0015b |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
— IMI
Hiram Roy Stoney Point Ont joutui Itse hoitamaan vaimoni lapsensynnytyksen kun lääkäri el
piittyt heidän luokceen lumen vuoksi Roy toimi niiden ohjeiden mukaan joita lääkäri HG E mer-ten
Comberitta antoi hänelle puhelimen välityk rellä ja lopputulos oli onnellinen Kuvassa vasem-malla
on Mr Roy ja oikealla nähdäään Mrs Roy ja vastasyntynyt lapsi
William
(Jatkoa)
mlnen katsotaan paheeksi
"Tlml hallitus pelkää rahaa" sanrl
eris amerlkalainen jonka kanssa ka-vlm- me
katselemassa ympäristöä An-siota
tlssä maassa et lasketa rup-lissa
Jos sinä kuulut johonkin etuoi-keutettuun
luokkaan sinun aliltaan
hankkia ja ostaa itsellesi kalkenlai
sia mukavuuksia ja ylellisyyksiä jot
ka toisilta alemmilta luokilta ovat
kiellettyjä Jos sinä saat joltakin ar
slonjltalleja niin niistä toiset oikeut-tava- t
sinut ajamaan rautateillä Ja
muilla kulkuneuvoilla parhailla pat-koill- a
ilman maksua Ja ne oikeutta-ra- t
sinun lapsesi pääsemään yliopis-toihin
ja muihin oppilaitoksiin llmar
minkäänlaista makua Jota vaaditaan
tavallisilta ihmisiltä Jos sinä teh-taassa
ylität osuutesi Elna saat siitä
korotetun palkan Ja lisäksi plleteltä
katsomaan oopperaa Ja kuulemaan
konsertteja sekä saat oikeuden ostaa
kaikenlaisia ylellisyystavaroita suu-resti
alennetuilla hinnoilla siitä mitä
tavallisten Ihmisten on maksettava
Raha on aina Ja kaikessa toisella tl- -
Ulla Johtavat viranomaiset katsele
rat 'rahaa epäluulolla siltä syytamjne ja alkaa Ja energiaa kulutta I- -
hi rha voi kasaantua Ja siten vaa
rantaa koko nykyistä järjestelmää
"Venäläiset ovat kalkki kasvatetut
sellaisiksi että he eivät ollenkaan
ymmarri meidän Järjestelmäämme
Jos Sini sanot heille että me voimme
kontrollaerata suurien rlkkaukst'i
kasaaatamlsta Ja rikkoa ne korote-tuilla
farlntövercllta he eivät vsko
etvatkiVmni&rrä sitä silta syystä et-tä
neidin käsityksensä mukaan sel-laista
tl Toi esiintyä kapitalistisena
Järjestelmässä sellaisena kuin he cvnt
Surullafja kaipauksella llmoltam-m- a
Ml rakat vaimoni ja äiti
AINO PITKÄNEN
fl (os Nykänen)
kuoli 'lentonaan sydänhalvaukseen
Klrklaid Ukella tammlk 8 p:n
194S Min oli sjntynyt lokak 10 p
1908 JKaavIn pitäjässä Kuopion
lääniäsi Suomessa 011 kuollessaan
36 r S kk Ja 28 p Ikäinen Vaina-jaa
JM Uhlnnä kaipaamaan puoliso
ja poiki Slsko perheineen Toron-tossa
tl Yhdysvalloissa slsko Ja
veli Saamessa viimeisten tietojen
mukatjTsekä lukuisa Joukko muita
ukulatstä Ja ystäviä täällä maassa
la SuoÄssa Vainaja haudattiin
taromöll p kello 2 lp 19
3? „_- -
Xyt apeen vaipui Kirisas siini
Sydaai]lenpeä nyt on kylmä
W — Heikki Ja Yrjö
Sydämellinen kiito kalkille ys-täville
suureen su-ruumme
-- osanotosta
Ja kiitos runsalta kukka-laitteist- a
Kiitimme kantajia Jot-ka
rakkaan vainajamme kantoivat
viimeiseen leposijaansa Ja pastori
E HJeHBle kauniista lohduttavista
sanotat Ja hautaus-seremoonla- n tolslimIesta Kiitämme myö- -
kla Hf Ja M™- - KOSKei ja Mr i
Hemmiliä la kalkkia joi
sivat hautajaistilaisuuden
itsessä
likkl Ja Vrj5 Pitklnen
JT Kina St
Klrkland Lake OnU
SynnytysoKjcet puhelimen kautta
Kertomus venäläisistä
nsr
L White
siitä saaneet käsityksen kurt-slki- r
Joistaan"
Kapitalismia el voi oppia olein
vmmärtämään oppikirjoista elka niis-tä
pitkistä sanoUta Ja termeistä joll
la sitä kupataan aan sinun on men-tävä
slrne Jossa kapitalismia el o'e
ja nähtävä mitä he tekevät Amerl-kass- a
ihmistä Joka saastaa pldeääh
terveenä ja eheänä kansalaisena lian
säästöillään on mukana eteenp-ll- r
viemässä meidän teollisuuttamme ja
kohottamassa maatalouttamme Ve-näjällä
sellainen on epäilyksen alat
nen henkilö hoordaaja periaatteel
tnan kapitalisti ja toiset näkevät hä-nessä
rikollinen joka osottaa taipu-musta
oittolluun ja toisten työläisten
lilstoon Nämä sosialistit väittävät
että säästöt pvsäyttavät teollisuuden
Ja lllkeelämän Ja työntävät miljoonia
työttömyyteen ja kurjuuteen He sa-novat
että suurinta kansallista tuh-lausta
on miehen arvokkaan työajan
menetys joka menetetään silloin kuin
miljoonat oat joutilaana Mutta onko
kapitalismin aiheuttama lamaannus
sen enempää ihmisvoimaa haaskaa-vaa
kuin on se byrokraattinen valtio- -
monopoli ilman kilpailua Ja tehotto--
ne Järjestelmineen joka el kykene
saamaan aikaan mitään sellaisia pa-rannuksia
Jotka tekisivät sen ihmi-sille
hyödylliseksi Ja saattamaan Ih-miselämän
paremmaksi Asla todel-la
on niin että Ihmiset eivät seiso
työnvälitystoimistojen edessä Jonossa
vaan tekevät raskaan työpäivän saa-den
niukan palkan Ja maksaakseen
sitten yhdestä kananmunasta $125
Siitä huolimatta että he tekevät
raskasta työtä he tuottavat niin vä-hän
että heidän elintasonsa on alhai-sempi
kuin meidän reliefillä eli avus-tuksella
elävillä työttömillä on VII-mels- en
lamaannuksen aikana meillä
noin 5000000 työläistä elivät WP A
alhaista elintasoa monet vuodet
Mutta Neuvosto-Venäjä-n 180000000
lhmltä ovt eläneet viimeiset 25 vuot-ta
yhtä alhaisella ja sitäkin alhai-semmalla
elintasolla Ainoastaan muu-tamat
harvat etuoikeutetut koko Ve-näjällä
edes tietävät mlstaan parem-masta
elintasosta Ja nama viimeiset
neljännesvuosisataa Neuvostohallitus
i on kontrolloinut noin seitsemännen
osan maapallomme maan pinta-alast- a
Ja maailman suurimpia Ja rikkaimpia
luonnonlähteltä Ja resoursseja
He selittävät tämän alhaisen elin-tason
Johtuvan siltä kun Venäjällä el
ole teknillistä kokemusta Ja luonnon
rikkaudet otat vielä kehittämättä
Mutta oikaisuksi Iätä käsitystä vas-taan
voidaan sanoa että heillä on oi- -
l lut neljännesvuosisataa rauhaa ml
ha on sentään pitkä aika jolloin voi
saada jo tuloksia aikaan
Selvemmän Ja samalla kauniimman
kuvauksen siltä on esittänyt veteraa-ni
Moskovan kirjeenvaihtaja William
Chamberlin Joka on kirjoittanut u-sei- ta
koulukirjoja Neuvosto-Venäjä-n
kouluihin Chamberlin oli Bordeauxis-s- a
Hanskassa silloin kuin Hanska
kukistui Ihmisiä siellä nukkui viisi
Ja kuusikin yhdessä huoneessa: ruo-katavarakaupoista
oli kaikki loppu-nut:
pitkät Jonot odottivat vuoroaan
ravintoloiden edessä Chamberlin kul-ki
Ja katseli tätä näytelmää Ja lau-sahti
mukanaan kulkevalle toiselle
kirjeenvaihtajalle Joka sen kertoi
minulle täällä Moskovassa: -- Tiedätkös
on täytynyt tapahtua katastrofi-maine- n
häviö sodassa Ja saada kan-sallinen
suonenveto alentaakseen
ranskalainen elintaso sille asteelle
mikä on Jokapäiväinen Neuvosto-Vetäjällä- "
Vihin ammattlunioita
Eric Johnston kysyi Josko meidän
seurueemme saisi puhutella myökln
TII3T TAMMIKUUN 23 F — TUESDAY JAN 23 SIVU S
ammattiunioiden Johtajia Hän tuntee
Amerikan ammattiunioiden Johtohen-kilöt
Ja on heidän kanssaan tullut
caisln hyvin toimeen WahlngtonIn
taltiossa olevilla tehtaillaan Joten
oli erittäin halukas kuulemaan miten
vapaata ammattiyhdistysliike Venä-jällä
on
Me puhelimme neljänkin ammatti-)hdltys!IIkkee- n
Johtohenkilön kans-F- a
Joista pääjohtaja Kuznetsov 46-vuoti- as
oli mielestämme erittäin ne-rokas
mies Hän oli elänyt Ameri-kassa
Ja suoiittanut tutkintoja Car-negle- n
Teknillisessä Instituutissa Ja
raanut metallurgia! maisterin ar-von
Hän antoi meille Venäjän am-mattl)hdlst)slilkk- esta
seuraavan ku-van:
Ammattihdistysten Keskusunlo e-dust- aa
22000000 t) olaista jotka lä
liettävät edustajansa ammattiunioiden
vleiskongressiln Tämä kongressi on
verrattavissa meidän A KA: n Ja CIO: n
kongressiin kuitenkin niin että ne oli-sivat
yhtyneet Tämä kongressi sit-ten
valitsee 55 henkilöä Jotka muo-dostavat
niin kutsutun plenumln taik-ka
laajennetun valtuuskunnan Nä-m- ät
55 sitten valitsevat 18 Jäsentä
Jota kutsutaan "presldlum" oli puhe-miehist- ö
Ja nämät 18 sitten ovat va-linneet
Kuznetsovin yleissihteeriksi
Joka tekee hänet kalkkien ammatti
yhdistysten korkeimmaksi päämie-heksi
Me kysymme kuuluvatko kalkki
työläiset ammattiunioniin Ja hän vas-taa
että 98 taikka 99 prosenttia työ-läisistä
kuuluu ammattluniolhln Mak-su
ammattlunlolssa on yksi prosentti
palkasta mutta sisaänpaas) maksua
el ole
"Ovatko ammattiyhdistykset Ja ko-ko
liike täydellisesti vapaita vai kon-trollol- ko
sitä hallitus jollakin tava-lla"
kysyimme
"Ne on täydellisesti vapaita" kii-rehtää
hän vastaamaan "Tietenkin
jokaisen edustajan joka tulee vali-tuksi
ammatti) hdlstysten yle!kong-ressli- n
tulee olla hallituksen hyväk-symän
mutta minä arvelen että tämä
on varsin vähäpätöinen ja toisarvoi-nen
a!a" hän Jatkoi selostustaan
Minulle kuitenkin tuli mieleen että
Jos Amerikassa nikkarien unlossa pal-kalliset
osastot eivät saisi valita e-dustaja- ansa
unlon yleiskokoukseen
Ilman ettet hallitus sellaista ehdokas-ta
hvväksv niin minä arvelen että
nikkarit Amerikassa eivät pitäisi sitä
vähäpätöisenä ja toisarvoisena asia-na
Mutta jättäkämme nyt tämä asia
sikseen
Me koettelimme toista korttipak-kaa
"Oletteko te Kommunistipuolu-een
jäsen? kysyimme Hän sanoi
olevansa Jäsen puolueessa "Ovatko
kaikki virastosi henkilöt jäseniä Kom-munistipuolueensa''"
jatkoimme ky-relj- ä
Ja hän myönsi niiden olevan
Kun toiselta puolen Jokainen tehtai-den
vastuunalainen johtaja on kom-munistipuolueen
jäsen joka puolue
P "
!r ''' f 1V11 -- nV0mvv- -
— M
" ' '-"t- ä
"Pitkänmatkan kontrolli"
tarkoin valvoo Ja kontrolloi kalkkien
jäsentensä tekoja Ja toimintaa niin
heille jääkin hyvin vähän väittelemi-sen
aiheita työriitoja selvitellessään
Siitä syystä minä kysyinkin: "Mistä
ammattlunlolssa sitten otkeastaan
keskustellaan?"
"Töo'oista sosiaalivakuutuksesta
lemiMa ja muista samanlaisista a-r'oIs- 'a"
hän vastasi
"Keskustelevatko ne myöskin pa-lkoista"
Jatkoin kysymvkstaul
"Kvllä" hän vastasi "Asiallisesti
työläisille maksetaan kappalepalkka
Tehtaan sovittelukomitea neuvotte-lee
niistä tehtaan johdon kanssa"
"Mutta jos he eivät nllsta sovi mi-tä
sitten" utelin yhä
"Tavallisesti ne aina sopivat" sa-noi
hän Mutta Jos he elvat sovi he
voivat vedota Presidiumiin Joka voi
keskustella sen Kansankomlsaarineu-- v
oston varakcmlsaarin kanssa jonka
tPimiflaan teollisuuslaitos kuuluu Ja
tätä tietä tv ydyttä vä sovinto aina
saadaan aikaan"
"Aina Klkö siis milloinkaan ole
ollut lakkoja?"
"Kyllä Kerran vuonna 1919 sattui
eräällä terästehtaalla lakko joka kesti
kaksi päivää Ja toisen kerran vuon-r- a
1923 sattui pieni lakko josakln
Insi-Venäjall- ä Sen Jälkeen lakkoja
el ole ollut eikä tulevaisuudessakaan
tule olemaan sillä meidän tvölälsem-m- e
käsittävät että he kalkki työs-kentelevät
yhdessä Ja toistensa hy-väksi"
"Mutta Jos Joku työläinen Jostakin
syystä eioaa työstään eikö hänellä
ole valkeuksia saada uutta työpalk-kaa
Jostakin toisesta tehtaasta?" Jat-koin
"Hyvin valkea hyvin valkea" sanoi
Kuznetsov
"Weil mutta eikö tämä ole sitä sa-maa
Jota me Amerikassa kutsumme
mustaksi listaksi?"
"Kl" sanoi Kuznetsov mutta Jätti
selittämättä miksi se sila el ole
"Onko ammattlvhdlstykslin liltty-niine- n
vapaaehtoinen vaiko pakolli-nen"
Jatkoin kyselyjäni
"Täydellisesti Ja kokonaan vapaa"
ehättää Kuznetsov vastaamaan
"Kuinka se on selitettävä eitä
kalkki nyt kuuluvat ammattluniol-hln?"
"Se johtuu siltä että he tekevät
sen omaksi hyodvkseen niin täällä
kuin muissakin maissa Ja erikoisesti
täällä Neuvostoliitossa" hän Jatkaa
"Täällä ammattiyhdistysten Jäsenet
saavat suurempaa sairausvakuutusta
kuin unloon kuulumattomat Jokaisel-la
tehtaalla on puute asunnoista Ja
nlon Jäsenillä on etuoikeus saada
sellainen Kl unlon Jäsenellä on val-keuksia
löytää palkkaa niihin päänsä
kallistaa Hänellä el ole myöskään
pääsä teollisuuslaitoksen virkistys-palkkoihi- n
Ja huvelhln Joissa esite-tään
ohjelmaa Ja tanssitaan Ja joissa
pidetään kokouksia"
"Jos työläinen on tyytymätön tö-höns- ä
voiko han saada silta eron Ja
päästä johonkin toiseen tyohon?"
"Hän mahdollisesti voi siltä Jättää
anomuksensa" sanoo Kuznetsov
"mutta siitä päättäminen kuuluu ko-konaan
tehtaan Johdolle Tehtaan
työnjohtaja on näissä asioissa kor-kein
tuomari Ja tietää parhaiten mi-hin
kukin tvblälnen sopii Ja mitä hän
parhaiten kykenee tekemään"
"Tuleeko tämä Järjestelmä Jatku-maan
sodan Jälkeenkin?" kysyin
"Miksikäs muuttaa järjestelmää
Meidän Jokaisen on työskenneltävä
siellä missä me voimme parhaiden
hyöd)ttaä Neuvostoliittoa Ja viedä
sitä eteenpäin jota me kalkki tarvit-semme
Se selittää kaiken"
Me kiittelimme saamistamme tie
doista ja valmistauduimme lähtemään
Mutta juuri lähtiessämme hän sanoi
vielä Krlcille: "Sinä olit ensimmäinen
Ja ainoa amerikalalnen liikemies Joka
on vaivautunut tulla puhuttelemaa!'
meitä Ja minä haluan esittää siltä
erikoinen kiitokseni Minä haluan teil-le
Ja 8merlka1asllle vakuuttaa Ja saa
da teidät käsitykseen että meidän
ammattlyhdlstyksemme on vapaata
täydellisesti vapaata" Ja minusta
näjttl että hän todella Joka sanalla
tarkoitti täyttä totta Minä en voi
vakuuttaa että minä olisin hänen
kanssaan täydellisesti yhtä mieltä
' "55aHLHHl
JmaäsSs-- ij MZqJ l sh m --Jr I M SH
HHaafBnBSv HSBHBBBf
— London Daily Mail
VapaapäiVä& viettäes-sä
Beaver Lakella
Tämä tarina on varoitus meidän
toisille ystävillemme Jotka aikovat
viettää sen jhden vapaapäivänsä vii-kossa
luonnonhelmassa — Ja niin
tuumaillen lähtevät kvlällemhän —
huom: me sanottiin kvlällemään —
tänne farmille
Torstaiaamu tammikuun t palva
v 1915 koitti kirkkaana vaikka kyl-mänä
Tämän historiallisen päivän
salvat kumpikin Mr V Ja Air S va-viak- si jokapäiväisestä raatamisesta
Silloin he päättivät lähteä emänti-nee- n tänne maalle vierailemaan Ja
raitista Ilmaa laiskasti nauttimaan
Kun he tänne saapuivat lukuunotta-matta
hiukan vilua he olivat kalkki
Iloisella päällä lklvyydeksl se tun-nelm- a
el kestänvt kadan Seuraavat
pjkälät riistivät heiltä Juhlailon Ja
luonnonrakkauden
1 Talon emäntä el ollut kotona
Mr Pn piti lahteä hätitn noutamaan
parin mailin päästä suksilla jotka
olivat risaiset eri pituiset Ja "luisti-vat
väärälle päin"
2 Sillä alkaa kun Mr K kaatuili epä-tasaslll- a
teillä emäntää hakemassa
cill talon tytär altrerannut Mrs F:n
Ja Mrs S:n kutomaan sukkia hänen
muksuilleen Sanonko minä ettil agl-teeiannu- t?
Tuskin olivat emännät
kunnollisesti sis-all- ä kun tvonnettlln
kvlmit puikot kylmiin kouriin Ja niin
nlkol lanka kasaantumaan
3 Ja kuti kerran Mr S oli tullut
Isäntää tervehtimään tät)l hänen
tehdä se ulkona kahta veslpelllä kan-taessa
Isännän petässä navetalle
' Kmäntä vihdoin viimein saapui
Hänellä oli kauhea kiire sillä eihän
täällä maalla voi käydä kylässä ettei
työt olisi Jäljessä Siksipä kun Mr
K sai kiireellä Juotua yhden kupin
klehuvata kahvia hän Ja Mr S rita-rillisesi!
lähtivät puita pilkkomaan Ja
sisälle kantamaan Pyhähousut kin-taat
Ja hieno alussyvttl eivät anna
minkäänlaista vastustusta luonnonäi-d- l
ti tammikuun pakkasta vastaan
"Sen minä sanon pojat että siellä
oli kylmä"
K Pimeä tuli Yksi kitupiikki lamp-pu
yhdellä seinällä tuikutti Ja emän-nät
vielä vaan kutoivat Salvat luvan
pyslhtyä syömään kiireesti laitettua
Illallista Ja kun Mr K Ja Mr S oli-vat
vähän lakanneet hytisemästä pi-ti
lähteä kot la päin
C Auto oli Jäätynyt Mr K:n piti
Juosta varttimailin veräjälle kiehuvan
vesltörpön kanssa 011 se vielä vähän
haaleata kun hän hengasttneenä saa-pui
auton ääreen mutta tämän kir-joittaja
el tiedä kuinka paljon vas-tuksia
oli edessä heidän pitkällä Ja
kolkolla kotimatkallaan
Niin päättyi vierailu Jonka loppu-luol- s
oli 2 ronlja puita Ja 2 paria
sukklja
Kiitos teille Mr Ja Mrs K Ja Mr
Ja Mrs S Tervetuloa toistenkin Ah-kei- at
kädet ovat täällä maalla aina
tarpeen — I-alska-lalset
Osto ja myyntipakko
puutavaralle
Helsingistä llmolletaaii että par-haillaan
harkitaan toimenpiteitä os-to-
Ja myyntipakon saamiseksi puuta-varall- e
sillä raakapuutavaran puute
on suuri ja puutavarateolllsuus pi-laisi
saada pikaiseen käyntiin Mettä-kauppoj- a
kuitenkin Ilmoitetaan teh-tävän
sangen niukasti Tämän vuoksi
on noussut kysym) s lainsäädännöllis-tä
tietä panna toimeen mainittu pak- -
I ko
Syytä uskoa
Kundi — Täitä ravintolassa on
varmaankin huomattavan puhelu
keittiö
Ravintolan johtaja (Iloisena)—
Kiitoksia herra on hauska että
sanotte niin Mutta sanokaa mi-nulle
mlsta te tiedätte sen
Kundi — Kalkki maistuu saip-pualle
mutta minä pidän että hän oli hyrln
valistunut Ja vilpitön Ihminen Kom-munistiselta
kannalta katsottuna minä
oletan sen olevan vapaata työväen-liikettä
— (Jatkuu)
(Oe-fjcurelhe- m!
OIAM0MK Uft
% THATARE fj i
THE TAIK
OF CANAl-$- r
Katselkaa mistä tuliansa — et-te
löydä timanttisormuksia ntin
kauniita Ja hyvänlaatuisia Itegla-teröltvj- ä
— Oikeita Ja Vakuutet-tuja
ROB6RT
BROU)n
LI M I T E D
0IAMON0 MERXHANTS
AND OPTOMETRISTS
SUDBURY - COPPtR CLIFF
Huomioita ulkomailta
Yhdysvalloilla on ainakin yksi sa
lainen us länsirintaman taisteluissa
Se on suurlvolmainen ja raskas tykki
Joka alunperin kehitettiin laivasto-tykiks- i
mutta jonka armeija on ke-hittänyt
liikkuvaksi maatyklksl Sen
suotitukset kriitillisissä tilanteissa o-v- at
ylittäneet odotukset
Luzonln saarella on pudotettu alas
lentolehtisiä Joissa japanilaisia varoi-tetaan
julmuuksista Japanilaisten
vankeina uskotaan olevnn noin 10000
amerlkalalsta siviili ihmistä Japani-laisilla
on siellä myöskin tuntematon
määrä sotavankeja
Italian hallitus on tehnyt anomuk-sen
päästäkseen Jäseneksi kansainvä-liseen
työvirastonn Ja Yhdysvallat
kannattaa sitä Ilrlttlläiset orat siihen
nähden haaleita mutta eivät vastusta
sitä
Polttoaine t ovat niin vähissä Urys-sellss- ä
että sen asukkaat ovat kaata-neet
uliinkin kolmannen osan puista
puistoista jotka ympäröivät kaupun-kia
Suomalainen aaanut
kunniamerkin
Ottajasta Ilmoittaa Canadan lento-volml"-- !)
päämaja itta il lentäjälle
Canadan lentovolmlssn Jotka pal-velevat
meren takana on myönnetty
Dlstlngulshed Flying Cross toiminnas-sa
osoittamastaan tehokkuudesta
NA Iden kunniamerkkien saajien Jou-kossa
on myöskin suomalainen lento-upsee- ri
C O YViinii kotoisin Kapus-kasinoist- a
Ont
Huolsi voi protcstrcrata
V-pomm- ien johdosta
Tukholma - Tukholman sano-malehdet
Ilmoittivat perjantaina
että saksalaiset ovat kokeilleet V-pom-mlen
lähettämistä Etela-Ruot-s- ln
yli Norjan aavikoille Ruotsi
tulee lähettämään ehkä sen Joh-dosta
protestin Berliiniin "Ruotsin
alueen rajarauhan rikkomisena'
Monet pommit luultavasti uusi
tyyppi V- -l tai V-2-pom-meJa
kul-kivat
Ruotsin aluten yli Joka päi-vä
viime viikolla samalla kun kel-taisen
punaisia valojuovia nähtiin
Bornholmln saarelta Jota luulta-vasti
käytettiin lähetyspaikkana
TILAUSKAAVAKE
VAPAA SANA PRESS LTD
19 Huron St Toronto 2-- B Ontario
kuun p 19
Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa 1 v 6 kk 3 kk
NIMI
OSOITE
Maksu seuraa mukana $
Tilaushinta: 1 v $375 — 6 kk $200 — 3 kk $160
Ulkomaille: 1 y $500 — 6 kk $250
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, January 23, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1945-01-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001393 |
Description
| Title | 0015b |
| OCR text | I — IMI Hiram Roy Stoney Point Ont joutui Itse hoitamaan vaimoni lapsensynnytyksen kun lääkäri el piittyt heidän luokceen lumen vuoksi Roy toimi niiden ohjeiden mukaan joita lääkäri HG E mer-ten Comberitta antoi hänelle puhelimen välityk rellä ja lopputulos oli onnellinen Kuvassa vasem-malla on Mr Roy ja oikealla nähdäään Mrs Roy ja vastasyntynyt lapsi William (Jatkoa) mlnen katsotaan paheeksi "Tlml hallitus pelkää rahaa" sanrl eris amerlkalainen jonka kanssa ka-vlm- me katselemassa ympäristöä An-siota tlssä maassa et lasketa rup-lissa Jos sinä kuulut johonkin etuoi-keutettuun luokkaan sinun aliltaan hankkia ja ostaa itsellesi kalkenlai sia mukavuuksia ja ylellisyyksiä jot ka toisilta alemmilta luokilta ovat kiellettyjä Jos sinä saat joltakin ar slonjltalleja niin niistä toiset oikeut-tava- t sinut ajamaan rautateillä Ja muilla kulkuneuvoilla parhailla pat-koill- a ilman maksua Ja ne oikeutta-ra- t sinun lapsesi pääsemään yliopis-toihin ja muihin oppilaitoksiin llmar minkäänlaista makua Jota vaaditaan tavallisilta ihmisiltä Jos sinä teh-taassa ylität osuutesi Elna saat siitä korotetun palkan Ja lisäksi plleteltä katsomaan oopperaa Ja kuulemaan konsertteja sekä saat oikeuden ostaa kaikenlaisia ylellisyystavaroita suu-resti alennetuilla hinnoilla siitä mitä tavallisten Ihmisten on maksettava Raha on aina Ja kaikessa toisella tl- - Ulla Johtavat viranomaiset katsele rat 'rahaa epäluulolla siltä syytamjne ja alkaa Ja energiaa kulutta I- - hi rha voi kasaantua Ja siten vaa rantaa koko nykyistä järjestelmää "Venäläiset ovat kalkki kasvatetut sellaisiksi että he eivät ollenkaan ymmarri meidän Järjestelmäämme Jos Sini sanot heille että me voimme kontrollaerata suurien rlkkaukst'i kasaaatamlsta Ja rikkoa ne korote-tuilla farlntövercllta he eivät vsko etvatkiVmni&rrä sitä silta syystä et-tä neidin käsityksensä mukaan sel-laista tl Toi esiintyä kapitalistisena Järjestelmässä sellaisena kuin he cvnt Surullafja kaipauksella llmoltam-m- a Ml rakat vaimoni ja äiti AINO PITKÄNEN fl (os Nykänen) kuoli 'lentonaan sydänhalvaukseen Klrklaid Ukella tammlk 8 p:n 194S Min oli sjntynyt lokak 10 p 1908 JKaavIn pitäjässä Kuopion lääniäsi Suomessa 011 kuollessaan 36 r S kk Ja 28 p Ikäinen Vaina-jaa JM Uhlnnä kaipaamaan puoliso ja poiki Slsko perheineen Toron-tossa tl Yhdysvalloissa slsko Ja veli Saamessa viimeisten tietojen mukatjTsekä lukuisa Joukko muita ukulatstä Ja ystäviä täällä maassa la SuoÄssa Vainaja haudattiin taromöll p kello 2 lp 19 3? „_- - Xyt apeen vaipui Kirisas siini Sydaai]lenpeä nyt on kylmä W — Heikki Ja Yrjö Sydämellinen kiito kalkille ys-täville suureen su-ruumme -- osanotosta Ja kiitos runsalta kukka-laitteist- a Kiitimme kantajia Jot-ka rakkaan vainajamme kantoivat viimeiseen leposijaansa Ja pastori E HJeHBle kauniista lohduttavista sanotat Ja hautaus-seremoonla- n tolslimIesta Kiitämme myö- - kla Hf Ja M™- - KOSKei ja Mr i Hemmiliä la kalkkia joi sivat hautajaistilaisuuden itsessä likkl Ja Vrj5 Pitklnen JT Kina St Klrkland Lake OnU SynnytysoKjcet puhelimen kautta Kertomus venäläisistä nsr L White siitä saaneet käsityksen kurt-slki- r Joistaan" Kapitalismia el voi oppia olein vmmärtämään oppikirjoista elka niis-tä pitkistä sanoUta Ja termeistä joll la sitä kupataan aan sinun on men-tävä slrne Jossa kapitalismia el o'e ja nähtävä mitä he tekevät Amerl-kass- a ihmistä Joka saastaa pldeääh terveenä ja eheänä kansalaisena lian säästöillään on mukana eteenp-ll- r viemässä meidän teollisuuttamme ja kohottamassa maatalouttamme Ve-näjällä sellainen on epäilyksen alat nen henkilö hoordaaja periaatteel tnan kapitalisti ja toiset näkevät hä-nessä rikollinen joka osottaa taipu-musta oittolluun ja toisten työläisten lilstoon Nämä sosialistit väittävät että säästöt pvsäyttavät teollisuuden Ja lllkeelämän Ja työntävät miljoonia työttömyyteen ja kurjuuteen He sa-novat että suurinta kansallista tuh-lausta on miehen arvokkaan työajan menetys joka menetetään silloin kuin miljoonat oat joutilaana Mutta onko kapitalismin aiheuttama lamaannus sen enempää ihmisvoimaa haaskaa-vaa kuin on se byrokraattinen valtio- - monopoli ilman kilpailua Ja tehotto-- ne Järjestelmineen joka el kykene saamaan aikaan mitään sellaisia pa-rannuksia Jotka tekisivät sen ihmi-sille hyödylliseksi Ja saattamaan Ih-miselämän paremmaksi Asla todel-la on niin että Ihmiset eivät seiso työnvälitystoimistojen edessä Jonossa vaan tekevät raskaan työpäivän saa-den niukan palkan Ja maksaakseen sitten yhdestä kananmunasta $125 Siitä huolimatta että he tekevät raskasta työtä he tuottavat niin vä-hän että heidän elintasonsa on alhai-sempi kuin meidän reliefillä eli avus-tuksella elävillä työttömillä on VII-mels- en lamaannuksen aikana meillä noin 5000000 työläistä elivät WP A alhaista elintasoa monet vuodet Mutta Neuvosto-Venäjä-n 180000000 lhmltä ovt eläneet viimeiset 25 vuot-ta yhtä alhaisella ja sitäkin alhai-semmalla elintasolla Ainoastaan muu-tamat harvat etuoikeutetut koko Ve-näjällä edes tietävät mlstaan parem-masta elintasosta Ja nama viimeiset neljännesvuosisataa Neuvostohallitus i on kontrolloinut noin seitsemännen osan maapallomme maan pinta-alast- a Ja maailman suurimpia Ja rikkaimpia luonnonlähteltä Ja resoursseja He selittävät tämän alhaisen elin-tason Johtuvan siltä kun Venäjällä el ole teknillistä kokemusta Ja luonnon rikkaudet otat vielä kehittämättä Mutta oikaisuksi Iätä käsitystä vas-taan voidaan sanoa että heillä on oi- - l lut neljännesvuosisataa rauhaa ml ha on sentään pitkä aika jolloin voi saada jo tuloksia aikaan Selvemmän Ja samalla kauniimman kuvauksen siltä on esittänyt veteraa-ni Moskovan kirjeenvaihtaja William Chamberlin Joka on kirjoittanut u-sei- ta koulukirjoja Neuvosto-Venäjä-n kouluihin Chamberlin oli Bordeauxis-s- a Hanskassa silloin kuin Hanska kukistui Ihmisiä siellä nukkui viisi Ja kuusikin yhdessä huoneessa: ruo-katavarakaupoista oli kaikki loppu-nut: pitkät Jonot odottivat vuoroaan ravintoloiden edessä Chamberlin kul-ki Ja katseli tätä näytelmää Ja lau-sahti mukanaan kulkevalle toiselle kirjeenvaihtajalle Joka sen kertoi minulle täällä Moskovassa: -- Tiedätkös on täytynyt tapahtua katastrofi-maine- n häviö sodassa Ja saada kan-sallinen suonenveto alentaakseen ranskalainen elintaso sille asteelle mikä on Jokapäiväinen Neuvosto-Vetäjällä- " Vihin ammattlunioita Eric Johnston kysyi Josko meidän seurueemme saisi puhutella myökln TII3T TAMMIKUUN 23 F — TUESDAY JAN 23 SIVU S ammattiunioiden Johtajia Hän tuntee Amerikan ammattiunioiden Johtohen-kilöt Ja on heidän kanssaan tullut caisln hyvin toimeen WahlngtonIn taltiossa olevilla tehtaillaan Joten oli erittäin halukas kuulemaan miten vapaata ammattiyhdistysliike Venä-jällä on Me puhelimme neljänkin ammatti-)hdltys!IIkkee- n Johtohenkilön kans-F- a Joista pääjohtaja Kuznetsov 46-vuoti- as oli mielestämme erittäin ne-rokas mies Hän oli elänyt Ameri-kassa Ja suoiittanut tutkintoja Car-negle- n Teknillisessä Instituutissa Ja raanut metallurgia! maisterin ar-von Hän antoi meille Venäjän am-mattl)hdlst)slilkk- esta seuraavan ku-van: Ammattihdistysten Keskusunlo e-dust- aa 22000000 t) olaista jotka lä liettävät edustajansa ammattiunioiden vleiskongressiln Tämä kongressi on verrattavissa meidän A KA: n Ja CIO: n kongressiin kuitenkin niin että ne oli-sivat yhtyneet Tämä kongressi sit-ten valitsee 55 henkilöä Jotka muo-dostavat niin kutsutun plenumln taik-ka laajennetun valtuuskunnan Nä-m- ät 55 sitten valitsevat 18 Jäsentä Jota kutsutaan "presldlum" oli puhe-miehist- ö Ja nämät 18 sitten ovat va-linneet Kuznetsovin yleissihteeriksi Joka tekee hänet kalkkien ammatti yhdistysten korkeimmaksi päämie-heksi Me kysymme kuuluvatko kalkki työläiset ammattiunioniin Ja hän vas-taa että 98 taikka 99 prosenttia työ-läisistä kuuluu ammattluniolhln Mak-su ammattlunlolssa on yksi prosentti palkasta mutta sisaänpaas) maksua el ole "Ovatko ammattiyhdistykset Ja ko-ko liike täydellisesti vapaita vai kon-trollol- ko sitä hallitus jollakin tava-lla" kysyimme "Ne on täydellisesti vapaita" kii-rehtää hän vastaamaan "Tietenkin jokaisen edustajan joka tulee vali-tuksi ammatti) hdlstysten yle!kong-ressli- n tulee olla hallituksen hyväk-symän mutta minä arvelen että tämä on varsin vähäpätöinen ja toisarvoi-nen a!a" hän Jatkoi selostustaan Minulle kuitenkin tuli mieleen että Jos Amerikassa nikkarien unlossa pal-kalliset osastot eivät saisi valita e-dustaja- ansa unlon yleiskokoukseen Ilman ettet hallitus sellaista ehdokas-ta hvväksv niin minä arvelen että nikkarit Amerikassa eivät pitäisi sitä vähäpätöisenä ja toisarvoisena asia-na Mutta jättäkämme nyt tämä asia sikseen Me koettelimme toista korttipak-kaa "Oletteko te Kommunistipuolu-een jäsen? kysyimme Hän sanoi olevansa Jäsen puolueessa "Ovatko kaikki virastosi henkilöt jäseniä Kom-munistipuolueensa''" jatkoimme ky-relj- ä Ja hän myönsi niiden olevan Kun toiselta puolen Jokainen tehtai-den vastuunalainen johtaja on kom-munistipuolueen jäsen joka puolue P " !r ''' f 1V11 -- nV0mvv- - — M " ' '-"t- ä "Pitkänmatkan kontrolli" tarkoin valvoo Ja kontrolloi kalkkien jäsentensä tekoja Ja toimintaa niin heille jääkin hyvin vähän väittelemi-sen aiheita työriitoja selvitellessään Siitä syystä minä kysyinkin: "Mistä ammattlunlolssa sitten otkeastaan keskustellaan?" "Töo'oista sosiaalivakuutuksesta lemiMa ja muista samanlaisista a-r'oIs- 'a" hän vastasi "Keskustelevatko ne myöskin pa-lkoista" Jatkoin kysymvkstaul "Kvllä" hän vastasi "Asiallisesti työläisille maksetaan kappalepalkka Tehtaan sovittelukomitea neuvotte-lee niistä tehtaan johdon kanssa" "Mutta jos he eivät nllsta sovi mi-tä sitten" utelin yhä "Tavallisesti ne aina sopivat" sa-noi hän Mutta Jos he elvat sovi he voivat vedota Presidiumiin Joka voi keskustella sen Kansankomlsaarineu-- v oston varakcmlsaarin kanssa jonka tPimiflaan teollisuuslaitos kuuluu Ja tätä tietä tv ydyttä vä sovinto aina saadaan aikaan" "Aina Klkö siis milloinkaan ole ollut lakkoja?" "Kyllä Kerran vuonna 1919 sattui eräällä terästehtaalla lakko joka kesti kaksi päivää Ja toisen kerran vuon-r- a 1923 sattui pieni lakko josakln Insi-Venäjall- ä Sen Jälkeen lakkoja el ole ollut eikä tulevaisuudessakaan tule olemaan sillä meidän tvölälsem-m- e käsittävät että he kalkki työs-kentelevät yhdessä Ja toistensa hy-väksi" "Mutta Jos Joku työläinen Jostakin syystä eioaa työstään eikö hänellä ole valkeuksia saada uutta työpalk-kaa Jostakin toisesta tehtaasta?" Jat-koin "Hyvin valkea hyvin valkea" sanoi Kuznetsov "Weil mutta eikö tämä ole sitä sa-maa Jota me Amerikassa kutsumme mustaksi listaksi?" "Kl" sanoi Kuznetsov mutta Jätti selittämättä miksi se sila el ole "Onko ammattlvhdlstykslin liltty-niine- n vapaaehtoinen vaiko pakolli-nen" Jatkoin kyselyjäni "Täydellisesti Ja kokonaan vapaa" ehättää Kuznetsov vastaamaan "Kuinka se on selitettävä eitä kalkki nyt kuuluvat ammattluniol-hln?" "Se johtuu siltä että he tekevät sen omaksi hyodvkseen niin täällä kuin muissakin maissa Ja erikoisesti täällä Neuvostoliitossa" hän Jatkaa "Täällä ammattiyhdistysten Jäsenet saavat suurempaa sairausvakuutusta kuin unloon kuulumattomat Jokaisel-la tehtaalla on puute asunnoista Ja nlon Jäsenillä on etuoikeus saada sellainen Kl unlon Jäsenellä on val-keuksia löytää palkkaa niihin päänsä kallistaa Hänellä el ole myöskään pääsä teollisuuslaitoksen virkistys-palkkoihi- n Ja huvelhln Joissa esite-tään ohjelmaa Ja tanssitaan Ja joissa pidetään kokouksia" "Jos työläinen on tyytymätön tö-höns- ä voiko han saada silta eron Ja päästä johonkin toiseen tyohon?" "Hän mahdollisesti voi siltä Jättää anomuksensa" sanoo Kuznetsov "mutta siitä päättäminen kuuluu ko-konaan tehtaan Johdolle Tehtaan työnjohtaja on näissä asioissa kor-kein tuomari Ja tietää parhaiten mi-hin kukin tvblälnen sopii Ja mitä hän parhaiten kykenee tekemään" "Tuleeko tämä Järjestelmä Jatku-maan sodan Jälkeenkin?" kysyin "Miksikäs muuttaa järjestelmää Meidän Jokaisen on työskenneltävä siellä missä me voimme parhaiden hyöd)ttaä Neuvostoliittoa Ja viedä sitä eteenpäin jota me kalkki tarvit-semme Se selittää kaiken" Me kiittelimme saamistamme tie doista ja valmistauduimme lähtemään Mutta juuri lähtiessämme hän sanoi vielä Krlcille: "Sinä olit ensimmäinen Ja ainoa amerikalalnen liikemies Joka on vaivautunut tulla puhuttelemaa!' meitä Ja minä haluan esittää siltä erikoinen kiitokseni Minä haluan teil-le Ja 8merlka1asllle vakuuttaa Ja saa da teidät käsitykseen että meidän ammattlyhdlstyksemme on vapaata täydellisesti vapaata" Ja minusta näjttl että hän todella Joka sanalla tarkoitti täyttä totta Minä en voi vakuuttaa että minä olisin hänen kanssaan täydellisesti yhtä mieltä ' "55aHLHHl JmaäsSs-- ij MZqJ l sh m --Jr I M SH HHaafBnBSv HSBHBBBf — London Daily Mail VapaapäiVä& viettäes-sä Beaver Lakella Tämä tarina on varoitus meidän toisille ystävillemme Jotka aikovat viettää sen jhden vapaapäivänsä vii-kossa luonnonhelmassa — Ja niin tuumaillen lähtevät kvlällemhän — huom: me sanottiin kvlällemään — tänne farmille Torstaiaamu tammikuun t palva v 1915 koitti kirkkaana vaikka kyl-mänä Tämän historiallisen päivän salvat kumpikin Mr V Ja Air S va-viak- si jokapäiväisestä raatamisesta Silloin he päättivät lähteä emänti-nee- n tänne maalle vierailemaan Ja raitista Ilmaa laiskasti nauttimaan Kun he tänne saapuivat lukuunotta-matta hiukan vilua he olivat kalkki Iloisella päällä lklvyydeksl se tun-nelm- a el kestänvt kadan Seuraavat pjkälät riistivät heiltä Juhlailon Ja luonnonrakkauden 1 Talon emäntä el ollut kotona Mr Pn piti lahteä hätitn noutamaan parin mailin päästä suksilla jotka olivat risaiset eri pituiset Ja "luisti-vat väärälle päin" 2 Sillä alkaa kun Mr K kaatuili epä-tasaslll- a teillä emäntää hakemassa cill talon tytär altrerannut Mrs F:n Ja Mrs S:n kutomaan sukkia hänen muksuilleen Sanonko minä ettil agl-teeiannu- t? Tuskin olivat emännät kunnollisesti sis-all- ä kun tvonnettlln kvlmit puikot kylmiin kouriin Ja niin nlkol lanka kasaantumaan 3 Ja kuti kerran Mr S oli tullut Isäntää tervehtimään tät)l hänen tehdä se ulkona kahta veslpelllä kan-taessa Isännän petässä navetalle ' Kmäntä vihdoin viimein saapui Hänellä oli kauhea kiire sillä eihän täällä maalla voi käydä kylässä ettei työt olisi Jäljessä Siksipä kun Mr K sai kiireellä Juotua yhden kupin klehuvata kahvia hän Ja Mr S rita-rillisesi! lähtivät puita pilkkomaan Ja sisälle kantamaan Pyhähousut kin-taat Ja hieno alussyvttl eivät anna minkäänlaista vastustusta luonnonäi-d- l ti tammikuun pakkasta vastaan "Sen minä sanon pojat että siellä oli kylmä" K Pimeä tuli Yksi kitupiikki lamp-pu yhdellä seinällä tuikutti Ja emän-nät vielä vaan kutoivat Salvat luvan pyslhtyä syömään kiireesti laitettua Illallista Ja kun Mr K Ja Mr S oli-vat vähän lakanneet hytisemästä pi-ti lähteä kot la päin C Auto oli Jäätynyt Mr K:n piti Juosta varttimailin veräjälle kiehuvan vesltörpön kanssa 011 se vielä vähän haaleata kun hän hengasttneenä saa-pui auton ääreen mutta tämän kir-joittaja el tiedä kuinka paljon vas-tuksia oli edessä heidän pitkällä Ja kolkolla kotimatkallaan Niin päättyi vierailu Jonka loppu-luol- s oli 2 ronlja puita Ja 2 paria sukklja Kiitos teille Mr Ja Mrs K Ja Mr Ja Mrs S Tervetuloa toistenkin Ah-kei- at kädet ovat täällä maalla aina tarpeen — I-alska-lalset Osto ja myyntipakko puutavaralle Helsingistä llmolletaaii että par-haillaan harkitaan toimenpiteitä os-to- Ja myyntipakon saamiseksi puuta-varall- e sillä raakapuutavaran puute on suuri ja puutavarateolllsuus pi-laisi saada pikaiseen käyntiin Mettä-kauppoj- a kuitenkin Ilmoitetaan teh-tävän sangen niukasti Tämän vuoksi on noussut kysym) s lainsäädännöllis-tä tietä panna toimeen mainittu pak- - I ko Syytä uskoa Kundi — Täitä ravintolassa on varmaankin huomattavan puhelu keittiö Ravintolan johtaja (Iloisena)— Kiitoksia herra on hauska että sanotte niin Mutta sanokaa mi-nulle mlsta te tiedätte sen Kundi — Kalkki maistuu saip-pualle mutta minä pidän että hän oli hyrln valistunut Ja vilpitön Ihminen Kom-munistiselta kannalta katsottuna minä oletan sen olevan vapaata työväen-liikettä — (Jatkuu) (Oe-fjcurelhe- m! OIAM0MK Uft % THATARE fj i THE TAIK OF CANAl-$- r Katselkaa mistä tuliansa — et-te löydä timanttisormuksia ntin kauniita Ja hyvänlaatuisia Itegla-teröltvj- ä — Oikeita Ja Vakuutet-tuja ROB6RT BROU)n LI M I T E D 0IAMON0 MERXHANTS AND OPTOMETRISTS SUDBURY - COPPtR CLIFF Huomioita ulkomailta Yhdysvalloilla on ainakin yksi sa lainen us länsirintaman taisteluissa Se on suurlvolmainen ja raskas tykki Joka alunperin kehitettiin laivasto-tykiks- i mutta jonka armeija on ke-hittänyt liikkuvaksi maatyklksl Sen suotitukset kriitillisissä tilanteissa o-v- at ylittäneet odotukset Luzonln saarella on pudotettu alas lentolehtisiä Joissa japanilaisia varoi-tetaan julmuuksista Japanilaisten vankeina uskotaan olevnn noin 10000 amerlkalalsta siviili ihmistä Japani-laisilla on siellä myöskin tuntematon määrä sotavankeja Italian hallitus on tehnyt anomuk-sen päästäkseen Jäseneksi kansainvä-liseen työvirastonn Ja Yhdysvallat kannattaa sitä Ilrlttlläiset orat siihen nähden haaleita mutta eivät vastusta sitä Polttoaine t ovat niin vähissä Urys-sellss- ä että sen asukkaat ovat kaata-neet uliinkin kolmannen osan puista puistoista jotka ympäröivät kaupun-kia Suomalainen aaanut kunniamerkin Ottajasta Ilmoittaa Canadan lento-volml"-- !) päämaja itta il lentäjälle Canadan lentovolmlssn Jotka pal-velevat meren takana on myönnetty Dlstlngulshed Flying Cross toiminnas-sa osoittamastaan tehokkuudesta NA Iden kunniamerkkien saajien Jou-kossa on myöskin suomalainen lento-upsee- ri C O YViinii kotoisin Kapus-kasinoist- a Ont Huolsi voi protcstrcrata V-pomm- ien johdosta Tukholma - Tukholman sano-malehdet Ilmoittivat perjantaina että saksalaiset ovat kokeilleet V-pom-mlen lähettämistä Etela-Ruot-s- ln yli Norjan aavikoille Ruotsi tulee lähettämään ehkä sen Joh-dosta protestin Berliiniin "Ruotsin alueen rajarauhan rikkomisena' Monet pommit luultavasti uusi tyyppi V- -l tai V-2-pom-meJa kul-kivat Ruotsin aluten yli Joka päi-vä viime viikolla samalla kun kel-taisen punaisia valojuovia nähtiin Bornholmln saarelta Jota luulta-vasti käytettiin lähetyspaikkana TILAUSKAAVAKE VAPAA SANA PRESS LTD 19 Huron St Toronto 2-- B Ontario kuun p 19 Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa 1 v 6 kk 3 kk NIMI OSOITE Maksu seuraa mukana $ Tilaushinta: 1 v $375 — 6 kk $200 — 3 kk $160 Ulkomaille: 1 y $500 — 6 kk $250 |
Tags
Comments
Post a Comment for 0015b
