0395a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
li?
If
B
m
i
f
m
tll'tfl!l!l iiinv w ' ff m— -- _-— 1 __- -
Il "II aii1 "h%r- - v~ f " s __-- —--—r r _ ~c=z? j ff %rwFwsmm§!
_ Utf ( m x v x x- - a # tiili riiii i r i iiii i ? % x vv t ' f ii 'i ~o v cvyr i yA
V -- _ 'y ' 'JM --_- m r-- mfatiPm M WÄ
i K yrL x A ' W äWV Jh vfi _
rt V
i 2 ii iiT- - Tivi—' ' —~ - vi im i f — - x __
ÄITINI OLI OIKEASSA
(Jatkoa l
KalJp Kutaa Ja Martta olUat nyt-temmin
lna jhdessä Ulinhan minä-kin
usein heidän mukanaan mutta
minä tunsin aina itseni tarpettomak-e- i
Eräänä Iltana kun kylpylähotellis-sa
oli tanssiaiset ci Kalle Kustaa
tanssinut yhtään ainoata tanssia mi-nun
kanssani aan ainoastaan Mar-tan
kansaa Minä en hänelle enää ol-lut
olemassakaan Tunsin kurkkuani
kuristavan ja taistelin urhoollisesti
kyyneliä vistaan Koetin nauraa ja
laskea leikkiä I ottanut ja rakastunut Kalle Kustaa- -
mutta se yi känyt oikein Mi-nä
en kyliäkään ollut hupaisa sinä
iltana Äkkiä olivat Kalle Kustaa Ja
Martta kadonneet Minä en löytänyt
heitä mistään Me soimme Illallinen
Ja he olivat poissa yhä edelleen Mis-sä
he olivat? Minä tulin niin hermos-tuneeksi
ji levottomaksi etten voi-nut
jäädä sinne pidemmäksi alkaa
Kello oli lahe kaksitoista kun mlna
menin kotln siihen huUlaan Jossa
me asuimme Voiko Maitta mahdolli-sesti
olla kotona? Fl hän el ollut
huoneessa' loppui minun Itse-hlllintä- nl
Minä heittäydyin vuoteel-leni
Ja Itkin epätoivoisesti Tunsin vi-haavani
Murtua nyt Sitä Ilkiötä si-tä
kev)tmlelistl olentoa' Kn tiedä
millnlh nimityksiä annoin hänelle
epitolosiijn
Viimeinkin huti fill' Uinen silmän-sä
sätellhit Ja hänen poskensa oli-vat
punaiset! Hiin hyräili Itsekseen
Ja otti eräitä tanssiaskeleita
"Missä ihmeessä olet ollut?" ky-syin
minä Kiivaasti
"Ollutkr'' hyni)lli luin "Luuletko
sinä rtti minä tahdoin mennä nukku-mic- n
nikplsin täililsena hurmaavana
kuutamouintia? Täällä ltllähtn on
niin lämmintä että voi tukehtua"
"Kenen skiitassa olet nauttinut kuu-fnmosta- ?"
kysrn mln1 Ivallisesti
"Kalle Kustaan luonnollisesti"" nau-roi
hän Me ajattelimme ottaa sinut
mukain tiiutta sinähän olit tanssi
massa kokonaisen ikuisuuden sen plt
kän Hannulan kanssa Joten emme
Jaksaneet odottaa sinua Me meloim-me
irerello Kalle Kustaan kanootissa
Se oli hurmaavaa' Me nalmttu kuun
välkky än vastaamme syvyydestä Se
oli atvnnkclu p)oieä honeaiaha '
Hän alkoi nlljia hyräillä itsekseen
'Kuunsltppi loistaa hiljaista on "
Minä puristin käteni mrkklln niin
että k unet tunkeutuivat lihaan Vii
sitä Inhot t O an olentoa!
"Kt kai sinä ole mustasukkainen
hiukan j
hänen kanssaan?" palsl äk-kiä
"Vallata on minusta tuntunut et-tä
s(n1 olet vaikuttanut hieman ra-kastuneelta
Kalle Kustaaseen Kl kai
hän ole kosinut anohan?"
Hän tuli luokseni laskeutui polvil-leen
vuoteen viereen Ja otti minun
rä"ni Usl-n- sä väliii Minä olin Iloi
nen slltS oMei hän huomannut minun J
ltkrrHn Tunnustaisinko että olin
rakastun'!' Kali Kustaaseen Kl I
mhtanmmin olisin kuollut! Martta el j
saisi tietää kuinka asiat olivat Mini
sysikin tulnet iks hieman kärsimät- -
tftmftstl- -
"Mitä typeryyksk sinä Juttelet ra- - j
kas Martta? Mitä hulluutta' Minä pl- -
dän kaneata mutten Itään muuta"
"SltuA tapauksessa on kaikki ali
tipat sitten!" Buumi han "Minä olin
etÄ sinä ehkä olisit pahoi-lla!
Koko nuMilmassf ei ole yhtäln
inmloUl Jota mini niin
kuin sinun rakkaani Mutta el
kuinka mtaMlta on oilur hauskaa
Anna HIm' kurmaaraa' Niin
alla ptan in taas UMettävä kotiin
Jn ryksl)tttl retamäle valjaita
Kaahaa vain Otto 4 olisi nila hidas
Ja Iklrä' Kt Tot rmtaartaa Mlltaita
se on Anua Lilaa"
Matta MIU kerralla min ra tunte-aa- t
mltila saaJU hääti kohtaan
"Katmk laä olet onnlllaen Anaa
LMm" Jakoi haa ytasti haoHteo
"S tai Joka olet rapaa! Onko olenus-- s
aHUi nlii 'hana kura vapaus?
ÄM aaene koakaan nilmMia lapsu-karsrar- -
"Malta enaan aiaatla tap" pis-tin
nilaa rälltn
'Niin kylläkin ne pienet somat
olennot" nvurol hän "He ovat ihas-tuttavia'
Mutta minähän olen vieU
ucrl nairen Ja enhän mlna rol yhtä
Jos olisin totellut äitiäni niin ei varjo
olisi laskeutunut minun elämäni ylle
mittaa vain heidän kanssaan
päivät palstaan CI Liisa sinä olet
todellakin hahdehdlttava kun olet va-paa'
Minua ilahduttaa ettet sinä ole
kavaljeerien! kanssa
hyvin
Silloin
seen Hän on oivallinen poika mutta
naimisissa en minä tahtoisi olla hä-nen
kanssaan Hän on Ulan kelpo
mies jollaki tavoin ja kävisi varmasti
ikäväksi ajan mittaan Mutta
kylpylähakkalluun kelpaa hän erino-maisesti"
Jumala kuinka minä Inhosin hän-tä!
Hän suhtautui eldmäan sellaisen
puollmaaPman naisen kylmyydellä
joka taitaa ammattinsa mutta kui-tenkin
hiiren äitiensä oli niin peh-meä
Ja lieollteuu Hienon naisen
ääni
"Minä pidän hänestä!" sanoin mi-nä
lyhystl "Mutta minä en ole kos-kna- n
astellut häntä aviomiehen omi-naisuudessa"
Hän katsoi minuun Amlranvärlet
täplät hänen silmissään välähtivät
Ja hän hymyili mlettlvälsestl Minä
en tiennyt mitä hän ajatteli tai luuli
Minä Inhosin häntä' vienyt nlna krnniankasltteltä Jos
Kelle Kustran Jollei oli-- 1 tietänjt
tätä olisi hetkeksikään "
mä "sanonut" Jotakin Hän Ja
voinut olla erehtynyt sllna että klln
Kalle Kurtia hieman Ihastunut
minuun Olin huomannut enem-män
kuin leuan Nyt hän
koskaan katrolsl minuun päin sen
jälkeen kni hän katsonut tenhot-tare- n
vietteleviin rilmaralkolslln
silmiin Minä en enää merkinnyt mi-tään
hänelle! Ainoastaan Martta
kukaan muu
Kräänä päivänä kun Martta tuli
kotiin huomasin minä että jotakin
oli tapahtunut Hänen kasvoillaan
voimakkaan mielenlllkutuk-se- n
merkkejä Ja hänen poskensa
polMavon punaiset
"NIK t saat uskoa että minä
olen oikein Joutunut Ulsteriin'" huo-iiM- M
hän hensäsivneenä 'Voitko ar-vota
kinen minä äskettäin ta-vannut?
Arvaa Jos voit! Rakennu-fiestai- l
Afttllan kotipuolesta Voit
''Mltella minun hammastystänl kun
senvuoksl että minä Velmiilln a'n rälidh h3net Kalle Kustaa Ja
häneltä
levoton
pelkään lou-kata
Airaa
Julfclla
pieneen
ml' ä oMmtie Ju'irl olleet uimassa Ja
IsMilmnie rannalla aurtngonvcrhon
alla kun akklä kuulimme hienotun-toisi- n rvlalsn selkämme takaa Ja
silloin saan minä kuvaamattomaksi
hämmästyksekseni nähdä hänen ilke-ät
ukonkasronsa tirkistävän
vaijon II Silta ntyv hieno keitto!
A'atteles Jos hän kielii Otolle?
eipä silti että se tekisi mitään' O-to- n mlrl voin kiertää sormeni ympä
rllle Mutta kuitenkin' Minä Inhoan
suunsoittoa Ja Juoruja Kttel koskaan
voi saaJn olla rauhassa' Minä olen
raivoissani" sähisi han Ja Iski nyrk-kinsä
pöytään "Halvoissani Ulsa
Sinä mmirrät" lisäsi hän hieman
hämllllän "me suutelimme toisiam-me
Juuri kun se ukonrähjä sai nah
dä nillät Ihmettelen Juuri
kuinka kauan hän tulee viipymään
tMIla?"
Hän ei vtlpynvt kauan Kaksi pai
rää i)-ohepi-min
poltul hän
plksta 1amilleen vttkko 1t
keen Mfmme me nähdä kenenkään
mwn kuin Oton omassa korkeassi
persoona s tulevan kävellen plt
kln puistokäytäviä jk Johti mei-dän
fcn"llatierame täm merkit
sl TMhtnlstko nyt suurempi räjäh-- d
lntisukkaluiisnäytelmä eh-- h
Mattei tarh'unut rumpalta-Vaa- !
Marita rikeassa snoes-saa- n
votrjmsa kiertää miehensä or
nensia ym piri Jumala tiftää mitä
Mu li sanonut miehelleen mitä va
eMHIm nanelle Ilta heti Jä-lteen
Ume=tiTt he näkyviin käyden
kSiky0Mjt Ja vaikuttivat rasta nai-misiin
raeanelltä mitä suurimmassa
määrin "nä hmyiltn malreenmu-kalsest- l
Nyt olin saanut silmäni auki
Martan oikean luonteen
ja mini Aä halveksin että Inhosin
häntä Pobinen Kalle Kustaa näytti
aivankuln pilvestä pudonneelta kun
tletäii kuka Martan uusi karai-set
I oli Hän rll eianyt luulos-sa
että Martta oli leski Mikä kolaus
hänelle?
S n nvan 'alkelsenä päivänä jol-loin
Oito o!i saapunut meidän luok-semme
Mli Kalle Kustaa minun luok-seni
minun istuessani rinnalla kori-tuolissa
Upeilla hienoilla kasvoilla
tummine epätolvoisine silmineen oli
niin vakava ilme että se minut
painamaan alas silmäni häpeästä ja
omantunnontuskasta
"Neiti Vtori" alkoi han kylmästi
(Neiti Hxi cli sanonut Anna Liisa
aikalscniiniii') "Tahdotteko olla ys-tävällinen
Ja sanoa minulle miksi
olate valehdellut minulle? Miksi
rlet'e sanonut että Martta oli leski?
Minä en voinut koskaan uneksiakaan
etti hänen miehensä eli että hä-nellä
oli lapsia Mlna uskoin teitä
en epäillyt teidän sanojanne' Te olet-te
tehnetl minusta näriin Saanut
minut ollntvmäln jonakin Don Jua- -
Uin oli J ilman oli
minulta hän In että Xlartan mies oli e
sl kletonu' pauloihinsa olisi tä-- 1 Inssa en
varmaan Mlna valkeni puilstl kätenä nyrk
en
oli
sen
ei enät
oli
el
näkyi
oli-vat
olen
esiin
No
Minä
kvlpy
sen
el
a n
Mitä
oli
sen
huomaamaan
Fal
siinä
sai
J
"Kalle K"staa" sanoin minä epä-toivoissani
"alä luule mitään rumaa
minusta! Minun täytyi minä olin pa-kotettu
Minä Mlna en alusta
alkaen uskonut että sinä Ihastuit
Marttaan Minä luulin "
pidin!
tno
Kn
nllnkul t o'et ole
koskaan hä-- j
nen miehestään Kn tahtonut tehdä
sitä Han ole
kosketellut sitä asiaa"
Ja minä näin hänen
van Itkua ''astaan han
Minä häntä!"
pääsi häneltä tajuna nyyhkyt) ksena
"Minä voi Ilman häntä Slna
olet syyplä siihen että käynyt
Mlna voi rläa
Ilman Mini vii
sinulle anteeksi' Sinä
minun ukoni
„ M"v-i'VAv- V V "T
a
Nämä elivät viimeiset sanat Jotka
mlrä kuulin Kalle Kustaalta Seuraa-var- a
aamura löydettiin hänen kanoot-tlns- a
aieleh'Imassa merellä koll ylös-pai- n
Kallo Kusta itse oli kadonnut
Fan tullut kos-kaan
Häntä etsittiin naa-raamalla
seuraavana plivanä löy-dettiin
hänn kuollut ruumiinsa Mini
olin välillisesti syypää kuol
maanpa Minusta tuli täydellisesti
loppu Minä aivan apaat-tisena
vuoteellani voinut syödä
enkä nukkua
"Kiltti lapsi koeta rauhoittua!" sa
Martta eräänä päivänä "Sinähän
tulet sairaaksi jos jrtkat tällä tavoin
F "n" anna? IhmUllle aihetta puhua
vie'ä enemmän kuin he Jo tekevät
Tee mlrä Älä ole tietävinäsi
mitään! Se on ainoa olkea tapa"
Minä katsoin häneen ja hänen kat-sten- ra
välttivät minun silmiäni
"nliän rhä voinut aja
telia että hän ottaisi sen niin raka
valta kannalta" jatkoi lian
neesti 'Oieastaan minulla oikeus
olla hänelle Joka tiydel
llsestl tämän Ihanan
kuukauden Minulla kun oli niin haus
laa' Kttä Peitin piti matkustaa
Jollei 1 Pn olhl tehnU slta sitä
flil Hpahtunut Pertti oli
oikeakaan hauskempi kuin
t--
VIe Kus ia
"vt ml"ä ää täire enää pii
''-ik- i n!" latkol "Otto Ja mlrä
ak''sTi" 1 huomenna Seuraat
ko tTikatiit Kuulehan Anna I Iisa"
a'kol han Irnokkaastl "sinä sna
oskflati pulma Otolle että niini Itse
fh''ot!n tttä esllntvlsln leskenä M-ini
olen saronut hänelle että se oli
sinun ehdotuksesi ettet slna tahtonu
JättSä minua rauhaan ennenkuin
olin suostunut siihen Sinä ymmärrät
kalkki tämä Juomiin oli tullut hänen
korviinsa Hän oli hieman Julmistunut
alusa mutta nyt olen saanut hänet
(alleen Minun vain
soudella 1 äntä rarl kertaa niin hän
i talttuu Jälleen'" nautol hän
"Ihastuin"' puhkesi hän puhumaan —
"Minä en välittänyt hänestä ensin- - xj)nj lvirn k-t- lln Martan tyypp'a
kään alussa Sinusta mlna Olin 0ieva nali'en unohtaa mitä hän tali-J- o
vähällä rakastua sinuun Sinä olit unohtua Minä en sitä voinut'
Juuri sellainen tyttö Jota minä o'in ' T2nän keän muisto aina heljtäva
ajatellut vamoksenl voinut kos- - varjon inirun eläminäni
Kaan uskoa että sini voisit menetel-- j ________
lä tehnyt Minä en I
puhunut Maitan kanssa
el Itsekään koskaan
Han vaikeni I
Jälleen taltele
"Sitten pyy-dysti
minut! rakastan
en elää
on
niinkuin on käynyt en
häru en koskaan
antaa olet tu-honnut
naiseen "
1'elättlln pihlnta ei
takpMn'
'a
hänen
makasin
en
r
cilnkuii
kokkaan
hermostu
rn
vihainen on tlrHu minulta
el
Vokaan
paljon
"
en
lian
et
!
kiltiksi tarvitsee
j
on
Toiijutut parhaita
Halpa-Helkki- : "Ostakaa
hjvää salpi'tla Ja maksaa
saiputta
vain -
markkaa koppale ! '"
Pari Suojärvenukkna menee Ja os-taa
yhden mieheen luullen että se on
syötävää Avattuaan kaäieen toinen
ukoista hiukkasee ja samassa sylkä-se- e
sanoen: "Huotahl (suomalainen)
perpeleh ?ano saiputta saiputta (taas
svlkäseei a tämä tsort (kehno) oli
puhasta mullua (salppuaal"
Rooseveltin poika menee naimisiin
KalzU Jrelnukum
Ne kaksi helmikuun Iltaa teeri-suon
salotcrpassa laajan Uskljar-ven
läntisellä rannalla valtateis-tä
kaukana talpaleettoman kor-ven
laidassa — ne molemmat tal-viset
illat olivat ulkokohtal?sti
"~In ttensa kaltaiset
Kaklmaen
hänen
Uskljarven
Kumpanakin ehtoona asukas kun samalla
vallllä oli pltkaa vuotta pitää silmällä salametsastäfi
vallitsi tienoin puolen koi- - kä Vartioida varkailta siellä oltr- - uita pemKusman pitäjän naiKopinoja Mainitunlaisesta vi
--ceficuKscstri Kirkonkylästä neva ujaioimestaan sai Taaw
pakassää Mutta pohjoisesta tl erinäisiä Ja veroale vihal! vihuri muodostaen nusta hänen elämänsä
avonaisilla paikoilla pahapalsid Järjestyi varsin helpoksi h hae
pyoruisia Jotka ynttivat pvolelta
os tolselJakin piestä Jäätä pitkin
kulkevaln ajomlesten kasvoja Va-lista
tuo vimmattua vauhtia vii-lettävä
tuuli suuntautui hieman
vilstcon Ja sattui päätymään Tee-risuon
torpan viereistä Jyrkkää
clvikkorantaa vasten
Niin kaksi helmikuun Iltaa sii-nä
laakean Uskljarven rannalla
koJ1oäväsr'i vähäisessä torppa-pahalses- sa
olivat eliniäksi painu-neet
tuon torpan isännän Teeren
Taavetin mieleen Muisto niistä
asui lähtemättömästi hänen yk-tnkertal- sen
Vakavan sielunsa sy-vimmässä
lokerossa
Taavetti oli njt neljankvmmo-nenviide- n
vuotias Torppa oli
mutta toimeentulo siinä oli
itaan verrattain huoletonta
Vaikkakin asumuksesta noin puo-len
kilometrin päähän
suon lähettyville ainoalle sopi-valle
rtfaanpalkalle sielläpäin
aivatut pellet olivatkin vähäiset
tuottivat ne sentään torpan elä-1ll- le
Uivan sekä elannon yhdelle
hevoselle Ja yhdelle lehmälle Sen
lisäksi merkitsi paljon Taavetin
jokavuotinen kalastelu kevät-kuduis- ta
syksyisiin pyynteihln
saakka— sillä kirkonkylässä me-nivät
hänen saaliinsa kaupaksi
aina kuin kuumille kiville
Paljon el Jöröluontelnen Ja har-vasanainen
Teeren Taavetti elä-mältä
pvytänyt J"a sekin vähäinen
ilo minkä hän Itselleen soi Ja sai
—tarkoitamme hänen avloliittoaan
—muodostui eräältä osaltaan hä-nen
maallisen vaelluksensa ai-noaksi
mustaksi kohdaksi
Taavetti oli peräisin pitäjän toi-selta
puolen samanlaisesta pikku
torpasta jollainen hänellä nyt oli
itselläänkin Kauan eri taloissa
renkinä palveltuaan hän oli koon-nut
vähäisen rahasumman klr?-fm- sa
pohjalle Sen avulla hän
sitten itsenäisen elämän
'_ r flMT"? "I --iH ~X2aCMa_aaaaBB_ln? ' flaavjL a JaaahWaWfa aaaaaSaaa saaaaiBaaBBaaBaBBv W " {gllmk _Bfc_--4- k I l_5 _#fciVM 1 a_aa_TaT aU—_____
A Ma Hat ___P' l_ -- la___ __F II _r m— -- dtflHHHarJL _F_r~!!!? K yr_
a--j
' :_T_V„ __t _B fSZ_ aa_IfHljkr V Jim fi SJ& HHp ay£i -- prT- j luW mM f1_KLw—Uh 7_Ep _XaZ#EMji - ] f lraa—i Imt i j__e __e gU-- k—a f ' -- sw—
_T ixViS-TSSSSmJb-M ' ____ _a_atla
sr? lrVrrM im #j_L & iHHHE _K ls_ lriaav_T: M_a_ ¥ ssnaWr CSMFnwx AHHBv VKJHSHHHHHHHaaTV BHHHHHft - bHHHHHbp
LjfcM a_-_- ___mi V: --Tr'mW
k
_r __k4ff I_P______
mmHHHL vHBir-- f f _3m &r MsfllBrillll—IIIIK
___________K ________ir_ _aa____B' Pr______B_____C HHHHHHHHHHHHHHft v iSHHlMaBh Hf MHHHaB_fHI_
_____________________T__7?ls'_J_____K__R______________BLi mlK_kti__ ViA _______a_!f__l______M_9_&b__9N1___ks__R)__k__r'i
Wt''u _____laa_ais!3flBöT' f j4_al___Hi W - jaaaaaaaaaaja"aaaiasa~ kUJ- - s-- Vv t-tK4HH-HLi
1 Tv Bk f HH3HaVaasnflHj_ f rv raaai l
i-aaW-
__Tlf_nY!tw '_! Kuva ylti nihdiin Yhdytvaltaln prtildntln toinen poika eversti Elliott Reoevelt ja elokuva-niyttelljit- lr Faye Emercn yhdtia lounaalla Hollyvsrooditta Evertl Rootevelt on Ilmoittanut mene-vin- ti naimisiin Enerionin kanu rutta aikaa ja paikkaa el ele Ilmoitettu
9Uaa
alkuun kun Isant oi Jlmuauäkvmiuaiunamät eutmi sionltiaenimenieIellmelatlioäsärepnkasinepttKiaiihtt tmriuaaipncanIvcaiUimIhcan sumuier_es_n amseettstauvi-- J!s! j leensa liepeelle takaa
— niiden tämä j- -
kaksi — u niillä
paaisa
Teeren
käsin lisäetuja
tuima joten r
pie-ni
e
suuren
—
—
—
pääsikin
t
1 I
i l
i v aaaa aaa" aW
~ " j '" "aa1 k f 1ff FJ
t
f
a I f
kmksi norpan peltojen hoi'jorl
nuahnraetna eiHätnaervlliennuJati ltiaikrpoejeaksi„o
kaa kalastamiseen Ja metsassi u
moamlseen Hänellä oli omaa u täjän sepän valmistama luotev
sy Jota hän käytteli harrialj
tarkasti Ja taitavasti Niinpä lu
vetti luvallisina pyyntiakt
myyskenteli myöskin metsa_jj
Joita Uskljarven läntisillä tst- - mailla oleskeli runsaasti
Saatu'aan pystvjn Ja kuntaos
man torpan havaitsi Teeren Ib
vettl pian kuinka selvä totaa
se ettei ihmhen ole hTa oh rl
slnaan Niinpä Taavetti äa
muutamana kesänä souti nazz
öinä peräkkäin Vinantoba pi
lelle missä han kolkvtti Vihel
län sievän slsapllan aitan ove!
Ja että se ovi Taavetille Ilta Ei:
ta aukeni sen saattaa pai£
siltä että Jo seuraavana taive:
Taavetti kirkkoherran kanrllistfl
vihittiin kristillisesti yhtcea T_
hantolan piika-Selm- an ta
Tämä oli Taavettia lähes kr
menta vuotta nuorempi kare
kasvoinen notkuvalantelnea T
tö Helmikuun keskiväli
muutti Selma Teeren Taavel
torppaan hänen laillisena irton
monaan Ja Jo heti JuhanaiiM
Jälkeen samana vuonna sysfl
heidän esikoisensa poika- -
J
kasteessa sai Taavetin isaa e:
toksi nimekseen Anselmi
Kalkki oli hyvin Se hela!)
tulskulnen ilta Jolloin Selr &
tettlln palveluspaikastaan beraaeflj
la Jään yli Teeren torppaaa
noista kahdesta ikimulitoisesu
lasta toinen - eli Järjk
ensimmäinen
Sen perästä oltiin Ja elettiin '
ren torpassa sovussa Ja n'~~M
parisen vuotta Kyllähän Tan
♦n in tl hunmnnrinaan ?'► "
ma ainakin Joskus ikävöi lh=
ilmoille mutta han tuura
kalpa eukko silti talttuu kua
karttuu Ja läpsiä lisääntyy
Toista lasta el kuitenkaan
lunut Ja Selma rupesi W
oikein rauhattomaksi K
rLstävdttvaan vkslnään V
tnlnn niinlella b il Slftt P
tuaan kertoi TaafÄ ft
hantolan vanhin tytär j
mene nVt nalm' "1 1 ''
Vifintnlnn pmarta Ou tl'
mi hnti cf Tiaa i'
heillo häihin --
♦ - taafcfs
--iu imsct --- -- fssa
piUlUCIl i"ii""
puuhissa - hr stun
nnAlnlin tlltJ '_ Tl
Fmhnth lähett- - SC an
Tfiavrille terveis kcUitt5
vettla antama --
olla Vihant-1-!- -
--pikku polurri
taa sinne mukj
Taavetti ensin k
hangoitteli v---pu-ita
han k" '
pojan keraia -
jkslkseen Ttc"--
Kululpa ''en
kohta puolen t
maa vain ktr
vetti ajatteli t --
ehkä parisen t s
ta kun Selma
kolmcnkaan
kuukauden k t
' tl veneellään
Setea- -'
tit- -
r
u
C
L _- -' H
s?
lr"j
Sj- -
X- -
_3t -
- tfrrtrl
r'—' t Tl
StZi
wr-- st --]
' 3 i- -ä
tarsaan
s"elän vu uu 3fl K '"_ -- "'%t a
Ist-uvassa
aivan J~?t4
tln Ilmestres " i
oikein säpsähti a vU--3
l_
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, December 09, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1944-12-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001383 |
Description
| Title | 0395a |
| OCR text | li? If B m i f m tll'tfl!l!l iiinv w ' ff m— -- _-— 1 __- - Il "II aii1 "h%r- - v~ f " s __-- —--—r r _ ~c=z? j ff %rwFwsmm§! _ Utf ( m x v x x- - a # tiili riiii i r i iiii i ? % x vv t ' f ii 'i ~o v cvyr i yA V -- _ 'y ' 'JM --_- m r-- mfatiPm M WÄ i K yrL x A ' W äWV Jh vfi _ rt V i 2 ii iiT- - Tivi—' ' —~ - vi im i f — - x __ ÄITINI OLI OIKEASSA (Jatkoa l KalJp Kutaa Ja Martta olUat nyt-temmin lna jhdessä Ulinhan minä-kin usein heidän mukanaan mutta minä tunsin aina itseni tarpettomak-e- i Eräänä Iltana kun kylpylähotellis-sa oli tanssiaiset ci Kalle Kustaa tanssinut yhtään ainoata tanssia mi-nun kanssani aan ainoastaan Mar-tan kansaa Minä en hänelle enää ol-lut olemassakaan Tunsin kurkkuani kuristavan ja taistelin urhoollisesti kyyneliä vistaan Koetin nauraa ja laskea leikkiä I ottanut ja rakastunut Kalle Kustaa- - mutta se yi känyt oikein Mi-nä en kyliäkään ollut hupaisa sinä iltana Äkkiä olivat Kalle Kustaa Ja Martta kadonneet Minä en löytänyt heitä mistään Me soimme Illallinen Ja he olivat poissa yhä edelleen Mis-sä he olivat? Minä tulin niin hermos-tuneeksi ji levottomaksi etten voi-nut jäädä sinne pidemmäksi alkaa Kello oli lahe kaksitoista kun mlna menin kotln siihen huUlaan Jossa me asuimme Voiko Maitta mahdolli-sesti olla kotona? Fl hän el ollut huoneessa' loppui minun Itse-hlllintä- nl Minä heittäydyin vuoteel-leni Ja Itkin epätoivoisesti Tunsin vi-haavani Murtua nyt Sitä Ilkiötä si-tä kev)tmlelistl olentoa' Kn tiedä millnlh nimityksiä annoin hänelle epitolosiijn Viimeinkin huti fill' Uinen silmän-sä sätellhit Ja hänen poskensa oli-vat punaiset! Hiin hyräili Itsekseen Ja otti eräitä tanssiaskeleita "Missä ihmeessä olet ollut?" ky-syin minä Kiivaasti "Ollutkr'' hyni)lli luin "Luuletko sinä rtti minä tahdoin mennä nukku-mic- n nikplsin täililsena hurmaavana kuutamouintia? Täällä ltllähtn on niin lämmintä että voi tukehtua" "Kenen skiitassa olet nauttinut kuu-fnmosta- ?" kysrn mln1 Ivallisesti "Kalle Kustaan luonnollisesti"" nau-roi hän Me ajattelimme ottaa sinut mukain tiiutta sinähän olit tanssi massa kokonaisen ikuisuuden sen plt kän Hannulan kanssa Joten emme Jaksaneet odottaa sinua Me meloim-me irerello Kalle Kustaan kanootissa Se oli hurmaavaa' Me nalmttu kuun välkky än vastaamme syvyydestä Se oli atvnnkclu p)oieä honeaiaha ' Hän alkoi nlljia hyräillä itsekseen 'Kuunsltppi loistaa hiljaista on " Minä puristin käteni mrkklln niin että k unet tunkeutuivat lihaan Vii sitä Inhot t O an olentoa! "Kt kai sinä ole mustasukkainen hiukan j hänen kanssaan?" palsl äk-kiä "Vallata on minusta tuntunut et-tä s(n1 olet vaikuttanut hieman ra-kastuneelta Kalle Kustaaseen Kl kai hän ole kosinut anohan?" Hän tuli luokseni laskeutui polvil-leen vuoteen viereen Ja otti minun rä"ni Usl-n- sä väliii Minä olin Iloi nen slltS oMei hän huomannut minun J ltkrrHn Tunnustaisinko että olin rakastun'!' Kali Kustaaseen Kl I mhtanmmin olisin kuollut! Martta el j saisi tietää kuinka asiat olivat Mini sysikin tulnet iks hieman kärsimät- - tftmftstl- - "Mitä typeryyksk sinä Juttelet ra- - j kas Martta? Mitä hulluutta' Minä pl- - dän kaneata mutten Itään muuta" "SltuA tapauksessa on kaikki ali tipat sitten!" Buumi han "Minä olin etÄ sinä ehkä olisit pahoi-lla! Koko nuMilmassf ei ole yhtäln inmloUl Jota mini niin kuin sinun rakkaani Mutta el kuinka mtaMlta on oilur hauskaa Anna HIm' kurmaaraa' Niin alla ptan in taas UMettävä kotiin Jn ryksl)tttl retamäle valjaita Kaahaa vain Otto 4 olisi nila hidas Ja Iklrä' Kt Tot rmtaartaa Mlltaita se on Anua Lilaa" Matta MIU kerralla min ra tunte-aa- t mltila saaJU hääti kohtaan "Katmk laä olet onnlllaen Anaa LMm" Jakoi haa ytasti haoHteo "S tai Joka olet rapaa! Onko olenus-- s aHUi nlii 'hana kura vapaus? ÄM aaene koakaan nilmMia lapsu-karsrar- - "Malta enaan aiaatla tap" pis-tin nilaa rälltn 'Niin kylläkin ne pienet somat olennot" nvurol hän "He ovat ihas-tuttavia' Mutta minähän olen vieU ucrl nairen Ja enhän mlna rol yhtä Jos olisin totellut äitiäni niin ei varjo olisi laskeutunut minun elämäni ylle mittaa vain heidän kanssaan päivät palstaan CI Liisa sinä olet todellakin hahdehdlttava kun olet va-paa' Minua ilahduttaa ettet sinä ole kavaljeerien! kanssa hyvin Silloin seen Hän on oivallinen poika mutta naimisissa en minä tahtoisi olla hä-nen kanssaan Hän on Ulan kelpo mies jollaki tavoin ja kävisi varmasti ikäväksi ajan mittaan Mutta kylpylähakkalluun kelpaa hän erino-maisesti" Jumala kuinka minä Inhosin hän-tä! Hän suhtautui eldmäan sellaisen puollmaaPman naisen kylmyydellä joka taitaa ammattinsa mutta kui-tenkin hiiren äitiensä oli niin peh-meä Ja lieollteuu Hienon naisen ääni "Minä pidän hänestä!" sanoin mi-nä lyhystl "Mutta minä en ole kos-kna- n astellut häntä aviomiehen omi-naisuudessa" Hän katsoi minuun Amlranvärlet täplät hänen silmissään välähtivät Ja hän hymyili mlettlvälsestl Minä en tiennyt mitä hän ajatteli tai luuli Minä Inhosin häntä' vienyt nlna krnniankasltteltä Jos Kelle Kustran Jollei oli-- 1 tietänjt tätä olisi hetkeksikään " mä "sanonut" Jotakin Hän Ja voinut olla erehtynyt sllna että klln Kalle Kurtia hieman Ihastunut minuun Olin huomannut enem-män kuin leuan Nyt hän koskaan katrolsl minuun päin sen jälkeen kni hän katsonut tenhot-tare- n vietteleviin rilmaralkolslln silmiin Minä en enää merkinnyt mi-tään hänelle! Ainoastaan Martta kukaan muu Kräänä päivänä kun Martta tuli kotiin huomasin minä että jotakin oli tapahtunut Hänen kasvoillaan voimakkaan mielenlllkutuk-se- n merkkejä Ja hänen poskensa polMavon punaiset "NIK t saat uskoa että minä olen oikein Joutunut Ulsteriin'" huo-iiM- M hän hensäsivneenä 'Voitko ar-vota kinen minä äskettäin ta-vannut? Arvaa Jos voit! Rakennu-fiestai- l Afttllan kotipuolesta Voit ''Mltella minun hammastystänl kun senvuoksl että minä Velmiilln a'n rälidh h3net Kalle Kustaa Ja häneltä levoton pelkään lou-kata Airaa Julfclla pieneen ml' ä oMmtie Ju'irl olleet uimassa Ja IsMilmnie rannalla aurtngonvcrhon alla kun akklä kuulimme hienotun-toisi- n rvlalsn selkämme takaa Ja silloin saan minä kuvaamattomaksi hämmästyksekseni nähdä hänen ilke-ät ukonkasronsa tirkistävän vaijon II Silta ntyv hieno keitto! A'atteles Jos hän kielii Otolle? eipä silti että se tekisi mitään' O-to- n mlrl voin kiertää sormeni ympä rllle Mutta kuitenkin' Minä Inhoan suunsoittoa Ja Juoruja Kttel koskaan voi saaJn olla rauhassa' Minä olen raivoissani" sähisi han Ja Iski nyrk-kinsä pöytään "Halvoissani Ulsa Sinä mmirrät" lisäsi hän hieman hämllllän "me suutelimme toisiam-me Juuri kun se ukonrähjä sai nah dä nillät Ihmettelen Juuri kuinka kauan hän tulee viipymään tMIla?" Hän ei vtlpynvt kauan Kaksi pai rää i)-ohepi-min poltul hän plksta 1amilleen vttkko 1t keen Mfmme me nähdä kenenkään mwn kuin Oton omassa korkeassi persoona s tulevan kävellen plt kln puistokäytäviä jk Johti mei-dän fcn"llatierame täm merkit sl TMhtnlstko nyt suurempi räjäh-- d lntisukkaluiisnäytelmä eh-- h Mattei tarh'unut rumpalta-Vaa- ! Marita rikeassa snoes-saa- n votrjmsa kiertää miehensä or nensia ym piri Jumala tiftää mitä Mu li sanonut miehelleen mitä va eMHIm nanelle Ilta heti Jä-lteen Ume=tiTt he näkyviin käyden kSiky0Mjt Ja vaikuttivat rasta nai-misiin raeanelltä mitä suurimmassa määrin "nä hmyiltn malreenmu-kalsest- l Nyt olin saanut silmäni auki Martan oikean luonteen ja mini Aä halveksin että Inhosin häntä Pobinen Kalle Kustaa näytti aivankuln pilvestä pudonneelta kun tletäii kuka Martan uusi karai-set I oli Hän rll eianyt luulos-sa että Martta oli leski Mikä kolaus hänelle? S n nvan 'alkelsenä päivänä jol-loin Oito o!i saapunut meidän luok-semme Mli Kalle Kustaa minun luok-seni minun istuessani rinnalla kori-tuolissa Upeilla hienoilla kasvoilla tummine epätolvoisine silmineen oli niin vakava ilme että se minut painamaan alas silmäni häpeästä ja omantunnontuskasta "Neiti Vtori" alkoi han kylmästi (Neiti Hxi cli sanonut Anna Liisa aikalscniiniii') "Tahdotteko olla ys-tävällinen Ja sanoa minulle miksi olate valehdellut minulle? Miksi rlet'e sanonut että Martta oli leski? Minä en voinut koskaan uneksiakaan etti hänen miehensä eli että hä-nellä oli lapsia Mlna uskoin teitä en epäillyt teidän sanojanne' Te olet-te tehnetl minusta näriin Saanut minut ollntvmäln jonakin Don Jua- - Uin oli J ilman oli minulta hän In että Xlartan mies oli e sl kletonu' pauloihinsa olisi tä-- 1 Inssa en varmaan Mlna valkeni puilstl kätenä nyrk en oli sen ei enät oli el näkyi oli-vat olen esiin No Minä kvlpy sen el a n Mitä oli sen huomaamaan Fal siinä sai J "Kalle K"staa" sanoin minä epä-toivoissani "alä luule mitään rumaa minusta! Minun täytyi minä olin pa-kotettu Minä Mlna en alusta alkaen uskonut että sinä Ihastuit Marttaan Minä luulin " pidin! tno Kn nllnkul t o'et ole koskaan hä-- j nen miehestään Kn tahtonut tehdä sitä Han ole kosketellut sitä asiaa" Ja minä näin hänen van Itkua ''astaan han Minä häntä!" pääsi häneltä tajuna nyyhkyt) ksena "Minä voi Ilman häntä Slna olet syyplä siihen että käynyt Mlna voi rläa Ilman Mini vii sinulle anteeksi' Sinä minun ukoni „ M"v-i'VAv- V V "T a Nämä elivät viimeiset sanat Jotka mlrä kuulin Kalle Kustaalta Seuraa-var- a aamura löydettiin hänen kanoot-tlns- a aieleh'Imassa merellä koll ylös-pai- n Kallo Kusta itse oli kadonnut Fan tullut kos-kaan Häntä etsittiin naa-raamalla seuraavana plivanä löy-dettiin hänn kuollut ruumiinsa Mini olin välillisesti syypää kuol maanpa Minusta tuli täydellisesti loppu Minä aivan apaat-tisena vuoteellani voinut syödä enkä nukkua "Kiltti lapsi koeta rauhoittua!" sa Martta eräänä päivänä "Sinähän tulet sairaaksi jos jrtkat tällä tavoin F "n" anna? IhmUllle aihetta puhua vie'ä enemmän kuin he Jo tekevät Tee mlrä Älä ole tietävinäsi mitään! Se on ainoa olkea tapa" Minä katsoin häneen ja hänen kat-sten- ra välttivät minun silmiäni "nliän rhä voinut aja telia että hän ottaisi sen niin raka valta kannalta" jatkoi lian neesti 'Oieastaan minulla oikeus olla hänelle Joka tiydel llsestl tämän Ihanan kuukauden Minulla kun oli niin haus laa' Kttä Peitin piti matkustaa Jollei 1 Pn olhl tehnU slta sitä flil Hpahtunut Pertti oli oikeakaan hauskempi kuin t-- VIe Kus ia "vt ml"ä ää täire enää pii ''-ik- i n!" latkol "Otto Ja mlrä ak''sTi" 1 huomenna Seuraat ko tTikatiit Kuulehan Anna I Iisa" a'kol han Irnokkaastl "sinä sna oskflati pulma Otolle että niini Itse fh''ot!n tttä esllntvlsln leskenä M-ini olen saronut hänelle että se oli sinun ehdotuksesi ettet slna tahtonu JättSä minua rauhaan ennenkuin olin suostunut siihen Sinä ymmärrät kalkki tämä Juomiin oli tullut hänen korviinsa Hän oli hieman Julmistunut alusa mutta nyt olen saanut hänet (alleen Minun vain soudella 1 äntä rarl kertaa niin hän i talttuu Jälleen'" nautol hän "Ihastuin"' puhkesi hän puhumaan — "Minä en välittänyt hänestä ensin- - xj)nj lvirn k-t- lln Martan tyypp'a kään alussa Sinusta mlna Olin 0ieva nali'en unohtaa mitä hän tali-J- o vähällä rakastua sinuun Sinä olit unohtua Minä en sitä voinut' Juuri sellainen tyttö Jota minä o'in ' T2nän keän muisto aina heljtäva ajatellut vamoksenl voinut kos- - varjon inirun eläminäni Kaan uskoa että sini voisit menetel-- j ________ lä tehnyt Minä en I puhunut Maitan kanssa el Itsekään koskaan Han vaikeni I Jälleen taltele "Sitten pyy-dysti minut! rakastan en elää on niinkuin on käynyt en häru en koskaan antaa olet tu-honnut naiseen " 1'elättlln pihlnta ei takpMn' 'a hänen makasin en r cilnkuii kokkaan hermostu rn vihainen on tlrHu minulta el Vokaan paljon " en lian et ! kiltiksi tarvitsee j on Toiijutut parhaita Halpa-Helkki- : "Ostakaa hjvää salpi'tla Ja maksaa saiputta vain - markkaa koppale ! '" Pari Suojärvenukkna menee Ja os-taa yhden mieheen luullen että se on syötävää Avattuaan kaäieen toinen ukoista hiukkasee ja samassa sylkä-se- e sanoen: "Huotahl (suomalainen) perpeleh ?ano saiputta saiputta (taas svlkäseei a tämä tsort (kehno) oli puhasta mullua (salppuaal" Rooseveltin poika menee naimisiin KalzU Jrelnukum Ne kaksi helmikuun Iltaa teeri-suon salotcrpassa laajan Uskljar-ven läntisellä rannalla valtateis-tä kaukana talpaleettoman kor-ven laidassa — ne molemmat tal-viset illat olivat ulkokohtal?sti "~In ttensa kaltaiset Kaklmaen hänen Uskljarven Kumpanakin ehtoona asukas kun samalla vallllä oli pltkaa vuotta pitää silmällä salametsastäfi vallitsi tienoin puolen koi- - kä Vartioida varkailta siellä oltr- - uita pemKusman pitäjän naiKopinoja Mainitunlaisesta vi --ceficuKscstri Kirkonkylästä neva ujaioimestaan sai Taaw pakassää Mutta pohjoisesta tl erinäisiä Ja veroale vihal! vihuri muodostaen nusta hänen elämänsä avonaisilla paikoilla pahapalsid Järjestyi varsin helpoksi h hae pyoruisia Jotka ynttivat pvolelta os tolselJakin piestä Jäätä pitkin kulkevaln ajomlesten kasvoja Va-lista tuo vimmattua vauhtia vii-lettävä tuuli suuntautui hieman vilstcon Ja sattui päätymään Tee-risuon torpan viereistä Jyrkkää clvikkorantaa vasten Niin kaksi helmikuun Iltaa sii-nä laakean Uskljarven rannalla koJ1oäväsr'i vähäisessä torppa-pahalses- sa olivat eliniäksi painu-neet tuon torpan isännän Teeren Taavetin mieleen Muisto niistä asui lähtemättömästi hänen yk-tnkertal- sen Vakavan sielunsa sy-vimmässä lokerossa Taavetti oli njt neljankvmmo-nenviide- n vuotias Torppa oli mutta toimeentulo siinä oli itaan verrattain huoletonta Vaikkakin asumuksesta noin puo-len kilometrin päähän suon lähettyville ainoalle sopi-valle rtfaanpalkalle sielläpäin aivatut pellet olivatkin vähäiset tuottivat ne sentään torpan elä-1ll- le Uivan sekä elannon yhdelle hevoselle Ja yhdelle lehmälle Sen lisäksi merkitsi paljon Taavetin jokavuotinen kalastelu kevät-kuduis- ta syksyisiin pyynteihln saakka— sillä kirkonkylässä me-nivät hänen saaliinsa kaupaksi aina kuin kuumille kiville Paljon el Jöröluontelnen Ja har-vasanainen Teeren Taavetti elä-mältä pvytänyt J"a sekin vähäinen ilo minkä hän Itselleen soi Ja sai —tarkoitamme hänen avloliittoaan —muodostui eräältä osaltaan hä-nen maallisen vaelluksensa ai-noaksi mustaksi kohdaksi Taavetti oli peräisin pitäjän toi-selta puolen samanlaisesta pikku torpasta jollainen hänellä nyt oli itselläänkin Kauan eri taloissa renkinä palveltuaan hän oli koon-nut vähäisen rahasumman klr?-fm- sa pohjalle Sen avulla hän sitten itsenäisen elämän '_ r flMT"? "I --iH ~X2aCMa_aaaaBB_ln? ' flaavjL a JaaahWaWfa aaaaaSaaa saaaaiBaaBBaaBaBBv W " {gllmk _Bfc_--4- k I l_5 _#fciVM 1 a_aa_TaT aU—_____ A Ma Hat ___P' l_ -- la___ __F II _r m— -- dtflHHHarJL _F_r~!!!? K yr_ a--j ' :_T_V„ __t _B fSZ_ aa_IfHljkr V Jim fi SJ& HHp ay£i -- prT- j luW mM f1_KLw—Uh 7_Ep _XaZ#EMji - ] f lraa—i Imt i j__e __e gU-- k—a f ' -- sw— _T ixViS-TSSSSmJb-M ' ____ _a_atla sr? lrVrrM im #j_L & iHHHE _K ls_ lriaav_T: M_a_ ¥ ssnaWr CSMFnwx AHHBv VKJHSHHHHHHHaaTV BHHHHHft - bHHHHHbp LjfcM a_-_- ___mi V: --Tr'mW k _r __k4ff I_P______ mmHHHL vHBir-- f f _3m &r MsfllBrillll—IIIIK ___________K ________ir_ _aa____B' Pr______B_____C HHHHHHHHHHHHHHft v iSHHlMaBh Hf MHHHaB_fHI_ _____________________T__7?ls'_J_____K__R______________BLi mlK_kti__ ViA _______a_!f__l______M_9_&b__9N1___ks__R)__k__r'i Wt''u _____laa_ais!3flBöT' f j4_al___Hi W - jaaaaaaaaaaja"aaaiasa~ kUJ- - s-- Vv t-tK4HH-HLi 1 Tv Bk f HH3HaVaasnflHj_ f rv raaai l i-aaW- __Tlf_nY!tw '_! Kuva ylti nihdiin Yhdytvaltaln prtildntln toinen poika eversti Elliott Reoevelt ja elokuva-niyttelljit- lr Faye Emercn yhdtia lounaalla Hollyvsrooditta Evertl Rootevelt on Ilmoittanut mene-vin- ti naimisiin Enerionin kanu rutta aikaa ja paikkaa el ele Ilmoitettu 9Uaa alkuun kun Isant oi Jlmuauäkvmiuaiunamät eutmi sionltiaenimenieIellmelatlioäsärepnkasinepttKiaiihtt tmriuaaipncanIvcaiUimIhcan sumuier_es_n amseettstauvi-- J!s! j leensa liepeelle takaa — niiden tämä j- - kaksi — u niillä paaisa Teeren käsin lisäetuja tuima joten r pie-ni e suuren — — — pääsikin t 1 I i l i v aaaa aaa" aW ~ " j '" "aa1 k f 1ff FJ t f a I f kmksi norpan peltojen hoi'jorl nuahnraetna eiHätnaervlliennuJati ltiaikrpoejeaksi„o kaa kalastamiseen Ja metsassi u moamlseen Hänellä oli omaa u täjän sepän valmistama luotev sy Jota hän käytteli harrialj tarkasti Ja taitavasti Niinpä lu vetti luvallisina pyyntiakt myyskenteli myöskin metsa_jj Joita Uskljarven läntisillä tst- - mailla oleskeli runsaasti Saatu'aan pystvjn Ja kuntaos man torpan havaitsi Teeren Ib vettl pian kuinka selvä totaa se ettei ihmhen ole hTa oh rl slnaan Niinpä Taavetti äa muutamana kesänä souti nazz öinä peräkkäin Vinantoba pi lelle missä han kolkvtti Vihel län sievän slsapllan aitan ove! Ja että se ovi Taavetille Ilta Ei: ta aukeni sen saattaa pai£ siltä että Jo seuraavana taive: Taavetti kirkkoherran kanrllistfl vihittiin kristillisesti yhtcea T_ hantolan piika-Selm- an ta Tämä oli Taavettia lähes kr menta vuotta nuorempi kare kasvoinen notkuvalantelnea T tö Helmikuun keskiväli muutti Selma Teeren Taavel torppaan hänen laillisena irton monaan Ja Jo heti JuhanaiiM Jälkeen samana vuonna sysfl heidän esikoisensa poika- - J kasteessa sai Taavetin isaa e: toksi nimekseen Anselmi Kalkki oli hyvin Se hela!) tulskulnen ilta Jolloin Selr & tettlln palveluspaikastaan beraaeflj la Jään yli Teeren torppaaa noista kahdesta ikimulitoisesu lasta toinen - eli Järjk ensimmäinen Sen perästä oltiin Ja elettiin ' ren torpassa sovussa Ja n'~~M parisen vuotta Kyllähän Tan ♦n in tl hunmnnrinaan ?'► " ma ainakin Joskus ikävöi lh= ilmoille mutta han tuura kalpa eukko silti talttuu kua karttuu Ja läpsiä lisääntyy Toista lasta el kuitenkaan lunut Ja Selma rupesi W oikein rauhattomaksi K rLstävdttvaan vkslnään V tnlnn niinlella b il Slftt P tuaan kertoi TaafÄ ft hantolan vanhin tytär j mene nVt nalm' "1 1 '' Vifintnlnn pmarta Ou tl' mi hnti cf Tiaa i' heillo häihin -- ♦ - taafcfs --iu imsct --- -- fssa piUlUCIl i"ii"" puuhissa - hr stun nnAlnlin tlltJ '_ Tl Fmhnth lähett- - SC an Tfiavrille terveis kcUitt5 vettla antama -- olla Vihant-1-!- - --pikku polurri taa sinne mukj Taavetti ensin k hangoitteli v---pu-ita han k" ' pojan keraia - jkslkseen Ttc"-- Kululpa ''en kohta puolen t maa vain ktr vetti ajatteli t -- ehkä parisen t s ta kun Selma kolmcnkaan kuukauden k t ' tl veneellään Setea- -' tit- - r u C L _- -' H s? lr"j Sj- - X- - _3t - - tfrrtrl r'—' t Tl StZi wr-- st --] ' 3 i- -ä tarsaan s"elän vu uu 3fl K '"_ -- "'%t a Ist-uvassa aivan J~?t4 tln Ilmestres " i oikein säpsähti a vU--3 l_ |
Tags
Comments
Post a Comment for 0395a
