0108a |
Previous | 22 of 40 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M
?'
k j r-t- i tt'-T- S (r
mu - LAUANT MAALIKUUN MP — JATUPOAY MAJICH M o
CONSUMETS SUPPLY
Ruokatavaraa Lihaa Hedelmiä Ja Vihanneksia yra
Soo'n Tunnettu Suomalainen Sekatavarakauppa
LATVANEN BROS
317 Wellington St West Puhelin 3036--7
SAULT STE MARIE ONT
PARHAIMMAT LAADUT
HALVIMMAT HINNAT!
Davis Clolhing Store
— "Soo'n Suurin Miesten Pukimo" —
KENKIÄ MIEHILLE JA POJILLE
Queen ja Bruce Sts Kulmassa Puh 1364
SAULT STE MARIE ONT
PÄXSIÄIS-TERVEHDY- S !
Asiakkaillemme
Edwards Hardware
24 Queen St East — Soo Ont
Rautatavaraa ja Taloustarpeita Maaleja ja Seinä
paperia sekä Monenlaisia Sähköesineitä ym
PÄÄSIÄISTERVEHDYS!
Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle Vapaa Sanalle!
Lock City Bottling Works
— Coca-Co- la ym Virvoitusjuomia —
VICTOR LÄHDE Omistaja
324 Bloor St IV — Puh 1123 — Soo Ont
jgJjL
7 JK?! ki'1
PÄÄSIÄIS-TERVEHDY- S!
S00DAIRY
(Soo'n Osuusmeijeri)
138 BRUCE ST
Sault Ste Marie
Ontario
Iloinen Pääsiäis-Tervehdy- s!
Suomalainen Osuuskauppa
Parhainta Laatua Ruokatavaraa
öljyä ja Gasoliinia
369 Hellinet on St West Puhelin 1810
SAULT STE MARIE ONT
Tarvitessanne huonekaluja tai mitä tahansa
rautakauppa-alaa- n kuuluvaa kysykää
James Street Hardware & Furniture
185—189 James St Sault Ste Marie Ont
— Puhelin 1833 —
Haara Kauppa 308 Korah Road — Puh 3249
"Connor" sähköpesukoneita "Kelvinator" Jäähdytti- -
jiä CC M polkupyöriä Empire rautauuneja
ja täydellinen varasto huonekaluja
TAYLOR BROS ELECTRIC
RADIO HEADQUARTERS
Puhella 1784 — 134 Gore St — Soo Oat
Snomalaisten Kulttuiiri-toiminnois- ta
Soo Out
Kirjoittanut "Taimari
Jos vertailee tämän mantereen
suomalaisten siirtolaisten kulttuuri
toimintaa yleensä niin huomaa että
kansallistunne yhteiskuntaelämän
ymmärtäminen Ja siitä Johtuvat aa-tevirtaukset
ovat olleet niitä siotii-ve- ji
Joiden vaikutuksesta ovat syn-tyneet
siirtolals-suomalalst- en h-teispyr-innöt
Kansallistunne Ja siitä
Johtuva seuraelämän tarve on epäi-lemättä
ollut voimakkain Ja yleisin
vaikutin kulttuuriharrastuksiin Si-vistystaso
Ja kasvatuksen takaama
harrastushalu ovat olleet t?keena
siitä kuinka tehokasta Ja tuloksia-tuottava- a
on yhteistoiminta ollut
Ensimmäiset kulttuuriharrastuk
set ovat useilla paikkakunnilla oi- -
eei verrattain korkeaa tasoa Ja
ovat ne olleet enempi epäitsekästä
harrastushalua kuin n-n- et Jälkeen- -
pKin esiintyneet t-uuriäan-
Lset haihat- telut
Viimeisten vuosien yllätykselliset
tapahtumat ovat meihin siirtolais-suomalaisiinkin
vuikultaneet ainakin
sen että huomattivan suuri ?nom-lrst- ö
meistä on rikanut tarkista-maan
kantaansa ja suhtautumiltaan
oleviin oloihin Ja elämään yleensä
Cbnrc tulleet huomaamaan että
en hosuttu a lm lottu paljon tyhjää
Iinaa On tehty surkeita erehrtyksa
Ja tultu monet kerrat katkerasti pet
tyneiksi niin pucli:ia kuin
Tiiman mantrroen suomalaisten
rurrimpia vikoja on o'lut se elUi on
pyritty parjaamia:] omaa kotimaa
tani Se on hyv'n ruma tapa! Sjc- -
nialiisilla el olui ollut se'laieen ai- hetta niinkään paljon kuin m nilla
nuilla kansallijuuksihi jotka oivat
oli sellaiseen alentuneet On nikra
jmrrärtää scllaia ihmisiä Jotka pi
tävät kuin kunnia-asianaa- n sen et-tä
osaavat häväistä sitä maata mis-tä
mistä ovat lähtöisin
Kommunistit ovat sellaista parjaus
ta enimmän harjoittaneet Ja harjoit-tavat
yhä vielä suuressa tyhmyy-dessään
He ovat sillä häpäisseet it
sensä Ja se tuottaa aina loppujen
lopuksi päinvastaista tuloksia kuin
he luulevat
SUU lähtien kun tämän mante
reen siirtolaissuomalaisten kulttuu
riharrastusten yhteyteen onnistui
vat petolliset tintteinä ratsastavat
keinottelijat kulottamaan vihan Ja
kateuden myrkkyä hyväuskoisten
kansalaistemme mieliin niin siltä
lähtien on valitettavan suu joukko
kulkenut petollisten ihintskurjuu-dell- a
keinott}i)iin talutusnuoransa
Suomalaistan varhaisemmat kvlt-tuuriharrastuk- uet
— kuten Ji alussa
mainitsimme - olivat todellisempia
epäitsekkäänpä ia keinottelusta va-paampia
Asla or niin vaikka agi
taattorit Ja prv a?andalitlt ovat
koettaneet sitä toiseksi väittää
Jo niin varhain kuin 1870-- 1 S80 or
ollut tämän mantereen suomalaisilla
omaalottesia kulttuuriharrastuksia
Suomalaisia torvisoittokuntia on
esim ollut keskivaltioissa ja län-nellä
niihin aikoihin Niitä on perus-tettu
mm ralttlu3- - Ja nuorisoseuro-jen
yhteyteen mutta on o'lut myös-kin
itsenäisiä soittokuntia Sivistyk-sellinen
kansallinen yhteenkuuluvai-suuden
tunne on epäilemättä ollut
kannustamassa tämänlaisia harras-tuksia
Sault Ste Marien suomalaisten
keskuudessa tiedämme olleen Jo pal
jon ennen vuosisatamme alkua kult
tuuripyrklmyksiä Itsenäinen suo
malainen soittokunta on täälläkin ol-lut
toiminnassa kolmisenkymmcnti
vuotta Sen Johtajana Ja vaalijana
on ollut Mr J Mahlamäki Hänen
puoleensa on käännytty aina mil-loin
torvimusiikkia on Juhlatilai-suuksiin
haluttu saada Soittokunta
"Sävel" onkin esiintynyt monissa
kansanjuhlissa y m yleisissä tilai
suuksissa aina raittmsseura "Pelas
tuksen Sankarin" toimintavuosilta
alkaen Se on nuhteettomasti seuran-nut
tämän paikkakunnan suomalais-ten
yleistä mielipidettä kulkien ns
kultaista keskitietä
Suomalaisten siirtolaisten valistus
harrastusten yhteydessä ei ole vil
jelty omintakeista kirjallista toi
mintaa niin paljon kuin olisi ollut
tarpeellista Ja suotavaa Niinpä kir-jallisia
yleispäteviä muistiinpanoja
löytvy suhteellisesti vähän siihen
nähden mitä on toimittu Ja valistuk-sellista
harrastusta ylläpidetty Soo'n
suomalaiset niinkuin monien mui-denkin
paikkakuntain ovat laimin-lyöneet
oman historiansa kirjoitta-misen
Tiedot yhteistoiminnoista Ja
yksilöistä ovat kiinnostavia jälki-maailmalle
Ja kirjoitettu sana on
vaskea vahvempaa
Nykyisyys johtuu menneisyydestä:
ja mitä arvoa on kansalla joka Ci
tunne menneisyyttään? Sivistyk-sellisellä
yhteistoiminnalla on oma
arvonsa aina vaikka se olisi mitta-suhteiltaan
pienempääkin siksipä
ne saavutukset olisi talletettava se
on kulttuuritoiminnan yksi oleelli-semmista
ehdoista
Parhaimpia kirjallisia muistoja o-v- at
ne jotka lähtevät vilpittömästä
mielestä joita ei ole ollut kannusta-massa
yksilöllinen kunnianhimo ei-kä
ryhmä-- tai puoluepyyteet Mutta
sellaisia tapaa vain harvemmin Tun-simme
erään sellaisen henkilön niil-tä
vuosilta jolloin Suomi-parja- us oli
kllhkeimmlllään Hän oli yksi niistä
harvoista joka jo silloin käsitti
asiat Juuri siten kuinka ne selvisivät
Sault Ste Marien Suomalaisia
Vs-- tPriSBBBBBBlLBBSBBBBBl
'''bsbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbW "' 4')?i-li4-
$
JsvbvbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV V0:' "f
iiBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBHBi
SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBs
SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
SaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBKK- '-
SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBwlMt
VBBSiBJJBJlBJJBiJBJJBlJBJJBiJBJBJlJBJBJiJBJBJlJBJBJiJBJBlJJBJBiJJBJBlJJBJiBJBJJlBJBJJiB1BlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBiBlBBiBBKBBBBB:BB~BBr- ~-
bbsEbbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbE
{
HbBbLJbBBLbB telBBBBBlKBlBBBBBBBt ]§ }BBWLbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV 1 W X TLbbKL HK V
IsallllllllllllllllllllllllllUkBlBBVkllllllllllllllllllllmr
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBn BBBBBBbIbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB?
SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV '"1kBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBK'
LIIIIIIIIIIIIIIIIIHilllllllllllllllllllllllllllllsHHPHf'
llBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBS9SfllM3BJffixtt '
ksBSklllllllllllllllHLBlHHBklllllllllsnPl LfcXNS
Sault 8t Marltn Ont raittluMtiirs "Pslattuksan aankarin" ent kakou
huons vuodelta 1MM Kuva on otettu kun talo oli saatu valmiiksi Xlrlm-mliM- nl
vassmmalU seisova mlos on teon Itstnllatn soittokunnan Johtaja
J Mahlamäki Pikkutyttö Joka Istuu lltlnsl sylissä on Ida Viinikainen
nyk Mrs R Eloranta Toiset kalkki ovat raltttusaturan silloista Jlsenlä
I
BBnnE 't-~i-}£-
V' BsSBBBBBa
BBBBBBBBBBBBBBBBfitt ~ Z 'SSBBBBBBBBBBBBBBBBBl
B 'dB'BBBBBBBBBBBBBBBBBBM
JUSSI PALOKANGAS
Ollut Vapaa Sanassa väliaikaisena
toimittajana pariinkin otteeseen Kir-joitellut
san?en paljon lehtemme pals-tolll- a
politiikasta kaunokirjallisiin
asti
suurimmalle osalle v:na 1939-4- 0
Tuo henkilö kuoli Jo ennrmmLn eiltä
ollut näkemässä toivomaansa yhteis-ymmärryksen
aikaa Hän oli kyke
nevä henkilö kulttuuritoiminnoissa
joka toiminta pyrki usein olemaan
perin kyseenalaisten ainesten kont-rollin
alla Mutta liäntä elähdytti ol-la
mukana valistushaira&tukslssa —
joita Jesuiittamaiset suomisyöjät sietiät vain rahanahneudessa
Hän rakasti kotimaataan niinkuin
valistuneen Ihmisen tulee tehdä
Eräät loppusäkeet kirjoittamastaan
runosta 'Suomelle' Jota ei ole Jul
kaistu (ja Joka on kirjoitettu nähtä-västi
kriitillisellä "heikkouden het
kellä") ovat todisteena siitä:
"sua rakastan Suomeni sana- -
tonna —
On ovesi vierailijalle avoinna
On sylisl hellä rrulle —Suomenmaa
"On luontosi ylpeän juhhisaa!
Oot köyhäri rikas— Suomenmaa"
Näin Pääsiäisen Ja muicen lähene
vien kevätjuhlien aikana on hyvä pa-lauttaa
mieliin kansallisromanttista
kauneusarvoja ja niitä perinteitä jot-ka
ikimuistettavina säilyvät polves-ta
polveen Niillä on viihdyttävä
lämmittävä vaikutus maaitmanran-toj-a
vaeltelevan siirtolaisenkin mie-leen
näinä raskaina aikoina
Ne leveät pohjaperusteet jotka Jo
Kalevalan ja Kantelettaren runoissa
on Suomen kansalle ikulstutettu
saavat omaamamme käsitteet yhä
elävämmlksl ja luonteenomaisiksi--Näi- tä
perinteitä tulkitsevat ja sel-ventävät
mm hyvät kotimaiset
draamat kuten "Lemmlnpoika" Ja
"Lalli ym Näytelmärunous onkin
lähimpänä kansaa Näyttämötoimin-taa
ovat Soo'n suomalaiset harrasta- -
Tyyne Mattila
Nestori Hietala
Katri Harju
Lempi Männikkö
Ida Hill
Helien Koivu
Art HiU
Gust Hakala
Sulo Oksa
Mtt yaskin pujon i harva katlmi_ vl Jott—ash—ijr—-iol—isi—tmäävlulä7 mW4nWIsWTs7M-- - naamme tu kolttuuritoiminU on
jatkunut urammrtn- - Sö
alulle Suftm! fii
tiliäkin oaikk!— _
Vlw£H]
nlisU yhteUtolmintaa j ?
k"y~k"e"nleuv~iä"an#n"mn tptal_jon etti
Se ajatus syntyi kuin iul tanlttU UlkoanJI __
agitaattorelta Se oli J
malalsen mielen ihrau jovT5
Sitti TelVOlliSUiir!! l
kln kotlmaatemme uhkaavaT
hetkellä Tämä itseksi- -
täinen ajatus pakoitt 1 plvia käytännöllisiä vT sen a-ustuk-sen
antamisen x
kes—kusteluiss„a paJnoekeuli krt!~ke
kynällä saunan iniii "
seetUurankoknoaoalniuinttai(sjiotkau ena?jk-y r_i?1j
cc euomaj KirKKorak-Mul- ts kerrassa) keskustelemaan ma'
isiiamumuieiuuteiahdälaviaanakuJiärrijestvä„wä '"5l
ui jonKa antamisen lUeVak
veivouisuuaekseen
Suomen Punaisen Rutm
yhdistys perustettiin --
" Tl
UmiasrersatsIKolliuvtm„toimS_iennaosnsa-n- yk"t-a' kvsia ta neljä ja puoli kuukautta
Tämän lyhyen ajan kuluu
myuiiiunut suuria oditt™
asiolU Ja tapahtumia N out Konaiuain jokaisen ticdosa
niistä malnltsftmintn pn hiaa i ia eikä ne sitäpaitsi kuulu
kirjoituksen yhteyteen
Täkäläisen Suomi-Avu- n v
ki el myöskään kuulu tl„jiJ
massa muodossa kerrcttavats j tää kun mainitsemme t h
nen Suomi-Ap- u on valinnut tJ
valhtajansa tälle Vapaa SuxA
on ensimmäinen ja tahdn bJ
ainoa orgaani Joka en asettasi
män lehden kannalle edes seip että on valinnut klrjeenn
tälle
vapaa oanaua on tilaa ia
Algoman piirissä pan saUi ] kaupungissa yli sata — Lih
lienee kaksinverroin tuo m&aiii
eräänlainen ennakkoluuloisina
vaa ihmisiä — etonkin näir1 ii
Sitä el oikeastaan l:äv ih=s
minc-nkää-n nykyisinä anxitalt
na aikoina Mutta enempi oU i
ihmetellä menneisyyttämme K
kulttuuriharrastuksemme dis : tanut runsaammin h paremn
delmlä Jos emme olisi kylvlnat
paljon tienoheen - Joita 1
maailman korpit vankset Ja i
ovat siemenenkin nokkineet
Mutta emme huoli lum
kunnan historia on taistelulea 1
tymysten historiaa — Me
kdcttaneet oarhaamme: lii
osa meistä joka on rehellisesjj
lessa mukana ollut valli
noissamme
Toivotamme tässä lopuin '
tystä kymmenvuotiaalle! Ja i
aisl uutta voimaa kantus t&i
ja valistuksen lippua korkeani
ta voimaa ja rohkeutta uuw
valheen Ja taantumuksen '
vastaan lotka ovat edesmense
koina tehneet tuhoja kulttel
lyksiemme vainioilla
KEVÄT-TERVEHDY- S!
Sault Ste Marien Laulukuoro
"Sinikoe
Hilja Laitonen
Aune Jokinen
Impi Nykänen
Sofia Pelandcr
Ellen Oksa
Alb Nenonen
Ed Kauppi
Wm Kortesmäki
Axel Sorsa
SAULT STE MARIE ONT
KEVÄT-TERVEHDY- S!
LEVON MEIJERI
— Puhtaita Meijerituotteita —
S B 9 An1f CM MarU Ont
Puhella 139 W5 F Levo OaW]
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 28, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1942-03-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000979 |
Description
| Title | 0108a |
| OCR text | M ?' k j r-t- i tt'-T- S (r mu - LAUANT MAALIKUUN MP — JATUPOAY MAJICH M o CONSUMETS SUPPLY Ruokatavaraa Lihaa Hedelmiä Ja Vihanneksia yra Soo'n Tunnettu Suomalainen Sekatavarakauppa LATVANEN BROS 317 Wellington St West Puhelin 3036--7 SAULT STE MARIE ONT PARHAIMMAT LAADUT HALVIMMAT HINNAT! Davis Clolhing Store — "Soo'n Suurin Miesten Pukimo" — KENKIÄ MIEHILLE JA POJILLE Queen ja Bruce Sts Kulmassa Puh 1364 SAULT STE MARIE ONT PÄXSIÄIS-TERVEHDY- S ! Asiakkaillemme Edwards Hardware 24 Queen St East — Soo Ont Rautatavaraa ja Taloustarpeita Maaleja ja Seinä paperia sekä Monenlaisia Sähköesineitä ym PÄÄSIÄISTERVEHDYS! Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle Vapaa Sanalle! Lock City Bottling Works — Coca-Co- la ym Virvoitusjuomia — VICTOR LÄHDE Omistaja 324 Bloor St IV — Puh 1123 — Soo Ont jgJjL 7 JK?! ki'1 PÄÄSIÄIS-TERVEHDY- S! S00DAIRY (Soo'n Osuusmeijeri) 138 BRUCE ST Sault Ste Marie Ontario Iloinen Pääsiäis-Tervehdy- s! Suomalainen Osuuskauppa Parhainta Laatua Ruokatavaraa öljyä ja Gasoliinia 369 Hellinet on St West Puhelin 1810 SAULT STE MARIE ONT Tarvitessanne huonekaluja tai mitä tahansa rautakauppa-alaa- n kuuluvaa kysykää James Street Hardware & Furniture 185—189 James St Sault Ste Marie Ont — Puhelin 1833 — Haara Kauppa 308 Korah Road — Puh 3249 "Connor" sähköpesukoneita "Kelvinator" Jäähdytti- - jiä CC M polkupyöriä Empire rautauuneja ja täydellinen varasto huonekaluja TAYLOR BROS ELECTRIC RADIO HEADQUARTERS Puhella 1784 — 134 Gore St — Soo Oat Snomalaisten Kulttuiiri-toiminnois- ta Soo Out Kirjoittanut "Taimari Jos vertailee tämän mantereen suomalaisten siirtolaisten kulttuuri toimintaa yleensä niin huomaa että kansallistunne yhteiskuntaelämän ymmärtäminen Ja siitä Johtuvat aa-tevirtaukset ovat olleet niitä siotii-ve- ji Joiden vaikutuksesta ovat syn-tyneet siirtolals-suomalalst- en h-teispyr-innöt Kansallistunne Ja siitä Johtuva seuraelämän tarve on epäi-lemättä ollut voimakkain Ja yleisin vaikutin kulttuuriharrastuksiin Si-vistystaso Ja kasvatuksen takaama harrastushalu ovat olleet t?keena siitä kuinka tehokasta Ja tuloksia-tuottava- a on yhteistoiminta ollut Ensimmäiset kulttuuriharrastuk set ovat useilla paikkakunnilla oi- - eei verrattain korkeaa tasoa Ja ovat ne olleet enempi epäitsekästä harrastushalua kuin n-n- et Jälkeen- - pKin esiintyneet t-uuriäan- Lset haihat- telut Viimeisten vuosien yllätykselliset tapahtumat ovat meihin siirtolais-suomalaisiinkin vuikultaneet ainakin sen että huomattivan suuri ?nom-lrst- ö meistä on rikanut tarkista-maan kantaansa ja suhtautumiltaan oleviin oloihin Ja elämään yleensä Cbnrc tulleet huomaamaan että en hosuttu a lm lottu paljon tyhjää Iinaa On tehty surkeita erehrtyksa Ja tultu monet kerrat katkerasti pet tyneiksi niin pucli:ia kuin Tiiman mantrroen suomalaisten rurrimpia vikoja on o'lut se elUi on pyritty parjaamia:] omaa kotimaa tani Se on hyv'n ruma tapa! Sjc- - nialiisilla el olui ollut se'laieen ai- hetta niinkään paljon kuin m nilla nuilla kansallijuuksihi jotka oivat oli sellaiseen alentuneet On nikra jmrrärtää scllaia ihmisiä Jotka pi tävät kuin kunnia-asianaa- n sen et-tä osaavat häväistä sitä maata mis-tä mistä ovat lähtöisin Kommunistit ovat sellaista parjaus ta enimmän harjoittaneet Ja harjoit-tavat yhä vielä suuressa tyhmyy-dessään He ovat sillä häpäisseet it sensä Ja se tuottaa aina loppujen lopuksi päinvastaista tuloksia kuin he luulevat SUU lähtien kun tämän mante reen siirtolaissuomalaisten kulttuu riharrastusten yhteyteen onnistui vat petolliset tintteinä ratsastavat keinottelijat kulottamaan vihan Ja kateuden myrkkyä hyväuskoisten kansalaistemme mieliin niin siltä lähtien on valitettavan suu joukko kulkenut petollisten ihintskurjuu-dell- a keinott}i)iin talutusnuoransa Suomalaistan varhaisemmat kvlt-tuuriharrastuk- uet — kuten Ji alussa mainitsimme - olivat todellisempia epäitsekkäänpä ia keinottelusta va-paampia Asla or niin vaikka agi taattorit Ja prv a?andalitlt ovat koettaneet sitä toiseksi väittää Jo niin varhain kuin 1870-- 1 S80 or ollut tämän mantereen suomalaisilla omaalottesia kulttuuriharrastuksia Suomalaisia torvisoittokuntia on esim ollut keskivaltioissa ja län-nellä niihin aikoihin Niitä on perus-tettu mm ralttlu3- - Ja nuorisoseuro-jen yhteyteen mutta on o'lut myös-kin itsenäisiä soittokuntia Sivistyk-sellinen kansallinen yhteenkuuluvai-suuden tunne on epäilemättä ollut kannustamassa tämänlaisia harras-tuksia Sault Ste Marien suomalaisten keskuudessa tiedämme olleen Jo pal jon ennen vuosisatamme alkua kult tuuripyrklmyksiä Itsenäinen suo malainen soittokunta on täälläkin ol-lut toiminnassa kolmisenkymmcnti vuotta Sen Johtajana Ja vaalijana on ollut Mr J Mahlamäki Hänen puoleensa on käännytty aina mil-loin torvimusiikkia on Juhlatilai-suuksiin haluttu saada Soittokunta "Sävel" onkin esiintynyt monissa kansanjuhlissa y m yleisissä tilai suuksissa aina raittmsseura "Pelas tuksen Sankarin" toimintavuosilta alkaen Se on nuhteettomasti seuran-nut tämän paikkakunnan suomalais-ten yleistä mielipidettä kulkien ns kultaista keskitietä Suomalaisten siirtolaisten valistus harrastusten yhteydessä ei ole vil jelty omintakeista kirjallista toi mintaa niin paljon kuin olisi ollut tarpeellista Ja suotavaa Niinpä kir-jallisia yleispäteviä muistiinpanoja löytvy suhteellisesti vähän siihen nähden mitä on toimittu Ja valistuk-sellista harrastusta ylläpidetty Soo'n suomalaiset niinkuin monien mui-denkin paikkakuntain ovat laimin-lyöneet oman historiansa kirjoitta-misen Tiedot yhteistoiminnoista Ja yksilöistä ovat kiinnostavia jälki-maailmalle Ja kirjoitettu sana on vaskea vahvempaa Nykyisyys johtuu menneisyydestä: ja mitä arvoa on kansalla joka Ci tunne menneisyyttään? Sivistyk-sellisellä yhteistoiminnalla on oma arvonsa aina vaikka se olisi mitta-suhteiltaan pienempääkin siksipä ne saavutukset olisi talletettava se on kulttuuritoiminnan yksi oleelli-semmista ehdoista Parhaimpia kirjallisia muistoja o-v- at ne jotka lähtevät vilpittömästä mielestä joita ei ole ollut kannusta-massa yksilöllinen kunnianhimo ei-kä ryhmä-- tai puoluepyyteet Mutta sellaisia tapaa vain harvemmin Tun-simme erään sellaisen henkilön niil-tä vuosilta jolloin Suomi-parja- us oli kllhkeimmlllään Hän oli yksi niistä harvoista joka jo silloin käsitti asiat Juuri siten kuinka ne selvisivät Sault Ste Marien Suomalaisia Vs-- tPriSBBBBBBlLBBSBBBBBl '''bsbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbW "' 4')?i-li4- $ JsvbvbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV V0:' "f iiBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBHBi SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBs SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB SaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBKK- '- SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBwlMt VBBSiBJJBJlBJJBiJBJJBlJBJJBiJBJBJlJBJBJiJBJBJlJBJBJiJBJBlJJBJBiJJBJBlJJBJiBJBJJlBJBJJiB1BlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBiBlBBiBBKBBBBB:BB~BBr- ~- bbsEbbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbE { HbBbLJbBBLbB telBBBBBlKBlBBBBBBBt ]§ }BBWLbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV 1 W X TLbbKL HK V IsallllllllllllllllllllllllllUkBlBBVkllllllllllllllllllllmr BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBn BBBBBBbIbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB? SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV '"1kBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBK' LIIIIIIIIIIIIIIIIIHilllllllllllllllllllllllllllllsHHPHf' llBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBS9SfllM3BJffixtt ' ksBSklllllllllllllllHLBlHHBklllllllllsnPl LfcXNS Sault 8t Marltn Ont raittluMtiirs "Pslattuksan aankarin" ent kakou huons vuodelta 1MM Kuva on otettu kun talo oli saatu valmiiksi Xlrlm-mliM- nl vassmmalU seisova mlos on teon Itstnllatn soittokunnan Johtaja J Mahlamäki Pikkutyttö Joka Istuu lltlnsl sylissä on Ida Viinikainen nyk Mrs R Eloranta Toiset kalkki ovat raltttusaturan silloista Jlsenlä I BBnnE 't-~i-}£- V' BsSBBBBBa BBBBBBBBBBBBBBBBfitt ~ Z 'SSBBBBBBBBBBBBBBBBBl B 'dB'BBBBBBBBBBBBBBBBBBM JUSSI PALOKANGAS Ollut Vapaa Sanassa väliaikaisena toimittajana pariinkin otteeseen Kir-joitellut san?en paljon lehtemme pals-tolll- a politiikasta kaunokirjallisiin asti suurimmalle osalle v:na 1939-4- 0 Tuo henkilö kuoli Jo ennrmmLn eiltä ollut näkemässä toivomaansa yhteis-ymmärryksen aikaa Hän oli kyke nevä henkilö kulttuuritoiminnoissa joka toiminta pyrki usein olemaan perin kyseenalaisten ainesten kont-rollin alla Mutta liäntä elähdytti ol-la mukana valistushaira&tukslssa — joita Jesuiittamaiset suomisyöjät sietiät vain rahanahneudessa Hän rakasti kotimaataan niinkuin valistuneen Ihmisen tulee tehdä Eräät loppusäkeet kirjoittamastaan runosta 'Suomelle' Jota ei ole Jul kaistu (ja Joka on kirjoitettu nähtä-västi kriitillisellä "heikkouden het kellä") ovat todisteena siitä: "sua rakastan Suomeni sana- - tonna — On ovesi vierailijalle avoinna On sylisl hellä rrulle —Suomenmaa "On luontosi ylpeän juhhisaa! Oot köyhäri rikas— Suomenmaa" Näin Pääsiäisen Ja muicen lähene vien kevätjuhlien aikana on hyvä pa-lauttaa mieliin kansallisromanttista kauneusarvoja ja niitä perinteitä jot-ka ikimuistettavina säilyvät polves-ta polveen Niillä on viihdyttävä lämmittävä vaikutus maaitmanran-toj-a vaeltelevan siirtolaisenkin mie-leen näinä raskaina aikoina Ne leveät pohjaperusteet jotka Jo Kalevalan ja Kantelettaren runoissa on Suomen kansalle ikulstutettu saavat omaamamme käsitteet yhä elävämmlksl ja luonteenomaisiksi--Näi- tä perinteitä tulkitsevat ja sel-ventävät mm hyvät kotimaiset draamat kuten "Lemmlnpoika" Ja "Lalli ym Näytelmärunous onkin lähimpänä kansaa Näyttämötoimin-taa ovat Soo'n suomalaiset harrasta- - Tyyne Mattila Nestori Hietala Katri Harju Lempi Männikkö Ida Hill Helien Koivu Art HiU Gust Hakala Sulo Oksa Mtt yaskin pujon i harva katlmi_ vl Jott—ash—ijr—-iol—isi—tmäävlulä7 mW4nWIsWTs7M-- - naamme tu kolttuuritoiminU on jatkunut urammrtn- - Sö alulle Suftm! fii tiliäkin oaikk!— _ Vlw£H] nlisU yhteUtolmintaa j ? k"y~k"e"nleuv~iä"an#n"mn tptal_jon etti Se ajatus syntyi kuin iul tanlttU UlkoanJI __ agitaattorelta Se oli J malalsen mielen ihrau jovT5 Sitti TelVOlliSUiir!! l kln kotlmaatemme uhkaavaT hetkellä Tämä itseksi- - täinen ajatus pakoitt 1 plvia käytännöllisiä vT sen a-ustuk-sen antamisen x kes—kusteluiss„a paJnoekeuli krt!~ke kynällä saunan iniii " seetUurankoknoaoalniuinttai(sjiotkau ena?jk-y r_i?1j cc euomaj KirKKorak-Mul- ts kerrassa) keskustelemaan ma' isiiamumuieiuuteiahdälaviaanakuJiärrijestvä„wä '"5l ui jonKa antamisen lUeVak veivouisuuaekseen Suomen Punaisen Rutm yhdistys perustettiin -- " Tl UmiasrersatsIKolliuvtm„toimS_iennaosnsa-n- yk"t-a' kvsia ta neljä ja puoli kuukautta Tämän lyhyen ajan kuluu myuiiiunut suuria oditt™ asiolU Ja tapahtumia N out Konaiuain jokaisen ticdosa niistä malnltsftmintn pn hiaa i ia eikä ne sitäpaitsi kuulu kirjoituksen yhteyteen Täkäläisen Suomi-Avu- n v ki el myöskään kuulu tl„jiJ massa muodossa kerrcttavats j tää kun mainitsemme t h nen Suomi-Ap- u on valinnut tJ valhtajansa tälle Vapaa SuxA on ensimmäinen ja tahdn bJ ainoa orgaani Joka en asettasi män lehden kannalle edes seip että on valinnut klrjeenn tälle vapaa oanaua on tilaa ia Algoman piirissä pan saUi ] kaupungissa yli sata — Lih lienee kaksinverroin tuo m&aiii eräänlainen ennakkoluuloisina vaa ihmisiä — etonkin näir1 ii Sitä el oikeastaan l:äv ih=s minc-nkää-n nykyisinä anxitalt na aikoina Mutta enempi oU i ihmetellä menneisyyttämme K kulttuuriharrastuksemme dis : tanut runsaammin h paremn delmlä Jos emme olisi kylvlnat paljon tienoheen - Joita 1 maailman korpit vankset Ja i ovat siemenenkin nokkineet Mutta emme huoli lum kunnan historia on taistelulea 1 tymysten historiaa — Me kdcttaneet oarhaamme: lii osa meistä joka on rehellisesjj lessa mukana ollut valli noissamme Toivotamme tässä lopuin ' tystä kymmenvuotiaalle! Ja i aisl uutta voimaa kantus t&i ja valistuksen lippua korkeani ta voimaa ja rohkeutta uuw valheen Ja taantumuksen ' vastaan lotka ovat edesmense koina tehneet tuhoja kulttel lyksiemme vainioilla KEVÄT-TERVEHDY- S! Sault Ste Marien Laulukuoro "Sinikoe Hilja Laitonen Aune Jokinen Impi Nykänen Sofia Pelandcr Ellen Oksa Alb Nenonen Ed Kauppi Wm Kortesmäki Axel Sorsa SAULT STE MARIE ONT KEVÄT-TERVEHDY- S! LEVON MEIJERI — Puhtaita Meijerituotteita — S B 9 An1f CM MarU Ont Puhella 139 W5 F Levo OaW] |
Tags
Comments
Post a Comment for 0108a
