0382a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No 93 1977 Tii$tl marratlc 22 p Tuesday Nov 22
aivu — vapaa sana MauaaaHOHKHaBMBi VAPAA SANA m [nti PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- ri Nevvapaper
eyer and Thursday by the
Vapaa Sait Press Limited Toronto Ontario
Poslal Cod M5V 2A6
PAUL ANONEN
UfcHO VERANKO Manager
LAURI TOIVIAINEN Editor
Rtynold CM Honorary Editor
Bualnett and Editorial Departments
400 Qo—a H W Toronto Ont M5V 2A8 Phone 368-772- 1 364581
Second class mall reglstratlon number 0329
SubacHpHon ratti In Canada:
Three Montha S100 — USA:
Three Montha $900 — Finland Year 12500
Long Dlstance Number: 416—368-772- 1
Single coples 35c
Raha ja
Mt on kiinnitetty niin suur-ta
huomiota työpaikkojen tur-vaamiseen
että näillä työpai-koilla
toimivien terveyden tur-vaaminen
on jäänyt jotenkin
taka-alall- e Ontariossa esimer-kiksi
on oppositiopuolueiden-kin
veto loppunut vaikka ta-kavuosina
me — varsinkin
NDP — puuttuivat Javan takaa
kiinni vaarallisiin puutteisiin
eri puolella provinssia
Sama koskee tietyssä mää-rin
muuta ympäristön
Raha on tärkeämpi kuin
terveys
Provinssin luonnonvaroin mi-nisteri
Frank Miller antoi hil-jattain
lausunnon jota hän o-li-si
toisissa taloudellisissa olo-suhteissa
tuskin antanut ei
varsinkaan puolueensa ollessa
vähemmistönä jnaakuntapar-lanicniiss- a
Tähän lausuntoon
on pjuttunut rpjös maan suu-rin
lehti Toronto Star
"Toiminta tiukempia teney-tiellist- ä
ja turvallisuusmää-räyksiä
kohden on viime vuosi-na
joskus alentanut teollisuu-temme
elinkelpoisuutta ja kil-pailukykyä"
Lait jotka työntekijäin cr
cyden turvaamiseksi sääde-tään
ovat säännöllisesti varo-vaisia
ja jättävät takaportteja
Osaksi tämä johtunee siitä
että monet yhtiöt täällä ovat
kaukoohjit tu ja - ulkomaisia
yhtiöitä Niiden pääkonttoreis-sa
pidetään jokaista ylimää-räistä
turhana ja
herkästi uhataan sulkea teh-das
jos yrittäjän olosuhteita
vaikeutetaan Saattaa olla että
maassa jossa yhtiön pääkont-tori
sijaitsee on jo tiukemmat
määräyikset myrkyllisten ainei-den
puhdistamisesta työnteki-jäin
hengittämästä ilmasta
kuin Ontariossa joten ci tiuk-ka
terveydensuojelu mitään
uutta niille olisi Amerikkalai-nenkin
lainsäädäntö on mo-nissa
suhteissa pcrusteeli-sempa-a
ellei oteta lukuun joi-takin
etelävaltioita Hallitus on
edistyn} ( kovin hitaasti asbest-i-
ja uraanikaivosten työolo-suhteiden
parantamisessa oli--
pa esimerkkejä tiettyjen tutki- -
musraporttien unohtumisista
hyllyllekin
Oppositio voisi tehdä jotain
sen eteen tuodun uuden työ-lurvallisuuslakivsity- ksen
sjh-tce- n
Kanadalaiset ammattilii-tot
na
eivät ole vhtäf herkkiä jä-sentensä
teneyttä suojaamaan
kuin eurooppalaiset El voi siis
sanoa cä kohtuuttomia vaati- - to
j-m- -i ' iiiim' i" 'i—"'H r_ muHMU__ Si MA ! kappaleelta vähintään
10
JA EGL4NKlNKJpi EN
- Cnlana taidoni Vapaa Sana Ftna Ltd M Queen St
uXtfffffftOMMMQl
Publlshed Tuesday
Prealdant
Pehkonen
suoje-lua
menoerää
Year 12100: SU Montha S12J:
Year $2300 Slx Month $1400
terveys
muksia olisi esitetty Tänä
pahana omaksutut uudet stan-dardit
vaikuttaisivat vasta seu-raavan
sukupolven tere}tecn
Esimerkiksi syövän kehitty-miseen
kuluu keskimäärin 20
vuotta
Sen jäljittäminen on siksi
vaikeata Tutkijat ovat tehneet
kuitenkin hyvää työtä osoit-taessaan
eri aineiden ja s}övän
välisiä jhteyksiä — paljon pa-rempaa
työtä kuin he tekivät
20 vuolla sitten jolloin tämän
päivän potilaat joutuivat näitä
aineita hengittämään Ellei
nyt jolloin on niin paljon tie-toa
terveydellisistä kysymyk-sistä
toimita tarmokkaammin
ei emää voida syyttää ainakaan
tietämättömyydestä
LAKE VVORTH FLORIDA
Lepokotiyhdistyksen
kuulumisia
Lepokotiyndislyksen vuosi-kokous
oli 8 päivä marraskuuta
Suomalaisella lepokodilla Pui
heenjolitaja Ano Katajisto lau-sui
kaikki edustajat tervetulleik-si
kokoukseen
Kokoukselle valittiin sihtee-riksi
Kustaa Karhu Johtaja
Lauri Karhinen selosti lepoko-timm-e
sisäisiä asioita kertoen
myös että arkkitehti oli mai-ninnut
piirustuksiin tulevan hiu-kan
muutoksia ja valmiiksi ra-kennuspiirustukset
saadaan
mahdollisesti tammikuussa
Talon asukas Mrs Salmi
kertoi talon asukkaiden olevan
tyytyväisiä oloonsa lepokodilla
Onni Lane kertoi että uusi
puhelinluettelo on jo kirjapai-no-s-a
ja ehken kuukauden si-sällä
tulee valmiina käyttöön
Puheenjohtaja Ano Katajis-J- o
luovutti paikkansa lausuen
kiitokset kaikille hyvästä yh-teistyöstä
menneen vuoden ai-kana
Kokoukselle valittiin pu-heenjohtajaksi
Oskari Sorsa
Valittiin virkailijat tulevalle
toimintav uodelle: Puheenjoh-tajaksi
Ano Katajisto varalle
Eino Keskinen toiseksi vara-puheenjo- ht
Onni Laine sihtee-riksi
Kustaa Karhu yarasihtee-riks- i
Ellen Nurminen rahas-tonhoitajaksi
Sam Miller va-ralle
Arvi Tokkola jäsenkirju-riks- i
Viola Karhu varalle Mee-ri
Palomäki Einanssikomitea:
Alinna Vilen sihteeri muut jä-senet
Viola Karhu Alarik Ar-vids- on
Sam Miller Ano Kala J't Ja mukana myös johtaja
Laun Karhinen Rakennustoimi-kunta:
Eino Keskinen Jaakko
Suorsa Niilo Kataja Paavo
Tuominen ja Ano Katajisto
Kukkarahojen kerääjä lilja
Carson Kirjeenvaihtajaksi Min- -
Vilen
Seuraava ikokous päätettiin
pitää joulukuun 15 päivä pik-kujoulun
merkeissä
Puheenjohtaja Ano Katajis-- '
kiitti johtokuntaa luotta--
~" r' — " ' taneiyv on t jossa Sen hinta
jäsentä sisältävälle nlimällc
OPISKEIJJQ114E
jti-j- v nvvm ia Pvallc-isi-n paremman kieli- -
W„ Toronto Ont M5V 2A
SUOMIN KIELIN OPISKELIJOILLE
pn saatavana kirjan FINNI"S_H FOR FOREIGNERS osa n n t
10
ENGLAKMIM KIFMHPPf nM u_j i -- __— hkklKks"?
f
mu ti cv
SOUTH PORCUPINE
Saalein seurakunta
Kuollut Timminsin St Ma-ryn
General Ho-piialjs- sa ku i
marraskuun 4 päivänä 1977 Mr
Pentti Ahonen Uin oli synty-nyt
Saarijärvellä ja ehti asua
n 20 vuotta Porcupinen alueel-la
työskennellen metsätöissä
ja viimeiset vuodet Dome Mines
Ltd:n palveluksessa Kuol-lessaan
hän oli 45-vuotl- as Ka-ipaamaan
jäi sisar Mrs Elmi
Scafidi Oaklandissa Kaliforni-assa
sisar Ja veli Suomessa
sekä yksi veli Ruotsissa
Viimeisen palveluksen vaina-jalle
suoritti pastori Taimo
Majalahti South Porcupincssa
marraskuun 10 päivänä suuren
suomalaisen ystävä- - ja tuttava-piirin
läsnäollessa
Ensi lauantaina marraskuun
26 päivänä klo 7 on Saalem-kirkoss- a
nuorten kokous jos
sa on mukana Hannu Vainio
sekä ryhmä nuoria Sault Sle
Mariesta Sunnutaina 27 päi
vänä on kokouksemme poikke-uksellisesti
klo 2 iltapäivällä
Tässä tilaisuudessa puhuu evan-kelista
Vainio sekä Soon nuo-ret
todistavat ja laulavat Ilta-kokousta
ei mainittuna päivänä
ole Evankelista Hannu Vainio
viipyy seurakuntamme keskuu-dessa
seuraavaan sunnuntaihin
saakka Tervetuloa kuuntele-maan
AA
KIRKLAND LAKE ONT
Tiistaina marraskuun 2V päi-vänä
klo 2 ip on hengellinen
kokous suomalaisella luterilai-sella
kirkolla Tässä tilaisuudes-sa
saamme kuulla nuoren evan-kelistan
Hannu Vainion Sault
Ste Mariesta puhuvan Mukana
on myös pastori Taimo Maja-lahti
South Porcupinesta Kaik-ki
suomalaiset ovat tcnetul-lcit- a
—AA
BBBBBalirBBBK
BBBBr wflBT BH VE v SajBBBBBT t ' M~t"m"K
' ' f s 'AA
BJIHkL- - -- '' fvi 'BBB
80-vuoti- as i
Marraskuun 1 --77 täytti 80
vuotta torontolainen rouva Aino
Huhtala Hän saapui Suomesta
Kanadaan vuonna 1926 asui
ensin Montrealissa sen jälkeen
pitkään Kapuskasingissa ja
nyttemmin Torontossa
nuiksesta ja lupasi tehdä par-haansa
kuluvana vuotena ko-timme
hyväksi
Johtaja Karhjnen myös kiit-ti
kaikkia hyvästä yhteistyönä
Talonmies Antero Nikuselle
myös johtokunta lausui par-haat
kiitoksensa
Käytettiin monia puheenvuo-roja
eri asioissa jo:sta selvittiin
kiitettävän yksimielisesti
Työmies-Eteenpäi- n ja Sointu-ku-oron
kahy iäisistä olivat
tuloa marraskuun JO päiyä $fW
Tulossa kahviaisia Jouhi-kuu- n
) päivä lesket joulukuun
22 päivä Alma Belto Joulu--
kuun 10 päivä on lepokodin ys- -
täyien myyjäiset lepokodilla
Toivomme jälleen yleisön kan-natusta
tavaraa on paljon ja
laini kuumana koko päivät-Lahjoituksi- a
sairasosastolle:
Talon asukas $J00 Ea JoIJey
$2000 $6 syntymäpäivänsä kun-niaksi
Michcns Leonardin
muistol!e Elina Rajaniemi $100
JJId4 Hendtlfkson V™ $600
Aili ja Axel Aunion kahviai
set lepokodil—la tuottivat 112042
Rak osaston tilillä on rahaa
J20000 —Minna Vilen
Ii
Gh)#—-
4 t It-Aik- re dHaaah i 11
N
V bb £ it at jV il
laaVftBBkT _ JPfcJi
H0W A FAMEDARTIST
ACHIEVED REALISM
The?odorB Gencaotw-i6ii- )
THE FRENCH ARTIST
ACHIEVED PEALISTIC EXPRESSIONS
OF H0Rf?CR BV USlMff ASA M0DEL
THEHEADOFATHIEP
SEVtRED BY THE GUILLOVNE
ii""""1iarr?rararXiaTjTMnjijL
Suomessa on tehty tämän
vujden aikana 30 pankkiryös-töä
Ruotsissa tänä vuonna 140
eli 50% enemmän kuin vuosi
sitten Ruotsalaiset ja suoma-laiset
pankit alkavat huoles-tu- a
Jo se on paljon ruotsalai-sille
ja suomalaisilJe niin mi-tä
mieltä ollaan omista luvuis-ta
Quebecin provinssissa jossa
on kujtisen miljoonaa ihmistä
on viimeisten kymmenen vuo-den
aikana tehty joka vuosi
keskimäärien 1 000 pankki-nöstö- ä
Jos numerot esite-tään
tasaisesti yli provins-sien
thdaän joka toisessa pan-kin
haarakonttorissa ryöstö
yhden vuoden aikana "Mont-realista
on tullut pankkiryöstä-jien
pääkaupjnki koko maail-massa"
sanoi montrcali lainen
pankkimies
Eikä -- iinä ole ikoko kuva
Ympäri Kanadaa ovat 'hiljaiset
pankkiryöstöt' yleistyneet Ka-valluksia
paljastuu tuhka ti-heään
kaikenlaisilla väärenne-tyillä
asiapapereilla nostetaan
varoja ja tilejä tohtoroidaan
Pankit ovat tehneet jotain
vähentääkseen niiden saalista
jot'a ojentavat kassalle she-kin
sijasta jotain aivan muu-ta
Kassanhoitajien ulottu-villa
on esimerkiksi vähem-män
rahaa Mitähän se auttaa
Ne jotka pankkeja ryöstä-mällä
elävät joutuvat vain
'käymään luukulla' tiheämmin
kun ennen kun saaliit vähene-vät
Levesque kyllästynyt
vuokranmaksuun
Quebec — Pääministeri Rene
Levesque sanoi väsyneensä
asumaan v uokra-asunnoss- a
jossa hänen on maksettava jat-kuvasti
kohoavaa vuokraa eikä
saa vuosien kuluessa mitään
katetta rahalleen Hän aikoo
ostaa kondominium-asunno- n
vanhasta Montrealista Hän sa-noi
tulevan asuntonsa hinnan-- k n — $50 000 '
Suomen verot
Helsinki — Suonien koko-naisveroaste
oli toissavuonna
kahdeksanneksi korkein OECD-maide- n
joukossa Kokonaisve-roaste
oli 376 prosenttia kan-santuotteesta
Korkein veroaste
oli Hollanissa 469 prosenttia }a
matalin Japanissa 202 prosent-tia
Jo viime vuonna Suomen
kokonaisveroaste kuitenkin
nousi 415 prosenttiin
57-VUOTI- AS
LESKIROUVA
haluga tutustua raittiiseen
leskiniieheen
Ary vast tl korjt
nimim
"Tavataan pian"
BdieretorAbt
LaalIaWjBBCfli
UUDJ %
k—aBaa-—----- --
"TTMet-v- i bbbbbbbbbbbb—bbbbbbbIäi - - I
6 1
Pakinapalsta
NEW GATE PRISON
IN WH1CH LöYnUSTS VJEZZ
CONFINED IM QMEaiCUT
DURlNfl THE REU3LUTI0N
KAS A F0RMER COPPER
MlNt 110 FEET&ELOkt
THE SUKFACg
7:'
domkeV
PErJSUiMS
OF THE n i FALKLAND
ISLAMDS
4CTUAUY
BRAY
a0avT##iaTM
Hallilasta syytettiin siitä et-tei
se tiedä eikä väiltäkään tie-tää
miten RCMP hoitaa tehtä-vänsä
Se puolustautuu sillä
että tunallisuuspoliiistä tuli-si
poliittinen jos hallitus-pjolu- e
valvoisi sitä kaiken ai-kaa
Kaikessa- - voidaan mennä ää-rimmäisyyksiin
Yhden puo-lueen
maissa turvallisuuspolii-si
on puolueen toinen käsi —
ja varsin kovaluinen kaiken li-säksi
Joskus on muissakin
maissa halilusten kiusaus käy-nyt
ylivoimaiseksi ja poliisilta
pyydetään mukavia pikku
palveluksia hallituspuolueen
hyväksi kuten tehtiin Nixonin
amerjkoissa
Oppositio ei ole löytänyt
RCMPtulklmuksissaan todis-teita
että Kanadan liberaalit
juoksuttaisivat valtion poliisia
omilla asioillaan
Äärimmäisyyteen voidaan
mennä jossain silmien ummis-tamlsessaki- n
Etelä-Afrika- n oi
keuden istunnossa saatiin
kuulla että mielipidevankia
oli kuljetetut alastomana ja la- -
juttomana maastoauton lavalla
750 mailia ja pidetty mielin- -
määrin kahleissa Miehen kuol-tua
oli tuomari
kysynyt tunallisuuspoliisin
päälliköltä oliko tällä näyt-tää
jotain lakia jossa sanottai-siin
että he voivat kohdella-vanki- a
tällä tavalla Tähän oli
tunallisuuspoliisi vastannut:
"Me emme toimi lain mukaan
Me työskentelemme omien
valtuuksiemme mukaan" Po- -
päälle että mertkää ja tehkää
parhaaksi näette Tä-mäntapainen
tilanne meillä on
Kanadassa onneksi kuitenkin
standardit erilaiset
Vatupassi
bbbbbbbhbkIbTiBbBVBV
HBLäfcijtiVai
faBBBBaBBBBBBBt&aTi~4b " --vis L"
r'-fjaajajaflfflfflf-flfflVa'f4
'BBklBBBBBEBBBBBMif
Maisteri RITVA HEIKKILÄ
Kansallisteatterin sihteeri
maist Ritva Heikkilä joka lu-ennoi
teatteritaiteesta Helsin-gin
yliopistossa saapuu Toron-toon
3011 johtaakseen 2— 5J2
pidettävää leattprbeminaarja
jqpka Kanadan Suomalainen
ivuiuuuniuiio ja rinnisn öocku
Clubin näyttelijät oyat järjes- -
täneet yhteistyössä kanadansuo- -
malaisille teatterinharrastajil- -
le Toisena ohjaajana toknij
ftiläissTirymcn Rein Andre
Torontosta
m
KYMMENEN VAARAN
Pienellä itsenä scllä maalla
kuten Suomella joka on kulke-nut
60 vuotta sodasta ja krii-sst- ä
toiseen mutta on vaikeam-pinakin
aikoina säilyttänyt o-m- an
hallitusjärjestelmänsä
kokemattomana ja säästynyt
miehitykseltä on pitänyt olla
muutakin kuin hyvää onnea
Suomen itsenäisyydellä on
ollut paljon pelastajia mutta
lähes kaikki ovat löytyneet
maan omien rajojen sisältä
Kansainvälisessä politiikassa ei
sellaista käsitettä kuin 'ystä-vyys'
tunneta Muiden valtioi- -
den politiikassa määräävät nii- -
den omat itsekkäät edut ja so--
tilasstratcgiassa tappioiden suh-de
saavutettavaan etuun
Anihanoin on ulkomaisilla
tunteilla ollut mitään vaiku-tusta
niiden poliittisiin päätök-siin
Yhtenä sellaisena voidaan
ehkä pitää sitä ettei Yhdysval-lat
julistanut sotaa Suomelle
vuonna 1941 tai vuoden 42 ai- - j
kupuolella koska amerikka-- }
iäisien tuntema sympatia suur-- j
ta juUisuutta saaneen talviso-dan
vuoksi nousi sellaisiin mit-toihin
että sisäpoliittisesti oli-si
ollut arveluttavaa julistaa
Sqomelle sotaa
Suomalaiset ovat pitäneet
historiansa aikana huolta siitä
ettei kukaan voi odottaa saa-vanpa
heiltä mitään ilmaiseksi
Suomi näytti sotilaalliselta tyh-jiöltä
vuonna 1939 ja lähellä
sitä se ehkä kansainvälisen
mittapuun mukaan olikin Neu-vostoliitto
uskoi marssittavansa
joukkonsa Helsinkiin muuta-massa
päivässä ja perustavansa
sinne cmigranttikommunistien
johtavan neuvostotasavallan
Eräiden myöhempien muistel-mien
mukaan Kremlin korkein
johto ei uskonut puna-armeija- n
joutuvan taisteluihin lain-kaan
Venäläisiltä löytyi Helsingin--
£'n kiltoja paraatiohjeita ja
muuta maeriaalia joka osoitti
kuinka varmana Suomen lu-histumista
pidettiin
Pravda kirjoitti 412-39- : "Puna-ar-meija
menee Suomeen
Suomen kansan avuksi Vain
Neuvostoliitto joka hylkää pe-riaatteessa
väkivaltaiset alu-ecnanastuk- set
ja kansojen or-juuttamisen
voi suostua aset- -
tamaan sotilaallisen mahtinsa
i _
men alueen laajantamiseen
Neuvostoliiton kustannuksel- - la" Tätä artikkelia on usein
käytetty todistettaessa että ve--
näläisten toiveet menKat ml- -
jon yli rajantarkistusten Oli
kvsymys 'Suomen säilymisestä
itsenäisenä valtiona ckä mis-tään
vähemmästä Suomen val-taamisesta
venäläiset luopui-vat
vata kun kävi selväksi et-tä
se tulee liian kalliiksi ja si-tä
paitsi vaajalliseksi suurpo-liittista
kehitystä ajatellen
Kurssille voi ilmoittautua
FSC:n toimitalolla 126 Manville
Rd Scarborough klo 9--10 jou-lukuun
2 päivänä Kurssi on
maksuton Ruokailu järjeste-tään
FSC:lla
Järjestäjät ovat voineet kut-sua
Secretary of Staten mää-rärahan
tunin 10 edustajaa eri
paikkakunnilta kuten Vancou-verista
Sudburystä Thunder
Paysta Sault S{e Mariesta ja
Montrealista Torontolaiset
näyttelijät ovat voineet tarjota
Kotimajoituksen osalle kutsu
tuista edustajista mutta apua
pyyaetaan myös muilta asiasta
kiinnostuneilta torontolaisilta
Jos voitte majoittaa näyttelijä- -
vieraan kurssin ajaksi otta--
kaa pikaisesti yhteys KS&n ti
sihteeriin Minna Kuuskoskeen
numeroon 757-974- 7
60
VUOTTA 1939—49
Hrustshev totesi muistelmis
saan (mikäli $e oli aito muistel-makirja)
että suomalaiset osoit-tautuivatkin
yllättävän hyvik-si
taistelijoiksi
Kun tarkastellaan Suomen
käymien taistelujen --merkitystä
on hyvä muistaa mitä mar-salkka
Stalin sanoi toisen maa-odmansod- an
aikana:
"Tämä sota ci ole samanlai-nen
kuin aikaisemmat se joka
valloittaa alueen saattaa myös
oman sosiaalisen järjestelmän--
_
Tvl-nfnr-n If sa siena 011iMdi1 jwv —
oman järjestelmänsä niin suvi
rellc alueelle kuin hänen ar-meijansa
Ei voi olla
toisin"
Suomi ja Englanti olivat ai-noat
sotaa käyneet maat Euroo-passa
joiden ci tarvinnut kes-tää
miehityksen kauhuja Sta-linin
sanoista tuli totta Kau-kaisin
paikka jonne puna-armeij- a
lippunsa toisessa maail-mansodassa
pystytti on yhä
Neuvostoliiton täydessä kont
rollissa Suomi säästyi koska
puna-armeija- n oli pantava tu-leen
kaikki voimansa ehtiäk-seen
Saksa-- I jaolle 194445 Joi
Suomen valloittaminen olisi
silloin käynyt niin helposti et-tei
se olisi hidastanut pääteh-tävää
Saksan kukistamista
se olisi myös mitä todennäköi-simmin
tapahtunut
Siihen voi lisätä että jos
Suomen valloittaminen olisi
käynyt helposti poliittisin kei-noin
40-luvu- n toisella puolis-kolla
sekin olisi todennäköi-sesti
tapahtunut samassa yhtey-dessä
jolloin Neuvostoliitto
hoiti 'läntiset turvallisuuson-gelmansa'
perinpohjaisesti Itä-Euroopa- ssa
ja sai paikallisten
kommunistien avulla täyden
vallan näissä maissa Suomes-sa
ei näin käynyt koska jäl-leen
oli vastarinta liian kova
Tällä kerralla sitä tarjosivat
sotilaiden sijasta sosiaalide-mokraatit
ja hidän ammatti-yhdistysliitton- sa
oikeistopuo-lueet
nimenomaan maalaisliit-t- a
ja prcssidentti Paasikivi jeka
tyyneydellään ja perustuslailli-sen
parlamentarismin noudat-tamisellaan
piti valtion raken-teen
ehjänä ja pakotti neuvos-toliittolaiset
kompromisseihin
jopa Stalinille niin tärkeässä
--Myöskin hän osoitti kevään --48
toiminnallaan kommunistisen
poliisilaitoksen ylimääräisten
aseiden takavarikainilla ja ar- -
meijan saattamisella valmius- -
tilaan että valtiovalta on val-mis
torjumaan päättäväisesti
aseelliset kaappau yritykset jos
suomalaiset kommunistit sel-laista
harkitsisivat Suomi ci
kypsynyt samalla tavalla kuin
jotkut muut Itä-Euroop- an
maat- -
Kymmenen vaarallisinta
vuotta — 1939-194- 9 — Suomen
historiassa päättyivät siihen
että suomalaiset jatkoivat itse-näisesti
oman maansa hallitse-mista
pohjoismaisen demokra-tian
periaatteiden mukaisesti
Täyttä kansainvälistä suveree-nisuutta
rajoittavat Pariisin
rauhansopimus ja Ystävyys- - ja
avunantosopimus Neuvostolii-ton
kanssa Suomen oli opitta-va
elämään näiden vuosien jäl-keen
todellisen suunallan rin-nalla
ja ottamaan sen toiveet
huomioon pidemmälle kuin se
ehkä ilman näitä sopimuksia
ottaisi Mutta kuten hiljat- -
tain todettiin eräässä kansain- -
välisessä kokouksessa myös
Neuvostoliiton oli mukaudut- -
tava siihen että Suomi säilyi- -
itsenäisyytensä joka ej kuu- -
Junut suunnitelmiin vuonna"
1939
liisillehän' yoidaan antea sum- - äl'tctfävaksf Suomen' itsenäi- - 'puolustussopimuksessa ysta-mittais- ef
tehtävät ia todeta syyden varmistamiseen ia Suo-- vjys" ja avunantosopimuksessa
niinkuin
ovat
jiBBBBBBBBBBBBHk
Äi
saavuttaa
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, November 22, 1977 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1977-11-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7002115 |
Description
| Title | 0382a |
| OCR text | No 93 1977 Tii$tl marratlc 22 p Tuesday Nov 22 aivu — vapaa sana MauaaaHOHKHaBMBi VAPAA SANA m [nti PRESS) Independent Flnnlsh-Canadla- ri Nevvapaper eyer and Thursday by the Vapaa Sait Press Limited Toronto Ontario Poslal Cod M5V 2A6 PAUL ANONEN UfcHO VERANKO Manager LAURI TOIVIAINEN Editor Rtynold CM Honorary Editor Bualnett and Editorial Departments 400 Qo—a H W Toronto Ont M5V 2A8 Phone 368-772- 1 364581 Second class mall reglstratlon number 0329 SubacHpHon ratti In Canada: Three Montha S100 — USA: Three Montha $900 — Finland Year 12500 Long Dlstance Number: 416—368-772- 1 Single coples 35c Raha ja Mt on kiinnitetty niin suur-ta huomiota työpaikkojen tur-vaamiseen että näillä työpai-koilla toimivien terveyden tur-vaaminen on jäänyt jotenkin taka-alall- e Ontariossa esimer-kiksi on oppositiopuolueiden-kin veto loppunut vaikka ta-kavuosina me — varsinkin NDP — puuttuivat Javan takaa kiinni vaarallisiin puutteisiin eri puolella provinssia Sama koskee tietyssä mää-rin muuta ympäristön Raha on tärkeämpi kuin terveys Provinssin luonnonvaroin mi-nisteri Frank Miller antoi hil-jattain lausunnon jota hän o-li-si toisissa taloudellisissa olo-suhteissa tuskin antanut ei varsinkaan puolueensa ollessa vähemmistönä jnaakuntapar-lanicniiss- a Tähän lausuntoon on pjuttunut rpjös maan suu-rin lehti Toronto Star "Toiminta tiukempia teney-tiellist- ä ja turvallisuusmää-räyksiä kohden on viime vuosi-na joskus alentanut teollisuu-temme elinkelpoisuutta ja kil-pailukykyä" Lait jotka työntekijäin cr cyden turvaamiseksi sääde-tään ovat säännöllisesti varo-vaisia ja jättävät takaportteja Osaksi tämä johtunee siitä että monet yhtiöt täällä ovat kaukoohjit tu ja - ulkomaisia yhtiöitä Niiden pääkonttoreis-sa pidetään jokaista ylimää-räistä turhana ja herkästi uhataan sulkea teh-das jos yrittäjän olosuhteita vaikeutetaan Saattaa olla että maassa jossa yhtiön pääkont-tori sijaitsee on jo tiukemmat määräyikset myrkyllisten ainei-den puhdistamisesta työnteki-jäin hengittämästä ilmasta kuin Ontariossa joten ci tiuk-ka terveydensuojelu mitään uutta niille olisi Amerikkalai-nenkin lainsäädäntö on mo-nissa suhteissa pcrusteeli-sempa-a ellei oteta lukuun joi-takin etelävaltioita Hallitus on edistyn} ( kovin hitaasti asbest-i- ja uraanikaivosten työolo-suhteiden parantamisessa oli-- pa esimerkkejä tiettyjen tutki- - musraporttien unohtumisista hyllyllekin Oppositio voisi tehdä jotain sen eteen tuodun uuden työ-lurvallisuuslakivsity- ksen sjh-tce- n Kanadalaiset ammattilii-tot na eivät ole vhtäf herkkiä jä-sentensä teneyttä suojaamaan kuin eurooppalaiset El voi siis sanoa cä kohtuuttomia vaati- - to j-m- -i ' iiiim' i" 'i—"'H r_ muHMU__ Si MA ! kappaleelta vähintään 10 JA EGL4NKlNKJpi EN - Cnlana taidoni Vapaa Sana Ftna Ltd M Queen St uXtfffffftOMMMQl Publlshed Tuesday Prealdant Pehkonen suoje-lua menoerää Year 12100: SU Montha S12J: Year $2300 Slx Month $1400 terveys muksia olisi esitetty Tänä pahana omaksutut uudet stan-dardit vaikuttaisivat vasta seu-raavan sukupolven tere}tecn Esimerkiksi syövän kehitty-miseen kuluu keskimäärin 20 vuotta Sen jäljittäminen on siksi vaikeata Tutkijat ovat tehneet kuitenkin hyvää työtä osoit-taessaan eri aineiden ja s}övän välisiä jhteyksiä — paljon pa-rempaa työtä kuin he tekivät 20 vuolla sitten jolloin tämän päivän potilaat joutuivat näitä aineita hengittämään Ellei nyt jolloin on niin paljon tie-toa terveydellisistä kysymyk-sistä toimita tarmokkaammin ei emää voida syyttää ainakaan tietämättömyydestä LAKE VVORTH FLORIDA Lepokotiyhdistyksen kuulumisia Lepokotiyndislyksen vuosi-kokous oli 8 päivä marraskuuta Suomalaisella lepokodilla Pui heenjolitaja Ano Katajisto lau-sui kaikki edustajat tervetulleik-si kokoukseen Kokoukselle valittiin sihtee-riksi Kustaa Karhu Johtaja Lauri Karhinen selosti lepoko-timm-e sisäisiä asioita kertoen myös että arkkitehti oli mai-ninnut piirustuksiin tulevan hiu-kan muutoksia ja valmiiksi ra-kennuspiirustukset saadaan mahdollisesti tammikuussa Talon asukas Mrs Salmi kertoi talon asukkaiden olevan tyytyväisiä oloonsa lepokodilla Onni Lane kertoi että uusi puhelinluettelo on jo kirjapai-no-s-a ja ehken kuukauden si-sällä tulee valmiina käyttöön Puheenjohtaja Ano Katajis-J- o luovutti paikkansa lausuen kiitokset kaikille hyvästä yh-teistyöstä menneen vuoden ai-kana Kokoukselle valittiin pu-heenjohtajaksi Oskari Sorsa Valittiin virkailijat tulevalle toimintav uodelle: Puheenjoh-tajaksi Ano Katajisto varalle Eino Keskinen toiseksi vara-puheenjo- ht Onni Laine sihtee-riksi Kustaa Karhu yarasihtee-riks- i Ellen Nurminen rahas-tonhoitajaksi Sam Miller va-ralle Arvi Tokkola jäsenkirju-riks- i Viola Karhu varalle Mee-ri Palomäki Einanssikomitea: Alinna Vilen sihteeri muut jä-senet Viola Karhu Alarik Ar-vids- on Sam Miller Ano Kala J't Ja mukana myös johtaja Laun Karhinen Rakennustoimi-kunta: Eino Keskinen Jaakko Suorsa Niilo Kataja Paavo Tuominen ja Ano Katajisto Kukkarahojen kerääjä lilja Carson Kirjeenvaihtajaksi Min- - Vilen Seuraava ikokous päätettiin pitää joulukuun 15 päivä pik-kujoulun merkeissä Puheenjohtaja Ano Katajis-- ' kiitti johtokuntaa luotta-- ~" r' — " ' taneiyv on t jossa Sen hinta jäsentä sisältävälle nlimällc OPISKEIJJQ114E jti-j- v nvvm ia Pvallc-isi-n paremman kieli- - W„ Toronto Ont M5V 2A SUOMIN KIELIN OPISKELIJOILLE pn saatavana kirjan FINNI"S_H FOR FOREIGNERS osa n n t 10 ENGLAKMIM KIFMHPPf nM u_j i -- __— hkklKks"? f mu ti cv SOUTH PORCUPINE Saalein seurakunta Kuollut Timminsin St Ma-ryn General Ho-piialjs- sa ku i marraskuun 4 päivänä 1977 Mr Pentti Ahonen Uin oli synty-nyt Saarijärvellä ja ehti asua n 20 vuotta Porcupinen alueel-la työskennellen metsätöissä ja viimeiset vuodet Dome Mines Ltd:n palveluksessa Kuol-lessaan hän oli 45-vuotl- as Ka-ipaamaan jäi sisar Mrs Elmi Scafidi Oaklandissa Kaliforni-assa sisar Ja veli Suomessa sekä yksi veli Ruotsissa Viimeisen palveluksen vaina-jalle suoritti pastori Taimo Majalahti South Porcupincssa marraskuun 10 päivänä suuren suomalaisen ystävä- - ja tuttava-piirin läsnäollessa Ensi lauantaina marraskuun 26 päivänä klo 7 on Saalem-kirkoss- a nuorten kokous jos sa on mukana Hannu Vainio sekä ryhmä nuoria Sault Sle Mariesta Sunnutaina 27 päi vänä on kokouksemme poikke-uksellisesti klo 2 iltapäivällä Tässä tilaisuudessa puhuu evan-kelista Vainio sekä Soon nuo-ret todistavat ja laulavat Ilta-kokousta ei mainittuna päivänä ole Evankelista Hannu Vainio viipyy seurakuntamme keskuu-dessa seuraavaan sunnuntaihin saakka Tervetuloa kuuntele-maan AA KIRKLAND LAKE ONT Tiistaina marraskuun 2V päi-vänä klo 2 ip on hengellinen kokous suomalaisella luterilai-sella kirkolla Tässä tilaisuudes-sa saamme kuulla nuoren evan-kelistan Hannu Vainion Sault Ste Mariesta puhuvan Mukana on myös pastori Taimo Maja-lahti South Porcupinesta Kaik-ki suomalaiset ovat tcnetul-lcit- a —AA BBBBBalirBBBK BBBBr wflBT BH VE v SajBBBBBT t ' M~t"m"K ' ' f s 'AA BJIHkL- - -- '' fvi 'BBB 80-vuoti- as i Marraskuun 1 --77 täytti 80 vuotta torontolainen rouva Aino Huhtala Hän saapui Suomesta Kanadaan vuonna 1926 asui ensin Montrealissa sen jälkeen pitkään Kapuskasingissa ja nyttemmin Torontossa nuiksesta ja lupasi tehdä par-haansa kuluvana vuotena ko-timme hyväksi Johtaja Karhjnen myös kiit-ti kaikkia hyvästä yhteistyönä Talonmies Antero Nikuselle myös johtokunta lausui par-haat kiitoksensa Käytettiin monia puheenvuo-roja eri asioissa jo:sta selvittiin kiitettävän yksimielisesti Työmies-Eteenpäi- n ja Sointu-ku-oron kahy iäisistä olivat tuloa marraskuun JO päiyä $fW Tulossa kahviaisia Jouhi-kuu- n ) päivä lesket joulukuun 22 päivä Alma Belto Joulu-- kuun 10 päivä on lepokodin ys- - täyien myyjäiset lepokodilla Toivomme jälleen yleisön kan-natusta tavaraa on paljon ja laini kuumana koko päivät-Lahjoituksi- a sairasosastolle: Talon asukas $J00 Ea JoIJey $2000 $6 syntymäpäivänsä kun-niaksi Michcns Leonardin muistol!e Elina Rajaniemi $100 JJId4 Hendtlfkson V™ $600 Aili ja Axel Aunion kahviai set lepokodil—la tuottivat 112042 Rak osaston tilillä on rahaa J20000 —Minna Vilen Ii Gh)#—- 4 t It-Aik- re dHaaah i 11 N V bb £ it at jV il laaVftBBkT _ JPfcJi H0W A FAMEDARTIST ACHIEVED REALISM The?odorB Gencaotw-i6ii- ) THE FRENCH ARTIST ACHIEVED PEALISTIC EXPRESSIONS OF H0Rf?CR BV USlMff ASA M0DEL THEHEADOFATHIEP SEVtRED BY THE GUILLOVNE ii""""1iarr?rararXiaTjTMnjijL Suomessa on tehty tämän vujden aikana 30 pankkiryös-töä Ruotsissa tänä vuonna 140 eli 50% enemmän kuin vuosi sitten Ruotsalaiset ja suoma-laiset pankit alkavat huoles-tu- a Jo se on paljon ruotsalai-sille ja suomalaisilJe niin mi-tä mieltä ollaan omista luvuis-ta Quebecin provinssissa jossa on kujtisen miljoonaa ihmistä on viimeisten kymmenen vuo-den aikana tehty joka vuosi keskimäärien 1 000 pankki-nöstö- ä Jos numerot esite-tään tasaisesti yli provins-sien thdaän joka toisessa pan-kin haarakonttorissa ryöstö yhden vuoden aikana "Mont-realista on tullut pankkiryöstä-jien pääkaupjnki koko maail-massa" sanoi montrcali lainen pankkimies Eikä -- iinä ole ikoko kuva Ympäri Kanadaa ovat 'hiljaiset pankkiryöstöt' yleistyneet Ka-valluksia paljastuu tuhka ti-heään kaikenlaisilla väärenne-tyillä asiapapereilla nostetaan varoja ja tilejä tohtoroidaan Pankit ovat tehneet jotain vähentääkseen niiden saalista jot'a ojentavat kassalle she-kin sijasta jotain aivan muu-ta Kassanhoitajien ulottu-villa on esimerkiksi vähem-män rahaa Mitähän se auttaa Ne jotka pankkeja ryöstä-mällä elävät joutuvat vain 'käymään luukulla' tiheämmin kun ennen kun saaliit vähene-vät Levesque kyllästynyt vuokranmaksuun Quebec — Pääministeri Rene Levesque sanoi väsyneensä asumaan v uokra-asunnoss- a jossa hänen on maksettava jat-kuvasti kohoavaa vuokraa eikä saa vuosien kuluessa mitään katetta rahalleen Hän aikoo ostaa kondominium-asunno- n vanhasta Montrealista Hän sa-noi tulevan asuntonsa hinnan-- k n — $50 000 ' Suomen verot Helsinki — Suonien koko-naisveroaste oli toissavuonna kahdeksanneksi korkein OECD-maide- n joukossa Kokonaisve-roaste oli 376 prosenttia kan-santuotteesta Korkein veroaste oli Hollanissa 469 prosenttia }a matalin Japanissa 202 prosent-tia Jo viime vuonna Suomen kokonaisveroaste kuitenkin nousi 415 prosenttiin 57-VUOTI- AS LESKIROUVA haluga tutustua raittiiseen leskiniieheen Ary vast tl korjt nimim "Tavataan pian" BdieretorAbt LaalIaWjBBCfli UUDJ % k—aBaa-—----- -- "TTMet-v- i bbbbbbbbbbbb—bbbbbbbIäi - - I 6 1 Pakinapalsta NEW GATE PRISON IN WH1CH LöYnUSTS VJEZZ CONFINED IM QMEaiCUT DURlNfl THE REU3LUTI0N KAS A F0RMER COPPER MlNt 110 FEET&ELOkt THE SUKFACg 7:' domkeV PErJSUiMS OF THE n i FALKLAND ISLAMDS 4CTUAUY BRAY a0avT##iaTM Hallilasta syytettiin siitä et-tei se tiedä eikä väiltäkään tie-tää miten RCMP hoitaa tehtä-vänsä Se puolustautuu sillä että tunallisuuspoliiistä tuli-si poliittinen jos hallitus-pjolu- e valvoisi sitä kaiken ai-kaa Kaikessa- - voidaan mennä ää-rimmäisyyksiin Yhden puo-lueen maissa turvallisuuspolii-si on puolueen toinen käsi — ja varsin kovaluinen kaiken li-säksi Joskus on muissakin maissa halilusten kiusaus käy-nyt ylivoimaiseksi ja poliisilta pyydetään mukavia pikku palveluksia hallituspuolueen hyväksi kuten tehtiin Nixonin amerjkoissa Oppositio ei ole löytänyt RCMPtulklmuksissaan todis-teita että Kanadan liberaalit juoksuttaisivat valtion poliisia omilla asioillaan Äärimmäisyyteen voidaan mennä jossain silmien ummis-tamlsessaki- n Etelä-Afrika- n oi keuden istunnossa saatiin kuulla että mielipidevankia oli kuljetetut alastomana ja la- - juttomana maastoauton lavalla 750 mailia ja pidetty mielin- - määrin kahleissa Miehen kuol-tua oli tuomari kysynyt tunallisuuspoliisin päälliköltä oliko tällä näyt-tää jotain lakia jossa sanottai-siin että he voivat kohdella-vanki- a tällä tavalla Tähän oli tunallisuuspoliisi vastannut: "Me emme toimi lain mukaan Me työskentelemme omien valtuuksiemme mukaan" Po- - päälle että mertkää ja tehkää parhaaksi näette Tä-mäntapainen tilanne meillä on Kanadassa onneksi kuitenkin standardit erilaiset Vatupassi bbbbbbbhbkIbTiBbBVBV HBLäfcijtiVai faBBBBaBBBBBBBt&aTi~4b " --vis L" r'-fjaajajaflfflfflf-flfflVa'f4 'BBklBBBBBEBBBBBMif Maisteri RITVA HEIKKILÄ Kansallisteatterin sihteeri maist Ritva Heikkilä joka lu-ennoi teatteritaiteesta Helsin-gin yliopistossa saapuu Toron-toon 3011 johtaakseen 2— 5J2 pidettävää leattprbeminaarja jqpka Kanadan Suomalainen ivuiuuuniuiio ja rinnisn öocku Clubin näyttelijät oyat järjes- - täneet yhteistyössä kanadansuo- - malaisille teatterinharrastajil- - le Toisena ohjaajana toknij ftiläissTirymcn Rein Andre Torontosta m KYMMENEN VAARAN Pienellä itsenä scllä maalla kuten Suomella joka on kulke-nut 60 vuotta sodasta ja krii-sst- ä toiseen mutta on vaikeam-pinakin aikoina säilyttänyt o-m- an hallitusjärjestelmänsä kokemattomana ja säästynyt miehitykseltä on pitänyt olla muutakin kuin hyvää onnea Suomen itsenäisyydellä on ollut paljon pelastajia mutta lähes kaikki ovat löytyneet maan omien rajojen sisältä Kansainvälisessä politiikassa ei sellaista käsitettä kuin 'ystä-vyys' tunneta Muiden valtioi- - den politiikassa määräävät nii- - den omat itsekkäät edut ja so-- tilasstratcgiassa tappioiden suh-de saavutettavaan etuun Anihanoin on ulkomaisilla tunteilla ollut mitään vaiku-tusta niiden poliittisiin päätök-siin Yhtenä sellaisena voidaan ehkä pitää sitä ettei Yhdysval-lat julistanut sotaa Suomelle vuonna 1941 tai vuoden 42 ai- - j kupuolella koska amerikka-- } iäisien tuntema sympatia suur-- j ta juUisuutta saaneen talviso-dan vuoksi nousi sellaisiin mit-toihin että sisäpoliittisesti oli-si ollut arveluttavaa julistaa Sqomelle sotaa Suomalaiset ovat pitäneet historiansa aikana huolta siitä ettei kukaan voi odottaa saa-vanpa heiltä mitään ilmaiseksi Suomi näytti sotilaalliselta tyh-jiöltä vuonna 1939 ja lähellä sitä se ehkä kansainvälisen mittapuun mukaan olikin Neu-vostoliitto uskoi marssittavansa joukkonsa Helsinkiin muuta-massa päivässä ja perustavansa sinne cmigranttikommunistien johtavan neuvostotasavallan Eräiden myöhempien muistel-mien mukaan Kremlin korkein johto ei uskonut puna-armeija- n joutuvan taisteluihin lain-kaan Venäläisiltä löytyi Helsingin-- £'n kiltoja paraatiohjeita ja muuta maeriaalia joka osoitti kuinka varmana Suomen lu-histumista pidettiin Pravda kirjoitti 412-39- : "Puna-ar-meija menee Suomeen Suomen kansan avuksi Vain Neuvostoliitto joka hylkää pe-riaatteessa väkivaltaiset alu-ecnanastuk- set ja kansojen or-juuttamisen voi suostua aset- - tamaan sotilaallisen mahtinsa i _ men alueen laajantamiseen Neuvostoliiton kustannuksel- - la" Tätä artikkelia on usein käytetty todistettaessa että ve-- näläisten toiveet menKat ml- - jon yli rajantarkistusten Oli kvsymys 'Suomen säilymisestä itsenäisenä valtiona ckä mis-tään vähemmästä Suomen val-taamisesta venäläiset luopui-vat vata kun kävi selväksi et-tä se tulee liian kalliiksi ja si-tä paitsi vaajalliseksi suurpo-liittista kehitystä ajatellen Kurssille voi ilmoittautua FSC:n toimitalolla 126 Manville Rd Scarborough klo 9--10 jou-lukuun 2 päivänä Kurssi on maksuton Ruokailu järjeste-tään FSC:lla Järjestäjät ovat voineet kut-sua Secretary of Staten mää-rärahan tunin 10 edustajaa eri paikkakunnilta kuten Vancou-verista Sudburystä Thunder Paysta Sault S{e Mariesta ja Montrealista Torontolaiset näyttelijät ovat voineet tarjota Kotimajoituksen osalle kutsu tuista edustajista mutta apua pyyaetaan myös muilta asiasta kiinnostuneilta torontolaisilta Jos voitte majoittaa näyttelijä- - vieraan kurssin ajaksi otta-- kaa pikaisesti yhteys KS&n ti sihteeriin Minna Kuuskoskeen numeroon 757-974- 7 60 VUOTTA 1939—49 Hrustshev totesi muistelmis saan (mikäli $e oli aito muistel-makirja) että suomalaiset osoit-tautuivatkin yllättävän hyvik-si taistelijoiksi Kun tarkastellaan Suomen käymien taistelujen --merkitystä on hyvä muistaa mitä mar-salkka Stalin sanoi toisen maa-odmansod- an aikana: "Tämä sota ci ole samanlai-nen kuin aikaisemmat se joka valloittaa alueen saattaa myös oman sosiaalisen järjestelmän-- _ Tvl-nfnr-n If sa siena 011iMdi1 jwv — oman järjestelmänsä niin suvi rellc alueelle kuin hänen ar-meijansa Ei voi olla toisin" Suomi ja Englanti olivat ai-noat sotaa käyneet maat Euroo-passa joiden ci tarvinnut kes-tää miehityksen kauhuja Sta-linin sanoista tuli totta Kau-kaisin paikka jonne puna-armeij- a lippunsa toisessa maail-mansodassa pystytti on yhä Neuvostoliiton täydessä kont rollissa Suomi säästyi koska puna-armeija- n oli pantava tu-leen kaikki voimansa ehtiäk-seen Saksa-- I jaolle 194445 Joi Suomen valloittaminen olisi silloin käynyt niin helposti et-tei se olisi hidastanut pääteh-tävää Saksan kukistamista se olisi myös mitä todennäköi-simmin tapahtunut Siihen voi lisätä että jos Suomen valloittaminen olisi käynyt helposti poliittisin kei-noin 40-luvu- n toisella puolis-kolla sekin olisi todennäköi-sesti tapahtunut samassa yhtey-dessä jolloin Neuvostoliitto hoiti 'läntiset turvallisuuson-gelmansa' perinpohjaisesti Itä-Euroopa- ssa ja sai paikallisten kommunistien avulla täyden vallan näissä maissa Suomes-sa ei näin käynyt koska jäl-leen oli vastarinta liian kova Tällä kerralla sitä tarjosivat sotilaiden sijasta sosiaalide-mokraatit ja hidän ammatti-yhdistysliitton- sa oikeistopuo-lueet nimenomaan maalaisliit-t- a ja prcssidentti Paasikivi jeka tyyneydellään ja perustuslailli-sen parlamentarismin noudat-tamisellaan piti valtion raken-teen ehjänä ja pakotti neuvos-toliittolaiset kompromisseihin jopa Stalinille niin tärkeässä --Myöskin hän osoitti kevään --48 toiminnallaan kommunistisen poliisilaitoksen ylimääräisten aseiden takavarikainilla ja ar- - meijan saattamisella valmius- - tilaan että valtiovalta on val-mis torjumaan päättäväisesti aseelliset kaappau yritykset jos suomalaiset kommunistit sel-laista harkitsisivat Suomi ci kypsynyt samalla tavalla kuin jotkut muut Itä-Euroop- an maat- - Kymmenen vaarallisinta vuotta — 1939-194- 9 — Suomen historiassa päättyivät siihen että suomalaiset jatkoivat itse-näisesti oman maansa hallitse-mista pohjoismaisen demokra-tian periaatteiden mukaisesti Täyttä kansainvälistä suveree-nisuutta rajoittavat Pariisin rauhansopimus ja Ystävyys- - ja avunantosopimus Neuvostolii-ton kanssa Suomen oli opitta-va elämään näiden vuosien jäl-keen todellisen suunallan rin-nalla ja ottamaan sen toiveet huomioon pidemmälle kuin se ehkä ilman näitä sopimuksia ottaisi Mutta kuten hiljat- - tain todettiin eräässä kansain- - välisessä kokouksessa myös Neuvostoliiton oli mukaudut- - tava siihen että Suomi säilyi- - itsenäisyytensä joka ej kuu- - Junut suunnitelmiin vuonna" 1939 liisillehän' yoidaan antea sum- - äl'tctfävaksf Suomen' itsenäi- - 'puolustussopimuksessa ysta-mittais- ef tehtävät ia todeta syyden varmistamiseen ia Suo-- vjys" ja avunantosopimuksessa niinkuin ovat jiBBBBBBBBBBBBHk Äi saavuttaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 0382a
