Vapaa Sana, September 19, 1936

              "i ulokrvet ax a — ci oie puoleksikaan nlta
""TriOi "vain lup UunUille mitä
TtThln heitti ruu 'koiktan vcida saada _ joU tuskin
iHl
AtiVfltn Me--! " el
JSertui lokaan kajrt&andUistä
j-je- ä' JK" Mtaun syvennyttävä uudelleen
jortea eF"'-v- " filosofltan opiskeltava metafysli::
tain hji"
" 'vttf "— "' vu V n
rf
s
ja Ja
' 1 Vt
- se __
hl ' ""'
- ka
L C " __ „„- -
rjfjee' """ hän palasi huoneeseensa
uunaisi uuren lummsen Kirjan Ja ai
rauaus onkian koi lukea filosofiaa — sillä se oh hvö- - ' iuui"i-a-H—in kotiin- - dvllisemnäk ra Vk 9111 "" - f ~
omen poika Ludvig--
uninkaan hovissa
maalaisen miekkailumestarin hengettömäksi
AARNE KOSKI
-- na van cleefln cJoatu
-- avo lentoon suomalaista Ja yritti sanoakin täi- -
jtmiVfvnorrJI es tti e lOtakin Mutta IlilvstuSfrä fcimiMllkMI J — "J ouoimia
--y kerran ttuouin mini- - pouta onsi ransicaa osannut Hän el
tia olisi halukas näke- - ollut tietävinäänkaan seisoi vain tiu- -
L-i-sa
LUU- - -- "™'
'J
rusu suomalaisista kasti asennossa
jja kunnostautuivat niin "Tuokaahan miehelle jotakin
Vanan taisiclussa Hänelle avausta!'" käski hovimeata- -
iz terrofu että jokainen riaan
ia cttarut suomalainen
yt kymmenen ryssäa- -
L- - pani UivomuKsen Kor- -
ja kun ensi kerran on
Ruotsiin hän lähetti
jkrle XII He Vasta kun Ruotsin ministeri kcholttl
missä esitteli Hanskan häntä kuninkaan anti- -
L tovomuksn
lutiiskäynnilld Porin ryk- -
l-- n kuriiri ojensi hänelle
: kirjeen- - Kuningas luki sen
h ja kutsui
hoksetn
sopivaa mies-:uty- y
edustamaan värejäm- -
luvissi"
Kirj
n-kmcnti-ssa
hämmä3'yi aika tavaili
Sayt kuninkaan tarkoitus- -
Kaarlo cli astunut rnta- -
i Ja katseu tuvkivasti mic- -
icen
aa en juuri oikea mies" i
a'J osoitteen päätään mui
rii aaleatukkalsta hämä- -
Xää mies viipymättä mat- -
feäaen on etsittävä käsiinsä
i clea ministerimme ja vie- -
:'lc tenkilökohtainen kirjec--
tuli kalkkien talteen
parhaat miekkailla
uM rkmentin varastos- - sa
Jiyvan kunin- -
varustetun kirjeen
La lahti suomalainen sotilas
i Pariisiin
r
he ratsasti yötä päivää
kohti Hä--
Iraltakirja joka takasi
tlaa!lisena kuriirina hevos
in kaiken
mitä maUalla tarvitsi
Uoa iestäneen melkein jh- - h ntsastukstn Jälkeen
li saapui Ranskan pääkau- -
kchtasl hän monk vai- -
kum lopultakin on
rinJSn Ruotsin ministerin
Itiällä härelle kuitenkin II- -
I ministeri ollut tavat- -
t3i hin o'l matkustanut
: pistojuhliln
Msune mietti tuokion a- -
oxstl nimenomaisen mää
rel rr]eitA saanut jättärt
muulle kuin ministerille
puesti Hän nousi rat3un- - rJkaraa'u Versalllcsiin
tiitoneet rinskalaiet hovi
Ruotsi sine- -
Feitua kirjettä oortit
w-tuh-at Helposti hämä- -
sitten ctsimUnsU
Ilostui miehen pikaisesta
niin että meni heti tl- -
ttlaan
asiassa
hovl- - Lytwt kau- -
kitseU
kaan ja nykyäXn min on kavtännnlHiraa Vaii-i- i
niin
kuin
suun
kuningas
Tuokion kuluttua lennätti kultaka-luunaine- n
hovlpalvelija
vimi1 ja makeisia Suomalai-semm- e
katseli
mutta ei rohjennut niihin koskea
yksityisluon- -
rykmennk0"
mia hämäläisemme rohkaisi itsensi
Ja astui palvelijan luo
Mutta ujous kangerti yhä sitten
kin- - Kovin näyttivät herkut lhmeel-lisilt- ä suomalaisestamme
Joku hovinaisista kehoitti sanoin
viittauksin suomalaista käymään
tarjoiluun käsiksi
Tämä auttoi Hämälaispoika roh-mai- sl kourallaan kalkki lautasella o
levät makeiset työnsi ne yhdellä ker-taa
suuhunsa kulautti
tyhjiksi Sitten pyyhki hän tyy
tyväisenä suulaan leveällä kammo
nellaän ja sanoi: "Kiitoksia:"
Koko houväki rähähti nauramaan
Tällal3ta näytöstä he eivät olleet kos-kaan
nähneet etiketti
hovissa
Ludvigkuningas oli
Vielä halusi hän kuitenkin nähdä
suomalaisen Käskettiin
sisään kuninkaan hovimiekkailija
näppäräkätlnen jonka
asj päätetty Jo samana sääntöjen mu- -
I kiTiliispolka cai kaan suomalaisemme kani
hevosen ja J Ruotsin ministeri punastui Ja kai- - fli po- -
ja
pitaääräansä
ha- -
majataloissa ja
hä- -
(yen
OI
kuninkaan
vil- -
kir
sai
siirtymiln
Ja
kummeksuen
maistelemaan
ja
vilnikarah-vl- n
tyytyväinen
miekkailevan
ranskalainen
peni Hän häpesi suomalaisemme lcna
puolesta ja lateli anteeksipyyntöjä i
Lllninbfinllo 1nLa nnnrnpn viitn1( Cn
-- - v jvn MH ' M
va ministeri
tyytyä
Miekkailunäytöksestä muodostut
kerrassaan erinomainen Pieni rans-kalainen
hypähteli kuin rotta mam
rinnalla ja teki parhaansa
mukaan mickkailutemppujaan Jotka
suomalaisemme torjui paljain käsin
sillä hän el vielä ollut vetänyt edes
miekkaansa esille
Mutta ranskalainen oli vikkdi
Hän sai nöpästyksi suomalaista pari
kertaa rintaan polviin Miehemme
punastui Ja hänen raukeisiin silmiin-s- ä
tuli eloisampi katse Ranskalainen
jatkoi yhä temppujaan ja onnistuikin
fcöhäisemään suomalaisen nenään pie-nen
veriraarmun
Tähän loppui hämäläispojan kärsi-vällisy- ys
Hän hypähti nopeasti pir:
askelta tarttui paljaalla kädoll"
ranskalaisen miekkaan väänsi sen
kahtia kuin ruohonkorren Ja kivi
miekkallumestarln rintapieliin kiinni
Samalla mies lensi kauniissa kaarts- - 'a laskes hurjannäköKä ' sa salin toiselle puolelle Ja pudota Jy- -
--1 portista sisään mutta riähtl kuolleena kuin toranna ptiusa- -
lattialle
Salissa syntyi tietenkin hirmuinen
hälinä Hovinaiset kirkuivat kau-husta
toiset pyörtyivät toiset Juok-isiv- at
karkuun Suomalaisemme itse
el näyttänyt olevan moinaankaan
soUMnrJian vain aivan rauhalliseni
iti uidvig-kuninkaal- le kirkuvan hoviväen keskellä
FJSiXn Ivaln rauhallise'tl: "El sitä nlJi vain
I feAa hämmästyksen huu anneta nenälle hyppiä!"
srr4lmen oli
Olen kooltaan taval--1 Kun j-i- l-
& tartlat atlttlmn! kunnain sai suomalasen uro- -
hetkuin ksrhnn hin'fvhts mvhäili hän tyytyväisenä jr
FaVL pitkaliepeisessl ' käski korottaa aliup- -
hirvernahkalsissa teeriksi
valuvissa saap- - Näin kertovnt aikakirjat suoman "m vybsaa riippuva sotilaan ensivierailusta
Ja
huvittunee
Versaillesin
ltata hovissa'
Tilatkaa
Vapaa
LAUANTAINA 8YYSK 19 P — SATURPAY SEPT 19
Suomalainen asutus Yhdysval-- 1
loissa ja Canadassa
Ohion valtion yliopiston professorin tutkimuksen valossa
Kuten tunnettua kiinnitetään Puo vuosisatoa niin suomalaiset ovat
lassa yhä enemmin huomiota Itfime sieltä palanneet tekaisin sinne mis- -
rcn kysymyksiin Eris huomattava
tmän ajatussuunnan tyyssija on
Forunissa Ja Cdyniassa toimiva eri-koses- tl Itämerta ympäröivien valtioi
den kulttuurikysymyksii tutkiva op
pilaitos Institut BaUyckl joka mm
toimittaa oppineiden myd
tävaikutuksella englanninkielistä Jul-kaisua
Baltic Countries vilpitöntä
tunnustusta ansaitsevaa ja ehdotto-masti
tarkoitustaan vastaavaa puoli
vuosikatsausta noiden valtioiden ta
louselämään maantieteeseen ja his
toriaan Niinpä eräät Suomea koske
vat esitykset ovat merkille pantavia
Julkaisun kolmannessa numerossa e- -
siintyvä valtion yliopiston pro kaupungissakin Järven ruokaainet
Ja turha- - fessonn EuSenc
ja
Ja
sesta asutuksesta on siksi mielenkiin-toinen
että lienee syj-t- ä sitä lihem-mi- n kosketella
Prof van Cleef mainitsee
räiden lähteiden mukaan erslnimäl-se- t
suomalaiset saapuivat Ddava-ree- n
v 1627 mutta osoittaa että
täysin luotettavia tietoja ei ele
ennen viime vuoss?dan keski-valhett- a
Amerikkaan muuttancisti
maanmichistämme Vuosina 1850-- 6C
n 250 suomalaista Ruotsin ja Nor-jan
kuparikaivoksista asettui asu-maa- n
Michiganiin jonne Calumetin
vasta perustetut kuparikaivos} htiöt
heitä houkuttelivat kauneilla lupauk-sillaan
He olivatkin ilmeisesti ai
noat Jotka työnantajain kehoituk-scst- a
muuttivat tuolle seudulle silli
sittemmin sinne konnultaan lähtenei-hin
vaikutti etupäässä edeltäjien in-noUta-vat
kirjeet
Massachusettsin valtioon syntyi
suomalainen siirtokunta siten että
Bostonin ja Glouccsterln lähistolli
sijaitseviin klvilouhimoihin n 1S70
pyrki joukko suomalaisia enimmäk-seen
merimiehiä Jotka kyllästyt-tyää- n
aikaisempaan työhönsä täällä
ldysi5t paremmin lcannattaamman
Nämä kutsuivat sitten vuorostaan
sukulaisiansakin tuonne valtameren
taakse
Suurten Järvien seuduille eritoten
Erie-Järve- n eteläpuolelle saapui sa-maan
aikaan suomalaisia rautatiera-kennus
ja satamatbihin saaden tai
visatkaan toimeentulonsa metsänhak-kaajin- a
Toiset ansaitsivat kesäisin
paljon että saattoivat käydä
oma'stensa luona Suomesta talvikpu- -
Ca bicn!" Ja siihen sai
mutta
Ja
lln
sen "=a-- '
eri
Ohion Ja Pennsylvanian sCj
malals-isutu- s lisääntyi nopeasti lcvi- -
iicniganim
muihlnkin valtioihin lähinnl
SMrtolaismu suomesta vainteiee
huomattavasti kuluessa riip-puen
työmahdollisuuksista kotimassa
a Amerikassa Ajalta 1010—32 siitä
on seuraavat tiedot:
Yhdys- - Cana
valtoihin daan Tuhansissa:
1910 155 15
1911 10 21
19J2 65 15
1913 127 24
1914 128 3 2
1915 37 05
1916 58 C2
1917 59 05
1918 18 02
1S19 1 01
1920 15 01
1921 43 15
1922 25
1923 3 11
1924 38 75
1925 06
1926 C5 15
1C27 05 52
1928 05 47
1929 05 37
1930 05 46
1931 03 25
1932 04 02
suomalaiset la iski d-ltu- aan suomalaista lama uu paaiiai että
kuulla
maiden
ole-massa
niinkin
vuosien
sä lumi ja järvet muistuttavat koti
maata
Suomalaiset asuvat enimmäkseen
maalla Tosin suuret kaupungit ku-ten
Chicago New York ja Boston
ovat vichkttrillään saaneet monet
Ameilkassa syntyneet muuttamaan
pois isien valitsemalta kotipaikoilta
pienemmissäkin kaupungeissa he pian
oppivat amerikkalaisia tapoja anV£nn5ön Ja Urkkojcn tutkimuster
ntiimui joaiuui Ku'"' luoda reisiluusta kahdes a
maan kkaaunpsusnakaenihinMutta näissäkinastua-a- p(aoiW8enammlepgIMJotaka joan asunut Jj&vaaM
säilyy suomalaisten t'PU-aoo00- 0 vuotta
Ohion msau mauainlVlacM1JIa1a jos nUnuhe+llävoivaut astuai I '„ R„eI„sl„U„lu„„n„ä„ct„„09o' Uttia„„k„ä„vie„lytavan
I
'
joen rantaa
Amerikalle suomalaiset ovat teh
neet suuren pal eluksen raivaamalla I
maata Jota muut ovat pitäneet
vujciyKstiic hcipauniaiiuiiiuni Missä
— Annait vi ottivMiii ui m- --
hoaan pakottaen asukkaat läht?8n
maaniljdykselle edullisemmille su
duillc siellä suomalaiset ovat jäl-leen
kylväneet Ja vaikka he ovat
osoittautuneet taitaviksi monella
muullakin alalla on kuten prof van
Cleef osoittaa heidän pystyvälsyy-deltää- n
maanviljelykseen varmasti
ollut suurin merkitys
Jaavan kuupuisa
apinaihminen
Miten se löydettiin Ja mitä Mitä njt
tiedetään — Tuulahdj 100000
uoJcn takaa
1749
luun
siitä
I tuloksena ollut olento
Luonnontutkijat nimittävät apina- - ei apina myöskään
ihmiseksi eläinlajia Joka teitläari mtnen Hänen
kauden kvartäärsen on n 900—1000 kuutiosenttiä
kauden alussa
Ne fossiht kivettymät joita meillä
näiltä ajoilta on kuuluvat mainituil-le
oliolle ja antavat ne melko tyydyt-tävän
käsityksen niiden olemuksesta
Alunperin ne olivat hyvinkin apina
maisia mutta myöhemmin maaker-roksista
on löydetty ihmisentapasia
luurankoja
Juomat
suinkin
Jaavan
Onhan
ymmärrettävää se mielenkiinto heittänyt
tun bois'n idiootin Jäännök-tuuha- n
kyseessä olevan ih-- ! emme reisiluusta
misen täyttää sen) olento ollut
kuilun erottaa nykyisen lyhytkasvuinen Idiotismi
edustajat
eläinkunnasta Tiedämme siis vain että
luonnontutklji Jon 100000 elänyt olento
Ivan Tiseli kertoo tilaisuu- - ollut eikä
eläintieteellisessä kon- - (kenties Juuri ttsimä
mitä tuva rengas
kyisin tiedetään Pithecanthropus e-lect-us
tyypistä Nimitys
"pystyssä kävelevää apinaihmistä"
katsellessa valtaa ih-misen
todellinen liikutuksen tunne
muistuttaa samaa tunnetta Jo
kokee muumioita katsellessa Mut-ta
tunne lisääntyy sitä hirvittä-vän
pitkästä ajasta joka on perä!
sin ennen historiamme alkua Todel-lakin
Jätteiden jlkuperä el ole
kuuden kahdeksan tuhannen vuoJen
takaa muumioiden vaan sadan-tuhannen
xuoden
Jätteet löysi hollantilainen sotilas-lääkä- ri
Eugene Dubois
harrasti esihistoriallisia tutki-muksia
jonka perusteelliset tiedot
vertailevan anatomian alalla U-klv-at
kin hänestä pätevän patentologin
Löytö tapahtui Kendeng-vuore- n
Juurdla jonka oli tuli-vucriperai- stä
Bengavranjoen ranntl
ta hän löysi reisiluun kakM poski-hammasta
teka alvokopan Jotka
heti saattoi päättää kuuluneen kivet-tyneelle
ihmisdle
Kun alueesta oli löydetty
muita imettäväisen luita saattoi hin ]
V:n 1932 on siirtolaisuus paäUju niiden Iän s'kkll että oli
vähentynyt kohdalta n sa- - Ta peräisin niitä osal
fM istui hoviherrojen Ja 1 Jo huomasi Ludvig-kumngaskl- n ja Yhdysvaltojen kohdalta alle ta JoU tiedemiehet sanovat myö- -
linnan suures- - että nätelmä saisi loppua nan aa- - o henKeen vuösuibiii mm - hemmäKsi piioseemojaK
F-Patlm-ixia
Jaa n minlstenlle käskra ohjata suo- - aiheuttaneet molempien maiden silr-- 1 Muta vaikka mi ta 5 n epäilyä fosi
? a käskvn astua isttHäinen Itarasta pcH ' tolaisuuden rsjoitUmista Urkoitta-- llsen ihmuen olemassaolosta ei ole- -
ennen kuin mies ehtisi tehdi suurem- - vat lainsäädäntötoimenpiteet j mm pohjautiftat kaikki autent--
että suomalai- - paa tuhca I Prof van valaisee „get toydet kvartäärlkautctn
R trjnmmn i- - ti„ Ruotsin ministeri' leviämlsaluetta Yhdysvalloissa tatt)in ]a Veand-rthal- in pääkallolöy- -
Vtrii:i-- m 1 i
' „ri„miTi sn-t- ä Mutta nuh-- ! verttarjiiroksella Jorka perusteella _6 sam0in Eneis-- ja Spyluolicr
-- — liiiaan rvuuiui ai iuiJ'" — — - -- — - - _ _ _ m -- _ u _ Ivrkähtäen han löyaoi
f todella-- 1
PT- - Kaarle-kunlng- as sitten
'
hämäliispojan
M
H i
-- --a
ns Sana
04
42
ovat
sitten
i
-
in- -
i
ta
maa
sijoittuneet pohjoisiin valtioihin Ai- - MU-jtam-at
hiotut tytikalut tuhka
noana poikkeuksena on Callfornia r6yJklöt Joita on löydetty
Huomatuva on my6s etu heitä on ivden maistosta meidln
eritoten vesistöalueilla Caradassa on 11 otaksua että Jo silloin H
havaittavissa samanlainen Ilmiö orkeampiilyintn olento Joskaan luu-sielläk- in
asutus ulottuu Atlantilta löylö „ puuttetn %uoksl el sen muo-Tyynel- le
merelle maan etelärajaa plt toa c]f voitu konstruoida
kin Tutkimukset ovat osoittaneet) ymrnferrimme siis tärkeyden Jota
ttä s-5-
Tä tihln on tällä vyohykkcel ' jedemSehet kohdistivat Duboisin löy
hä vallitseva samanlainen ilmasto Ja tö)hm soveltamalla eräitä elimistön
maasto kuin kotimaassa Suomessa J ram-ct- u koskevia tunnettuja lake-lOn- pa
yritetty muuttaa eteläisille ' ja lait sallivat meidän ruumiin-lluelllekl- n
mutta vaikka näillä oUrtjtl8iaU konstruoida olento
kin mahdollista helposti taadi kaks! tjtjemichet crjustureet suuren vai
TDOSW(r-ILiOITU- m
mmmmmmmMmiiMmmmmmmmmmmmmmm raana Kihtbju OMMTHbh
lialta n alMR) tt North
TARJOAA RUOKAA KUCUTTAJILUIN tsrtolttaln Ja viikottain
TyölälsteM perustama toimii työläisiä vartoi
TIMMINS ONT — IOX 2320
TIMMINS BOTTLING W0RKS
Valmistaa Ensiluokan Pthmtat Ontarion pH risti
PUH — 61 BIRCH ST N — BOX — TIMMINS ONT
smstiStiSffiaraasaa
K A MERIKALLIO
10®©©00®®@0®(£©©©
Jälkeen
saadakseen kallonpuohkkaas-heidi- n
pauksiasa
n
vat
kun aivokopasta voimme päät
tää älyllisen tason Näin oli sattumi:
antanut mitä parha'mpia havaintovä
lineitä
Tarkistakaamme hieman
löytämää reisiluuta Se on hyvin ny- -
I kyajan ihmisen vastaavan kai
täinen Edelleen eräät säilyneet osat
osoittavat se on ollut lan-tioon
kiinnitettynä lihaksin Joita or
I vain Ihmisen reidessä Ja jonka pe- -
I rusteclla oi päättää hänen olleen
pystyssäkävijän
Reisiluun pituus 455 mm osoittar
[miehen n 160—105 m:n mit-tainen
siis melkeinpä meidän ajam-me
europalaiscn keskipituus
Hampaat taas ovat yläleuan toinen
Ja kolmas poskihammas Viimemal
nlttu Ja paralten säilynyt on nplnan
ija ihmisen välimailla Hampaan suu-ret
ja erilliset juuret muututtavat
apinaa kun taas purupinta on luon'
jteenomaista ihmisen hampaalle
I Alvokoppaa on tutkinut prof Mo
jnovricr muut tiedemiehet Ixppu
on että
ole ollut eikä
eli aivokoppansa tllavuui
sen lopussa Ja mikä
lähes 450 sentillä alittaa normaaliin
mlsen alvokopan tilavuuden Toiselta
puolen Jaavan olennon atvokopptt
lähes samalla määrällä ylittää suu-rimm- an
tunnetun apinan alvokopan
tilavuuden
I kyllä Joiden
'nivokopan tilavuus 1000-kunt- a
I kuutiosenttiä mutta tuskin uskot
On ! tavaa että kohtalo olisi Du-jol- la
näitä löytöjä tutkitaan sillä eteen jonkun
apinan Ja tet Samoin päät
alimuoto joka taen voi sanoa että olisi
mikä kor Jota cdcl-keamm- an
muodon entsajan lyttää
kyseessä
Ruotsalainen toht vuotta sitten
saaneensa joka ei apina ihminen vaan
den eräässä Darvvinin puut-pressis- sä
tutustua kalkkeen ny
merkitsee
Näitä jätteitä
Joka
tuo
näiden
kuten
Joka innok-kaasti
ja
Jaavalla
hän
samasta
JSlkeen ne
Canadan tertlkärikauden
laan
malainen
Pfttmkia Cleef suomalais- - cann
kerran
-- 1
#- -
terMklri
sallivat
j0tka
koko ovat
Pohjois
646J
taas
Dubols'n
että
olleen
Ja
tylsämielisiä
oi
on
Gandhi jalopeuran kesyttä-jänä
Kuuluisa intialaisten johtaja j
nälkälakkollija Gandhi on Bombayn
lähelle perustanut koulun jossa hän
opettaa lehmiä hevosia Ja koiria elä
mään toistensa ystävinä TU11U mc
nettelyllään tahtoo Gandhi osoittaa
että hänen filosofiansa on niin yksin- -
1 kertainen utä sen voivat ottaa va
taan eläimetkin Ja oppia elämään
keskenään rauhan Ja hyväntahtolsuu
den vallitessa niiden välisiä suhteita
Äskettäin Simlan kadulla nähtiin- -
valmiit lähtemään maailmalle
lopeuran
ken sitä silitellä
mitään
homma kiinnosta
äskettäin
vierailulle vara
RQ&ffiY
Avu
C SULLIVAN
HAMMASLÄÄKÄRI
Moysty Bldg — Timmlns
Puhelin S30
Suomalainen tyttö palvtlee
®00©©@00©©0®®®®!
Steam Bath
KOSKELV
Avoinna: Tilat Keskiv Torat
PcrJ
Lauantaina:
klo 1—12 ip
klo 1 lp klo 2 ap
— Fourth Av
TIMMINS OVT
E K1MES
Räätäli
ALENNETUT MINNAT
— Kokeilkaa —
4th Timmlns
Viking Electric
talojen langetus-ta
korjausta lattiain
JAMES H PETERSON
Cedar N — Puli 590
TIMMINS ONT
kcaä kauneli viihdytte
parhaiten virvokkelder seurassa
Suosittelemme makcis-lcauppaa- m-me
NIINIMÄKI
— Timmlns
802 169a
mX-~XmW-X~X~X~X--"- X~X'
O-KA- Y
PARTURINLIIKE
4 FOURTH AVE — TIMMINS
yyyyyxsyaarsryyysrsryysrir
Sammakon syönti leviää
Ranskasta sammakonkasvatus
levinnyt myöskin Hrittein saarille
kin hyvin harvinainen näky Swami crthln kacpunjjin lähelle erä
Krlshnandsh kulki katua Ja hänen rkotlrntllalncu nainen perustanut
seuralaisenaan oli naaras Jalopeura maan cnslmklsen cammaKKofarmln
Ja terrier-koir- a oelllsessä sovussJaa kSavlkvakmi i hatkäey---- °StanUl FCllSCnan Paria
nut ne Gandhin koulusta Jossa ne I antakirjaelälmlä" ja lähtee niillä
"loppututkinnon" suorittaneina oli yrittämään Hyvä onkin yrittää Jos
-- at
lämään toisten kanssa sovussa Ja
sanotaan olevan niin kesyn
että tahansa saa
pelkäämättä
Gandhin on niin
nut Intitn englantilaista varakun'n-jcast- a
että hän kutsut-tanu- t
naarasleijonan
kuninkaalliseen palatsiinsa
DB
Ont
Timmlns
ALKX
Puh 693 81
J
48 Avt
Myynti
sili-tystä
5 St
HUOMIO
Kun on
53 4th Ave Ont
Box Puh
J KORRIN
on
on
kolme °"
on
laskelmat pitävät paikkansa sillä
vuodessa niitä pitäisi olla 70000
Yritys Johtuu si(ä että samina
kon kysyntä Englannissakin on ru-vennut
kasvamaan Sammakolta cl
näet kysytä ainoastaan hotelleihin
myöskin määrättyihin dlcttisalraalol
hin Sammakon lihan näct anotaan
olevan oivallista muonaa esim
Sudburyn
OSUUSMEIJERIN MAITO
on
Ehdottomasti Puhtain ja
Paras
Järkevät perhcenemännät ostavat
ainoastaan cwiiinineljrin maltoa
olta — Pyytäkää maltomlehemme
tuomaan se kotiinne
Sudbury & Co-Opcrati- ve Dalry Limited
Ml SPRCCE STOECT PUHELIN Ml
7
oli
Jo
Ja
P C