Vapaa Sana, August 19, 1976

              ma
v-rfi- it wi Wk&Aii itteÄ
i"Ar
H: hl T74 TcnUi tlok
1
(f
lf p Thuntfay Auguil 19
4JZLmi&iifctiif++t axy—
(FREE PRESS)
VAPAA SANA
Independent Flnnlsh-Canadia- n Nevvapapar
Published every Tucsday and Thursday by the
Vapaa Sana Pres Limited Toronto Ontario
Postal Code M5jV 2A6
PAUL ANONEN Prftsldent
UhHO VERANKO Manager
UURI TOIVIAINEN Edttor
Reynold Pehkonen CM Honorary Edltor
and Editoria I Department
Toronto Ont M5V 2A6 Phpne 368-772- 1 36frS581
Second clasi ! mall registratlon number 0329
8ubscrlptlon ratts In Canada USA and Finland
Year 11800 Slx Month $1000 Three Months $600
Long Dlstance Number: 416—368-772- 1 Single conica 25c
CANADIAN LA60R CONGRESSIN
JOHDON TYHMYYDEN
HUIPPUNAYTE
Viime viikolla kokoontui Ottavaan satakunta Canadian Labor
Congressin johtomiestä suunnittelemaan yleislakon järjestämis-tä
lokakuun puolivälin tienoille liittohallituksen palkka- - ja
hintakontrolleja vastaan Nämä unioiden johtajat sanovat että
he haluavat näyttää hallitukselle unionistisen liikkeen voimaa
vuorokauden kestävän lakon kautta CLC:n jäsenyyteen kuuluu
noin 22 miljoonaa maan yli yhdeksän miljoonan työvoimasta
Suunnitelma on ajattelipa sitä miltä kannalta hyvänsä ker-rassaan
mieletön ellei suorastaan tyhmyyden huippunäyte Am-mattijärjestön
johtomiehillä ei ole mitään tarvetta mielenosoi-tuslakolla
näyttää Kanadan kansalle ja niin myös parlamentille
ja hallitukselle kuinka paljon heillä on voimaa takanaan ryhtyä
poliittiseen mielenosoitukseen hallitusta vastaan palkka- - ja hinta-kontrolli- en
vuoksi Jokainen kansalainen tietää varsin hyvin ilman
lakkoakin että CLC:n voima vaikkapa vain neljännes maan
työvoimasta on keskittynyt' sellaisille aloille yhteiskunnassamme
että aiottu lakko tulee lyhyydestään huolimatta potkaisemaan
jokaista kansalaista Ja mikä on selvää kaikkein vähiten sen "voi-manpäyttö- ä"
tuntuu siinä ryhmässä jota vastaan se on tähdätty
Alutta mihin lakko vaikkapa se on vain vuorokauden pituinen
vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin on talouselämään joka' on
muut?nk:n suurissa viJJrcuksissa inflaation vuoksi Todellisuudessa
lakko tulee edistämään inflaation voimistumista eikä missään
tapauksensa sen vastustamista On laskettu että yksistään mie-lenosoittajan
ryhmässä vuorokauden aikana palkkatappio saa-matta
jäää palkka on noin S0 miljoonaa Tähän kun lisätään
niiden ihmisten palkkatappjot jotka lakon vuoksi joutuvat il-man
palkkaa taikka joiden työpaikat joutuvat maksamaan sen
heille niin unionistien $80 miljoonan tai vii summaan on lisättävä
noin kuuden miljoonan työarmeijan lakkotappiot jotka joutuvat
heidän maksettavakseen syystä taikka toisesta lakon vuoksi
Entäpä se mitä joutuu suuri yleisö palkkatappiota lukuun-ottamatta
maksamaan kuluja ja aika paljon myöskin kärsimyk-siä
lakon vuoksi Ottakaamme esim Ontario Hydron mentyä
lakkoon syntyy ilmeisesti "pimennyksiä" siellä täällä vaikka vir-kailijat
ehkä koettavatkin pitää sähkölaitoksia käynnissä Lakko
vaikuttaa myöskin kunnallisiin palveluksiin sairaaloihin yliopis-toihin
poliisilaftöEsilh-- Sairaaloissa esim jos niissä palvelus-kunt- a
seuraa tuoU„ryperääJakkokutsua lakkaavat kaikki palve-lut
keittiöstä lähtierif£jlelift liikennelaitokset pysähtyvät niihin
lukien rautatiet ja St Lawrence-kanava- n laivaliikenne Ja luke-mattoman
paljon muita hankaluuksia jotka maksavat suurelle
yleisölle veronmaksajille ja myös köyhille menoja jotka yh-teenlaskettuna
tulevat olemaan satoja miljooneja lähelle mil-jardiluk- ua
Mitään taloudellista hyötyä aiotusta lakosta ei millään tavalla
tule olemaan unionisteille ja heidän komentajilleen Lakkohan
on täysin poliittinen tähdätty nykyisen hallituksen kaatamiseksi
Mutta asia oi niin että tällä kertaa ainakin hallituksen kantaa
kontrolleihin nähden ci järkytä tippaakaan aiottu mielenosoitus-lakko
Päinvastoin Ja mahdollinen jälkiseuraus voi olla lukuisten
korvausoikeusjuttujen syntyminen unioita ja niiden johtajia
vastaan työehtosopimuksien rikkomisesta laittoman lakon muo-dossa
Kun aikaa "vielä on aiotun lakon alkamiseen niin ehkäpä —
jos ci kukaan muu — unioiden jäsenistö ielä ehtii "lukemaan
lakia" kovin ylpistyneille virkailijoilleen hylkäämään aiotun
fiaskon
C!iiiiifniuantiiMuitaniKiiiMiiaiiL!iinjH3uiimiirariniiuaniiufiiMituiia:iat?timiutntui!iiHifioiiurt'iiiit3afijiiiHun
Kuinka tupakka Uttiin liaaneille
Marcus Van Stecn
(Canadian Scene) — Tupakal-la
oli suuri merkitys Kanadan
intiaaniasukkaille Uskonnol-lisissa
seremonioissa käytettiin
tupakansavua viemään sano-mat
Suurelle Hengelle Vai-keuksien
aikana poltettiin tu-pakkaa
rauhan saavuttamisek-si
myrskyn päättymiseksi on-nen
löytämiseksi Rauhanneu-votteluissa
viisaat miehet tai
pälliköt polttivat samasta pii-pusta
ennenkuin päästiin sopi-mukseen
Parantajat käyttivät
tupakkaa monien sairauksien
hoidossa
Eteläisen Ontarion Petun-intiaan- it olivat ensimmäiset joil-la
oli tupakkaa ja siksi heitä
usein kutsutaan tupakkahei-mok-si
Tämä on kertomus
jonka he kertovat siitä kuin-ka
he saivat tupakan lahjan
Kauan kauan sitten kun Petun--
intiaanien haukkaheimo
asui Nottavvasagan-lahde- n ran-nalla
joka on lahti Huron-jär-vess- ä
vanha mies oli surullinen
vaimonsa ja kahden nuoren tyt-tärensä
kuolemasta Huolimat-ta
surustaan hän vietti päivän
sä tekemällä hyviä töitä heimo-laisten- sa
parissa ja kaikki kun-nioittivat
häntä Miuresti
Eräänä päivänä nähtiin parvi
suuria haukkoja lentämässä
järven yli kohti heidän kylään-sä
Yksi niistä putosi rannalle
kuin loukkaantuneena Muut
kiertelivät ilmassa ja lensivät
sitten pois kadoten nopeasti
järven yli Ihmiset pitivät tätä
jonkun pahan merkkinä ja oli-vat
kauhuissaan mutta vanha
mies sanoi menevänsä katso-maan
pudonnutta haukkaa näh-däkseen
mitä oli tapahtunut
Hänen ystävänsä koettivat es-tää
häntä mutta hän sanoi et-tei
hän pelännyt
"Minkä vuoksi minun tulisi
elää?" hän kysyi "Olen yksin
ja aikani on miltei lopussa
Menen pudonneen linnun luo
ja jos minulle tapahtuu pahaa
tiedätte ainakin mitä odottaa"
Kun hän käveli kohti rantaa
liekki laskeutui taivaasta ja
poltti linnun tuhkaksi Vanha
mies jatkoi etenemistään ja
kun hän tuli lähelle hänen van-hin
tyttärensä ilmestyi
Viina ja väkivalta
kulkevat käsi
kädessä
Helsinki — Suomen kansain-vulNesiikl- n
katsoen korkeaa
Väkivaltarikollisuula käsitteli
säNäaslainminislcri Paavo Tii-likainen
puheessaan Helsingin
poliisilaitoksen 15lVvuoiv
juhlassa Hiin sanoi että kuo-lemansyytilaston
mukaan Suo-messa
saa henkirikoksissa sur-mansa
vuosittain enemmän
henkilöitä kuin esimerkiksi
Tanskassa ja Norjassa yhteen-sä
Väkivaltakysymys onkin
Suomessa hänen mukaansa eri-tyisen
ongelmallinen
Pahoinpitely-rikoste- n 1960-I- u
vu n puolivälissä alkanut lievä
nousu kääntyi 1969 hyppäyk-senomaiseen
kasvuun "Kun
otetaan huomioon alkoholin ja
väkivaltarikollisuuden läheinen
riippuvuussuhde Suomessa
lienee perusteltua pitää muut-tuneita
alkoholioloja pahoinpi-telylukuje- n
pääasiallisena syy-nä"
sanoi Tiilikainen
Viime vuosien ja tämän vuo-den
ennakkotietojen mukaan
pahoinpitely rikollisuuden kas-vu
on tyrehtymässä jossain
määrin Tiilikaisen mukaan
"Pahoinpitely luvut ovat jopa
laskeneet eräissä kauouneeis-s- a
Sitä vastoin maalaiskun-nissa
niiden kasvu on ollut no-peampaa
kuin kaupungeissa"
Pahoinpitely-rikollisuude- n tör-keysas- te
on viime vuosina sen
sijaan kohonnut
Eduskunnassa käsiteltävänä
oleva teräaselakiesitys olisi
Tiilikaisen mielestä saatava
pian valmiiksi sillä teräasei-den
käyttö ryöstöissä ja henki-rikoksissa
on viime vuosina li-sääntynyt
Tiilikaisen mukaan onkin
toivottavaa että teräaseilla
kansalaisten vaaranuhka vähe-nee
ja yleinen järjestys ja tur-vallisuus
paranee
Lähes 7 000 sairaansijaa
suljettu hoitajapulan
vuoksi f7J
Helsinki — Kolmannes Hel-singin
yliopistollisen keskussai-raalan
(HYKS) vuodepaikoista
on suljettu Heinäkuun alussa
suljettuja sairaansijoja oli 1085
Talvisinkin tuntuva hoitajapula
koettelee niinikään erityisesti
kesälomakautena Heinäkuun
alussa vajaus oli 875 hoitajaa
ja sijaista
Koko maassa oli heinäkuussa
lääkintöhallituksen tietojen
mukaan sairaansijoja suljettu-na
6900 joista 2 240 Helsingin
keskussairaalapiirin alueella
Tilanne oli pahin Tampereen
Vaasan ja Kuopion piireissä:
suljettuja paikkoja 37—10 pro-senttia
kaikista sairaansijoista
Tosin hoitohenkilöstön lomat
näillä alueilla oli keskitetty hei-näkuuksi
Koko maan paikkatilanne ei
parantunut eikä pahentunut vii-me
kesän ennätysalhaisista lu-kemista
Lääkintöhallitus suun-nitteleekin
sairaansijojen py-syvää
supistamista lomakau-deksi
noin kymmenellä pro-sentilla
"Minun on sallittu palata
luoksesi isäni tuomaan kallis
lahja Suurelta Hengeltä" hän
sanoi pitäen kädessään monia
pieniä siemeniä "Suuri Henki
on nähnyt hyvyytesi ja huolesi
muista ja haluaa sinun ja hauk-kaheim-on
kasvattavan tämän
kasvin ja levittävän sen käyt-töä
muitten heimojen ja kanso-jen
pariin"
Tyttö kertoi heimolaisille
kuinka siemen tuli istuttaa eri-tyisin
seremonioin ja lauluin
ja kuinka kasvattaa kasvit ja
korjata sato Tyttö jäi sinne
moneksi vuodeksi varmistautu-aksec- n
siitä että hänen hei-monsa
tiesi kuinka kuivattaa
lehdet ja kuinka tarjota savu
kunnianosoituksena Suurelle
Hengelle Ajan kuluttua hän
palasi Toiselle Puolelle vieden
mukanaan isänsä joka oli tul-lut
vanhaksi ja väsyneeksi
Petun-heimost- a tuli ' kuului-sa
tupakan takia ja ihmiset
matkasivat kaukaa vaihtaak-seen
parhaita aseitaan ja muita
arvoesineitään mystilliseen kas-viin
jota he toivat omille
Rta— Bclicrc h orNot
ta~-- v:
%THEDRALofPAVIA
nltaly BEÖUKJ IM 1488
IS 5TILL UNFINISHED
486YEARS LATEK
ÖKailMMNVm Im ltilMifhiiNMJ
mmmmmmmmmmNmmm#mw%mmm#mm#mmSmm#m VJ##I##I Pakinapalsta
Meillä kaikilla toisista mais- -
ta tulleilla on ollut — ja on —
ennen kuin voimme sanoa ole- -
vanune canaaataisia
Mutta sellaisilla se vasta
vaikeuksien taakka on harti-oillaan
jotka ovat Canadassa
syntyneitä ja kasvaneita mut-ta
joita tuskin muut kuin hei-dän
vanhempansa tuntevat
canadalaisiksi
Marshall-nimine- n nuorukai- -
nen on siitä elävä esimerkki
Hän on Canadassa syntynyt
täällä koulunsa käynyt puhuu
englantia virheettömästi käyt- -
täytyy siivosti ja pukeutuu
kunnollisesti '
Sittenkaan hyvin monet m- -
misct civat usko ctta han on
canadalamen
Nähkääs hänen ihonsa on
hieman tumma
Äskettäin hän kirjoitti pui--
mistään eräässä englanninkie
lisessä lehdessä seuraavaan
tanaan:
"Minä olen" 'musta canada- -
lainen Minun snk-nn- l mt
Pohjoismaiden halli-nadalais- ia
haluavat
tukensa
työlle muka-vat
tuoman hädän
lievittämiseksi
syistä Pohjoismaiden hallituk-massakaa- n
haluavat osoittaa kiistan osa-sia
puolille hartaan
ne tekisivät hei-sinä
Punaisen Ristin
—- - — - wkam %& kaikki ylpeitä olla mustia ca- -
ja minua suutut--
taa se kun toisista roturyh- -
mistä ihmiset osoitta--
tietämättömyytensä ajat- -
telemalla ettei sellaisia kuin
canadalaisia ole ole- -
Kun tapaan ihmi--
niin jo--
ku aina kysyy: Miltä saarelta
ole tullut? Minä aina vas- -
taan heille: Centre Islandista
Canadalaisilla mustilla on va--
kava identtisyyden probleemi
— meillä ei ole olemassakaan
identtisyyttä Niin pian kun
ihmiset näkevät että sinä olet
musta sinun lasketaan olevan
yksi näistä kolmesta alkupe- -
rasta: amerikkalainen
tai
Viikolla bussia odottaesani
vierustoverini alkoi keskuste-lun:
"Sinä varmaan tunnet il-maston
täällä olevan aikalail-la
kylmemmän kuin Jamai-kassa"
Tämä mies oli valko-ihoinen
ja puhui murteellista
englantia Vieläpä toisista
maista tulleet dis-kriminoi-vat
meitä vastaan
Monet mustien ryhmat vielä-pä
hylkäävät mustan canada-laisen
tunnustamisen On
aika kaikille mustille
nousta seisomaan
toisten mukaan
luettavaksi Meidän löy-dettävä
kadotettu identtisyy-temme"
Kuten lukija huomaa
on paljon toti-sempi
pulma kuin monilla
muilla canadalaistuncilla joko
mukautumisen kautta taikka
tässä maassa syntyneinä
Hänen ja mo-nella
muulla on luojan vär-jää- mä
ihonväri
kuin valkoisilla
Mutta siihenkin löytyy aika
hyvä lääke tosin joskus hie-man
hitaasti vaikuttava siinä
että joko tässä maassa syn-tyneet
taikka toisista maista
tulleet nahkan väreistä välit-tämättä
hylkäävät Rhettoelin-tava- t
hylkäävät taaksejää-neeksi
elämäksi mahdolliset
kotiraaittensa ristiriidat ja
iskostuvat toisten rinnalle ca- -
FINNISH STUDENTS
ARE PERMITTED TO WEA
A WHITE CAP
ONLY AFTER TH£Y NAVE
GRADUATED FROH HIGH
SCHOOL f
CHARM
WHICH THE AZANDE Of
AFKICA BLOWlNTHE
BELIEF JT 10ILL MAKE
THE WHSTLER
1225
nadalaisina rakentamaan tätä
maata yhä paremmaksi
na onnistumaan jos u„ ci
ctsi mustan canadalaiscn hen
kistä jalustaa
Vaan pelkän canadalaisen
identtisyyttä ilman tavumerk-ki- ä
Vanha kanttura
POHJOISMAIDEN
HALLITUSTEN YHTEIS
LAUSUMA LIBANONIN
TILANTEESTA
Helsinki ~ Libanonin tilanne
ant3a aihetta vakavaan huoles- -
tumien ja on herättänyt sv aa
myötätuntoa kautta maailman
Pohjoismaiden ' hallitukset ' ha--
luavat ilmaista syvän valittelun- -
sa niiden inhimillisten karsimyk- -
„ -- „m„
johdosta jotka ovat
i :hiinrtn a(i-„vi-™ taUtdiifon
seurauksena
f-ivd-en in tii!ii vtivVciii v
tävän aselevon aikaansaamiseksi
niin että jälleenrakennustyö voi-- H%n! m1'MnIInIInU niiit %-a%-
ra
kuvaa avustustyötä haavoittu- -
nciden ja kärsivien hyväksi Tel
Al-Zataari-ssa
ja muualla Liba:
nonlssa '
Pohjoismaat aikovat edelleen
antaa aineellista tukea Punaisen
Ristin työlle Libanonissa
Suomen valtio suunnittelee
80 miljoonan Sveitsin frannin
(120 mmk) obligaatiolainan liik-keellclaskcm-ista
Sveitsissä Laina
Samalla
tukset ilmaista täyden
Kansainvälisen Punaisen
Ristin taistelujen
naan inhimillisen
Humanitäärisis-musti- a
tä
set
vetoomuksen
jotta voitavansa
pottaakseen jat--
olevat
järjestelmällisesti
afrik-kalainen
länsi-intialain- en
mustatkin
cana-dalaisil- le
canadalaisten
on
Marshallilla
vastuksinaan
toisenlainen
MtSlBLE
kohdanneet
:M
HELSINGIN KISAT:
Walker kolmas - Viren
Helsingin kaksipäiväisissä
yleisurheilukisoissa ei kohu-tuimpic- n
juoksijoiden kultami-tali
paljon painanut sillä John
Walker oli 1 500 metrillä kol-mas
ja Lasse Viren 5 000 met-rill- ä
seitsemäs Unkarilaiset
saivat kaksoisvoiton keihään-heitossa
ja Dwight Stones hävi-si
jälleen nuorelle puolalaiselle
korkeushypyssä
Parhaita tuloksia:
Pituushyppy: 1) Arnic Robin-son
USA 770 2) Jaqucs Rous-seau
Ranska 770
5000 m: 1) Brendan Fostcr
Englanti 132634 2) Knut Kval-hei- m
Norja 132673 3) Paul
Geis USA 132743 4) John Ngc-n- o
Kenia 132929 5) Ian Ste-wart
Englanti 133368 6) Martti
Vainio Turun Urheiluliitto 13-35- 38
7) Lasse Viren Myrskylän
Myrsky 134210 8) James Mu- -
nyala Kenia 134263 9) Ismo t k Lahden Ahkcra 3
4567 10) Marc Smet Belgia
134923 11) Lasse Orimus Gam-lakarle- by
IF 140480 12) Risto
Alakorpi Paimion Urheilijat
141600
Miesten 1500 m: 1) Eamon
Coghlan Irlanti 33705 2) Ja-n-oc
Zemen Unkari 33742 3)
John Walker Uusi Seelanti
33743 4) Herman Mignon Bel-gia
33797 5) Rod Dixon Uusi
Seelanti 33843 6) Marc Navens
Belgia 33841 7) Ari Paunonen
SulkavU 33844 (Nuorten ja A-poik- ien
Euroopan ennätys) 8)
Bronislavv Malinovvski Puola
33869 9) Graham Crough Aust-ralia
34118 10) Antti Loikka- -
nen EnonkP 142-2-
3
U }Ien?
Wasilewski Puola 3429a 12)
Mark Fcig USA 34306
Naisten 800 m: 1) Cindy Poor
USA 20414 2) Nina Holmen
HIFK 20672
400 m- - "ais: }) R'ita Salin
Viipurin Urheilijat 5167 2)
Mona-Lis- a Pursiainen Gamla-karleb- y
IF 53-8-
9
1500 m naiset: 1) Francia
Larrieu-Lul- z USA 40701 2)
Mary Stewart Englanti 40750
3) Sinikka Tyynelä Laitilan Jys-ke
42073
100 m: 1) Guy Abrahams Pa-nama
1050 2) Raimo Räty Ou-lun
Pyrintö 1069
Keihäs: 1) Miklos Ncmcth
tarjottaisiin merkittäväksi ylei- -
sölle 20—25 8 ilmoittaa Union
Bank of Switzerland lainaa jär--
jestänecn syndikaatin johtaja
— ———
Surprise Laken
ympärijuoksu Thunder Bayssä
juostaan tänä vuonna sunnun-taina
elokuun 29 päivänä
Aikaisemmin juostu Työnpäi-vänä
tai viereisenä päivänä
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbH
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbB v bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbB MMbbbbV ' (4bb(b ' bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbR
BBBBBBBBBBBBBBBBbC
BaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaLaBBH TBbHM aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaKi
aaaaaaaaaaaar JIIkJRK
HE jfrjf 4faa'ay-- BbBBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam!
aaal-iiBa-
B V " '' " 'kf-- bbbI kf i- - Z„ i 7f 1V
tHamaaMaL 'JtttttttttKi''
Yhdysvallaln demokraattlpuolueen presidenttiehdokas Jim-llmKouoyaonnltsaCavsRaarentCepairutybelIithklaiaialenheiätnVoatvulaklteoeispeuennliseintaktliaonmn
molilpkeieuetunsoisiäaslmlämaluvliuiaitktaomlIllaamaekniosoetslalt-ai a-settm-ass
inahdolllsUnnva tnkevU estelta
Jlmmyn inimttokutinieelle
Urheilua
Kirjoittanut Kai Harrit
seitsemäs
Unkari 8782 2) György Erdelyi
Unkari 8422 3) Seppo Hovinen
No Pyry 8208 4) Hannes Siito-nen
ParU 8252 5) Aimo Aho
Reis Pilke 8234 6) Jorma Jaa-kola
RaVe 8124 7) Jorma Ki-nnunen
ÄänU 7722
Korkeus: 1) Jacek Ws70la
Puola 224 2) Dwight Stones
USA 224 3) Tom Woods USA
221 4) Rory Kotinek USA 215
5) Hans-Pet- er Habcgger Sveitsi'
210 6) Hannu Tähtivuori J-ky--
län Veikot 205 7) Asko Peso
nen Iisalmen Visa 205 8) Matti
Nieminen Vantaan Salamat 205
9) Seppo Peltola Lauttakylän
Luja 205 Mike VVindsor USA i-lman
tulosta
Miesten 400 m aidat: A-er-ä:
1) Jim Bolding USA 4930 2) Alan
Pascoc Iso-Britan- nia 5045 3)
Oucntin Wheeler USA 5050 4)
Raimo Alanen LappajV 5123
Miesten kiekko: 1) Mac Wil-ki- ns
USA 66% (uusi stadionin
ennätys) 2) John Powell USA
6640 3) Markku Tuokko TampP
5934 4) Juhani Tuomola Tu-run
R 5922 5) Pentti Kahma
AlavieskV 5918
Miesten 800 m: 1) Mike Boit
Kenia 14490 2) Steven Ovett
Iso-Britan- nia 14610 3) Milovan
Savic Jugoslavia 14699 4) M-arian
Gesicki 'Puola 14738 5) By
ron Dyce Jamaika 14882 6)
Rick YVohlhuter USA 15026 7)
Markku Laine Liedon Luja
15165 Luciano Susan j Jugo-slavia
keskeytti
10 km: n kävely: 1) Reima Sa-lonen
Turun W 41196 (uusi
PE 2) Paavo Pohjolainen Tar-vasj- U
47156
110 m aicjat: 1) Guy Drqt
Ranska 1386 2) Jouko Kokko-nen
HKV 1461
Miesten 200 m: 1) James G3-k- es
Guyana 2074 2) Markku
Kukkoaho Oulun P 2129 3) Ossi
Karttunen TainionkK 2138 4)
Rszard Podlas Puola 2156 5)
Anthony Davis Jamaika 2193
Naisten 200 m: 1) Irena Sze-vvins- ka
Puola 2298 2) Pirjo
Häggman HKV 2325 3) Riitta
Salin VilpU 2364
Miesten kuula: 1) AI Feuer-bac- h
USA 2037 2) Reijo Stähl-ber- g
Fiskars IF 2023
3 000 m esteet: 1) Tapio Ka-ntanen
ViipU 83536
Seiväs: 1) Antti Kalliomäki
HKV 535 2) VVojciech Buciars-k- i
Puola 535 3) Raimo Eskola
TampP 525 4) Tapani Haap-akoski
YlrvieskK 515 5) Terry
Porter USA 515
Tukholman kilpailuissa jako-ivat
110 metrin aitajuoksun en
simmäisen sijan kultamital-imies
Guy Drut ja Willie Daven-po- rt
ajalla 1357 Irena Sze-vvins-- ka
'juoksi naisten 200 me-triä
2258 voittaen Annegtet
Richterin joka sai ajan 2303
Pentti Kahma heitti kiekkoa
mutta jäi neljänneksi tulo-ksella
6034 Mac YVilkins heim
6584 John Powell 6546 ja
Norjan Knut Hjeltncs 6376
Unkarin Janosz Zemen juoksi
1500 metriä 33696 ja USA:n
Mike Durkin 33699 Puolan Slu-zars- ki
USA:n Don Riplcy ja to-inen
puolalainen Buciarski hy-ppäsivät
seipäällä 540
Esteet: 1) Bronislavv MaU"
novvski Puola 81223 2) Anders
Gärdcrud Ruotsi 813H })
Dan Glans Ruotsi i-15-
2' }
Tapio Kantanen Suomi 117"
5) Michael Karst Länsi-Sa- i
8(836 j
5000 m: Duncan MacDon
USA 13194 2) Rod DixonUu"
Seelanti 13212 3) Knut Bö P
Norja 13280 4) Willy FöH"
Belgia 13324 5) Karl Flescher
Länsi-Saks- a 13428 6) Jcr'
vacl Puola J3464
Ruotsi—Soomiö- -
SuomVn"jalkapallomaajOUWo
karsi moneen vuoteen panU
tappion Ruotsille Malm
tyssä maaottelussa LoPP WM
oli Ruotsin hyväksi J
Ruotsalaisilla ci ollut
mattilaisiaan mukana aa
moneen vuoteen pahunnvn
mennä vuosissa taaltffPM ""
(jatkoa 8:lla sivulla)
k