Vapaa Sana, July 07, 1977

              n
HYVÄN MATKAN
TAKAA
Toronto 362-151- 1
VOLUME XXXXVI The Larpest
Minulle on tarjottu elämäni
mieluisin tilaisuus saanhan tuo-da
näille Kanadan suomalaisten
suurjuhlille ja talla tavalla Teil-le
kaikille hät ystävät terveh-dyksen
Suomesta ja suomalai-silta
sieltä kotimaasta Erity iscs-- ti
tämä tilaisuus on luhclla sy-däntäni
en vuoksi että tallia
kerralla suurjuhlat järjestetään
kotikaupunkiin Kokkolan
Sudburyssä
Haluankin tässä yhhteydessä e-rityis- csti
tuoda kotimaakuntani
Kcski-Pohjanma- an sekä kotikau-punkini
Kokkolan tervehdyksen
Teille kaikille
Sisäpoliittinen tilanteemme
antoi viime talven aikana jossa-kin
määrin päänaiaa Maatam-me
hallitsi keskiryhmien vähem-mislbliaHit- us
viiden puolueen
enemmistöhallituksen kaaduttua
viime uodcn puolella sisäisiin
vaikeuksiinsa "Oppia ikä kaik-ki"
suomalaisellekin ja niin vih-doi- n
toukokuussa palattiin enti-seen
hallituspohjaan jossa kes-kiryhmät
ja ascnimisto iiden
puolueen hallituksessa pyrkivät
ratkaisemaan ne monet ongel-mat
jotka tällä hetkellä suoma-laista
yhteiskuntaelämää hallitse-vat
Enemmistöhallitus rakentaa
parhaillaan talouden elvytysoh-jelmaa
jolla pyritään paranta-maan
teollisuuden kilpailukykyä
ja lisäämään yksityisten kansa-laisten
lljllitukscllamms on tässä suh-teessa
huulensa niinkuin monen
muunkin maan hallituksella ny-kyolosuhteissa
Edellytykset el-ytystoim-ille
ovat olemassa: sen
osoittaa abinamme talouselä-män
maailmankartalla
Vaikka väkilukumme onkin
ain 0l°o ja tuotantomme vain
03"o koko maailman vastaavista
luvuista on maamme osuus
maailmankaupasta lähes 1° eli
08°ö ja meille tärkeiden paperin
ja kartongin osuus kaupasta pe-räti
15'o Viimeksimainitussa
suhteessa Suomi on siis todelli-nen
pikkujättiläinen
Suomen hyvinvointi ja kansan-taloutcm- m
e elvytysmahdollisuu-det
lepäävät ientimme varassa
Suomen viennin kehitystä ja
iennin rakennetta toisen maail-mansodan
jälkeisenä aikana on
leimannut pyikimjs turvata
maamme inticssit kansainväli-sessä
se-kä
idän että lännen markkinoilla
ja toiseksi tanc monipuolistaa
aikaisemmin liiaksikin puun va-ran- n
rakentunutta vientiä Metsä
teollisuushan on ollut kautta ai-kojen
meidän mrkittävin vienti-teollisuutemme
ala niin että vie-jä
niinkin myöhään kuin vuonna
1950 metsäteollisuuden osuus
viennistämme oli lähes 80" Vie-lä
tälläkin hetkellä metsäteolli-suus
vastaa noin puolesta vien-tiä
mmc
Tällä hetkellä lähes 40o koko-nai-si
unistamme menee Suo-men
naapurimaihin Ruotsiin ja
Neuvostoliittoon Neljään suu-rimpaan
vientimaahan joihin e-de- lja
mainittujen maiden lisäksi
kuuluvat Isobrilannia ja Saksan
Liittotasavalta suuntautuu noin
60° o viennistämme ja kymme-neen
suurimpaan maalian noin
SO' Suomen viennistä Suomen
viennin ja koko kansantalouden
kehitys riippuu siis paljolti nel-jän
maan Neuvostoliiton Ruot-sin
Isobritannian ja Saksan Liit-totasavallan
taloudellisesta tilan-teesta
ja tuontitarpeesta
Kansainvälisistä suhdanteista
johtuen ulkomaankauppamme
ci ole kehittynyt niin suotuisas-ti
kuin olisi ollut toivottavaa
Viennin määrässä tapahtui
vuonna 1975 taantumaa aikaisem-piin
vuosiin verrattuna ja tämän
taantuman kääntäminen positii-viseksi
onjtuottanut ilmeisiä vai-keuksia
Työttömien määrä on
VAPAA SAHA
RIIPPUMATON SANOMALEHTI PERUSTETTU VUONNA IRTONUMERO 35c
Ncwpaper in North America — Establuhed 1931 400 Queen St
JUHLAPUHE KAUPUNGIN-JOHTAJA
ESKO LANKILA KOKKOLA
ystä-vyyskaupungissa
kulutusmahdollisuuksia
integraatiokehityksessä
SUOMENKIELINEN
FinnUh-Languag- e
kasvanut vuosikymmenen alku-puolen
noin 2°o:n lukemista tai
män vuoden kevättalven noin
6"'o:n lukemiin työvoimasta las-kettuna
Kokonaistuotanto li-sääntyi
Suomessa viime vuonna
vain 03" Voimmekin sanoa et-tä
tuotanto polki sitn jo toise-na
vuonna perättäin paikallaan
Teollisuustuotannon määrä li-sääntyi
3po mutta jäi silti pie-nemmäksi
kuin esimerkiksi
vuonna 1974 Tuotanto elpyi tun-tuvammin
viime vuoden loppu-puolella
mutta lamaa edellyttä-nyttä
tasoa ci ole vielä saavu-tettu
Inllaation torjunta on noussut
talouspolitiikan keskeiseksi ta-voitteeksi
Inflaatio onkin ollut
maassamme keskimäärin viime
vuosina voimakkaampi kuin kil-pailijamaissamme
joka tosiasia
on sisänsä lisännyt taloudellisia
vaikcuksiamme Kuluttajahin-noilla
mitattuna inflaatiomme
oli vuonna 1975 noin 18?o:n suu-ruusluokkaa
ja viime vuonnakin
noin 12?ö:n suuruusluokkaa
Näyttää siltä että me cmms tä-män
vuodenkaan aikana pääse
inllaatiolukcmissamme alle
10?o:n talouspolitiikkam-me
tavoitteet ovat tähän alituk-seen
tähdänneetkin
Ennätyksellisen voimakas
muuttoaalto Ruotsiin sattui 19o0
— 1970 lukujen vaihteeseen Niin-pä
esimerkiksi vuonna 1969 net-tomaastamuut- to
oli yli 1 30000
henkilöä ja v uomia 1970 k in
jolloin paluumuutto kaksinkertais
tui edellisvuoteen verrattuna
yli 3000 henkilöä muutti Ruot-siin
Suomen kokonaisväestö vä-henikin
alhaisen syntyvyyden
johdosta noina vuonna Eniten
väestöä Ruotsiin menettivät La-pin
ja Oulun läänit Vaasan lää-nin
osuudenkin ollessa huomat-tavan
1970-luvu- n alkupuolella
muuttotase oli poikkeuksellisesti
Suomelle positiivinen suuren pa-luumuuton
ansiosta mutta 1975
se kuitenkin jälleen muuttui tap-piolliseksi
ja niinpä viime vuon-na
nettomuutto Pohjoismaihin
oli noin 10000 henkilöä Kaiken
kaikkiaan on vuodesta 1946 las-kien
noin 500000 Suomen kan-salaista
siirtynyt Ruotsiin Heis-tä
tosin noin 45°o on palannut
takaisin mutta Ruotsiin pysy-västi
jääneiden määrä vastaa lä-hes
6%a maamme nykyisestä
väkiluvusta
Kansantaloutemme kehitys-mahdollisuuksia
koskettelevis-sa
tarkasteluissa jotka ulottu-vat
tämän vuosisadan loppuun
asti on väestökehityksen tavoit-teellisena
lähtökohtana pidetty
sitä että väestökehitys muodos-tuisi
kutakuinkin omavaraiske-hitykse-n
mukaiseksi Tämä e-dclly-ttäa
että vielä lähivuosina
todennäköinen maastamuutto
jäisi suhteellisen pieneksi eikd
1980-luvull- a enää tapahtuisi o-lecl-lista
ncttomaastamuuttoa
Sallittaneen vielä puuttua
kansalaisten perustarpeiden ta-voiteasetteluun
eräiden merkit-tävimpien
perustarpeiden osal-ta
Vuodelle 1990 asetetuissa ta-voitteissa
on todettu että jokai-sella
suomalaisella tulee olla
mahdollisuas terveelliseen ruo-kavalioon
kohtuulliseen asu- -
Sr :m$mk m&fMwMfm
Suurjuhlien päiväjuhlien
SUDBURYN KALLIOT
KAIKUIVAT SUOMEKSI
Sudbury Vapaa Sana — Sud-bury- n
elämä pyörii Incon ym-pärillä
Ja iiikkellkaupungin
suomalaiset ovat tietysti samas-sa
karusellissa
Kaivoksissa tehdään vuoro-työtä
Ja sen johdosta monien
suomalaisten on vaikeata tava-ta
toisiaan yhteisissä harrastuk-sissaan
tai suuria tilaisuuksia
järjestäessään Sellaista organisaatio-
-ongelmaa el muiden kau-punkien
suomalaisilla ole
Tämä tilanne antaa saavutuk-sille
kuten juhlanäytelmälle
oman erityisen arvonsa — sa-moin
koko laajan organisaation
koossa pitäminen
Kiinnostus suurjahliin oli
Sudburyssä yhä entisellään ja
yleisömäärät olivat yhtä suuria
kuin monissa aikaisemmissa
kin Taloudellisesti juhlat olivat
yksi parhaista ellei peräti pa-ras
Musiikki-- ja lauluesltysten
taso oli korkea ja tanhuujat
näyttävät ottavan voimistelijoil-ta
paikan vaikuttav impien
jojkkosuoritusten joukossa
Maakunnallisten VYintario ar-pajaisten
kulttuurimääräraha!
ansiosta järjestäjät saattoivat
kutsua monipuolisen suomalai-sen
laulajan Mauno Kuusiston
joka esiintyi neljässä eri tilai-suudessa
juhlajumalanpalve-luksessa
sekä lauantain pad-tanssiaisis- sa
jääkickkoarcenal-l- a
joka tosin ci ollut parhaita
mahdollisia tiloja konserttoa
varten
Monille juhlavieraille tärkein-tä
oli tuhansien mailienkin
päästä saapuneiden vstävien
mistasoon ja terveyden ylläpitä- - tapaaminen- - Nämä juhlat ovat
miseen Tämän lisäksi jokaiscl- - myös ainoita vuotuisia tilal-la
tulee olla mahdollisuus riit- - suuksia joissa eri paikkakun-tävää- n
koulutukseen vapaa-ai- - tien suomalaiset voivat kehittää
kaan ja virkistäytymiseen ja kanssakäymistään ja lujittaa
hänen turvallisuutensa on taat-- yhteenkuuluvuuttaan
tava Tämä tavoitteiden asettc-- Tämänkertainen 'koto-Suo-l- u perustuu lainsäädäntöön men vieras Kokkolan kaupun-olemassaolevi- in suunnitelmiin ginjohtaja Esko Lankila sym-kansainvälis- iin vertailuihin h-- bolisol myös toista sidettä —
leiskunnan rakenteellisiin muu- - Kanadan ja Suomen välistä y-tok-sin
sekä tulojen sekä tulon-- tävyyttä jonka lujittamisessa
(jatkuu sivulla 2) jstävyy s toupunkisuh teillä on
Jhn jra&r $
'"ifflrÄ
?r--
S??111 h!!I?s5 ''u-atio-n number
Ont Canada M5V2A6--Po$fa- ge pald at
Vapaa Sana Press Lii 400 Queca bt W
1931
vaikka
osanoltalitt ryhmittyneenä
sjapuiiussa katsomoon
oma merkityksensä Laulava
kaupunginjohtaja viihdytti juh-lavieraita
myös illanvietoissa in-tiaanipäällikön
sulkapäähine yl-lään
ja keräsi huomiota kau-pungin
lehdistössä kummikau-punkien
kunnallispoliitikkojen
kilpajuoksun aikana
Juhlapäivien aikana on tilai-suus
myös kehittää suomalaista
järjestötyötä ja oikoa vuoden
aikana kertyviä väärinkäsityk-siä
ja erimielisyyksiä
Sadburyläisisännät tekivät
satoja ylimääräisiä työtunteja
vieraiden viihtyisyyden hyväks'
Uudessa asussaan esittäytyi
myös Sammon toimintakeskus
täydellisesti uusittuna ja väl-jempä- na
Uutta olivat mjö
Sudburyn tunnettujen laulu-miesten
ja sen lahjakkaan so
M2f -- "
Toronto
Toronto
W Toronto Ont M5V 2A6
nvauspirjdtln jälkeen Suomii annalla
—Vapaa suna
listin Etkki Kinoksen Lp-lev- yt
jolta monet vieraat ostivat mu-kaansa
Leikkipistooli
hymyilytti
Kassaneidit hymyilivät kun
keski-ikäine- n nainen yritti Ni-zas- sa
Ranskassa leikkipistoo
lilla uhafen räjäyttää pankit)
ellei hänelle annettaisi 10 OCX)
frangia
Vielä enanniän he nauroivat
kun 'rosvo' pudotti 'pistoolinsa'
lattialle missä se särkyi pala-siksi
Mutta poliisit enat olleet liuu-morituulel- la
He pidättivät pi
kaisesti naisen joka oli kuiden
lapsen äiti
"Stop paMltarkaslus" Kaksi hampaisiin
kaupunginjohtajien Juoksukilpailuun
cxalllstunren Kokkolan Esko Lankilan
Uupunsinjohlajan Jim Gordonin Ja Sudbunn seudun alue-hallituks- en
puheenjohtajan Douglas Frithln (vas) ohit
Suomalaista — totta kai
2031 Yongt St Toronto Out
puhelin 483-665- 0
No 54 1977 Torstai heinak 7 - Thursday July 7
a yleisö on
Työttömien inääta Suo-messa
oli kesäkuun puolivälissä
119 200 ilmenee työvoimaminis-teriön
ennakkotiedoista Mliäiä
vastaa tasan viiden pioscntiu
työttömyysastetta Naisia työt-tömistä
oli 45 700 eli 38
PAINOSTAVAT
ISRAELIA LUOVUTTAMAAN
MIEHITETYT ALUEET
l-on-too
— Yhdeksän Euroopan
talousyht päämiestä on ryhty-nyt
tukemaan amerikkalaisia
vaatimuksia että Israel vetäytyi-si
varoittamiltaan arabien maa-aluilt- a
ja uuttaisi luomaan uut-ta
Palestiinan valtiota
Näitä kahta toimenpidettä ale-taan
pitää perusehtoina Lähi-Ida- n
rauhan aikaansaamiselle
nrC:n kanta asiassa ilmoitet-tiin
jäsenmaiden
yhteisen julkilausuman muodos-sa
normaalin puolnuosikokouk-se- n
jälkeen viime keskiviikkona
Ranskan edustaja piti päätöstä
SUOMI-AJTT- A
MIETTUSESTA VIIDES ui
VALTIONEUVOS
Helsinki — Tasavallan presjp
Jcntti myönsi äskettäin valtio-neuvoksen
arvonimen maaherra
Martti Miettuselle 70 Keskus-tapuolueeseen
kuuluva Mlettu
nen on maan veteiaanipoliitik
koja Hän on viides sJomalai-ne- n
jolle on myönnetty valt
neuvoksen aivonimi
Kokoomuksen puoluesihteeril-le
Veikko Tavastilalle 54 pre-sidentti
myönsi kanslianeuvok-sen
arvonimen Presidentin esit-telyssä
Kultarannassa oli esillä
nelisenkymmentä arvonimilu
keinusta
Martti Miettunen on toinen
elossa oleva valtioneuvos Pit-käaikainen
ministeri ja xlus-kann-an
puhemies KA Fagejv
liohu (sd) sai valtioneuvoksen
arvon vuonna 1959
Ensimmäinen valtioneuvok-sen
arvonimi myönnettiin Jahu
Kusti Paasikivelle vuonna 1930
Professori EN Setälästä tuli
valtioneuvos vuonna 1934 ja
Oulun läänin maahcirasta Eero
Yrjö Pehkosesta 1948
Iranin sluohitar Farah lähti
yksityiselle vierailulle Yhdys-valtoihin
Matkaan lähdettiin
kahdella suihkukoneella joista
toisessa matkusti shaaliitar itse
ja toisessa hänen matkatava-ransa
ja 20 matkaseurueeseen
kauluvaa
Tarali tapaa mm presidentti
Carterin Ja hän aikoo pitää pu-heen
ihmisoikeuksien instituu-tissa
Coloradossa
eiäänä tärkeimpänä ulkopoliitti-sena
lausuntona jonka 'yhdek-sikkö
on tähän asti tehnyt
Samantapainen lausunto an-nettiin
ulkoministeriöstä Vos-hlngtoni- sla
viime viikon maanan-taina
Näinä kaksi julkilausumaa
merkitsevät Israelille toistaiseksi
voimakkainta vaatimusta miehi-tyksen
lopettamiseksi
Israelin edustajat civat kom-mentoineet
torstaina lausuntoa
virallisesti mutta kuvasivat sitä
epävirallisesti "täysin yksipuoli-seks- i
ja tasapainottomaksi"
USA JA EEC
päämiesten
aaavi stzi & BaaaaaMaaKaaaajaai kaaaaaaaaaaaajaaaiQaaaaaaBfliaxr & aaaaaanpJH j&& l £ &3
iaWlffi" a iKvalKKEPJaiaiaVlliaiaiaiaiaiaBiaiHiaVnflaBHr araJBaaM&BE#i)))aWMls
aa3j'7rv'' CtfitfiaiHSiaiaY-'fajaliiaiaiaHaj'RMiMaH'Nifla- K " a_jrP??gUJBBjajjjjajKaAaaBaiajBCBTjjBjMw4M
liaällBäHiBaVanIzMaVMiTH' ' % vaaBiBHVBkjRjPMB2taaBlaiHBi£Hfi6ailBallfJiBlailBa'iaBlMiBaa9EaBBiaBBi)j)a)jBajlifre faahBBjp Bajp t !BWjajaHjajHajaHjajaHjajHajaBjajaayHaajaHjawHjRa!'
"JBjJali 'HiBTÄ aaWJPM2iVJaVJaWJaVJaWJaWJaWJaWJaV! aVJl m' 'äaWJaWJaWJraVjVjWjFJ
BbPvV Viv£ 'FfvaaaaHBjvsaBajaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaw'v aaaaa ajaBjajbAaaaaaaaa aAajaaaj'
f rt"fAn& ti ' 'xfity BMaBaj aa} l 1p aMaaaaavBj- - vftmftmttjaat BjaBBBBKBBBBTzMiiMaMaaaiaBaBBaaar BBBBaaarvK vbjbi -- ii ViE ac fi' ajaaVM BaMBsH 9iapaaj£aBi'3np"7l IJaMB' B iijiBBjK"™ wJÄ ar' 5B~Jr " & VjaVBwBvm%% IS BJIcJmJK tpBBBuBSn
~ &itiä f ' jfjf B " jVJr '' '?Y!93BBpÄiBä!
yci&v &% r e HF _äsB asv S'ivjj#iajaaaaaaBaaaBajaaj
saakka varustet-tua
poliisia pvJMVllää päästää Sudbunn
C
p
ihmistä
at
hLsmräeepenanknaekn'nllvammanornaimetjkluiiksaeoatanaknmnnpSeianataetsnkasväJiäaoknsjoakvteaiaivuaolrhhkiiätitoottnmtosäaanaominnRtmenonuPiutiivannlaotkakpiLuläpuaäamnmlilkli"aikijHlkaaöjnlutnapodnäkäilnssösikyjiavt—yajialVteikfotiaÄtio-ävi