Vapaa Sana, June 05, 1943

              u
fMf
I'
'A
Kn $
t
3
l IS
i--
v'
I
u
% VU2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlah-Canadla- ii
Naurapapar
Pubtlthtd avary Tueaday Thura-dt-y
and Saturday by Tha Vapaa
Sana Preee Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvatt AddrtM of Praaidant:
4 8oho St Toronto Ont
Business and Edltorlal Depart- -
menu:
260 8pidlna Ave Toronto Ont
Phono WA 7721
Reglatered aa aaeond-elaa- t mattar
Itth at tha Port
Office Paitartmcnt Ottawa Ont
Subscrlptlon rates In Canada and
United 8ttea: Per Year : J
Montha 1200 Three Montha SU
In other Countrlee: Per Year 1600
8lx Montha $250
Vastustaa sotaa
Suomea vastaan
Tämän viikon tiistaina Yhdysval-- 1
tain koneressln Istunnossa nousi pu-humaan
konpressimies Pittenger re-publikaani
Ja tuomitsi hän puhees-sa- n
yritykset sodan Julistamiseksi
Suomea vastaan Puheensa aiheen
oli hän saanut siitä kun p?ri sataa
amerikalaista olivat lähettäneet
presidentti RoDseveltllle anomusklr-Jelmä- n
Jossa vaaditaan Yhdysvalto-ja
julistamaan sota Suomea vastaan
Kun suomalaiset tälläkin puolen ra-jaa
seuraavat mieleenkiinnolla Yh-dysvaltojen
Ja Suomen välisten suh-teiden
kehittymistä niin lainaamme
hänen puheestaan muutamia kohtia
osoittamaan mitä mainittu kongres-aimle- s
Pittenger ajattelee nln Suo-men
asiasta kuin myöskin Europan
pienten kansojen kohtalosta Hän
lausui puheessaan m m seuraavaa:
"Noin 20O huomattua Amerikan
kansalaista on esittänyt anomuksen
presidentti Rooseveltille raatien so-dan
Julistamitta Suomea vastaan
Sellainen toiminta ärsyttää minua a
pakoittaa ottamaan vastustavan a-sent- cen
Tällä maalla ei ole mitään riitaa
' Suomen pienen tasavallan kanssa
Suomen kansan eikä Amerikassa
olevien suomalaista lähtöä rievien
kansalaisten kanssa Ensimmäisen
maailmansodan Jälkeen oli Suomi
yksi niistä harvoista maista Joka
suoritti maksunsa ja sotavelkansa
"Amerikan myötätunto on Europan
pienten kansojen puolella Ja tähän
sisällytän minä ne kalkki enkä er!s-t- ä
niistä yhtään Ajattelen ruolaa
Norjaa Tanskaa Hollantia Tshek-koslovakiaa
ja Kreikkaa Ja kaikkta
toisia maita"
"Muistini on kohtuullisen eivä sii-näkin
asiassa mitä Venäjä teki enkä
halua tässä kerrata siU traagillMa
tekoa Ja kertomusta
Tahdon sanoa tälle edustajistolle
että nyt on aika ellei sitä Jo ole en- -
nen tehty meidän valtiodepartementil
la selittää kaikille liittolaisillemme et
I tä Amerikan myötätunto on kaikkien
pienten maiden puolella Ja että mel- -
dän kansamme tahtoo nähdä sodan
jälkeisen uudelleenrakentamisen al-kaessa
että vesien takana olevien
pienten maiden rajat palautetaan
niille Ja että niiden maiden kansa-laisten
sallitaan hallita Itseään c-m- aila
tavallaan
"Luonnollisesti Joa me tahdom-me
tehdä tämän Julistuksemme pä-teväksi
se voidaan tehdä päteväksi
Riotski lebislö Lin-Jtomie-hen
puheesta
Laaja keikuttelu syntynyt en joh-dolta
Ruotiin lehtien palstoilta
Tukholmasta ilmoitetaan että
Ruotiin sanomalehdistössä oli syn-tynyt
laaja keskustelu Suomen pää-ministeri
Edwin Linkomiehen pitä-mästä
puheetta Snellmanin päivänä
toukokuun 16 päivänä (New York
Times kirjoitti toukokuun 17 päivänä
professori Linkomiehen sanoneen et-tä
mahdollisuudet rauhaan Venäjän
kanssa läheisessä tulevaisuudessa oli-vat
epävarmat Ja lisäsi että Suomen
kansa ei koskaan voisi sallia ulko-maisen
vallan hävittää sen kansallista
olemassaoloa ja riippumattomuutta)
Suurta mielenkiintoa osoitettiin Ruot-sissa
Suomen probleemelhln ja sano-malehdet
ovat lausuneet eriäviä mie-lipiteitä
sikäli kuin kysymyksessä on
Suomen halu rauhaan Dagens Nyhe--1
ter toukokuun 19 päivänä kirjoitti :
että "Suomen hallitus näyttää halut-tomalta
tekemään rauhaa neuvoston
kanssa" Samana päivänä SocialDe-mokrate- n
Ja Sto:kholms-Tidnlnge- n
lausuivat tolmltusklrjoltukslssaan
että pääministeri Linkomies puhui :
ainoastaan nj kyisestä tilanteesta)
maassaan Ja el koketellut tulevaisuu-den
rauhankeskustelukysymyksiä
Tehden hteenvedon tilanteesta
Svenska Morgonbladet toimltusklr-Joltukscssaa- n
toukokuun 22 päivänä
lausui toivomuksensa että molemmat
lehdet olisivat oikeassa kiittäessään
puhetta Suomalaisten asema on ää-rimmäisen
valkea toimltuskirjoltuk-sess- a
jatketaan litaten Raymond
Clapperin yhden kuudesta Ruotsissa
vierailulla olevasta amerikalalsesta
sanomalehtlmlehestä Yhdysvaltoihin
lähettämään radlotledotukseen (Mr
Clapper toukokuun 20 päivänä Ilmoit-ti
Scrlpps Howard Xewspaper Alilan-cell- e
joka jakaa hänen artikkelinsa
että "Venäjän pelko on avain suureen
osaan valkeuksia Suomen kanssa
Laajallelevlnnt Venäjän pelko on
sellainen suuri tosiasia PohjolsEuro-pass- a
että Amerikan Ja kalkkien liit-tolaisten
tä)tyy käsitellä sitä
nyt yhtä hyvin kuin tehdessä rau-haa")
Viitatessaan tähän lausuntoon
toimitusklrjoituksessa lisätään: "ve-näläisten
pelko on tavattoman tär-keä
poliittinen todellisuus Mr Clap-perin
lausunto koskettaa pääkohtaa
Suomen probleemi&a Vaikeroi-mlse- n
asemasta Suomen vältetystä
härkäpätsyydestä demokraattisten
suurvaltojen pilaisi ahertaa ratkai-sun
hyväksi Tämä voisi myöskin
mennä pitkälle eteenpäin selvittääk-seen
tietä Suomen hallituksen poli-tiikan
uudelleenmukautumiselle"
(Mr Clapperin kirjoituksessa touko-kuun
20 päivänä myöskin sanotaan:
"Tavallinen suomalainen katsoo Ame-rikaa-n
todellisena ystävänä Suoma-laiset
tuntevat että vain Amerlka
tulee olemaan asemassa silloin kun
Saksan on voitettu tulemaan välittä-jäksi
heidän puolestaaan Venäjän
vaatimuksia vastaan He uskovat
että Amerlka ol onnistua Suouen
kohtalon lieventämisessä sodan pää-tttyä- ")
Sotilas tapaturman uhrina
Sudburysta Ilmoitetaan että kun
suomalainen sotilas Ieslle Sainio oli
lomallaan kotonaan lähellä Vorthlng-tonl- a
niin läksi hän eräänä aamuna
katselemaan karhua jonka sanottiin
olleen hänen kotinsa läheisyydessä
Hän otti mukaansa metsästyspyssyn-s- ä
mutta kaikesta päättäen el muis-tanut
panna varmistinta päälle joten
pyssy laukesi Ja kuula tunkeutui hä-nen
vasemman jalkapöytänsä läpi
rikkoen luita Sainio pääsi omin voi-mtn- sa
kotiinsa josta hänet vietiin
heti Sudburyyn sairaalaan ja sieltä
myöhemmin Torontoon Christie St
sairaalaan Sainio oli lomalla Camp
Nordenilta
aeatl kuin Yhdysvallat odottavat nli
tä kohdeltavan
"Minun mielestäni on Yhdysval- -
lat oikeutettu sellaiseen vhtelsvm- -
märrykseen suurten Ja voimakkal- -
den liittolaistensa kanssa Joiden
'kanssa se on yhteistoiminnassa ck- -
sellmalta vastaan"
"Suomi Ja toiset pienet karsat Eu- -
ropassa on oikeutettu saanmn o
sakseen Yhdysvaltain suojelevan kä-den
turvaa samoin meidän liittolais-temme
nhlle takaaman turvan Mie-lestäni
on meidän maamm? velvol-lisuus
katsoa että tällainen suoje-lus
ja turva niille varataan" lausui
selittämällä että me odotimme mel- - Minnesotan Kahdeksannen pl'rln re-din
liittolaisemme tassi maailmat- - publiksariinen konerestmie Pitte--sodass- a
No 2 tulevan kohtelemaan per kauniissa Ja vetravassa rmhees-näit- ä
pieniä kansoja niin kohtuuni-- 1 aan — Päivälehti
LAUANTAINA KESÄKUUN Ifl
f "?' f l ts ftiM —
Muttoiin Cutklmatta k-etänvlettotarj-ouktit
— Chrittian Science Monitor
pakinajuttuja
Tässä numerossa esiintyy hyvin
harvinainen "kuolemanilraoitus"
Jotkut entiset kommunistisen kan-- j
salnvälisen ihailijat olivat nimittäin
keränneet keskenään taaloja ja kun
arvelivat että Sudburyssa ilmestyvä
Vapaus ei kaikesta päättäen ottaisi
"kuolemanilmoltusta" vastaan niin
lähettivät sen meille Julkaistavaksi j
Kaikkien väärinkäsityksien älttä- -
mlseksl voimme lisäksi tuosta "kuo-linilmoituksesta"
mainita että sen lä-hettäjät
orat todellakin olleet mukana
suomalaisessa Järjestössä Ja muissa
kommunistitolmlssa mutta jääneet
niistä syrjään vähitellen tuntien kai
samalla tavalla kuin amerlkalalnen
naisktrjolttaja Dorothy Thompson
että kommunistinen kansainvälinen
cli ajautunut hakoteille Leninin kuo-leman
jälkeen
Heidän hyvästijättönsä Kominter-nille
väkivaltaisen kuoleman uhriksi
joutuneelle on siis täydellisesti ym-märrettävissä
Muuten tuosta kominternin tappa-misesta
pitäisi vakavasti puhuen
kaikkien sellaisten Ihmisten joilla on
jälellä hituinenkaan rehellistä ajatte-lukykyä
Ja Itsenäisyyttä ja jotka vie-lä
näihin saakka ovat värjotelleet
riutuvan kommunlstilleden ympärillä
ottaa oppia
Heille on teroitettu kahdenkymme-nenviiden
vuoden ajan että kommu-nistinen
liike maailmassa on ainoaa
työläisten liikettä Ja että Neuvosto-Venäj- ä
on ainoa maa maailmassa
misä työläiset ovat vallassa ja mikä
antaa toisten maitten työläiselle esi-merkin
työtätekevän kansan kykene-väljyydes- tä
johtamaan maan asioita
itsensä hyväksi
Nyt kuitenkin kommunismin naa-mio
on heitetty syrjään Ja työläisten
"Isänmaa" Ja koko kommunistinen
aatteellisuus siellä esiintyy juuri sii-nä
karvassaan miksi sitä on kansan-valtaisten
Ihmisten taholta aina sa-nottu
Se esiintyy yhtä kansalliskiih-koisena
kuin mikä porvarillinen valtio
tahansa
On todettava että kommunistinen
liike maailmassa on vähitellen kutis-tunut
aivan merkityksettömäksi lah-koksi
joten kominternin hajoittami-nen
itseasiassa el merkitse yhtään
mitään maailmanmenolle Sen hajoit-taminen
merkitsee jotakin vain niille
harvoille ihmisille jotka ovat siihen
uskoneet ja siihen luottaneet kuin
jumalaan Joten sen kuolema ei ollut
mikään maailmaa mullistava tapaus
Se oli vain kuten ainakin vuosi vuo-delta
riutuneen sekatavarakaupan
konkurssi eikä enempää
Näin ollen niiden ihmisten Jotka
kommunistijohtajien lipevien saarno-jen
vaikutuksesta ovat liikkeen mu-kana
rämpineet sen monissa muodon-J-a
karvanvalhdokslssa pitäisi vii-meinkin
nähdä että koko kommu-nistinen
Ihanne oli vain kangastus
jota Venäjän natslonalistlset johta-jat
käyttivät hyväkseen maailman
työväkeä pettääkseen Ja kun he lak-kasivat
sitä ja kommunisteja eri
maissa tarvitsemasta niin he heitti-vät
koko kommunismin aatteen romu-koppaan
Työtätekevä kansa eri maissa toi-mii
Ja ahertaa kansanvaltaisen Järjes- -
' telmän lujittamiseksi ja eteenpäin
vtemleksl Kommunistijohtajat koet-tavat
vieläkin heidän päämajansa
rajoituken jälkeenkin tyrkytellä lh- -
niisille kättystä että heitä tarvitaan
teossa demokratian luomistyössä
I Juttu on kuitenkin se että heitä el
4 sileä kommunitelna taikka kommu
SP— 3ATURDAV JUNE S
nistijärjestölnä tarvita Kansanvalta
on täydellinen vastakohta kommunis-mille
niinkuin kalkille muillekin dik-tatuurlopel- lle
Ja Jo ihmisten itsesäl-ljtysvalstok- ln
sanoo että heidän on
varottava ottamasta mukaansa ainek-sia
Jotka harjoittavat petosta kuten
kominternin Johtajat ovat tehneet Ja
ovat valmiit iskemään puukon kan-sanvallan
selkään sopivassa tllaisuu-dess- a
Sekin näiden kommunistijohtajien
mukana olleiden pitäisi nähdä että
diktatuurinen järjestelmä olipa se
minkä nimistä hyvänsä ei ole maail
man työtätekeville saattanut aikaan
mitään muuta kuin kurjuutta verta
Ja valtamerelllsen kärsimyksiä Dik- -
taturisml on aiheuttanut tämän sodan
ja tulee niitä aiheuttamaan vastakin
jos yksikään diktatuurivaltlo tämän
sodan jälkeen jää pystyyn
Sellainen mielipide meillä on ja
emmekä usko kovin kaukana totuu-desta
olevamme sanokoot kommu-nistijohtajat
mitä hyvänsä
Klviperän Pekka
aaaBBBBBBBBBBBBBBajBBHBaeaaaeaMBiiaB)
Kaikkein etevin mies mitä ranska-lainen
rotu Canadassa on vielä tuot-tanut
on Sir Wllfrid Laurier (1S41-1919- )
Ja ainoa rouustaan joka on
noussut Canadan
Hän oli syntynyt alhaisessa kodissa
St Llnln kylässä Quebecissa ja
varhalslmman kouluutuksensa palkal-lisessa
seurakunnan koulussa Vaik-kapa
hänen vanhempansa olivat
he lähettivät hänet
muutamaksi ajaksi asuinaan erään
skotlantilaisen presbyterian perheen
luokse New Glasgovvlln tarkoituksel-la
että hän voisi oppia englantia
alkeiskoulussa siel-lä
Hän opiskeli seitsemän vuotta
Collegessa klassillinen
koulu kirkon johdon alaisena missä
hän täydellisen opetuksen lati-nassa
Ja kreikassa Sitten seurasi
lakitieteen McGUlin
yliopistossa Montrealissa
Montrealista hän muutti
pieneen kauppalaan kaak-koisessa
Quebecissa piiriin miss0
englannin-- Ja ranskankieliset olivat
suunnilleen ja tiellä
hän harjoitti lakimiehen ammattia
ja julkaisi palkallista sanomalehteä
Ei voida yliarvioida hänen aikaisem-man
nuoruutensa kosketuksia New
Glasgowissa Ja hänen varhaisempaa
mlehuuttaa Arthabaskassa jossa hän
tuli tuntemaan englantilaiset ja rans-kalaiset
tavat Ja täten tuli sympaat-tiseksi
molempien rotujen
canadalatsessa elämässä
Tämä tuli päätekijäksi hänen polilttl-sell- a
urallaan ja auttoi nousemaan
häntä Hän oli myös-kl- n
ehkäpä suurin puhuja aikakau-dellaan
Ja hänen englantilainen puhe-tapansa
pohjattuna päivittäiselle
Shakespearen Ja englantllaUen raa--
raatun tutkimiselle oli melkein yhtä
etevä kuin hänen
sa ranRanueiena Myöhemmillä ikä-kausilla- an
vierailuillaan Englantiin
ja Ranskaan hän sat osakseen ihailua
kummassakin maassa luonteensa
Lauh ja uriieito--
juMat
r- - rö5tv pUälfiOile kohtaa
vuotta eli kesää että on ruvennut!
tulemaan mieleen kalhontunne multa-kin
ja niiden asukkaita
kohtaan että pitäisi ne nähdä yhdellä
kertaa kalkki koolla Niin laitettiin
tuumat yhteen nimittäin Sudburyn Ja
Copper Cliffin seurojen kesken Ja
päätös tuli että pidetään suuret nel-jännet
laulu- - ja urheilujuhlat Suomi-rannall- a
Long Lakella 4 ja 5 päivänä
heinäkuuta
Nehän ovat meille Canadan lojaali-sille
suomalaisille ikäänkuin käsky
että mennä silloin Suomi rannalle
juhlimaan esi-lsllt- ä perittyä tapaa
laulun Ja kisailun keralla Siellä sit-ten
saamme tavata tuttavamme Ja
heidän kanssaan Jaamme Juttusilla
surut Ja murheet niinkuin meidän
ovat tehneet Läh-tiväthä- n
hekin kerran kesässä sydän-mailta
muita etsi-mään
Sillä lailla hekin känsälslä kä-siään
lepuuttivat miksemme siis me-kin
tee samoin olemmehan me niiden
alkuraivaajien Jälkeläisiä El suinkaan
me halua huonompia olla Siellä saam-me
kuulla puheita lauluja Ja katsella
urheilua ellemme itse niissä ole mu-kana
Mutta me möskin toivoisimme vie-raid- en
ottavan osaa
ohjelman suoritukseen puheisiin ur-heiluun
runoihin Sit-ten
mikä olisi sen kauniinpaa Jos
kuoroja olisi täisiltä
tulossa Saisimme kuulla teidän kau-niita
laulujanne Te myöskin saatte
kuulla mitä me osaamme Onhan
meillä täällä Sudburyssa mieskuoro
mahdollista on myöskin että seura-kunnan
kuoro myöskin 'laulaa niin
Ja Copper Cliffin seurakunnan kuoro
myöskin Siinä on vahvasti nuorta
voimaa mukana jotta kyllä ääntä on
tiÄtn lillrtä annttnna Vrt nn vain
että kuorot laittaa sen teoiksi sano
jen Ja säveleiden lisäksi Tarkoitan
että lauletaan yleisölle Eikähän ole
että kenenkään lau-lajan
kurkkuun tarttuisi ohrantähkä
näin alkukesästä sillä onhan nyt yh-teiset
Juhlat Ja yleisö-kin
olisi pettynyt Siis kaikkien tiet
Suomi-rannall- a heinäkuun 4 ja 5 päi-vinä!
— Reklameeraaja
Tislaaminen eli aineen eroittaml-ne- n
höyrystä alempaa lämpötilaa
käyttämällä on yksi tieteen
keksinnöistä
ja klassillisella puhe-taidollaan
Vuonna 1S71 kolmenkymmenen
Ikäisenä hänet valittiin Quebecin
lalnlaatljakuntaan Kolme vuotta
myöhemmin hänet valittiin liberaali-na
llittoparlamenttlln V 1S7" nuori
mies tuli kotimaisten tulojen mi-nisteriksi
MarKenzien hallitukseen
mutta seuraavana vuonna vanhoilli-set
voittivat vaaleissa "kansallisen
politiikan" tullien turvaamisohjelmal-l- a
V 1SS7 Laurier tuli liberaalisen
puolueen Johtajaksi Ja alusta lähtien
osoitti suurta JohtaJakykyä Hänen
seuraajansa kasvoivat jatkuvasti
sekä
että ranskalaisten keskuudessa Ja
viimeinkin vuonna 1S96 hän voitti
vaaleissa Ja tuli vi-ran
haltijaksi Jota hän tuli hoita-maan
seuraavat viisitoista vuotta
Hänen saavutuk-sien
joukossa olivat (1)
asuttaminen
siirtolaispolitiikan kautta (2) toisen
ylimantereen kulkevan rautatien ra- kentaminen (3) suh- teiden kehittäminen
kanssa alentamisessa
vuotuisissa etuoikeuksissa ja
buurisotaan (4) Albertan
Ja maakuntien perus- taminen ja (5)
kanssa
Vuonna 1S97 Laurier vieraili Eng-lannissa
kuningatar Victorian
Ja siellä hänet tehtiin Or-d- er of the Dathln ritariksi suurristillä
Huolimatta hänen rohkaisustaan
sympaattisten suhteiden saamiseksi
Canadan Ja muun valtakunnan välillä
Laurier oli mustasukkainen' Canadan
poliittisesta Hänen
hallituksensa tuli vuon- sa 1911 kun hän yritti molemmin--
puolista sopimusta
!
kanssa suuressa mittakaavassa aset- - tl kysymyksen yleisten vaalien
Ja Joutui ratkaisevasti
Läviölle Sir Vilfred el koskaan enää
Pikapiirtoja canadalaisista
elämäkerroista
aa a mbim
V
Sir Wilfrid Laurier GCB
pääministeriksi
sai
roo-malaiskatolilaisia
protestanttisessa
1Assomptlon
sat
opiskelukurssi
Arthabas-kanlmisee- n
samanmäärälset
yhteistoi-mintaan
pääministeriksi
kaunopuheisuuten
paikkakuntia
vanhempammekln
savupirteistään
paikkakuntien
yksinlauluihln
paikkakunnilta
mahdollistakaan
kysymyksessä
var-haisimmista
ylemmyydellä
lu-kuisammiksi
englanninkielisten
pääministeriksi
hallituskautensa
aavikkomaa-kuntie- n
laajasuuntalsen
lähelsemplen
Suurbrttannian
postimaksujen
osallis-tumisessa
Saskatchewanln
ystävällislmmät tulli-sopimuks- et
Yhdysvaltojen
tlmant-tijuhliss- a
itsenäisyydestä
kukistuminen
Yhdysvaltojen
rat-kaistavaksi
NO 64 — lm
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
5 p lauantaina Sulevi
6 p sunnuntaina Kuttaa Kyöui
7 p maanantaina Lllmo R00pt
8 p tiistaina Tarkko Salomo
9 p keskiviikkona Entio Emi
10 p torstaina Seppo
11 p perjantaina Impi Immikkl
Immi
12 p lauantaina Etkö
Kiillon ottaminen poU villa
kankaasta on helppo
Kate Altken Joka on hlntavirastoa
kuluttajien osaston virkailia telit-tä- ä että kiillon ottaminen pois villa-kankaast-a
sarssista el ole kontti e-ikä
mikään Hän kirjoittaa etä iltii
antako vanhan sinisen puvun kia
lon lainkaan säikäyttää ltteäiae
vaan tehkää siltä puku vaikka pienet
le Marille taikka Matille Kantin::
Ia taidolla vanhaa Ja luotettavaa tili-tysraut-aa
te tulette hämmästyneiksi
miten kiilto häviää Ja kuinka kanpi
näyttää kuin uudelta Nain se temppu
tehdään:
Ottakaa neljä kupillista kuuma
vettä pankaa siihen kaksi ruokalus-ikallista
etikkaa ja yksi te lusikiffl
nen boraxla Kastelkaa pehmeä f
nellinen vaatekappale sekoitukseesi
Ja levittäkää se silityspoydällenai
Asettakaa sitten silitettävä raateVaj
pale sen päälle oikeapuoll eli kiiltävä
puoli kasteltua kangasta vasten Otti
kaa kuiva silityskangas Ja silittäkil
Silittäminen täytyy kuitenkin 1
pettaa ennenkuin höyry lakkaa in-tettävästä
nousemasta Jos te silitit
te niin kauan että kosteutta asun
kangas on kuiva olette silittäneet
nukan kasaan Pudistelkaa silitetty
kangas asettakaa se kuivamaan ji
sitten harjatkaa vaateharjalla &
nostaa nukan koholle ottaa pois iS
lon ja antaa villalle uuden elämän
Sudbury Ont
Huomautamme vielä niillt jctn
eivät aatu tietämään että mietkj
ron konsertti on ensi sunnuntaa
huomena Suomi-rannass- a alkae
kello 830 ip Tämä toisintoktnstf
ti annetaan yleisön vaatimuksia
sillä ensi konserttiin eivät kttt
mahtuneet sisälle ja toiset eivät £
leet tilaisuudessa saapumaan rvi&
syistä Ja sitten on myöskii kuxh
nut toivomuksia että useit Joft
olivat ensi konsertissa hahnvat k
kuulla uudestaan Kaikki nuo yli
mainitut seikat huomioon ottaen u
tetään aiia uusintona mieskucroK
valtava ohjelma kotonaan knjlet
neen ym Sisäänpääsy vain "
senttiä
Harjoitukset: Kuoron kertaus
Joitukset Sampo-haalill- a sunncil
na 6 päivä alkaen kello 3 lp I&l
kien kuorolaisten läsnäob vilttfcH
tön — Mainostaja
Toivo Antikaisen tie
päättynyt
Fltchburglssa Ilmestyvä Raivatf
kertoo seuraavan Helsingistä W
tyn uutisen: Toivo Antikainen
malalssyntylnen kommunistinen '"
näjän armeijan upseeri on me"-- 1
nyt henkensä lentokoneen pai
kussa Sorokan Ja Moskovan
Suomalaiset syyttivät Karjato
sa v 1922 että tuo entinen neu
lainen verhoilija määräsi iomrt
lensa alaisen venäläisen %w±
kueen polttamaan nuoren !
sen Antti Marjaniemen nuouot]
pitämällä häntä koholla viiden
tlmellä kun hän el suostunut
mään "tunnustuksia" Kun At'--1
nen myöhemmin joutui suomani
vangiksi hänet tuomittiin u
n unkenlpon Venäläis""0
sen talvisodan Jälkeen v IM #
Joutui luovuttamaan Antikaisei
nälälsille
ollut hallituksessa Ja kuoli 0t=
Hänen rohkeutensa Ja rilpi
tensä Johtajana el koskaan
rtnrVtsnitalcfktl Eikä " J hänen usktolliisuutensa MttH kicen J7" uruunuue nuonui — ij
sestään keskinäiseen op J
Yhdysvaltain kanssa ja =- -
„f„w„tan flsevelvollisf0"
„ ~„ aikar- - 1
laan maamuaufi™- - - m
näytti että vähemmistöksi
luonteen voimalla ja n hyvällätahdolla voi EP0 v
kalkkein KorKeimi"- -
- Xi-tl-S nen toimintansa ou w-- y
_ —m t jn' "
kevä opeius m" --
monlkansallisuumaan W
valtiomiehille
ra
Tr
t i
tu
m
tl
its--
nii
tar
Sh