Vapaa Sana, March 28, 1942

              I — IMI
Kirjoittanut Sven Stadius
& 1931 heräsi Suoden kon-"- U neidit Toini Paakkinen Kerttu
lrast s?-- Tjrontossa ajatus
ilui perustettava Jonkinlainen
unen keskuselin Joka toimisi
tee:Ji paikkakunnan eri suo-:e- n
seurojen seurakuntien ja
t( mintaryhrnlen välillä Tar- -
Uxän ajatuksen takana oh
ällamen Keskuselin ei ainoa- -
von Järjestää kaikki uoma- -
rire suuremmat kansalliset
ilaisuudet vaan etU st ehkä
Olen tulisi valkuttaman pa- -
yhteisymmärryksen Ja yh- -
juluvUsuuoen aiKaansaami- -
suomalaistemme keskuudessa
kkirjc uä kokcutsecn lähetet- -
likUe paikkakunnan suomalal-oim- ir
aryhmille kommunistisia
lukuunottamatta
timiehscni tuloksena tästä en- -
estä kokouksesta cli Toronton
laisen KeskustoimiKunnan pe- -
ninea Tämän toimikunnan en--
kksi Jäsenik3i tulivat: Toronton
ilaisejsta Kansallisseurasta her--
Ibivo tiarju Arvo Laiomaa ja
Pollari Suomen Voimasta her- -
Halmar Ollinkoski ja Eljas Sulk- -
foronton LauIumiehU herrat
lt Kaplas Yrjö Kansas ja Os- -
Karsikaa Toronton Natskuorov
vA-- ?
r
''"TSSxSI
näyttelyssä
laati VJ Kankainen
louvat Lyyli Heiskanen Rachel
Kerttu Harju Elina Kone
kini Karslkas neidit Kaisa Sahi- -
ja Siiri Sinkkonen herrat Au- -
August Kiplas Kainu
krvinainen Sven Stadius Oskar
Ikas Toivo Harju William Ko- -
Ollinkoski Esa Polla- -
bu:s Katajisto ja Yrjö
aivan enslmaisenä vuonna ryh- -
Jolta oi
emmin yksikään ryhmä Toron- -
olisi edes uskaltanut ajatella-Niinp- ä
rakennettiin cnsimäi- -
kerran Canadan
oma suomalainen
Canadian Exhibitio- -
joka on suurin vuotuinen kan
ien näyttely maailmassa Suo--
osasto herättt mitä suurinta
liota ja kävi sitä yli
näyttelyvierasta Sanomaleh- -
[olivat täynnä ylistäviä kirjol
la Suomesta Ja kaikki
jäsenet olivat iloisia Ja onnel
lomistuneita jopa monien mie--
loutariakln MutU stmrtmmat
loistartmmat
"yahiton lyhyessä historiassa o-ct- ket
YlioppUaskuiman Laula--
Finlandia Mieskuoron kon- -
[' Toronton Estoa AuditoriumU-Moltmmiss- a Ukasi
ijtiiitto oleville kuo--
ievoiaet rjmreat heidln mat- -
peltUmlseksl ja
Kanissa tapauksissa lornuun- -
Torontoa hieooin kon- -
Ivaa vumeistl silaa mvö--
[XuonnoUlsestikaaa ei Edistysliit- -
m voinut tehdt Joi--
nauxu en olisi
v
Heimola ia sun a„ivM „ uan sJysa sysyiia perusti — — s 11 ocjva il — ronton Suomal Evankelis-Luterailai- -'
XyUttto n" Risti
sesta (nykyinen Agri
colan Seurakunta) herrat Kaino S'
Parviainen Ja Sven Stadius Toi-mikunnan
ensimälsissä säännöissä
sanotaan muiden muassa ctti "edus-tetut
ryhmät sitoutuvat kannatta-maan
Ja avustamaan kaikkia Toron- -
ton kaupungin ja pltrU suomalaisten
yhteistä hyvää Ja edistymistä tar-koittavaa
toimintaa toimien siten
paremman yhteisymmärryksen ai-kaansaamiseksi
Toronton monialais-ten
keskuudessa" Tätä periaatetta
on tarkoin noudatetty aina tähän
päivään saakka ryhmä ryhmän Jäl-keen
on lähettänyt vakituiset edus-tajansa
ja yhteistyön saavutukset o- -
vat ylittäneet korkeimmat
kin toivomukset
Toiminnan alkuvuosina käytettiin
loronion suomalainen Kes-kustoimikunta
mutta maaliskuun
23 p:nä 1938 maakun-tahallituksen
puolesta virallinen lu-pakirja
Charter ja otettiin silloin
viralliseksi nimeksi Toronton
malainen Ensimälsinl
jäseninä Edistysliitossa Ja sen lupa-kirjaanomuks- en
allekirjoittajina oli- -
rrr'!
ti
„SSSiWvu r tblV?
+— vai
—
r
Uomalainen vanhanajan maalailtupa Toronton kansallisessa
taiteilija
Lappala
Hjalmar
Kangas
Edistysliitto tehUvlln
silrto-suomalal- s-
Ihistoriassa
National
katsomassa
Edistys- -
edesottamukset
J
tapauksissa
kyseessä
tstasnuksiea
ptljonktaa
edesottamuksia
seurakunnasta
kaikkien
myönnettiin
Edistysliitto
lisia siitä etU heidän yrityksensä
oli tuottanut Canadan suomalaisille
kunniaa Ja tehnyt Suomen enemmän
tunnetuksi tuhansille ja tuhansille
canadal isille Näitä näyttelyjä on
sen jälkeen järjestetty Joka vuosi
aina' syksyyn 194'j ja menesty
on aina ollut mitä fcuuremmolsln
Suomen hallitukien taholta annet-tiin
virallinen tunnustus tälle Edis-tyslilto- n
arvokkaalle työlle Ja sat
liitto viimeisinä vuosina jopa rahal-lista
apuakin Vaikkakin kalkki
näyttelyt rakennettiin vapaaehtoi-silla
työvoimilla herra V J Kankai-sen
etevällä taiteellisella ja Innostu-neella
Johdolla tulivat ne kuitenkin
joka vuosi maksamaan Edlstyliitol-l- e
monta sataa dollaria Rahat saa-tiin
kuitenkin aina kokoon talvikau
sina Järjestetyjen kansallisten Juh
lien Ja konserttien avulla
Edistysliiton Järjestämät kansalli
set juhlat kuten itsenäisyysjuhlat ja
Kalevalajuhlat ovat aina olleet hy- -
Suoman osasto Toronton kansallisessa näyttelystä
ollut tukemassa lojaalinen ja valu-va
enemmistö Toronton suomalaisia-- U
Olkoon tämä ainaiseksi tunnus-tukseksi
Toronton suomalaiselle siir-tokansalle
etu he ovat ymmärtä-neet
velvollisuutensa ja tahtoneet
olla mukana kaikissa niissä tehU-viss- ä
Jotka Edistysliitto heidän puo-lesU- sn
on Järjestänyt riedäkae
Suomen ja suomalaisten Maineen
laaksojen hlmaryydesU vuorten
huippujen valoon
Edistysliiton jäsenet ovat a!na sy-västi
käsittäneet ervo8lsuutensa
heidln uutU kotimaataan kohtaan
ja ovat he kalkissa tilaisuuksissa
yrittäneet teroittaa toisten siirto- -
UUAHT-MAALMKUUII-MP-
IMVUDAY MAHCH li tniu Toronton Suoma
isesta Edistysliitosta
suomalaistensa mieicen "kun-non
suomalainen tu'ee myöskin olla
kunnon Canadan suomalainen" So- -
W33
heU
nimeä
Suo
asti
että
aia-iadsn- m jonon umyi KOimaiii
sataa suomalaista naista NämA nai
set ovat jatkuvasti tehneet mitä suu- -
remmoUta Ja eräitsekkätrtä työtk
Englannin pommitucuhrten Canadan
sotavoimien Ja Suomen hätääkärsi-vien
hyväksi eikk ole epäilystäkään
siiU etteikö Juuri tämä heidän työn-sä
ole suuresti vaikuttanut siihen
hyvään käsitykseen suomalaisista
Joka Ullakin hetkellä vallitsee To-rontos- sa
kalkista sodista huolimatta
Mainittakoon että tämä sama ala-osasto
järjesti keväällä 1941 kuului-san
viulutaiteilijamme Heimo Haiton
konsertin Torontossa ja täyttyi Ea-ton
Auditorium tälläkin kertaa ääri-ään
myöten
Edistysliiton puheenjohtajana toi
mi alkuvuosina herra Kaino S Par-ivialn- en
ja viimeiset kolme vuotta
I herra August Kaplas on ansiokkaasti
i täyttänyt Umän viran Kurnlapu-heenjohtaja- na
ja johtavana sieluna
Edistysliiton perustamisesta asti on
ollut konsuli A K Graham Hänen
I muukin perheensä on ollut satapro-senttisesti
toiminnassa mukana rou
va Graham toimien Punaisen Ristin
ala-osast- on puheenjohtajana Ja nuo-i- ri
Bobby Graham viulullaan ilahdut
taen juhlatilaisuuksia suomalaisilla
sävelillä
Yhteisymmärryksen henki Edistys-liitoss- a
on ollut valtava On op'ttu
keskustelemaan Ja neuvottelemaan
yhteisistä asioista rauhallisesti Ja
ystävyydellä sekä antamaan toisina-jattelevien
mielipiteille ensaittua
kunnioitusta Mitään päätöstä ei olla
pantu UyUntöön jollei sen takana
ole ollut jäsenten yksimielisyys
Käytännöllisesti on opittu ymmär-Umää- n
että erimieiUyys hajoittaa
tasapuolisuus tasoittaa ja yksimieli-syys
yhdisUä Edistysliitoii jäsenet
ovat toisissaan löytäneet el ainoas
taan innokkaita yhteisten asiain
työntekljöiU vaan ennen kaikkea
tosiysUviä aina valmiina antamaan
parhaansa kaikki yhden ja yksi
kaikkien puolesta
Katsaus Long
Lakelle
Parhain onnittelu kymmenvuotiaal-le
Vapaa Sanalle täältä 1'itkältäjär-veltä- !
On ollut ilo seurata elosi pol-kua
näinä vaiherikkaina vuosina
Pienestä — saa sanoa lapsesta on
tullut Iso mies Reilun luonteesi ansi-osta
on tullut tämä ansio
Kymmenen vuotta tulee tänä ke-väänä
kuluneeksi siltä kun tänne val-mistui
tämä kuuluisa Farmershaall-kl- n
Vaiherikkaat ovat olleet polut
tälläkin alusta asti Ensin niin suuri-lukuisena
Jäsenmäärästä on silloin
tällöin jäänyt sivuun Joku paljon on
mennyt toimivia jäseniämme Ikiun-taa- n
maan multiin nukkumaan Uutte-ruudella
ovat ne Jäsenet jotka ovat
jaksaneet olla mukana näinkin pit-kän
taipaleen toimineet Pitkien mat-kojen
takaa ovat olleet aina valmiit
tehtävissään Näitä sitkeitä jäseniä
ovat Vik ke Mäkelä Mary ja Ilmari
M KU tlllrla 1a Alliin ItUsanen Anna
joista
i-lla- lsen on
™- -
kaan vilnapesää
Talvisin on haali ollut melkein kiinni
sillä täältä lähtee kaupun
kiin talveksi la talviset huvitkin on I
ollut vaikea säännöllisesti Järjestää ! lan
kun kesä tulee niin kyl-lä
silloin missä ollaan Kyl-lähän
tänne ajaakin kun tiekin on
kuin katua ja aina raln
parannetaan Paljon täällä orat pal-kat
muuttuneet kahdenkymmenen-viiden
vuoden ajalla Niin pitkiä ai-koja
on tilliä oltu Onhan silli ajal-la
ollut tuulta Jos tyvenUkln mutta
kaikki vaan on kestetty Iloineen js
surulneen
Ollithan slU paljonkin pakisemis-ta
Jätän kuitenkin toisten tehU-Täks- L
Toivon etU vielä nihdiln se-kin
pälvi kun lehti olisi
Se on kyllä mellU vanhem-milta
liikaa Va-paa
Sanan laajaa lukijakuntaa —M
Arabialaiset alkemistit nimittivät
"punaiseksi sulhaseksi" Ja ho-peaa
"liljsmorslameksr
mi--- '
MYÖSKIN 10-VUOTI-AS
" ' '"' i TTfirti UXr -- N J~fsLLLwr M - m i-&%- &
f jb "(4 — y "
Ylläolevana kuvasta nähdään Long Laken farmariyhdistyksen omistama
Fariners-haal- l jotta on muodottunut paikkakunnan nuoriton
Ja väen vallttuspyrlntBjen ketkut Long Laken farmarien
yhdlttys oli kymmenvuotias viime
keväänä Lautumme onnittelummel
Kirje British
Columbiasla
Jos minäkin vähän turisisin siihen
Vapaa Sanan Juhlanumeroon Joka
siellä kuuluu teillä olevan tekeillä
Kerronpahan vaikka siitä tu-lin
tämän Vapaan Sanan tunteinaan
Siltä on kulunut noin viisitoista vuot-ta
kun tähän maahan liri-tls- h
Columblaan Paikkakunta Jolle
saavuin oli suomalaisasutusta Olin
aina Suomessakin ollut lukuhaluinen
varsinkin tjöväen kirjallisuus Ja sa-nomalehdet
olivat minulle haluttua
lukemista Olin niiden vakituinen ti
laaja Kun sitten täällä Jäin
paikkakunnan asukkaaksi piä-tl- n tilata Jonkun t6äenlehden UI
hän alkaansaseuraava Ihminen voi
jäädä lehteä Huomasin että
ainut työvärnlehtl Jota tuli tälle
kontrille oli Vapaus Ajattelin no
se kai on sitten minunkin lehtenl
Tilasin sen Ilman enempää sillien
No niin Lehti saapuu
Rupesin mielenkiinnolla sitä luke-maan
ja tutkimaan Mutta suuri oli
hämmästksenl kun oletetun tjö-väenlehd- en
asemasta sainkin vain
Jonkun vieraan maan nialnostekeleen
Ja sen )hteydessä Suonien synnyin-maamme
haukuntaa ja halveksumis-ta
Sitä puhuteltiin "lahtari-Suomek-El- "
sille annettiin jos jonkinlaisia
nimityksiä Kn ollut mokomampaa
tybväenlehteä ennen nähnyt ja ajat-telin
että tämä mahtaa olla tämän
maan että sillä tavalla teh-dään
näistä suomalaisista kommunis-tisia
sataprosenttisia proletaareja
Olin jonkun verran mukana Suo-men
t)öäen riennoissa Tunsin koko
tarkkaan sen toimintaa ja siksipä en
voinutkaan sulautua yhteen °n
kanssa mitä tuo "paperi'' kertoi sillä
me Jokainen jotka tahdomme totuu-den
tunnustaa tiedämme ne saavu-tukset
mitkä Suomen työväenliike
on saavuttanut Mutta onkos tuo sa-mainen
"paperi" koskaan puhunut
puolellakaan sanalla Suomen olojen
puolustamiseksi El Päinvastoin se
on maalannut ne mitä synklmmln vä-rein
El ollut Ihme Jos Jotkut kieliset-kl- n
Suomen Ja Venäjän talvisodan ai-kana
ihmettelivät että millaisia Ih-mistä
ne suomalaiset oikein ovatkaan
kun omaa kansallisuuttaan ja syn-nyinmaataan
niin vihaavat Ja halvek-suvat
Vaikka olisi mitä muuta kan-sallisuutta
niin aina ne puoltavat o-m- aa
heimoaan Ja kansaansa
Ja niin siinä sitten kävi että olin
useamman vuoden Ilman lehteä Ti-lailin
Ja luin Suomen lehtiä Sattui
sitten paikkakunnalle tulemaan Joku
vieraspaikkakuntalainen Hänellä oli
mukanaan Joltakin Vapaa Sanan nu- -
Kt ti dif „i„ vtv I merolta minäkin sain yhden
"sllnl Katseltuani itä ajattelin et-Toiminta- mme jaan säästäneet Josta heille kiitos nt melkein nuor- - an 'uurl lehden jota kaivannut Puhtaasti "ial ten Iloihin Jäänyt Vaan hyvä näin-'ole- n "Uhinkaan dlkatuurioppl n kln Ainakin olemme parhaamme ko- -
ettaneet ettei haalistamme ole ain?-- ! HHstura Iljrv on pojat plUkU
pahlmpaa tullut
ihmisiä
mutta annas
tiedetään
kaupungin
JO-ruoti- at
luulen
toivotta Tervehdin
kulua
iipMHMIMP
tuomalaiten
vanhemman
kuinka
saavuin
vakitui-seksi
ilman
tu-tustumatta
"staill"
mjii„
vain sama suunta eueneenKiu ieu-- ]
dessämme toisellakin vuoslkymme-- I
neliä El oikeaan el vasempaan vaan
! eireu ccdi Kjtmihbwniitiin kannanval--
Nyt meillä on tilaisuus olla muka
na tukemassa hallitusta sodankäyn-nissä
011 mukavaa nyt viimeisten
hallituksen soUlalnabondlen myyn-nin
alksna huomata täällä etU el
tarvinnut peläU kommunistien vihaa
vaikka nllU ostikin kuten edellisellä
kerroilla silli nyt he ollvst Itsekin
mukana keholttamatsa nllti oU-maa- n
ainakin nimellisesti MutU
sattua etU stlni kommunistien hom-massa
piti palkkansa lanna sanan-lasku
etU paljon porua vihin villo-ja
Niin näytti ainakin Ulli perukal-la
käyneen El kuulu olleen rahaa
Ne niiden haukkumat "mannerhelmt-Iäiset- "
taaskin ostivat bondeja Ja
tuntuvasti silli he UeUvit etU ml-käi- n
uhraus el ole Ulsn suu rt Mei-dän
Uytyy klelUyty omlsU mka-vuukalstam-me
js Urpelstammekln
silli nyt on kysymyksessi meidän
elämimm Ja olemassaolomme Ml--
'%lA'Ovui£}v5': VX X "ÄSk --Ait _ _- -T Af ~A
syksynä ja haali on 10-vuoti- as tänä
tä vastassa on ulin kavala Ja voima-kas
vihollinen Sen voittamiseen tar-vitaan
meitä jokaista Näin rn aina-kl- n
jmmärtaä —Farmarin muija
Kirkland Lake Ont
Suomalaisten näitten i toiminnatta Canadan Punaisen
Ristin hyväktl
Punaisen Uistin hytäksl toimiva
kerhomme on kaikesta huolimatta
pysjnyt hengissä ainakin näihin as-ti
vaikka toiminnastaan ei ole lilan
suuila ääniä maailmalle päästän) t
Aika Jota elämme on epätasaista
Aina tapahtuu jotain suurta ihmis-ten
mieliä järkyttävää milloin kau-kana
merien takana milloin omilla
kohmui kiilamme Ja kun kerhomme
jäenlMo on kaiken aikaa ollut nilo--
IlplttllUIn ja pertaattsHtaaa — sa-kin
omaa mieltään nila Joskus nusiem
tapahtumien sattuessa on tullut pls-nl- ä
pientä sana-sotaa
mutta suurempaa aukkoa el olo
kuitenkaan niidenkään vuoksi Jouk-koomme
tullut Joskus on kyllä joku
jarsloitunutkln Jäsen pois tipahtanut
mutta näihin asti on aina uusiakin
tilalle tullut
Kerho on työskennellyt säännölli
sesti koko sodan ajan Niinpä voim
mekin hyvällä syyllä sanoa että tätä
joukkoa on Innostanut koko ajan sa-ma
asla: Canadan ja Englannin aut--
Itäminen Mitkään shuvaikuttect ei
vät ole olleet tekijöinä puoleen eikä
toiseen On niitä vielä meidänkin
O hmässämme ahkeria kutojia Ja om-pelijoita
joiden käsistä on lähtenyt
k)mmeniä "kaulahuiveja käslnepareja
Ja ommeltuja esineitä Määrätunnell-l- a
jotka t)öhuoneessa olemme et
niinkään paljoa olisi valmistunut
elleivät ahkerat kidet olisi kotona
valmistaneet
Tilasto viime maaliskuun puolivä-listä
lähtien osoittaa että tällä aikaa
on valmistettu siviilitarpeita seuraa-vasti:
Miesten aamutakkeja Ja "Jä-kettej- ä"
12 polkien housuja S paria
yöpukuja Ja yöpaitoja 30 hameita 40
naisten leninkejä S t)ttöjen lenlnkc- -
Jä monenlaisia 25 tilkkutäkkejä 9
ompelukerhon vii- - 1--
UI mi inlmUtPftu nn rl
määrä erilaista Fairaalatarpelta si-teitä
ym Kudottu on ICO kaulahui-via
105 paria käslm-lt- ä erilaista ft-malltjo-lden
päähineitä sukkia ym
Tilasto el näytä mahdollisesti oikein
suurelta mutta säännöllinen työjouk-ko
ei ole kovin suuri ja koneistakin
on ollut Joskus puute Mutta nyt
taas on S konetta
tilin että saapukaa Jäsenet joukolla
seuraavalla kerralla Tulkaa Ja tuo-kaa
napurin emäntä mukananne!
Klhän työtkään taas ole mitään val-keita
—Ester
Onnittelumme!
10-Vuotiaa-lle
Beaver Laken OsuustoimitaKlubi
Sana!
RRI VVorthington Ont
Iloinen FääsJäis-TerYehdy- s!
Fiankfs Nineis Snpplies
— Puhelin 6-69- 92 —
319 Eva Street Sudbury Ont
MVtilS
yhteentörmäyksiä
käytettävinämme
Vapaa Sanalle!
Eläköön Vapaa
Iloinen Tervehdys
1 0-Vuoti-aalle
Northern Retail Stoie
V KOSKI
48 Kirkland St Puhelin 144
KIRKLAND LAKE ONT
ONNITTELUMME VAPAA SANAN
10-VUOT- IS PÄIVÄLLE!
KINNUSEN SAUNA
SOUTH PORCUPINE ONT
Onnittelumme 10-Vuotia-alle
Vapaa Sanalle!
Lyydia ja Matti Rauhala
Box 698 South Porcupine Ont