Vapaa Sana, November 23, 1938

              I
i
i h
f
M
7yrr~ "V"i-- „ Xff& Utrlf- -t "SJ li-'"- -
8IVU1 KESKIVIIKKONA MAMASK 23 F — WED NOV 23 NO 94 -i- fii
i TAPAA SANA
(FREE PRESS)
fNOCTINOtNT riNNISHANA
DIAN NSWPAPIR
4 rary Wana4ar 4
fcf Tka Vapaa)
oat
KIMO UNHOLA Praslrfsnt
VAINO MALMIVUORI BuafntM
Manager
K O ASIALA Cditer-ln-Ch- lf
ITIrato addreai of Presldent:
4 oho SL Toronto OnL
BoftatM and Editorisi Departments:
MO tpadlna Avt Toronto Ont
PHONE WA 7721
"UglatcTed ai aecttd-Oaf- t mUr
Ivraarr lth 1932 at th Post OfHce
Mpartmont Oluivt Cnt
i MaaulatUa raita la Caaa4a aadi
tmtut Italrai Per 1 ar t Iit]
Maalaa $JJK Faar Muafaa flooi
Tfer- - Maalaa 75c la ntaer Caaalrlrai
Par Vrar 3TS Ml Maalaa SXftO
Vapaa Sana U tbe bnt advertUlng
Medium amon£ tbe Finnish peopta In
CsLcada esped&lly la the Provlnce ot
Ontario
Yhdysvaltain
vaaleista
Palaamme vielä Yhdysvaltain vaa-leihin
jopa senkin tähden että sil-loin
kun vaalien jälkeen lehtemme
ensikerran ilmestyi ei vaalintulok-rist- a
kenelläTcään vielä ollut täyttä
tietoa Kuitenkin sillä kertaa cli jo
--varmana että republikaanit olivat
jo siihen menessä saaneet 160 edus-tajapaikkaa
kongressissa Lchterm-m- e
oli tullut virheellisesti maininta
ittä ne olivat kaikki uusia Tosiasia
kuitenkin on nyt se että republikaa-nit
voittivat 81 uutta palkkaa ollen
heidän edustalalukunsa tulevassa
kongreslssa 170 Senaattiin republ-ikaanit
voittivat kahdeksan uutta
paikkaa joten republikanicn edustus
senaatissa on nyt 23 Demokraateilla
kuitenkin en vielä kongressinsa 2C2
Ja senaatissa fi'J paikkaa
Ottaen huonuoon sen että Roose- -
vellillä edelleen on ylivoimainen voi- -
ma takanaan molemmissa huoneissa
voidaan odottaa että piesidenttl voi
vielä vakiinnuttaa alkamaansa yh-teiskunnallisia
uudstuksla ainakin
tämän kahden vuoden ajan mikä
vielä on Jälcllä seuraavaan prerlden-Ii- n
ja kongrcsslmifsvaaleihln Mutta
Jokatapauksessa taantumus on nos-tamassa
päätänsä naapurimaassa ja
ellei ihmeitä tapahdu niin näyttää
sen voittokin hyvin mahdolliselta
)
1940
1340 vaalit tulevat varmasti 0lc !
maan mlelenkltntoHmmat vaalit mi-tä
yhdysvalloissa on pidetty pitkiin
aikoihin Ja siltä varalta oikln Jo
nlettu rasvata puoluemasinoita Sa-malla
näyttää möskln siltä että
Hooscv eitin nimittäminen kolman-nen
kerran presidentin elidokkjakcl
I tuskln enää tulee kysymykseenkään
Demokraattien on myöskin seuratta- -'
va "aikaansa' s o asetettava taan- -
tumuksclllsempl mies ehdokkaakseen I'
Finnish Club
Kirklarid Lakella
Lehtemme tässä numerossa en kir-jeenvaihtajaltamme
Klrkland Lakel- - j
i tä uutinen jossa kerrotaan slnue pe- -
tustetun Finnish Clubin I
Tätä olemmekin Jo odsttaneet
Olemme pitkän aikaa olleet sitä
mieltä että tuollaisen yhdistyksen
i perustanilrcn tuolla elinvoimaisella i
suomalaisella paikkakunnalla on mali
dollista Ja se on mahdollista mo-nilla
muilla paikkakunnilla yli Cana-t&- n
Mielipiteemme on että sano-tunlais- la
yhdistyksiä voMarn perus-taa
melkein mihin tahansc rilsä
ennestään ei o'c vapaamielistä kan-sanvaltaista
surmaliista jhJistystS
rinnlah Clubin tapaiset auomalal-- 1
et yhdistykset orat suomalaisten I
JIrJsfötolminnasa tavallaan uutuua
tillll Cansdasa Me olemme trttu i
neet kylläkin melkolailla järjesty
maan mutta Tikumme on ollut tain
siinä että olemme järjestyneet aina
oikeastaan jokainen johtajan ympä-rille
Ja seuraus siitä on ollut se
että olemme joutuneet hajalleen toi '
slaan rastaan tappeleviksi ryhmiksi
Tämä tilanne on luonnollisesti kan
tanut samanmukalset tulokset eri
puraisuuden ja kansallistuntomme
lamaantumisen
Tämäkin epäkohta voidaan vitiä
jossain määiin poistaa korvaamalla
se uudelleen järjestämällä suomalai-set
(
Finnish Club'n tapcislln yhdts- -
t)kslln yhdeltäjuoln ja toisaalta
poliittisesti järjestymällä Cars-da- n
Suomalaisten Työläisten Ja Far-marien
liittoon Ja CCF:n poliitti-selle
linjalle
Täällä Torontossa esim vietti FS
Clubl juuri parlvlikkoa stten viisi-vuotisjuhli- aan
Viisi vuotta el tosin
ole mikään pitkä aika minkään jär-jcstöllikk- een
historiassa Mutta se
on kyllin pitkä osoittamaan että F
S Clubin kaltaisilla Ja Klrkland La-ken
Finnish Clubilla sellaisenaan on
varmasti taattu tulevaisuus Sen
tulevaisuuden niille ja vastaisuudes-sa
perustettaville tumanlaUille yhdis-tyksille
toisilla paikkakunnilla takna
niiden olennainen luonne: vapaamie-lisyys
ja kansanvalta
Toivomme Kiikland Laken Finnish
Clubille parhainta menestystä Säi-lyttäkää
yhteisymmärrys Ja avomie-linen
toveruus keskuudessanne siellä
niinkuin täällä Toiontossakin c-s- t
tehneet F S Clubin jäsenet Eik&
ainoastaan omarn keskuudessanne
vaan kalkkiin suomalaistin nähden
niin te itse ja kalkki suomalaiset
tiellä olette ennen pitkää havaitseva
iettä Finnish Clubi on oikealla Ja ter- -
veellä pohjalla
Kapteeni kuoli päähänisktM
johdosta
Cornvvall Ont — Kapteeni F J
Cameron 60-vuoti- as kuoli maanan-taina
sairaalassa muutamia tunteja
senjälkeen kun häntä oli lyöty halol-lapaah- an
Eräs mies oli pyytänyt
Cameronla auttamaan moottorive-neen
korjaamisessa Jolla moottorive-neli- ä
mies oli saapunut mutta kun
Camercn oli kleltääntynyt oli mies
siepannut halon ja lyönyt Cameronla
Päähän rolllslt ovat lyöjäi jäljillä
Ellen Ilmoitettiin että Dan Mac-Dona- ld
IS-vuot- ias joka on ollut
kPtwnl Cameronin palveluksessa
vantnttun maaiiamai-iimi- u run tu
vlnptonLssa N Y eli 15 mcllia itään
Cornvvalllsta
Nainen sanoo menevänsä
onnellisena sähkötuoliin
Columbus Ohio — Anna Maria
Hahn 32-vuot- las vaalea baijerilainen
joku tm maaliin i(Mwinn ™- -
öuioUssa Iäkkään cmcinnatllalsen
puutaihurln Vagneiln murhaamises
ta sanoi maanantaina elia nan ei
vaihtaisi palkkaa kenenkään kanssa
maailmassa Ja lisäsi: "Mlnulii nn
täydellisempi elämä kuin kenelläkään
Jonka tunnen Tunnen omassa sy
dämessäni että en ole tehnyt ke-nellekään
mitään pahaa ja on
kalkista täikfintU" Mrs Hahn sa-n- L
että hän teurai vielä Joskus leh-distä
hevoskilpailuja Oikeus oli
1'äfctränyt että Mrs Hahn muthasl
Vagnerln Ja multa saadakseen ra-haa
hevoskilpailuja varltn
Esittää suojapaikkaa natsi-vaino- n
uhreille
WashirgVn — Presidentti Roose-- 1
veit sanoi pirjant-- T että hän eslt- -
tää kongressille että se tukisi Josko
olisi suotavaa ettt noin 12000 :lle tai
15000:lle saksalaisille Ja itivaltalal- -
jeu0 pakolaiselle Jotka ovat täsä
maassa vierailijoina myonneuannn
lua asettua tänne asumaan määrää-mättömäksi
ajaksi
— Ncrjin kuiilicJtar MjuJ Eng-lannin
nykyisen kuninkaan iäti kuo-li
sunnuntaiaamuna Lontoossa y-dänhalv-auksetn
6S vuoden ikäiicnä
Hänellä oli tehty vatsaleikkaus 4
päivä aikaii nmln
Suurvallat ja pakolais-kysymys
Se yhteiskunnallinen ja poliittinen Itelmät tuntien ja pääomaa muka- -
murroskausi jossa mannermaamme
tiliä hetkellä on saa erikoisen lei-mania
päivä päivältä yhä polttavam-maksi
käyvästä pakolalskysymykses- -
tä Maanpakolaisuus el ole mitään
futta Euroopan historiassa Jos hlsto-lioltit- at
vaivautuisivat kuvaamaan
maanpakolaisuuden osaa maailman-historiassa
niin he tulisivat moneen
vllättävään tulokseen Mikä merklt)s
onkaan koko maailman kehitykselle
ollut esim uskonpuhdistuksen vuosi-sadan
poliittisesta Ja uskonnollisesta
maanpakolaisuudesta hussllalsten pa-- ]
kertmlsella Boomista hugenottien
Hanskasta ja puritaanien Englannls--
ta?
Maarcako!asuus el siis ole mitään
uutta el myöskään Joukkopakeneml-ne- n
pollttlsten muutosten kuluessa
Uutta on tällä hetkellä se että maan-pakolaisuus
aivan toisella tavalla
kuin ennen on käynyt ajankohtaisek-si
Tilanne on eriskummallinen:
useat ulko-eurooppalals- et valtiot Jot-ka
liikennevälltysten kehitys on tuo-nut
hyvin lähelle maanosaamme voi-sivat
vastaanottaa 10 ehkä £0 kertaa
suuremman väestön kuin mitä niillä
nyt on — mutta maanpakolaisuus on
sittenkin polttava kvsymys! On tosin
oikein että useista ulko-erooppalat-sl- sta
maista on tullut valtiolta omine !
historioineen ja omine kansallisuus-tunteilleen
Jotka vastustavat uusien
ainesten maahantuloa jotka vasta
pitkäaikaisen prosessin jälkeen sulau-tuisivat
omaan kansakuntaan Mutta
onko etelä-amerikkalaise- n valtion tat
Enilannln siirtomaan valkeampi su-lattaa
saksalaista tai tshekkiläistä tai
juutalaista pakolaista kuin englanti-laista
tai hollantilaista 1700-luvulla- ?
Maanpakolaisuus on nykyjään myös
rahakysymvs se on totta Huzenotlt
karkoitettiln Ranskasta omaisuuksi-- 1
neen Ja työvälinelneen — juutalaiset
karknltetaan Saksata ilman että he
voivat ottaa mukaansa enemmän
kuin 5 tai 10 rc omaisuudestaan
Mutta olisikohan mahdollista perus-taa
maanpakolaispankkl joka kan-sainvälisellä
lainalla rahoitettuna voi-si
suuressa mittakaavassa hoitaa eu-rooppalaista
maanpakolaispolltiikkaa? '
Eikö voitaisi perustaa kansainvälistä
järjestöä Ikinaisen Ristin malliin Jo
ka saisi tehtäväkseen perustaa maan-pakolaistoimist- oja
niihin maihin Joista
väestön on pois sllrr) Itävä ja järjes-tää
pakolaiskysymystä alkaen lääkä-ritarkastukses- ta
ja muuttohommista
lopulliseen rahoittamiseen saakka?
Klkö pakolaisia jotka saapuvat nyky-aikaisin
konein uudet teollisuusmene- -
Puovon mietteitä "yhtelsrlnta-maata- "
Tuo ylätuvan ukko oli sentään aika
huumorintajuinen äljänkärlläs silloin j
aikojen alussa kyöratessään Aatami- - i
lurjuksen paratiisista kuokkatoihin
otsansa hiessä svömäin leipälnsä Ja
jättimään meille hänen Jälkeläisil-leen
mielikuvituksen jonkinlaiseksi
Ja sen tuon
mielikuvituksen suoman tasapainon
turvin tässä elää retuutteletnme Kes-tämme
vuodesta vuoteen kokolailla
tylsä! työtämme tehdä kaivannossa
'ekä kärsimme pitkämielisesti vähän
Ulan tutuksi kävneen paremman ru'-liskom- me
ajoittaisia nalkutuskuureja
ynnä multa sellaisia tiellemme sattu-neita
Isompia tai pienempiä ohdak-keita
Ja kaktuksia
Tassi eräinä yönä istuessamme '
kylämme parilansa elokuvateatterissa i
odotellen suomenkielisen äänleloku-- '
van esityksen alkamista Ihmettelim-me
'a kummeksuimme tätä suomalai-sen
slirtolalskansan paljoutta Joka
epäkristillisestä vuorokauden ajasta
huolimatta tävtti tuon suuren katso-mon
miltei viimeistä sijaa myöden
Aikaisemmin päivällä oli ollut saman-lainen
joukko tätä kauniiksi sanottua
suomenkieltä äidinkielenään puhuvaa
kansaa koolla samassa palkasa ja sa-malla
asialla I-askes-kell:
nme ja tmi- -
miskellmme: mitä satsikaan sellainen
Joukko aikaan Jos heidät kerran saisi
puhaltamaan samaan hiileen? Luon-nollisesti
akanoina siruun heitettävä-nä
pois laskettuna kaksinumeroisella
luvulla laskettava venäläisellä tai sak-salaisella
ismillä täyteen puhatlettu
ryhmä Sillä monenkertainen koke-mus
on osoittanut heidät kalkkien vi
hollisiksi
Suljimme siimamme Ja elimme mie- l
tikuvltuVsessamme sltl anaa olioin
tä lii toimi suu- -i suomalainen ku'ttuu
tljlr'estä tai Uitto nlmlmuoto ei a- - j
siaan vaikuta Jossakin h-ioma-uda
palialla kohoaa mahtava paa-s- l Ve-naan
voitaisi Ilolla vastaanottaa u-sels- sa
valtiois-ta
El tarvitsisi muuta kuin aloitetta
ja hyvää lahtea niissä valtioissa jois-sa
pakolalsius käy yhä vakavammak-si
kysymykseksi
Kansanvaltaisille pikkuvaltioille
täytyy maanrakolahuuien ajanmit-taan
käydä huomattavaksi taakaksi
Sveitsissä on e-l-m
el vähemmän kuin
noin £0000 pakolaista Skandinaa-vlse- t
valtiot ovat ottaneet vastaan
vain häviävän csan pakolais irrasta
toisten mielestä Jo Illan raljon tois-ten
mielestä li'an vähän Mutta joka
tapauksessa eivät skandinaaviset vi-aromai- set
voi tehdä muua kuin eri-Lclstapauksi- ssa
myönt"ä maahanp-ääsy-
tai oleskelulupa Vaikka tuma
Isltylslssä tapauksissa merkitseekin
koko Joukon niin yksityisille annettu
avustus el- - koskaan voi ratkaista ky-symystä
Joka koskee satoja tuhansia
jopa miljoonia Ihmlsli Asla on otet-tava
esille suurvaltojen taholta erit-täinkin
kysymys sudeettisaksalaisista
i a tshekkiläisistä pakolaisista Tässä
on vnstuu aivan ilmeisesti Englannin
Ja Ranskan puolella Totuuden ni-messä
on mvönnettävä että Hanska
viime vuosina on vastaanottanut ylt
satatuhantlsen pakolaisvirran Mlta
tekee lEnelantl Joka hallisee suurinta
osaa ulko-eurooppalaisls- ta alueista
jotka voisivat pakolaista vastaanot-taa?
Eikö voitaisi ajatella että eu-rooppalainen
maanpakolaisuus eng-lantilaisiin
harvaanasuttuihin siirto-maihin
olisi ratkaisevasta hvödystä
Suur-Britanniall- e? Onko odotettava
siksi kunnes japanilaiset ovat kään-täneet
aseensa Austraaliaa vastaan?
Lievimmin sanoen omituista on
myös Neuvostoliiton suhtautuminen
Neuvostoliitto
käsittää noin kuudennen oan maa- -
pallosta ja sillä on jättiläismäisiä
luonnonrikkauksia joten sillä olisi
erinomaiset manaonisuuaei ouaa suu
I lakin pakolalsjoukkoja vastaan Ja
käyttää niitä hyödykseen Kun Neu-vostoliitto
julistautuu proletaariseksi
valtioksi edellyttäisi proletaarinen
solidaarisuus että se myöntäisi olin-paikan
ainakin niille sosialistisille
aineksille jotka nyt joutuvat monista
maista pakenemaan fascistlsta vainoa
Mutta vr 19C3 Ja 1934 Jälkeen Jol
loin sinne tosin otettiin Joukko itäval-talaista
ja saksalaisia pakolaisia el
maahan ole laskettu edes kommunls-tlpakolalsl- a
sosialidemokraateista Ja
demokraateista puhumattakaan Täl-lainen
menettely el suinkaan osotta
mitään kansainvälistä proletaarista
solidaarisuutta
laton suomalaisen gllrtolalsliansan
Ikioma Satapäinen nuorisojoukko
rnaara-ajo- m kokooihuu tilavaan nyva- -
Ilmaiseen voimistelusaliin Notkeasti
taipuvat nuoret vartalot Lihakset
muovautuvat kauniiksi sopusuhtat--
siksi Painimatto mäjähtelee Nyrk-kellyrall- o
paukkuu Pallokentällä Ja
luistinradalla käy aikamoinen vilske
Maan mestaruuskisoissakin huomioon
otettav&t Joukkueet ovat hartoituksls
sa Tilavalla näyttämöllä harjoitellaan
viimeistä suomalaista nä)telmauutuut-t- a
kuoro viimeis-telee
Sibeliuksen erästä kuorosävei- -
Pakinajuttuja
lohdutuspalkliinoksl
ulko-eurooppalaisls-sa
pakolaiskysymykseen
Monikvrnmenpllnen
—
—
— —
s
joukko innostuneita
ensi kokous päätti ottaa täyden
päälle Tärkeimmistä asiois
ta mainittakoon räytelniäseuran pe
irustamintn koska paikkakunnalla
saatavana kykenevä räyiflmätoi -
mlntaan innostunut ohjaaja Y Aar-alkoi
taimintan- -
sa heti Ja ohjaajan taholta
jUn että on va- -
hikoillaan osuustoimintaa kansanta-loustiedettä
englanninkieltä ym ar-vokasta
ja hjödylllitä asiaa käsittel-evien
kirjojen ääressä Rauhallinen
Ja viihtyisä lukusali on ahkerassa
käytössä Saatavilla ovat kalkki huo-matumm- at
suomenkieliset sanomaleh-det
Ja alkakausljulkalsut Kirjaston
maailman ktrjallljanero'en teokset
kuluvat ahkeran lukijakunnan käsissä
Päihtyneitä el näissä suojissa tapaa
Jos Joku helkompltahtolnen henkilö
erehtyy esiintymään päihtyneessä ti-lassa
joutuu hän sellaisen moraalisen
painostuksen alaiseksi että hän vi-susti
varoo uusimasta tekoaan Talo
on sellaisessa maineessa että tois-kielinenkin
näytellessään kylää vie-raspaikkakuntalaiselle
ystävälleen o-soit- taa
sitä kunnioitus ja pieni ylpey-den
vivahdus äänessään sanoen: Sii-nä
on suomalaisten kulttuuritalo
Havahduimme todellisuuteen Esi-rippu
avautui Mutta kun sieltä näkyi
vain joku tylrä lisäkuva annoimme
ajatustemme edelleen kulkea omia tei-tään
Tällä kertaa olevalla ja olleella
ajalla Mitä olemme me suomalaiset
tä2Ill nv kyisin? Vain mitään merkit-semätön
lauma erinäisiin ahtaisiin
karsinoihin sulloutuneita villeinä
Juoksentelevia siirtolaisia Tärkeäm-pinä
ovat
kapakat Muristaan Ja naMetäan ham-paita
karsinan aidan yli toiseen karsi-naan
Politikoidaan oluen voimalla
Puhua pullikoidaan sekaisin puuta
heinää Ja rivouksia lasketaan katujen
kulmissa Ilahduttavia poikkeuksia
sentään on Mutta vain sen verran et-tä
ne vahvistavat säännön Vain joku
harvinaisuus kerran vuosisadassa saa
meidät täydessä sovussa mantuinaan
saman katon alle Ja kuitenkin 'mc
kalkki olemme samaa kansaa Kai-killa
edessä sama kohtalo vierailla
veräjillä
Luonnollisesti saamme ensikädessä
syyttää Itseämme tästä kaikesta Mut-ta
samalla on suurin syyllinen tähän
kaaokseen se edesvastuuton koplakun-t- a
joka on väärinkäyttänyt tämän
suomalaisen slirtolalskansan hyvää
tahtoa ja luottamusta Tarkoitamme
Canadan suomalaista järjestöä tai oi-keammin
sen johtajapalkoille kiiven-neitä
seikkailijoita Sillä suomalaisella
järjestöllä kalkki edellytykset ko-hota
siksi kaikki suomalaiset yhteen
kokoovaksl kulttuurijärjestöksi jota
me täällä kalpaamme Pienellä jou-kolla
rakennettiin komeat toimitalot
epäitsekkäillä uhrauksilla makset-tiin
lyhyessä ajassa velattomiksi Jär-jestetyt
tilaisuudet muodostuivat juh-lahetklk- sl
(Musiikki- - ja näyttämötoi-minta
ui heilu-- ja voimistelu sekä
eiinäiset opiskeluharrastukset elivät
voimakasta nousukauttaan Mutta slt-te- n
kuten suuressa sanotaan
meni piru Juudas Iskarlootlin Jär-jestöä
alettiin valjastaa erinäisten
puolueiden nimellä kulkevien ryhmien
vetojuhdaksi Talot alkoivat velkaan-tua
Kansalta kootut varat painuivat
kuin hohtimet kalvoon Moista menet-telj- ä
vastaan alkavan murinan peit-tämiseksi
alettiin karsinoltumlnen
Alettiin piirasta teolllsuusunionlsteja
Ja sltämukaa aina uusia syntlpukkeia
keksittiin mitä ääuekkäämmäksl mu-rina
kasvoi Kunnes viimein päädyt-tiin
ennen kuulumattoman rosvouksen
Ja huijauksen tielle Ja se viimein lo-petti
epämääräiseksi ajaksi kaiken
kauniin ja arvokkaan mitä vuosien
Jtvöllä Ja uhrauksella oli saavutettu
Arvokkaita omalsuksla vasaroitiin vie-raille
ja kansa harhailee nyt hajalli-sena
laumana kyräillen toinen tois-taan
Eplmleltilsat ajatuksemme katkesi-vat
Sillä seinästä alkoi näkyä ka-rtta
peräpohjolan maisemia ja kuulua
vliheettömäii kaunista suomenkieltä
Näytännön loputtua Jäi mieleen
epämääräinen tunne katsellessa ulos
virtaavaa ihmismassaa' olisiko tämä
Kokouksessa olilaln yksimielinen
päätös että Clubin toiminta on
' jpdiiajhrsfineknla"v1a(l JmJ aunlukooupuisoclmellneankaikvean
1
politllkan "n tcimlnta on keski
' yksinomaan suomalalren
kulttuurityön tekemiseksi
Clubin nimeksi päätettiin ottat
Firc-- ' Club
F C Kirjeenvaihtaja
lystä Orkesteri tutustuu kuuluisan jksl tie koota vielä kerran yhteen ha-sävelmesta- rin
nuottlsokkeilolhin Kri-'Jall- e lyöty sllrtolalskansa? luovo
naisten oplskelukerhojen huoneissa Poikkinainen
Suomalainen klubi perustettu
Kirkland Lakella
Y AARNIO NXYTELMIEN OHJAAJAKSI TOIMINTA
ALKANUT ALKU LUPAAVA KULTTUURI
TYÖTÄ VARTEN
Jo pitemmän aikaa on vapaamte-litt- u erittäin hauska kolmiosainen
llsten suomalaisten keskuudessa kappale "SYNTIPUKIN"
täällä ollut vireillä kysymys vapaa-- 1 Toimintapaikka on toistaiseksi henkisen kulttuuritoiminnan pohjal- - vuokrattava Ja hankaluuttia a-- la Tkäiiystttoäainimntöaiväan1- - MCpälauivibnäinittttuekenpnaepräupsisanätiiavmäJmaniäasikensoikthtaott-ul-i mtuouaismha]doionstjtooaninpnkanuioknsatnu„sts„aaa„nrtiiittotäclmiälonnlUeiinmiokamiäuäatnn iii„ kcontul asiaan Ja
Jo
höyryn
oli
Ja
rIo
Nävtclmäkomltea
llmoitct- -
avajiisnaytelmäksi
tat
kokoontumispaikkoina nyt
oli
Ne
kirjassa
oli
klo iV
kmmkaa
KokollH HiJbvw# -- r
Kummalliselta ninli„ __
se että Hitler
-- "—-"
on viime
meistiVZ
nvliisktekroinna HpoalksotiinttaenruotamSauaonmenja Lmlkomu J"
koittaminen on muka Upalitnnai Ji
yritä että Holst! olisi Josak]a J
beessaan puhunut natsl-Saksa- a v taan El tahtoisi millään u koa vHlnolsmtlaljtoilkliasekosni ymleieenhseäksitunonluuttaaah"r
nyt puhumaan koTln raskaasti ua-- ja vastaan vaikkapa hän mjcfcuLi
ollsi natslvastainenkin Jäämmtn
sen vuoksi mielenkiinnolla cdott
maan Suomen lehtiä joista mBb'
Jmoikteantatpäamuäksaessisaa oonn oHloklesatsllr:aaaryt !JV-
-J mi taenin ja monen muun ekroohatmalaoanJotka Saksa on ( -- „aäseuai
aYitlolämsaakinsaitluanisltaalnehnommeraoaitu s I sne ao vanhempaa perua kuin natsien Ki sklonittötiä RJaonsvkuaonnnpaää1m90in6istHeirsinäiaruekiepua
sen eroamaan Ja uhkasi että ijei Del-cas-se
--eroa niin Ranska p yiuaistam
pois suurvaltojen Joukosta Kansia
taipui sillä kertaa Saksa on hrvia kärkäs syyttämään multa maita nta että ne muka puuttuvat sen asioihin eivätkä anna sen olla rauliassa mut-t- a Saksa on Juuri Itse suurin synt-ipukki
tässä asiassa kuten niin monta kertaa on huomattu
Yhdysvallat aina presidentti Roose-velti- a
myöten on ryhtynyt sansen
voimakkaasti paheksumaan Saksaa
Juutalaisvainoja Presidentti Roose-ve- it
on kutsunut Saksan lähettiläänsä
YVilsonln kotiin luultavastlkln anta-maan
tarkempia selostuksia noista
vainoista Yhdysvallat on dollarimaa
ja kun juutalaisia sakoftettiin von
Rathln murhan johdosta 400 miljoo-naa
dollaria joka summa on yksi ka-hdeksasosa
koko Saksan juutalaisten
omaisuudesta niin näyttää siltä kuin
Yhdysvallat olisi enemmän Jä-kyte-tty
juuri tuosta rahasakosta Sillä mitä
sotahlrviöitä saattaa Saksa taas ra-kentaakaan
tuollakin summalla'
Saksalaiset lehdet ovat Jo kirjoitta-neet
Canadaakln vastaan tämän nat-slvastaisi- sta
kirjoituksista Ja toimi-nnoista
Ja kehoittaneet Canadaa hu-olehtimaan
vain omista asioistaan —
esim pitämään parempaa huolta C-anadan
Indlaanelsta Joten pientä kat-umista
ja kinaa näyttää natseilla rii-ttävän
kalkkien kanssa
Japani nävttää olevan herrana Ka-ukoidässä
Nyt se on hylännyt Yiid-s-Valtal- n
lähettämän nootin Josa Y-hdysvallat
vastusti sitä että Japani dl
hylännyt n s "avoimen oven' polftli- -
[kan Kiinassa Japani on ny' vastan
nut Yhdysvalloille että olosuhtMt
Kiinassa ovat nyt muuttuneet min
paljon Jotta tuo politiikka el vjl
tulla enää kysymykseenkään Kun
nyt muiden maiden on teMä ä k-pankäyn-tlnsä
Kiinan kanssa japanin
armeliaisuuden alaisena nl n luuli
tämän seikan saavan sm -- cnpaaKm
vastustusta muiden maidi u1 ita-Täm-ä
on yksi rilelenkltnr-- i n £j:a
seurattavaksi
Canadassa on useilla ak T1--
ntit kuulumaan ääniä etu ) 't- -
ka ovat saaneet hätäava CIS!
tölliin päästyään liiaksen-sa
"1- -
hätäavustus takaisin i -- n
väärä politiikka ja on su t-l-ik:
vastustettava Sillä j s J
pehe on saanut useita u s j '
avustusta niin on takals"- -' £3C w
summa jo niin suuri että t va'3'rk-i-sillik- in
töihin päässeeltä r --: 'P-- 1
tä menisi vuosia tai ehkäpä i t
mänsä ennenkuin hän sals '- -
kansa- - maksetuksi Tämän - i (
" van väärin Jo kansantalo-'- - J
kannalta katsottuna T is t ' J-laisi-ssa
tapauksissa Joissa ia
avustuksen saanut saa Josr k 3 st
ta suuremman summan ra =a '
inn k uuhi Isaan laDslkilpallaua osa-- -
tuneet perheet olivat kalkki Wuxi
tuksella Ja kun he salvat --- ct'
i tnnLsnlvat he tnlcle-- 1
kln saamansa hätäavustukn tk+
sln kun sitä heiltä vaadittiin JM- -
tavalliselta tvömleheltä f--n
takalslnvaatlmlnen on suuri vaT7
vi --"nak-i3!
Hiljattain herani eiiK '- -- -
se eitä Xew Yorkissa on p °!e
_
klubi kaivaustöiden katseicr:sa
s'
ten Heille on rakenneta t--
ia
-- a r-- i
ren työmaan viereen olke n
Itnnm Innka ikkunoista sja-J- -
J katsella kaivaustöitä Jokslne
että missä vain höyryt' J f =
-- Hullu Jussi" on käytän
fl rima!!-- ! rilmtnTal tll "-O- Ilin-iL - v ttauallna pEeirkuöshtäanmaamnnlnvliteulnälacsi j5 :km