Vapaa Sana, February 29, 1944

              iiili
i
—-- iij
--ftVUi
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indtptndtnt Flnnlsh-Canadl- ar
Nswapaptr
Publlshed ivtry Tutaday Thura-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
tana Presa Limited Toronto 2 B
UNO UNHOLA Prtaldant
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Prlvate Addreit of Prcaldcnt:
4 8oho St Toronto Ont
utlncaa and Edltorlal Dtpart
menu:
260 Spadina Avo Toronto 2 B
Mono WA 7721
Reglitered aa aecond-clas- t mattsr
Jaruiry19th 19J2 at tha Post
Offlea Pcpartmtnt Ottawa Ont
Subscriptlon ratct In Canada and
United Statea: Per Year 1375 Slx
Monthi $200 Three 'Montha $1X0
In other Ccuntrle: Ptr Ytar IS00
Slx Montha I2SO
Kansanvallan pohja
osuustoiminnassa
Näinä nikolna Jolloin vieläpä
meilläkin näissä demokraattisissa
maissa kaikenlaiset poliittiset ka-masaksat
yrittävät myydä kansal-le
demokratiana sellaista mikä on
kokonaan vierasta yhteiskunnalli-sen
kansanvallan aatteelle suu- -
suustolmlnnan kautta demokraat-tisen
rakentami-seen
Valitettavasti asiaan kuiten-kin
kiinnitetään esimerkiksi
poliittisten puoluei-den
taholta vähän huomio-ta
Jos ollenkaan
Jokainen tietoinen Ihminen kä-sittää
että osuustoimintaliikkeet
olipa ne sitten kuluttajien taikka
oltu-aan
rempi pitäisi
hyvin
nehän
suuria CCF:n
kalsivat
kalkkein
kouluja
oppia avuillaan
toisiaan samalla niiden tiensä
käyttäen yhteisek- -
laitoksia
Pelkällä
kapa
lasku puuhun rakenneta
kysyy
Juuri uudestaan
nalllseen toimintaan nähden tyvestä
olemassa poliittisia puoluet-ta
Joiden tarkoituksena päästä
nousemaan Näi-den
taholta
jatkuvasti Ikäänkuin kilpaa
keskenään uusia kauniimpia
ohjelmia kansan
äänestämään puolueen
hallituk-sen
virkoihin Mutta näiden puo- -
kokonaan tuo kolmisanalnen
"tyvestä puuhun noustaan"
Parlamenttiin monasti vali-tuksi
henkilöltä vajanal-ne- n
teoreettinenkin käsitys aat-teista
ovat ajavinaan par-lamentissa
kokemusta noita
pannaan Ho
puhujia
suurilla kau-nell- la
sanoilla Heillä ole pohjaa
miltä ponnistaa
Tämä Johtuu kalkki siltä
vakavaa pohjatyötä teh-dä
usein vieläpä niinkin a-slanl- alta
että puolueiden
ralltakaan sellaisia henki
nollista pohjaa Monasti
sellaiset
I kokonaan tärkeistä edustustehtä-vistä
Jotka tietävät tuntevat
yhteistoiminnan merkityksen
vuosia toiminnassa osuustoi-mintaliikkeen
sisällä Johdossa
Poliittisten pamppujen taholta
heidät sivuutetaan ikäänkuin hal-veksivalla
olankohautuksella että
ovat vain
kuitenkin osuustoiminta
yhteiskunnallisen kansanval-lan
pohjakivi Ilman sitä el voida
puhua täydellisestä
Parlamentista hallituksesta
meille voida määräillä kansan-valtaa
Kansanvallan
alhaalta ylöpäln Kansajoukko
Jen kehityttävä
taloudellisesti ennenkuin voi-daan
sanoa vallitsevan perusteet
yhteiskunnalliselle kansanvallalle
Kansanvaltaa nimittäin voida
synnyttää pakkomääräyksillä y-lhäältäpäin
selittämällä että mei
dän puolueemme nyt takavarikoi
tuon tuon laitoksen hallituksel-le
Siltä syntyy vain
diktatuuri eikä
kansanvalta Ihmisten It-sensä
täytyy olla valmiita otta
maan haltuunsa kalkki taloudelli-set
välineet Ja rikkaudet tuotan-non
Ja Jaon käyttämään niitä
omaksi hyväkseen valitsemaan
noille yhteiskunnallisille laitoksille
huomio kiinnittää luottamusmlehet nlltä hoitamaan
kansajoukkojen kasvattamiseen o- - Nälstä luottamusmiehistä ole
yhteiskunnan
kan-sanvaltaisten
kehitettävä kansan harteilla ole- -
via käskijöitä
vaan kansan palvelijoita pane-maan
täytäntöön niitä
Joita yhteiskunnallisesti valis-tunut
kansa toivoo Ja päättää
Monilla esim
osastoja mikä
sl hedelmällisempää kuin eitä
nämä yhteenlllttyneet Ihmiset
tuottajien osuustoimintaa taikka yhteiskunnallisen kansan-yhteise- sti
molempia ovat vallan rakennustyönsä Juuri
yhdyskunnan nurkissaan perustamalla osuus-ihmisil- le
omilla toiminnallisia yhdistyksiä Ja tais-tukema- an
Ja op- - telemaita avulla va-p- ia
demokraattisia toimlntamuo- - listunelsuuteen yhteiskunnallis-essa
johtamaan tl Ja kokemukseen käytännöllisesti
sl hyväksi Jotka ovat yh- - Johtamaan yhteiskunnallisia lal-teiskunnall-isestl
tärkeitä vält- - toksla suunsoitolla valk-tämättö- mlä
Suomalainen sanan- - se olisi tietämätöntä kansaa
sanoo että: Tyvestä Innostavaakin el yli-noustaan"
Ja tämä pitää täydelll-telskunt- aa paremmaksi Se
sestl palkkansa yhtelskun- - työtä Ja yhä ahkeraa
Mell- - työtä lähtien
lä on
on
hallituspuolueiksi
puolueiden laaditaan
Ja
ja
viehättämlseksl
edustajia
parlamenttelhln Ja siten
on
he
lainkaan
ja
el
Ja on
el
ja
Ja
Ja
on
Ja
el
on
va
on
el
Ja
Ja
Ja
ei
on
Ja oli
se
ai- -
sa
Ja
el
Ottamasta Ilmoitetaan että perjan-taina
syntyi Istun-ross- a äkäinen yhteenotto
kenraali LaKleehen Ja
OCFn Johtajan Coldmellln
MlnlMert IaFleche puheessaan
että kerran oli edustaja llansell lau-uin- ut
pelkonsa että tätä jona-kin
pahana hallitaan
lueiden taholta usein unohdetaan Uomilla LaFleche lausui ettei hän
lau-se
tulee
Joilla
mitä
eikä käytän-nöllistä
miten
aatteita täytäntöön
mitään
esim
välillä
selitti
maata
ajattele sellaista Sii-hen
teki Coldwell
ettei hänkään ajattele Itä
LaFleche siihen selitti: "Meil-lä
on njt edustaja
lausumassa Julkisesti kä-sityksen
tässä Istuntosalissa että hän
el koskaan piäe valtaan"
Silloin nousi Coldell punaisena
kasvoiltaan jlös Ja vaati ministeriä
sanansa taikka vangit-semaan
hänet
tAlUl-- i mnnn vttmllfeni Y-fillV-n-
M-itia ovat enimmäkseen vain mainiotta j herätU „boraalien Keskuudessa ilot- -
kansajoukkojen vlehät-täjt- ä
lupauksilla
kansanvaltaisen
yhteiskunnan paremmaksi raken-tamisessa
että
keskuu-dessa
parlamenttiehdok-kaiksi
esimer-kiksi
sivuutetaan henkilöt!
osuustolmlntalal-sl- a
kansanvallas-t- a
yhteistoimin-taan
valtlokapita-lism- i
yhteiskun-nallinen
halitusherroja
suunnitel-mia
paikkakunnilla
omis-parhaim- pia
Äkäinen yhteenotto
liittoparlamentissa
lllttoparlamentln
sotapalve-lusmlnlsterl- n
kansallisosla- -
mahdolliseksi
välihuudahduksen
mahdolli-seksi
Hoseton-HIgari- n
vaalipiiristä
peruuttamaan
kansalllsostallstlna
suutta mutta vanhoilliset eivät otta-neet
siihen oaa Välttely el lopuksi-kaan
saanut mitään ratkaisua
Neljä kuoli tulipalossa
Actoniaaa
Actonita Ont Ilmoitetaan että
koko perhe nimittäin Mr Ja Mrs
George Mills Ja heidän kaksi lastaan
paloivat tulipalossa joka tuhosi ko-lonaan
heidän kotinsa Tulipalo oli
syttvnyt kaikesta räättien liian kuu-masta
lämmltyskamtinasta perheen
' rukkuesa Talossa ollet buonemles
tain pääsi pelastumaan pahoin pala- -
löitä joilla olisi Jotakin käytän- - teenä ikkunan kautta
Tilatkaa VAPAA SANA
TIIST HELMIKUUN at F — TUE5DAY FE1RUARY 2 N026-- 1
Ketunrautoja on natsien tie täynnä — Christian Science Monitor
Pakinajuttuja
"Labor Progressive puolue on oh-jannut
edustajansa liittoparlamentis-sa
tukemaan hallituksen ohjelmapu-heess- a
esitettyjä uudistuksia Samalla
se on luvannut tukea sellaista halli-tusta
Joka tulee käytännössä sovel-luttamaan
Teheranin sopimuksessa
määrättyä politiikkaa"
Tuon yllälalnatun pätkän sieppa-simme
suomenkielisestä kommuniste-ja
puustaavasta lehdestä Jota Va-paudeksi
kutsutaan
lehdessä oli nimittäin kirjoitus
Jossa käpristellään kuin kissa pistok-sissa
ja yritetään omalle lukijakun-talle
selittää kommunistipuolueen
suunnanmuutoksia ja tässä selitykses-sä
näkyy lehdeltä menevän puurot ja
vellit sekaisin
Ja on hyvin paljon mahdollista et-tä
lehden lukijakunta jota on tby-tyytel- ty
kuluneiden vuosien aikana
poliittiselta llkakujalta toiselle on
tyytyväinen tuohon sekasotkuun ja
ajattelee että ha ra s soo kylläpähän
Tim Iiuck ja Vapauden toimitus tie-tää
— me vain seuraamme
Toisia ihmisiä luonnollisesti huvit-taa
tuo kommunistien selittely uusis-ta
linjoista ja siihen Teherania sot-keminen
koska Viimeksimainitulla
asialla el ole mitään tekemistä Cana-dan
poliittisen elämän kanssa sillä
eihän siellä määritelty minkään
maan sisäistä elämää Ja toisekseen
Teheranin sopimuksista eivät tiedä
vielä tähän päivään mennessä kut-kaan
muut kuin siihen osallistuneet
yhtään mitään lukuunottamatta sitä
ylimalkaista lausuntoa Jonka neuvot-telijat
antoivat
Nyt kuitenkin Canadan kommunis-tit
— ja Vapaus järkikankkuna mu-kana
— puhuvat leveästi että he po-jat
tulevat tukemaan sellaista halli-tusta
Canadassa joka seurailee sisä-politiikassakin
Teheranin sopimuksia!
Sanoimme tuolla alussa että kun
Vapaus suomalaisille kommunisteille
selittelee kommunistipuolueen uutta
linjaa Johon linjaan kuuluu nyt tukea
porvarillisia puolueita ja olla suur-po- i
värien kanssa rastukamraatteja
niin selittelyssä menee puurot ja vel-lit
sekaisin Siihen selittelyyn että
asla näyttäisi Julman tärkeältä ja
asian selittäjät lukijan silmissä suu-rilta
neroilta ja tietomiehiltä sekoi-tetaan
Teheranin konferenssit ja
muut kuulumattomat asiat Niinkuin
sekin että jos "maamme molemmat
työväenpuolueet pääsisivät vkslmleli-syytee- n
)htelstolminnasta niin se tu-lisi
suuresti voimistuttamaan työväes-tön
vaikutusvaltaa Canadan politi-ikassa"
Molemmat työväenpuolueet!
CC F on kylläkin työväenpuolue
mutta mikä se toinen työväenpuolue
olisi?
FI kai se nyt mainittu Labor Fro-gresslve-puo-lue
voi olla sillä selittää-hä- n
Vapaus omalla suullaan että puo-lue
on "ohjannut edustajansa liitto-parlament- la
tukemaan hallituksen
ohjelmapuheessa esitettyjä uudistuk-sia"
Ohjannut Nielsenin Ja Kosen Hitto-parlamentis- sa
äänestelemään porvari-puolueiden
ruolesta CCF:n esityksiä
rastaan — CCFtn mikä todella on
työväenpuolue
Onpas sekin tvöväenruolueen mei-ninkiä!
Puhuu yhteistoiminnasta CCF:n
kanssa ja kuitenkin ohjaa edustajan-sa
panemaan vastaan Juu rt sen puo-lueen
esityksiä joka ajaa Canadan
työtätekevän kansan asiaa'
Silla tavalla sitä pitääkin Vapauden
lukijoille asioita selitellä Ja täydes-tähän
ne menevät sen lehden lukija-kuntaan
kuin väärä raha jota tuol-lainen
selittely poliittisesti onkin
Me joskus joudumme ihmettele-mään
että ovatko kalkki suomalai-set
kommunistit todella niin tohloja
poliittisesti että heille voi syöttää
tuollaisiakin selityksiä puolueensa
häränpyllyistä Ja Ihmettelyn jälkeen
joudumme toteamaan että kyllä he
ovat
Nämä kommunistien sisäiset asiat
kun he koettavat pitää laumansa
koossa sitä nurkasta nurkkaan töytyy-tellessää- n
eivät meille kylläkään kuu-lu
emmekä koko Jutusta sen vuoksi
tässä pakise Me vain juttelemme täs-sä
siitä sen vuoksi että muutkin kan-salaiset
tietäisivät miten harjakset
pystyssä kommunistien leirissä täytyy
omalle joukolle päähän takoa sitä
kuinka helkkarin tärkeää ja "Tehera-nin
sopimusten" mukaista on nyt
kommunistienkin pussailla kapitalis-tin
ihraista naamaa kuten he Itse
tuonnolslna aikoina kapitalistien naa-moja
kuvasivat
Eikä meillä ole mitään sitä vastaan
vaikka he pussata lälskyttelevätkln
Päinvastoin hääpltoja se tietää —
kommunistin ja kapitalistin naima-kauppaa
josta avioliitosta voimme
odottaa syntyvän oikein terhakan dlk-tatuurlpoj- an
Aiottu avioliitto voi kylläkin mennä
plöröksi sillä meillä valvoo vielä kan-sanvalta
ettei mitään epäslveelllsyyt-t- ä
päästä yhteiskunnallisessa elämäs-sä
harjoittamaan Se voi senkin estää
ettei tuosta pussaamisesta pääse dik-tatuurin
huorikakaraa syntymään
Kivlperän Pekka
Suomalainen radiopuhe
Timmjnsin asemalta
Suomenkielinen puhe radioon tul-laan
pitämään Tlmmlnsln palkalli-selta
asemalta CKGU maanantaina
maallsk 6 p kello 445—455 lltapäl-väl- ä
Puheen on järjestänyt Canadan
Punaisen Ristin paikallisosasto alka-van
Punaisen Ristin kerävksen tuke-miseksi
Suomalaiset radiokuuntelijat alu-eella
kääntäkää silloin radionne Tlm-mlnsln
asemalle CKGU
Sandy Kallio toiminnassa
Italiasta liittolaisten tukikohdasta
lähellä Roomaa ilmoitetaan että Iron-vroodls- ta
kotoisin oleva suomalainen
lentäjä Sandy Kallio joka on lento-eskadroon-an
johtaja canadalalsissa
talstelulentovoimissa ampui alas nat-sien
lentokoneen ilmataistelussa Kal-lio
komentaa Spitflre-eskadroon-aa
Hän on ent Suomen presidentti Kal-lion
veljenpoika ja sai joku aika sit-ten
Dltlnguished Flying Cross-ansio-tnerk- ln
suorituksistaan Samalla ker-taa
lentoluutnanttl Hedley Everard
Timminsistä ampui alas natsien
rmins Ont
Punaisen Ristin kutomakerho ko-koontuu
ensi keskiviikkona maallsk
1 p Mrs V Ryhäsen kotiin Sl Ban-nerm- an
Ave Tulkaa Joukolla'
— Vanhanpuolen Miina
I Haikaloja on Pohjois-Amerika- n ve- -
sillä yli TO lajia
Saskatchevvanin vaalit ja
vuoden 1938 siemenlaina
Me farmarit saamme aina halli-tukselta
pieniä lahjoja vaalien e-d- ellä
erittäinkin maakuntavaalien
edellä sillä mehän olemme suure-na
enemmistönä maakunnassa Jo-ten
me määräämme kutka istuu
hallitustuoleissa
Nyt meidän liberaalinen hallitus
lahjoitti meille neljä miljoonaa
dollaria meidän omia rahoja kyl-läkin
mutta kun ne hallitus kerta
meille lahjoitti niin kai me olem-me
niin kohteliaita että äänes-tämme
heidät uudelleen virkaan
Siinä toivossa he sen lahjan kum-minkin
antoivat
Asla nimittäin on sillä lailla et-tä
täällä lännellä tuli yleinen ka-tovuosi
1937 joten suurin osa far-mareita
joutui ostamaan siemenet
keväällä vuonna 1938 ja kun mel-kein
koko maakunta oli kärsinyt
kuivuudesta jo monena vuotena
niin oli suurin osa siinä taloudel-lisessa
asemassa että el voinut os-taa
mitään jos ei saanut jostain
luottoa Ja luotto pankeissa oli
käytetty niin farmarien luotto
kuin kuntienkin luotto ja vieläpä
maakuntakin oli niin velassa että
sen takaus pankkiin el ollut kyllin
hyvä ilman liittohallituksen apua
Mutta hallitukset kumminkin
laittoivat takauksen pankkeihin
että kunnat voivat lainata rahaa
niin paljon että saatiin siemeniä
ja voitiin tehdä kylvöt Mutta aina
silloin kun täällä tulee täydellinen
Ja yleinen katovuosi niin silloin on
viljan hinta korkea Ja kun viljasta
suurin osa tuotiin tänne muualta
niin kuletuskustannukset Ja muut
kulut nostivat hinnan $145 bushc-lllt- a vehnää Ja 65c bushelilta kau
raa Joten se oli kaksi kertaa se
hinta mitä farmarit salvat sitä
seuraavina vuosina Sitä on yritet-ty
kalkissa farmarien kokouksis-sa
saada alennettua Ja maakunnin
lalnlaatijakunnassa opposltiopuo
lue (CCF) on yrittänyt saada hal-lltus- ta maksamaan koko sen ve
Ehdottaa duhoboorien
muuttamitta
Victoriasta B C ilmoitetaan että
CCF: n edustaja maakuntaparlamen-tlss- a
T A love selitti pailamentin
Istunnossa että duhoboorien hallussa
olevat maat Kootenayn piirissä ovat
parhaita viljelysmaita ja ne pitäisi
varata aseellisista voimista palaaville
sotilaille sodan loputtua Hän sanoi
että hallitus neljä vuotta sitten otti
haltuunsa maita mainitussa piirissä
Ja myi niitä sitten duhoboorellle Se
oli suurimmalta osaltaan hyvänteke-väisyyttä
Sanoi ajattelevansa että
duhoboorien käyttäytyminen el an-saitse
sellaista hyväntekeväisyyttä
Suurin osa heistä eivät maksa mal-taan
ja toiset eivit alokaan maksaa
jos suinkin voivat aen välttää Anta-kaamme
duhoboorien tehdä vaihteeksi
uudlsraivaustyötä ehkäpä he altten
paremmin pitävät arvossa heille osoi-tettua
kohteliaisuutta Hän esitti o-tettav- akst
käytäntöön enemmän voi-makkaat
toimenpiteet tuon lahkon
jäseniin nähden jotka jatkavat uppi-niskaisuuttaan
lakia ja järjestystä
vastaan
Ruotsalainen kertoo cana
dalaisista vangeista
Hugo Cedergren Joka on Ruot
sin Nuorten Miesten Krtsumsen
Yhdistyksen sihteeri kertoi To-rontossa
torstaina vierailustaan
brittiläisten ja canadalalsten so-tavankien
luona Saksassa Hän
kertoi mjn seuraavaa:
"Vankien asema on toisenlainen
kuin taistelevien miesten asema
Ke ovat poissa taisteluista ja jot-kut
heistä tuntevat olevansa hyö-dyttömiä
Yksi tarkoitus miksi Y
MCA vierailee leireillä on osoit-taa
miehille että heillä on mää-rätty
asema kotimaissaan kun he
ovat vapautettuja
"Tutkimus Saksan vankileireillä
on osoittanut että ne ovat suuria
moraalin rakentajia Yhdellä suu-rimmista
leireistä jolla suurin osa
Dieppen vankeja onon 60 erilais-ta
luokkaa jotka vaihtelevat
maanviljelyksestä käytännölliseen
filosofiaan Muutamilla leireillä
3590 prosenttia miehistä opiskelee
"Vankileireillä on nykyisin vä-hemmän
sairautta kuin viime
maailmankodan aikana Jokaisella
leirillä on sairaala Ja jokaisella
osastolla on oma ensiapuasema
vankllääkärien ja sanitäärlhenki-lölde- n
palvellessa oman kansalli-suutensa
miehiä Monet vangeista
'tekevät käsitöitä Puutarhoja vii- -
lan eU kumminkin niin sr osan että farmarit antajivat"
busheiln bushelista Vha vuo£
oU asia lalnlaatijakunnassa ei sen esityksen pohjalla jonka 7
tehnyt Saskatchewan Assoclatn fo Rural Municipalities edustit
KOKouKsessaan vuonna 1942 I
Että ma™akvu™nnanw sjeauraDavoma:i Il
kalkuvkuiMsCakatajuvuataiakvaalikismtaitatatvouasUtciTa
slsta vuoden 1940 loppuun ja kai!
ki siemen- - ja kylvöavustukJ
vuoden 1937 loppuun Ja että den 1938 siemen- - Ja kylvoavusvtuuoi- -' stälsytdaekhsai llmitaukkssuektsi hyJvaäknseyy 1otkpaou-v0a-'nt Jo täyden maksaneet nilfie-suhte- en hallitus päättäisi takaisi
maksusta
miTnäishtäenri evsaistytakuskeseenna meseidlväintti pS1ij5 katchevvanin avustushistona- - vuoden 1930 Jälkeen josta kävi ie"
ville että maakuntahallitus liitto hallituksen avustamana oli ant-anut
sata miljoonaa dollaria su- oranaista avustusta farmareille Sas-katchevvan-issa
Josta summat
jo 75 milj dollaria pyyhitty pois ja loppua summaa ei ole rieli maksettu Ja että liittohallitus ii-- na pitää eroituksen suoranne
avustuksen ja siemenlainain vai-l- ä ja että suoranainen avmtm
alkujaankin ollut niinkuin lahja
Kunnuie jota vastoin siemenkin:
ovat vain lainoja teollisuudet
Joten on hyvin vähän toivoa eri
liittohallitus tekisi siinä mltaia muutosta Tämä oli hallituk
vastaus vielä vuosi sitten lote
panee nyt meidät ihmettelemää- - että mikä on nyt hallituksen ka=
nan muuttanut että se neljä n£- - Joonaa alensi tuota teollisuus
naa Mutta ne vaalit nehän re ti taa pian lähestyä ainakin haa- -
lUKsen puuhista päätelleen Hai
tus tuskin Jatkaa enää omaa eli:- - aikaansa kuten se teki viime vuo-nna
— Leo Kallio
Arveluita Suomen
rauhanasiasta
Newsweek kirjoittaa että Suomn
neuvottelut Tukholmassa mikU
nlltä on pidetty — ovat vain os
suuremmasta kuvasta Tuon knvu
yleisiä piirteitä et määrää diplomatia
vaan srateeglset sotilaalliset viltti-mättömyyd- et
Peruspiirre on siinl
kuinka paljon saksalaiset ovat pie-ttäneet
uhrata tulevan llittolaistrt
hyökkäyksen torjumiseksi manner
maalla Tämä päätös riippuu suurat!
tapahtumista itärintamalla Silti joi-tu- u
myöskin se mitä nykyisin 0:
käynnissä Skandinaviassa
Jos saksalaisten suunnitelmiin to
luu täydellinen keskittyminen linttd
niin heidän asemiensa ylläpitämien
Norjassa ja 8uomessa on sotilaall-inen
taakka koska siellä olevia jou-kkoja
voitaisiin käyttää lännessä S-iten
natsien kannalta katsoen olisi
hyödyllistä että Suomi poistuisi tc-das- ta
Ja että se evakuoisi joukkoc
pois Norjasta Äskettäin tanskalaine
teollisuusmies Rudolf Christian! tl-dot- tl
että Ruotsi valtaisi Norjan j
Tanskan Ja tuo ehdotus 1 varmatf
natsien alkuunpanema
Ihanteellinen ratkaisu S
si että syntyi tilanne jor
Norja Tanska Ja Suomi tul
lueettomlksi Natsit voisiv
vetää joukkonsa pois nolsU
mutta liittolaiset eivät voisi
oli-kaot- a
EllOÖ
kvtii
hyväkseen asemia niissä SuomaW'
varmaankin ajattelevat JonVinlals--järjestely- ä
tällä perustalla TP
suomalaisten neuvotteluja tfr
osoittaa että Derlin antina-aleaki-n
niihin möyntymykstr-- a
Tuollaisella ratkaisulla oifi rr-maank- in
sotilaalliselta karini'1
soen jonkinlainen vetoomus venaj
siln koska Suomella -- ao'''
strateeilnen hyöty punalsc
--
lo'lttanut
Jalle Kun punainen arme:
Viron niin Suomi
kein hyödytön Follittlselu U&v
katsoen venäläiset harki-- s -- vai J
tenkln Suomeen nähden """'
toimenpiteitä kuin mitä pui ta0
tilaalllset harkinnat edellytUTat- -
yr11T- 4-Ll„V"„mälri YtäX noin tain KanaaouiuuM
viime vuonna Uhe ifL
rempl kuin vuosina lv--
vähentyminen on meuem
taa nttn suuri kuin tyuojru_
lle
t pa
ista
J
la en
ty c"
on
'
a on
m
:
v —vt rf
ja
'jeilään myöskin Ja palkLitoja tar
jotaan parhaista