Vapaa Sana, October 10, 1942

              SgffSSS ' -- - ~vJsJj r ! ä V M f tr-1-1- — KnSi5VJi ? W£?P!35PP
Lll — 1942 LAUANT LOKAKUUN 10 P — SATURDAY OCTOBER 10 SIVU 7
tniikkasirat roullen kuorman J kun en saanu tikaria ja muori riitti
t:i n raplaavat sltl pynyy ett m puhuun turkl IlTottomla Ja
irjootusia gjre—— — -- -~ — --"„ uniin sun oppinut- -
van uou ""'-- - --- — — - uiviiu uKuuiaraana aina
I-u-s1
on nienos nythäa on vas I herates
j-ir- ilnJ
Mä vastasin siihen Aamulla olin väsyksls Ja vetelä
pyl)u kjan auuuna m uu uitma irasu ja men yökötti Ja i verokausi on hlrres- - kyölöttl yhtämittaa Ja mä ärjyyn Ja '
2lB'kua fn yli pääsöd niin ei pärmänttäsin kalkillen lhmlslllen pi--
vaiw Kun laskoo kaulalta täjehelääsillenkln Jokka kulkivat!
jg n ui'" J" " -- - 1 "'a iuu luu&aaiua JOS
oman -- hvuuieni iiuuicsia ja muu lanKoni ous kesiany kauemmin
„vmahan että lihan
„n ny alha painettu Ja hen- -
[rleruus r rsuuloo Jäsenls Ja
voimaa "™ ja antaa
iYtaasem:5eien
- sitten tali taa levottomuus ' vauua vaiva lankes mun
''l til Kokn mallma rupes halse- - tapakilta' Synkältä naym
„mnstala taivas ja limujen
„ll kun sammakon kurnutus
L utuun rokerryksisnänl Juuri
L-ifle- n
tuK-re- en a™ j
1 housuni Menin muna uv- -
l-1- " - != _!_- - I I
ja kun ruon 101 Kusun ici-- 1
mun nmisuiam 111111
11 1UUA9 -- -
kinasin t on vasta silmiä niin
t c vissinm piiiauBRiii
Mlta haisi KOKO eiamu ineui ai- -
jasin Ja ma komennin uni- -
Leihin saunan sieu ma nau- -
ivntistä raatuani unista uu- -
la se auttookln piKKuusen
U an mä tulin tupahan Ja piti
tut saunan paauen nunMiin
Ltoosista aljoosta krlstillisehen
Ljjnenohon kuuluu niin laas iui
ailmanpHrln plmlaksl Jiuon
ia mklfäärlpötkyn pöyrännur- -
L mutta mä Hskotin sen vlnklää
Lihan sängyn ala Ja manasin
Knltla ottaa katehenl sanoma
akin mutta eikös sieltäkin pltä- - sii i itiin mu—n kattln- - BSinunaajtuo -- -
hen sellaanen tytyvääsen na- -
t laarin kuva Joka veteli savu- -
lepistänsä Paiskasin pois ano- -
Uko Ja koitin laiitia uioos ja muu
stl mun perälläni että aia mee
1 Ukkia saat yskää mutta ma
ti!n vain että Kumpanan iuiis
hi kova rtntatautl Ja Herra kor--
kirslvän sielun tästä kurjuures- -
[tai elämästä el oo enää mitään
ulin ettei viltti olla ollenkaan
fti melkeen Jo ajattelin olkeen
ani niin Jokin kaupustelija tuli
mus mun vastahanl mutta mä
ien painua helvetin kyrtttl
icsl Karhuvalnlos ei tarvita nas- -
1 tlkl parslmaneuloja Akkarukka
krattyyttämähän että pussit
Unia klapsuu Ja polvet peljästyk- -
notkahteli Ja mä äkkäsin Ittek- -
letti mitäs pahaa akka on mullen
ty tj-- t menöö Ja levittää ympäri
Hti että Karhuvalnlon äijä mu- -
ikSyhlllen valkk'el oo asiaakaan
tumin tullehenl paatunebekst
atanl
iva j5 oli kamala Vooroon
mttastl mara Ja toisen vooron
Aina kun pikkuusen painuun
niin pääni päällä knlpuus
suuria Ja makoosen näköö--
Icbria mutta aina kun olkaasln
Iji koltin siepata niitä suuhuni
htnjpättihln ylemmäksi Ja mä
ihrppimähän tasakäpälää kor
ien ja korkiemmallen mutta
ttita Ja vlimeen putosin sieltä
morahan päälleni että pau- -
l Ji siihen mä huomaattln Rupe-- P puoli nukuksls karjumahan
NG
NÄ autoihin
trokelhln
rMn hitiam VUltti r"fp!n t6it
loi
KetM dudbury
nun varmanan oism ainakin päässy
kaikista kunnan lroosta friiksl
Tämän kolmannea pliuapälvän ilta-na
mä kontiln sängyn ala Ja ettlin
ylhä sen inklfäärln Ja purin että Ike-neh- et
kltajl Aina se pikkuusen help-pa- s
vaikka suuta polttlkln mutta se
oli pientä sen slsääsen vaivan rinnal-la
Sitten tuli taas maatamenon aika
Mä olin Jo aivan murtunu ja slsääses
tunnosnanl toivoon että muori olis
edes iltayöltä valvonu Ja kamppaallu
yhdes mun vaivani kans mutta el ol-lenkaan
pari kertaa kylklänsä nyhkä-hytt- i
Ja sitten Jo hornas Ja puolen
yön jälklhln mä Ittekkln vähä menin
hortohon
Mutta slllen torkahruksellen tult
äkklloppu
Mä näin unta että Jokin tukkii
mun suuhuni sikaria ja rupesin purra
rutistamahan siitä päätä poikki Kuu-lin
unehenl liuutua ja tunnin nyki-mistä
hampahlsnanl mutta mä purin
vain kuin olin vihneenkin saanu si-karin
suuhuni siksi kun se lopulta-kin
repäästlhln mun klrastanl uloos
Ja siihen mä heräsin lopullisesti
Muori istui mun vleresnänl sängys
Ja heilutti kättänsä ja alkertl ja voi-voot- tt
ja jahkuu ja valitti surklaa
ettei 00 ennen tuotakaan vielä hä-nelle
tehty että yritetään purra peu-kalo
poikki Ja vielä oikeasta kädes-tä
Kl saisi enää lampailla kerityksi
Nyt mä huomaattln täyrellisestt ja
hoksasin kohta että olin luullu muo-rin
peukalua oikiaksl plsmarklksl Mä
kraapasin valklaa ja kattoomma yhres
sitä rääkättyä jäsentä Ja pahannä--
köönen se oli ja rupes paisumahan
Mulla on vielä hyvät hampahat Mut-ta
kun siihen pantihln tukku ja vah-vaatt- e
konlvilnaa niin siitä rupes po-rot
pakenemahan
Kun mä aamulla huomaattln niin
oli kafflpannun vleres takalla liima-pann- u
ja muori parahlllansa sovitteli
mun piippuni kopasta lentänyttä pa-laa
palkoollensa Slkariloora oli jo
orottamas pöyrännurkalla ja kun mä
tormootln suuhuni pölkyn Ja nielaa-si- n
muutaman mahanpohjasavun niin
mallma aivankun rupes taas silmiän-sä
peseskelemähän ja valkeemahan
joka kantilta Ja muori huuti- - mullen
sieltä takan tykyä että nyt on lakko
lopus Ja Jos sä kerrankin vielä ruplat
hauhaalemahan sellaasla niin mä
pakenen nopiaa pois tästä
kortteerista eli muutoon el oo het
ken päästä mulla sormia eikä varpa-hl-a
Mä vetaasln vielä lls pitkää henki-haiku- a
Ja sanoon että olkohon ny
sitten se lakko koska sä niin väittä-mät- ä
tahrot olkohon ny koltetahan
kantaa tätä kuormaa tätä tupakki-synti- ä
hautahan asti koska sä kerran
oot nuon tylysti vastahan mun paran-nuksen
tekuanl 'Mikäs täs auttaa
täytyy sun mlelekses kolttaa verel-lä
Ja kyllä mä eri tavalla vetelinkin
SOITTAKAA PUH 6-64-
33
uadakaenne Weifhtoffraphilla punnittu
JHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
— Myös Puita Saatavana —
Wire Coal & Lumber Co Limited
1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT
Paremoia Huonekalustoia
VUODItTA 1MI ASTI
Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah-dottiaet- ta hinnalla
"HU on myöskin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme
"""kuin teen "'f v! VM t PVIht ARVOJA vanvv £ — - -- —
YOLLES FIIRMTIIRF CO LIMITED
LT EAST (PMtltalmlateH Vlftraui) SUOiURY ONT
OROBECK
SERVICE
kaikenlaisiin
3
fc'iii -_
Puhelin ft a
1 c
J- - —
e s
yhteesestä
— —
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
RautaversUs- - Autokorjaamo- - Ja
yleinen eppl —Voimme rakentaa
tai korjata mltähyvansä puusU Ja
raudaata
ARTHUR REYNAERT
8 SAMUEL ST - PUH S—5592
Puhlln kotiin: S—1278
SUDtURY ONT
Eikös Olekin Ilmetty Hitler?
"T # - ~ wSV
Tämä kissa joka ulkonäöltään muistuttaa täydellisesti
niin taikka melkein täydellisesti Hitleriä makasi sairaalassa
tämän seikan vuoksi Eräs kaupassakävljä New Yorkissa kun
hän huomasi kissan potkaisi sitä ja niin täytyi mirri viedä
sairaalaan parannettavaksi Kuvassa se loikoilee sairasvuo-teellaan
leukaluu poikki JaähaieMd
Kirjoittanut Taimi Luoma
Osma oli hyvin nuori vielä kun muori pysyi kylmänä hänelle el edes
tiesi mennessään ettei hUn ollut nie- - onnitellut lapsen syntymisen jotvtos- -
luinen miniä emännUll- - mutta se ei ta Osma toivoi hartaasti että aroppi
häntä pelottanut olihaa hän mienel-cde- s kemnkaan alentuisi ottamaan
loen — Kallelle — kaikitl kainossa lapsen syliinsä silloin hän varmaan-Aika- a
myöten häi toivoi voitta- - uin mieltyisi pieneen pilttiin mutta
varsu omännän suw'i puolelleen niin el tapahtunut Osma kärsi tästä
Mutta ti:c issa atuitl eräs sukulainen kaiketta hänen silmänsä olivat it- -
Hentrhkk1 niminen vanhapiika joka kusta punaiset Jos lapsi alkoi ka-viha- si Omaa sydämestään ikil liänl matissa itkemään niin tluskasl an- -
yrittänyt sitä peitollakaan ähän hapllka heti: "El ole talossa enää
väliä Osma sai häneltä kuulla että yön eikä päivän rauhaa kun tuo Os- -
oli liikaa talossa — Emäntä oli hie- - man kakara aina parkuu!"
notunteisempi eikä käynyt anoin
toistamaan pahaa mieltään miniään-sä
kohtaan muta ei hän ystävyyttä
kukaan os !ttatnt
Voi voi sitä teidän Kallea palvit- -
teHät Kytiilin linnan ytUvättä- - oli kunnia olla Jokapäiväinen vieras
lot kun torpasta nai vakka olisi
cllut talontytr:tl%jn tarjoi
V" meille turvtfe miiiiai tfivaria
n-ukana-an
im la kun itsi-ll-ä oii r:
Utiiiin raha elä tavara i k-rk- ui
iiiidtava emiltä vatkki niin itti-Ut- ti
harmi': po' kansa ninniktuc
l- - "Mu:ti mliiK] tm la t'i:sillo
näyttämään Hi en kiusallakaan
trltta pitÄJ puhuman toista ajatte' le' — niin pääUcli emJntä omassa
mielessään sekot tellcssaan siinä vei-lipataan- sa
ja kysyi tavallista ma-keammalla
äänellä: Sanko tarjota
rouville lisää kahvia?
Pkku Irnxlin syntymlsjr Jälkeen
Osma tiesi Ja tunsi pettyneen! täy-dellisesti
Omassa hiljaisessa mieles-sään
hän oli toivonut että lapsi toi-si
muorin lähemmäksi häntä mutta SUNNUNTAIKSI
Lappala —
KUULUISA SOTAPÄÄLLIKKÖ
Kiinalaisten urhoollisuus Ja kestä
vyys sodassa hyökkääjää vastaan
kiinnostaa koko maailmaa Kaikki
tietävät että Kiina el ollut varus
tautunut voimakasta Ja älykästä vi-hollista
vastaan Ja sentähden kiina-laisten
Jatkuva vastarinta vuosi
vuoden Jälkeen herättää myötätun-toa
Ja kunnioitusta kaikkialla
Tässä puolustustaistelu! on Kii
nan taJoukkojen yllpäällkkö ken-raali
Chlang Kal-She- k tullut tunne-tuksi
ulkopuolella Kiinan rajojen
Hän on mies Joka on hylännyt esi- -
Isiensä Juimlat Ja omaksunut kris-tinuskon
Eikä hän ole tavallinen
nimikristitty vaan sellainen Jonka
elämästä kristillinen usko säteilee
Isällisenä voimana Ja Jaloutena Sii-nä
vastuunalaisessa tehtävässään jo-ka
hänellä on on hän Jatkuvasti
antanut Julkisesti lieUU ett här
etsii apua ja viisautta Jumalalta
Suuren kansan sotajoukkojen Johta-jana
hän ei häpeä tunnustaa Itseän-sä
kristityksi
Eräs canadalainen Joka sai tilai-suuden
vierailla tämän kuuluisan
kenraalin kodissa ja osallistua koti-hartaute- en
Jota kenraali Itse Johti
kertoo siitä seuraavaa: "En koskaan
tule unohtamaan kenraalin rukous
Pidin tapanani livahtaa kamarin
puolelle Ja tuudittaa Irmelin Jälleen
uneen Tunnen hyvänolon tunteen
vieläkin muistaissani miten kiitolli-sen
katseen sain Osinalta Minulla
Kytölässä olin emännälle kuin lem-pilapsi
hänelle itselleen kun el oltu
siunattu tyttölasta Pidinhän minä
emännästä tavallaan vaikka en jak-sanut
ksfsittää miksei hän pitänyt
Osmasta Ja pikku Irmelistä
Tuskinpa olisin ollutkaan ylpeän
Kytölän emännän suosiossa ellen
cttumalta olisi ollut hyvän kodin
kasvatti Osma sitävastoin kun oli
köyhistä oloista el saanut sitä arvoa
mikä Ihmiselle kuuluu Osma oli ta-loudellinen
Ja työteliäs eikä siinä
talossa työ varmaankaan tekemällä
loppunut Varhaisesta aamusta myö
häiseen Iltaan sai hyöriä työn ää
ressä
Sitten vanha emäntä sairastui jou
tuen vuoteenomaksi Osman harteille
tuli silloin emännyys sekä vanhan
Kirj pastori A
"Mlnä uskon että Jumala on antanut
tehtävän kenraalille Kiinan hyväksi
minun täytyy auttaa hulluksi— ?
sanoo hän 'Kiinan probleemit ovat
suuria Mutta minä en pelkää Minä
luotan Häneen joka voi tehdä kaikki
enempi kuin me osaamme Häneltä
pyytää" Näin puhuu Kiinan suuri
sieluinen kristitty nainen Eiköhän
meillä ole jotain oppimista näiltä
kahdelta ihmiseltä Jotka ovat tais-telleet
Itsensä vapaiksi pakanuuden
Ja taikauskon kahleista ja löytäneet
suuren henkisen aarteen siinä kris-tinuskonsa
joki on meille ollut Jo
monta sukupolvea tunnettu mutti
niin monelta suomalaiselta arvotto-mana
syrjään heitetty?
Kenraali Ja Madam Chiang Kal-She- k
pitävät lähetyssaarnaajia suu-ressa
arvossa Tämä ilmenee eräässä
Madam Chiang Kai-Shek- in puheessa
jonka hn piti 150:lle lähetyssaarnaa-jalle
ja sanoi m m seuraavaa:
"Kenraali pyyttä Ilmaisemaan
teille kuinka suuressa arvossa hän
pitää teidän työtänne Kiinan hyväk-si
Olkaa hyvä ja ottakaa tämä per-soonallisena
tunnustuksena teidän
urhoollisuudestanne uhrautuvaisuu-destanne
ja päättäväisyydestänne
auttaa meidän kansaamme huolimat-ta
vaaroista itseänne kohtaan Fm- -
ta Hän rukoili voimaa ja viisautta Ime voi löytää sanoja kiittämään
itselleen Ja miehilleen eri rintamiin 'kaikkia lähetyssaarnaajia sliU suu-Hä- n
rukoili Japanilaistenkin puolen-'rest- a työsti Kiinassa Se että te
ta että hekin tulisivat tuntemaan i olette antaneet henkenne vaaraan
totuuden Mitä yksinkertaisimmin auttaessanne haavoittuneita Ja äl-san- oin
hän nöyrästi tahtoi olla Juma-käli- iä pltac8anne naisiamme
lan lähetti Kiinan kansalle " i pahemmasta kohtalotta kuin kuole- -
Mutta kenraalin rinnalla tunnetaan maita ja antaneet toivoa Ja rohkeut-yht- ä
hyvin hänen kuululta puoliton-- j u pakolalaille on opettanut koko
sa Kiinan enslmälnen nainen Madam Kiinan kansaa ymmärtämään että
Chlang Tuskin kukaan mlea voit! 'kristillinen henki on Innoittanut näl- -
tolvoi uskollisempaa työtoveria t kaikkia lekojanne"
emännän hoitaminen Hän hoitikin t väärin riiatieuään lapset isältään
emännän niin hyvin kuin taisi ja ai- - 'ajatteli hän
koipa emännän sydän sulaa miniään- - Kal]e oh huomannut mitä hän Os-aa
kohtaan HJn käski Jo naassa menetti mutta liian myöhään
tällöin tuoda pikku Irmelm vuoiH-n- - Hän oli tuonut uuden emännän ta-sa
viereen Ja tyynnytteli lasta silKi- - l°n vaan tusKin vuolta uusi emäntä
ähn kun Osma teKl tuvan puolella viihtyi Lähtiessään oli noitunut an- -
askareitaan hanpuan pataluhaksi la sanomn m
Hetriikka ci vaan sisuaan kadotta
nut yhä enemmän hän vihasi nuorti
emäntää Ja valitti isännälle Osman
saamattomuutta että hän muka jou
tuu tekemään Jne Mistäralpänivastom nän oli melkein jä helDo- -
Kalle tiesi naisten työhommat kuntukscn huoÄauksen päästänyt —
Itse päivät ulkotöissä Hän nuo-1""""™- "1 muistui mieleen lan
mäntti vaimolleen siitä että koettai
si hänkin tehdä osan talon töistä kun
on päässyt kerran emännäksi te- -
loon
Viisi vuotta Osma kuunteli hiljais
ta haukkumista vastaan sanomatta
mutta Kallen muistuttamiset Ja
moitteet jatkuivat alkaen käydä jo
kapäiväisiksi Ji sietämättömiksi
Vanha emäntä oli kuollut ja viikko
jälkeen hautajaisten se sitten tapah
tui Joka Joudutti ratkaisua Kalle
tuli humalaisena kotiin Ja piti pa-haa
pirstinklä raivoten ja rikkoon
huonekaluja Menipä kaiken lisäksi
niin pitkälle että soimasi vaimoaan
renki-Jyrkii- n — Mutta silloin Os-mank- in
sisu kuohahti tuollaisesta ai-heettomasti
solvauksesta Jyrkin suh-teen
hän oli niin viaton kuin olla
voi joskus Jonkun ystävällisen sa-nan
vaihtoi Ja kiitoksen lausui mil-loin
Jyrki toi puusylyksen sisälle tai
ämpärillisen vettä Siinä talossa ei
sellaiset työt kuulunut miehille nal3-te- n
oli kannettava puut Ja vedet si-sälle
siksipä tuollainen palveluksen
tekeminen oli vanhanpiian mielestä
liikaa Ja hän tietysti kielittell siltä
Isännälle kertoen tslan mahdollisim-man
pahassa valossa Kalle otti nslan
uskoakseen — toisesta kun on niin
helppo uskoa pahaa — Osma ei enää
voinut hillitä Itseään hän että
on Jo aika käydä puolustamaan it-seään
herjauksilta Hänen Ja Kallen
kehkeytyi ilmiriita aPsct
seuraavana päivänä Kalle hänesi la
katui sekä pyysi anteeksi äiU tulc- - Mclli
luvaten etttpl äitiä
Iisi enää tapahtumian
Vuodet vieri erlpuraisui tta Jatkui
Kalle knlko nmilln toi1l!in i
Kalle pahaa eU
Tämä ten
tuli Osman tietoon ei hän uskonut
Se on mahdottomuus hyvät naiset
minun Kalienl ei erehdy "l- -
laiseen Mutta Kalle alkoi tulla
yhä llkeämmäksi ja jatkoi entistä
herjailuaan päätti Osma ottaa sel
vän olisiko puheissa sitten-- )
kln perää Eräänä iltana saatuaan
Ja
hänen kauan tarvinnut
enjaxsi
HiiiLnlllaad
!„ — -- -- nuinvvaii
maantielle päin hän
taan Ja alkoi seurata heitä
Ien
Niin hän seurasi heitä erään vauraan
talon portille asti Ja näki heidän
menevän tytön aittaan — Osmasta
tuntui oudolle ja il-keä- lle
Hänen oli hirmuisen paha ol-la
mutta hän ci voinut Itkeä — lie
neekö tullut vuosien mittaan Itketyk-si
kuiviin
Ja häntä siinä"
minua
Ja
silloin
luoja olenko tulossa
Askel tuntui
kohisi selvää ajatusta ei tun-tunut
olevan
—Onko tämä totta vai olenko
nähnyt vain pahaa unta?
Näissä
Hänellä sievä
oli
puki pääl-leen
löyhyttl
nutturasta Ja kyllä hän
nyt
Osma tuli tun-temaan
Untamon heidän
alkoL Vuoden olivat salai
sessa kunne sit-ten
Osma otti askeleen
Eräänä yöni kun Kalle taas o-mi- llä
teillään pakkasi Osma omat
sekä lasten kokoon
lähti V:n
Siellä alottlvat
Untamo hyvä
elämäänsä paitsi las
ten takia hän karsi
pitävän
tuntui ettei
tapsitta Kun
lapset äitinsä keralla olivat
iloisia leikkivät omia
Untamon
kävivät lapset mennen
nurkkaan kuin
miset Ehkäpä htn teki tlttenkln
nan kans-sa
aljo e'ämaänsä rudelia! Mutta el
ollut Kalle surrut tä
män lähtöä
kaiken
usein
tunsi
ja Osma vain lienevät? tusAkhittelmi itKäpalälo nkoaisrktaoittmaaeknsneeeinstä —! kipeätä tekevät muistot
Eräänä ei Kalle
enää voinut vastustaa
vaimonsa
Ooptastlmiaaann IlmUeanrntäaämltoänmaatskuunsntionhVä:nn sklomöaiyutsntpii
ovikelloa
Osman oven oi tahtonut tietää mitä
junnu lifiw n~ „ „„ 1KuuenKin Ulan- - teen tasalla: Mitä haluat? kysyi hän
kylmästi aikoen saman tien palaut-taa
Kallon ovelta takaisin Mutta
Kalle puhui sanoi
lapset - Osman
mieli hän laski
Kallen Lapset ilostuivat
isän iidin mieli
heltyi kyyneliin Suurta
hellyytä Ja rakkautta osoitti se
mitä lapset osoittivat 1-sä-lleen
Isä "Minun on
ollut niin kovin Isää"
teli pieni Orvokki isänsä korvaan
—"Nyt te lähdettte Isän kanssa
kotiin eikö niin?"
— lapset
kuin yhdestä suusta mutta sanailla
tulivat hyvin totisiksi
Onni kysyi arkaillen: Tuleeko
Kun äiti pudisti vakavana päätään
kesken mutta akoivat 'tkemään
"Emme voi sittten tulla sinun
käyttäy- - mukanasi cllcl
tvmlstään RPlUUt ti0lsi kÄvä niinkuin meillä on
nlknl
ollut ikävä isää"
etkö voisi aiot taa
? että olen
Kylällä huhuiltiin että piUjii""" 5muc
seuraa kun olc enaA sinun Pyy
kun
ihmisten
minä
mutta
nähdä
"Osma elämää
tchnyl- -
eräälle naiselle rvoisesl
sentään
dän sinua tule lasten takia"
vaikea valinta hän
ettei mikään
mahti saisi häntä Kallen
luo Toiselta taas lasten
onni Osma kävi
kanssa
oman Itsen
lapset nukkumaan heitti hän takin sä ' hän lähti Kallen mukaan
ylleen meni iltamapaikalle kaamme T S"""'
odottaakaan f fftrt#tA #vhat m kuin näki miehensä "u~vn" - 4A: thlaBllll a !n— eu-% -
Hän lamme sarxynyiia ci enaa i
f a n n ailKfM painautui etäämmäksi puitten se-- " ~i— ": ksn lian vuoJk01"1 lapsillemme kun
-- - nviuuii
tuli piilopaikas
pysytel- -
tarpeellisen välimatkan päässä
sanomattoman
kyyneleet
—Hyvä
epävarmalta päässä
yhtään
cpämäärisissä ajatuksissaan
tyttövuosiltaan kor-jannut
lainehtivan
näytti
kirjeenvaihdossa
ratkaisevan
kauppalaan tapaamaan
Untamoa
tyytyväinen
näyttäneet Untamosta
Untamokaan
erikoisemmin
leikke-jään
kotiuduttua
hiljaltlksl
pippurpussin
erikoisemmin
väliaikaisen emäntänsä
Missähän
sunnuntaina kui-tenka- an
kuultuaan
olinpaikan tuttavaJtaai
linjaauton
vaikeuksia
Jännittyneenä
hämmästys avatessaan
kumpikaan
vuia
rauhallisesti ha- luavansa
liikutettuna
sa-nomattomasti
liikutuksen
ym-märtämys
lapsilleen
Lähdemme myönsivät
vanhempi
uudestaan
f'"1
Osmalla
aikaisemmin päättänyt
maailmassa
puolen
velvoitti
alistuen
kohtaloonsa voittaen
eikäl
välttää riitoja älkäämme
tulevan tolien
kirmailevan naisen seurassa
yhteisvoimin
Jsitä yritämme"
Onnellinen hymy molempain
vanhempien huulille kuulcasaan las- -
ten Iltarukouksen'
"Kiitän sinua isä ylhäinen
soper
äiti?
että
meidän annoit:
että meille Iloa sekä kan-noit
—
Että me ymmärtäisimme elämän
arvon
Kiitämme vielä siitä että Johdatit
isän äidin yhteen"
Ilta kallistui lapset nukah-tivat
onnellinen huuillaan
Merimiesjuttuja
6:nelta sivulta)
sitä salaperäistä paukausta
harhaillen hän Jotenkuten ko 'ruumishuoneessa ei CarUon eikä ne
tiinsa apeana Ja avuttomana toisetkaan tehnett koskaan miehille
k— n xyja„ ssa on Kesajuniat „ IfrlHin kpaltpnllliiinsM kes- - in-i~"""- "~ —
ne tekivät lähtöä myöskin Kytfclän kustelulssaan se kuin Jonkinlal-Isänt- ä
lohdutuksena kun miehiset Hentrilkka-neit- i Odotta-8en- a
kaapas ajatteli Osma kiihdyksissä Ja mlchet oval nlin Pekurilta etteivät hän Juoksi meille pyytämään irltua ikair selvää itse El suinkann
tulemaan lastenpa luo al-- i olematon paukahda aiheensa sil- -
kaa oli kukallinen pu
ku sen hän
uuteen uskoon sen
J tukkan-sa
kireästä
lievältä
Siellä kesäjuhlassa
ja suhteensa
verran he
oli
vähäiset vaatteet
ja
he elämän-e- l
hänelle Ja hän
oli
— Lapset eivät
Ja
Osmasta
pitänyt
olivat
he Ja
Istumaan vannat Ih
—
vei tuollaisen
oli
det
sausta entisen kiu-ja
ja Ja
Suuri di
11
heltyi ja
sisään
Ja Ja
Ja
ikävä
Ja
—
—
kanssani Tiedän
oli cl!
tule-va
kovaa
taistelua itsensä
ja
viiivtn
an
hiipi
kärsiä
murhetta
Ja hinnan
ja
yöksi
hymy
(Jatkoa
Mutta
kulki
mieli 'utvUkcl
oli
Ja -
ottaa
kotvaksi
oli
nä olla pitää ja he kolme vain tie
sivät sen aiheen
Tähän loppui Carlsonin pitkä Jut- -
tu tällä kertaa ja kun katsottiin
kelloon niin se oli Jo yli kahden yöllä
Carlson sanoi: Ei kyllä se on nyt
aika mennä Jo mamman viereen
Carlton oli seppänä Port Arthurin
raitiotie-tallill- a kuolemaansa asti
Hänen poikansa omaa Isänsä amma-tin
Kuinka merimtehestä oli tul'ut
seppä se kaipaisi oman kertomuk-sensa
Carlson Itse aen kuittasi sa-nomalla
vain: hätä keinot keksii
— Laivuri IIJ W
rA TEENEY'S
MAUTY PARLOR
(Suomalainen
Kampaamo)
Puh 3-17- 21
Kaikkea alaamma
kuuluvaa työtä teh-dään
huolella Ja
Ptrmantnt Wavt t&OO — VM
UnkBttn Kihara %1M — 940
45 BEECH T APT 1 SUDBURY
L
t
M
Mii
m
i I
S!
-- 'A
M♦N
H
''!
n
m
m
f1
t
YH