roisi t=
kaan olevani oikea :ls
V va KMr?0"
vaflv!itntnpn saksaUI
murhattu
Washington — Er--
F--1- 5
ter Zeltungln naUiv-sUt- es
tusjohUJa Dr Heinrich s~pl
hatuin täällä tilsttu-- " —
sit eivät voineet saroa J0!k0
salaiset poliisit UI Htte
tajat olivat auoritU-iec- t
muiia sanoivat ne —
'l tiSSn nJltotiTk?j S
w 4 j
xt
i
:
'
Dr Simonla cli lyotv i- -T
I _ _ vs Gjie- -
yönä ja kuou i- - ' ~
sairaalassa Hän oli J 1 ""
nen Ja kansaiaisuuoei
I Juutalainen
tss
sen