Vapaa Sana, December 18, 1941

              a'
ti
rs--
rt
iO- -
149 — 11 HUDSON
OMPANY
Piirteitä maailman vanhim
man ja suurimman turkis--
iikkeen historiasta
Canadan napapiirin turkiseläimlstbn järkipeiäis- - Johtivat niiU retkikuntin yh- -
ier pakkasen maa läpipääsemättö-zz- t
metsineen vuolalne vlrtoineen
vihamiellsine heimoineen oli val
istuva kukistettava Ja tutkittava
s haluttiin pyrkiä eteenpäin kau-u- j
häämöittävään päämaaliin
px"Jkala'set Ja englantilaiset kilpai-let
vallasta silloin tällöin puhkesi
esii sotiakin jotka kuitenkin
--ilttyivät valeen kun emämaista ei
mtu ravintoaineita Ja aseita Pio- -
iirit uranuurtajat ne Juuri askel
ukeleelta siirsivät rintaman Jhä
luemmaksl länteen Ne olivat aelk--
UllHolta Ja onnenonkijoita Jotka
jutehvat joko omaan laskuunsa tai
uiden puolesta ketkä paraiten
ssksoi%at
Tähän enemmän tai vähemmän
am iällisten Ihmisten ryhmään kuu-- i
kaksi miestä Jotka asian vastai
sessa kehityksessä tulivat esittä
jin merkityksellistä osaa Toisen
rjrJ o!l Groseillier toisen Radisson
Molemmat olhat ranskalaista suku- -
rata sekä tottuneet maan ilmast-oon
Ja perehtyneet intiaanien tapol-la
Ja kieleen Radisson oli poikasena
ollut kahdesti lrokees'en Tank'na Ja
Arit nämä ottaneet hänet heimon- -
5i Jäsenyyteen
V 1634 molemmat ystävykset lah- -
trit pienelle "liikematkalle Intiaa- -
en keskuuteen Kahden vuoden ku
rttua ne palasivat Quebec'iin muka-han
kaunis kokoelma nahkoja Jot-ta
he olivat vaihUneet Itselleen
Ranskan valtiolla oli tosin yksinoi-Vn- u
kaiken nahkakaupan harjoitta-Tjee- n
mutta molemmille Jäi silti
stvoinen summa voittoa Grosclller
esti kappaleen maata ja hänestä tuli
sotaväen kapteeni Ei ole tietoa mi-- U
Radisson rahoillaan teki mutta
pan ne kai loppuivat koska hän
pyysi lupaa saada lähteä uudelle
retkelle
Kuvernöörillä el ollut mitään sitä
utaan mutta hän halusi jakaa voi
ta ja lupasi lähettää kaksi omaa
hiestänsä mukaan Radisson pyysi
ada miettiä asiaa mutta eräänä
umuna huomattiin että hän kai--
k'3äa hiljaisuudessa oli lähtenyt
kitkaan ilman kuvernöörin miehiä
urassaan Groseillier Joka muitt
atkitta oli työntänyt kapteenin
Mckinsa hyllylle
Miehet kai kuvitteMat että he val
oksitta saisivat anteeksi tekonsa
T toisivat tullessaan runsaasti ar- -
poltkaiU nahkoja Mutta kun he
Idoinkin ilmestyivät Quebecein
'silla 1660 mukanaan spalls Jonka
rco nkajan rahis a olisi ollut
WfO0 dollaria katsoi kuvernööri
ansa velvollinen takavarikoi-"- n
turkikset Ja asettamaan xno-rain- at
seikkailijat syytteeseen
Moinen kohtelu el tietenkään kan-JUn- ut
mX kauehmeimdäinn Jhaalhueaapnäättipvaälvtelelt-i-än-
- an Joka paremmin oal h' Iän palveluksensa Groseillier
iti Pa sim oln lukeakseen ko-rota
kuvernöörin menettelyyn Ja
a saadakseen tukea ehdotukse-lla
jka koski Hudson Bayn ympä-j- j
c--
e' -- ?n neitseellisten seutujen
tä hyodyksikäroä
Pariisissa saamansa vastaus rat-kaisi
puolen mannermaan mstorian
kahdeksi sadaksi vuodeksi eteen-päin
Hän el siis saanut mitään ai-kaa"
ja palani Quebec'ln Yhdessä
Radissonin kanssa hän yritti harjoit-taa
turkiskauppaa mutta pääoman
puutteessa siitä el tullut mitään
Vihdoin molemmat päättivät läh-te
ehdotuksineen Lontooseen Sinne
he monien seikkailujen Jälkeen saa-puivat
V 1666 Kaikesta päätteen
eivät muuten niin yrittelijäät englan-tilaiset
olleet erikoisen halukkaita
sijoittamaan varojaan kahden hämi-räperäise- n
aclkkallljar yrityksiin
vaikka nämä kuvailivatkln turkise-läinten
runsautta sillä kesti kaksi
vuotta ennenkuin heidän onn!stu:
perustaa retkikunta Mutta saloin
heillä olikin puolr-Hra- n Knglannin
kuningas Kaarlo II ja tämän setä
prinssi Rupert Viime mainittu oli
lisäksi tärkeimpänä osakkeenomista-jana
vastaperustetussa yhtiösi
Jonka virallinen nimi oli: "The go-vern- or
and Company of Adventurcis
of England trading into Hudson'
Bay' eli lyhemmin "Hudson Bay
Company" jolla nimellä se vieläkin
toimii
Mukanaan kaksi varustet
tua laivaa retkikunta lähti ensim-mäiselle
matkalleen Toinen laivois
ta jossa Radisson oh kärsi kuiten-kin
niin pahan mastovaurion että
sen oli rajattava Grovfsenaun 'J öi-nen
alus "Nonsuch" mukanaan Gro-seillier
sen sijaan saspul 118 päivä-matkan
Jälkeen Hudson Bayhln Ilu-pert-Jo- en
suulle plkl:aai Joka Me-la
nytkin esittää huomattavaa osaa
Hudson Bay-yhtlö- n toiminnassa sii-nä
kun sijaitsee maailman suurin
majavafarml
"Nonsuch palasi Englantiin v
1669 Ja seuraavana vuonna touko-kuun
6:na Kaarlo II MleKirjoltll sen
asiakirjan Joka "Ikuisiksi ajoiksi"
antoi Hudson Bay-yhtiöl- le rajatto-man
vallan 15 mllj eigi neiiopenllc
suuruifeen osin harvian asuttuun a-luees- een
Joka sai nimekseen Ruper-tl- n
maa
Tämän kuninkaallisen kirjeen a- -
vulla htiö sai yksinoikeuden kalk-keen
kauppaan mainitulla alueella
sekä oikeuden rakentaa linnoituksia
ylläpitää sotaväkeä Ja kaikessa suh
teessa vastata ulkoisesta Ja sisäises
tä Järjestyksestä Se Joka rikkoi
näitä määräyksiä vasUan oli van
gittava Ja vietävä Englantiin Muo-dollisesti
tämä asiakirja
muuttumattomana kahden vuosisa
dan ajan mutta todellisuudessa sen
sanamuotoon Jo pian tehtiin muutok
sia varsinkin viime mainitun pykä
Iän suhteen
Ranskalaisilla oli elelWnkln hal-lussaan
suuria alueita Canadan ra
puriuilla eivätkä he halunneet
kernaasti Joutua polshäidetylkst -k-ka- llta
metsästysmailta Turkiskaup
pa oli tärkein tulolähde - Ja näyttää
herrojaan He Jäivät kuitenkin eng-lantilaisen
yhtiön palvelukseen Ja
Joulutervehdys
AINA PARHAAT
NÄYTÄNNÖT
BROADWAY
A Famous Players Theatre
H'HELK 83 TIMMINS ONT
TORSTAINA JOULUKUUN lt F — THURSDAY DEC IS SIVU S
Kun Henry Hudson toimisen
sataa vuotta sitten lähti tutki
musmatkalleen mikä paattyl
siihen etu han löysi sen me-ren
lahden jo!l nyt on hi-ne- n
nimensä ei han voinut
aavistaakaan että noilla jaa-tlkkblsll- lä
seuduilla olisi mi-tää- n
arvoa Kuten saaat edel-täjänsä
ja seuraajansa han oli
etsimässä koillisväylät joka
yhdistiisi Unslmast itämaiden
ihanuuksiin Intian mauste' In
ja Kiinan silkkiin in tapasi
vain aution tundran jossa niu-kalti
asui viljä helmoja
mutia sitä runsaammin siellä
eli susia kettuja ja kaiken-laista
napaseudun eläimistöä
tuolla puolen rikkaan jotka
hyvin
pysyi
tioherroille toliat rikkaan saaliin
Groseillier kuoli pian sn Jälkeen
mutta Radisson eli vielä 1700-'uv- ur
alkuvuosna nauttien pientä
Yhtiön seuraavien vuosikymme-nien
historia kertoo taisteluista
ranskalaisia sstaan rngiantl ja
Ranska elivät tosin rauhassa keske-nään
mutta se el estänyt pikku ss-dis- ta
canadalalsella rintamalla Lin-noituksia
Ja turkisvarastoja tuhot-tiin
Ja poltettiin puolin ja toisin
Vasta v 1759 kun englantilaiset vai
lolttlvat Quebec'ln Ja ranskalaisten
oli luovuttava sen ympärillä olevis-ta
alueistaan saatiin aikaan kestä-vämpi
rauha
Vuos'sadan lopussa yhtiö sai kil
pailijan kun Montrealiin perustet-tiin
toinen turkiskomppanla n s
luoteisyhtlö Se tarkoitti harjoittaa
kauppaa Hudson Bay-yhtiö- n alueen
länsipuolella olevilla seuduilla mut
ta missä kulki taja Kilpailu oli
ankara toisinaan erinenkin Ker
ran Jo näytti siltä että Hud-on-yht- iö
vetäisi lyhyemmän korren mutta v
1S20 molemmat yhtiöt vihdoin yh
distettiin
lR(HMuvun alkuvuosiin saakka ei-vä
vallassaolijat pitäneet siirtomai-ta
muina kuin sopivina rllstomaina
tai enintään rangaistusvankien kar-koitupaikko- ina
Nyt alkoivat uudet
aatteet päättä vallille Oli ihmisiä
joiden mielestä siirtomaita oli todel-lakin
asutettava jotta emämaan lii-kakansoitus
saisi sieltä elatuksensa
Eräs sellainen idealisti oli Selkirkin
jaarli joka avioliittonsa kautta oli
saanut haltuunsa suuren määrän
Hudson Bay-yhfö- n osakkeita Hän
päätti tehdä sosiologisen kokeen Ru-pert- ln
maassa Ja lähetti sinne sata-kunta
skotlantilaista maata viljele-mää- n
Hudson Bayn miehet metsästäjät
Ja turkis varastojen hoitajat sekä
kalkki muut Joiden mielestä heidän
luvallinen ammattinsa oli uhkaavan
vaaran alaisena Ja Jotka katsoivat
että tämäntapainen Rxutus tulisi hä-vittämään
metsästysmahdollisuudet
teklviit kaikkensa estääkseen Selktr-kl- ä
toteuttamasta suunnitelmiaan
Kun muu el auttanut niin ryhdyt-tiin
väkivaltaisuuksiin Taloja pol-tettiin
vilja ponttiin Ja miehiä
murhattiin Mutta Selkirk el lannis-tunut
Hän lähetti uusia siirtolaisia
mutta vastoinkäymiset Jatkuivat
Vihdoin hän lähti Itse Canadaan ot-taakseen
Johdon käsiinsä Ja lopet-taakseen
vihollisuudet Ennenkuin
hän ehti perille sai hän tiedon veri-löylystä
Joka oli toimeenpantu Se-ve- n
Oaks-nImies- ä seudussa palkal-la
Joka nykyisin on VVlnnlpegin
kaupunpin sydämessä Siirtolaisten
kimppuun oli hyökätty Ja heidät oli
tapettu viimeiseen mieheen - Mur- -
haajia ei milloinkaan saatu syyttee-seen
sillä valamiehet oli lahjottu
Yhtiön asiat Joutuivat lopuksi
ivlelsen mielenkiinnon kohteeksi
siltä kuin olisivat Croseilher a ? kohu
lisson aikonet viell kerran vaihtaa '
-
H
lOllft JWUl smini airi — - — -- !
Simpson U7S7— U6vi Hänet Ja yö-tiö- n
hallituksen muut Jäsenet kut-suttiin
Lontooseen antamaan seli-tyksen
Hudson Bay-yhti- ön hallinnas-ta
erikoiselle kuninkaalliselle komis-sionill- e
Simpson samoinkuin muut Hud
son-yhtiö- n miehet olivat aiU mieltä
että maa ei soveltunut viljeltäväksi
ja etU metsästys kärsisi Jo uusia
metoodeja soveliaisiin— Meidän vuo-sisadallamme
yhtiö on kumminkin
myynyt satoja tuhansia eekkeritA
maataan vilJlystarkoituklin Ja
niistä Canada nykyisin aa rään
tärkeimmistä vientituotteistaan Jo-ten
Simpson tovereineen oli väärässä
Kuuusteluissa kävi selville ettfi
paäaslallissU Intiaanit suorittivat
varsinaisen metsästyksen Yhtiön
lurklsvarastot olivat ostokeskuksia
Joihin intixanit toivat nahkoja Ja M
pSJii
M ftauskaa Joulua
ja
Osuustoiminnallista (Jutta Vuotta
Kaikille Jäsenilleen ja Asiakkailleen
POHJOIS-ONTARIO- N ALUEELLA
toivoo
KULUTTAJIEN OSUUSLIIKE SEN JOHTOKUNNAN
JÄSENET JA LIIKEPALVELIJAT:
Johtokunta:
Nestor Riihinen
A Heino
Jalmar Saarinen
J M Douglas
Pat jänner
C Kanerva
M Kautto
A Mattson
Ronald Mansfield
Kasvatus-komite- a :
Inga Alatalo
Maiju Riihinen
C V Sillanpää
V Ryhänen
Anni Filppula
A Mattson
A Manner
että
ja
siis
oli
Kun intiaani toi saaliinsa varastoon
se ensin laskettiin Ja luetteloitiin
oli
Kaikki muut turkikset arvioitiin sen
mukaan Kymmenen mysklrotan
nahkaa vastasi yhtä
kun taas ylul hopeaketun nah-ka
oli viiden arvoi-nen
Metsästäjä sai vastaavan mäy-rän
pieniä Joilla hän
yhtiön kaupoista sai vaihtaa Itsel-leen
kankaita vaatteita
veitsiä kirveitä ruutia Jne Yhdes-tä
kivääristä hän sai jättää 20
8 o 20 Mi
vilt1 hopeakettua veHsesta han mak-soi
kaksi jne
Tämän v 1S57 toimitetun tutki
muksen selviää edel
leen että yhfön oli
42 viisi läckkriä
7 55 Ja
noin 3f00 muuta tölästä Intiaane
ja arveltiin olevan n lttOoo
el käynyt Ilmi
-- ttelkö yhtiö olisi täyttänyt oikei-dellisi- a
Ja moraalisia
mutta tilli tultiin tnnen tuloK-se- n
että oli aikaansaatava tellairen
Johdon muutos että se vastasi ajan
DoliUUsla Ja muita vaatimuksie
Perustettiin uusi syndikaatti Joka
15 milj punnalla lunasti kalkki o-sakk- eet
Uusi yhtiö sai haltuunsa
vanhan yhtiön etuoikeudet Ja rmal
suudet Kauppa herätti närkästystä
yhtön virkamiesten keskuudessa Ca- -
nadasas lotka katsoivat tulleensa
myydyiksi Syntyi
mutta vähitellen myrsky tyyntyi Ja
kalkki Jatkui entiseen tapaan
Samaan aikaan Canadan hallitus
alkoi kiinnitti! huomiota asiaan S
piti sellaista olo-suhdetta
että "puolet mantereesta
alisi JakuvasU enllaeni erään per- -
Fred Griffen
Nelma
Doris
Red
Jack
C V
Veikko
Vera
Bill
Ivar Aalto
Matti
Lily Janson
A
Paul
Palveluskunta:
Jokainen aikaansa perheenemäntä
tehdessään ostoksensa Kuluttajien Osuusliikkees-tä
myös tukee liikettä joka hintasäännös-telyll- ä
tavaran laadun ensiluokkaisuudella valvoo
ostajiensa etuja Tehkäämme Kaikki Ostoksemme
liikkeestämme!
The Consumers Co-Operat- ive
Society Limited
TIMMINS PORCUPINE SCHUMACHER DOME MINE
kejärjestelmänä vaihtokauppa
Valhtoyksikkönä malavannahka
majavannah-ka- a
majavannahan
puunappulolta
puu-palikkaa
majavannahkai
puupalikkaa
pöytäkirjasta
palveluksessa
varastonhoitajaa
kirjanpitäjää matkustajaa
Tutkimuksessa
velvollisuuksi-aan
levottomuuksia
kestämättömänä
Johnson
Koskela
Gosselin
Mustato
Carbonneau
Pihlaja
Spencer
Valenius
Tolmoncn
Gosselin
Zuercher
seuraava tietää
samalla
SOUTH
Bamenttlpalan vuoksi Hudson Bay-yhtiö- n
alueissa Canada näki suuria
kehitysmahdollisuuksia Jotka cdcl
leen olivat käyttämättömiä ja jätti
vät käyttämättömiksi niin kauan
kun yhtiöllä oli etuoikeutensa
Ilrltannlan hallitus "11 samaa miel
tä nuoren siirtomaansa kanssa mut-ta
piti arveluttavana kajota yhton
200-vuQtlst- ln pyhiin oikeuksiin Ca-nada
jatkoi vastustaan ja kun siir-tomaa
v 1&G7 Juliatittlin dominioksi
oltiin päästy niin pitkälle että uu-den
osavaltion statuuteihln otettMr
pykälä Joka salli että Prinssi Itu-pertl- n
maa ao Hudson Bayyhtion
alue vastatsuudxsa saatiin liittää
Canadaan
Monen vaiheen Jllkeer yhtiö tie
tenkin taisteli kaikki muutoksia
vastaan saatiin aikaan roplmus
Jonka mukaan Canadan hallitus SOO
'00 punnan hinnasta osti yhtiön
kalkki alueet lukuunottamatta 45-O- M
eekkeriä Jotka uijaitsevat yhtiön
120 varastokeskuksen ympäristössä
Kauppamonopooll lakkautettiin
mutta yhtiö sai oikeuden harjoittia
liiketoimintaansa ilman ylimääräisiä
veroja
Näin oli Stlkirkln aloittama tais
telu päättynyt Ja koko Canada avoin-na
asutukselle
Kuten sanottu Jatkaa yhtiö edel
leenkin toimintaansa ollen maailman
suurin turkisliike
Yhdysvaltain armeija kokeilee
tankkien varustamista öljyllä ilmas-ta
käain laskuvarJorU-mlll- a
kumista tehty pusseja Jotka
ovat täytetyt gao!lnlIla UI Dietcl-öljyll- ä
Maan tutkijain ylitenä toivona on
saada selville milloin Panaman kan-a- s
nousi merestä
S Sillanpää
C M Haapanen
Mike Lehtisalo
Mary Hodson
Kenneth Soucie
Peter Sherbin
Antti Harri
Mary Toderan
John Kivistö
N Salminen
H Dillon
H Kohtala
Ed Hoclke
Aino Luoma
hän
omasta
pyssyjä
pudottamalla
-- ♦o5
Conant sai kiitokset
Kirkland Lakelta
1
Kltkland laken kultakaivosten vir-kailijain
ytidlst) on lähettänyt Onta-rion
maakuntahallituksen prokuraat-torille
(51) Conantllle kirjelmän jos-sa
yhdistys kiittää Conantln toimen-piteitä
turvallisuuden Ja järjestyksen
ylläpitämisestä Kirkland liken lak-koaluM-- lla
Ja selittää yhdistys etu
tämän toimenpiteen aiheuttamana on
30 ja 40 prosentin alilla lakkolaisia
palannut takaisin tyohon kaivoksille
lakkolaiset puolestaan seilttaiät et-tä
tyfthön palanneiden lukumäärä et
ole läheskään niin suuri kuin miksi
työnantajat sen Ilmoittavat Tilanne
Kirkland lakella jatkuu rauhallisena
lakkolaiset o at saaneet
Kspanji lopettanut laivaliik
keen Amerikaan
MadridisU ilmoitetuin ittä Ks-panj- an
hallituksen määräyksellä on
kaikki lalvakulku amenkalalslln
maihin lopetettu Syytä I ole
Joulukuusi on Yhdysvalloissa kes-kimäärin
viisi Jlksa pitkä Ja mak-saa
se yhdestä kolmeen dollariin sa-noo
eräs hallitukeen rneUävirkalliJa
Juustoja on vain 18 eri päälajia
mutta eri nimiä niillä on useampia
Yhdysvaltain armeija kokeile
punaisen värisen tomaattileivän
käyttämistä sitä varten tehtyyn tai
kinaan lisätään puuterimaitoa Ja to-maattlm- ehua
Ui kannutettuja t
I maatteja