Vapaa Sana, March 15, 1947

              "7%
££ ojjrrfiitÄiiPci iil'M& jT s
g ' "w
-- rs ? 'v --b t —
l i Hi mZcU-UIg-si JlMkj&mtila
-- s
1
'
n
f
h
m
SUOMEN HISTORIAA
Cirj 5gne
ja
ja
— luku —
Katolisen poin mukaan otaksut-tiin
olevan Juma-lalle
erittäin otollista Ja sanailla
koko maalle että missä luostari
sijaitsi tuotti se Hancn erityisin
armoansa Meidänkin maahamme
niitä sentuhden usei-ta
Niistä oli Naantaalin luostari
merkillisin Muissa maamme luos-tareissa
oli mie-hisiä
Jäseniä ch munkkeja Naan-tnali- n
luostarissa asui sitävastoin
osalta eli
nunnia Nämä olivat kuin j
muidenkin luostarien Jäsenet si-toutuneet
Hamaan
köyhinä Ja ndyrina Sitäpaitsi oli
heidän elämänsä erityisillä saan
Prattis
Luostarien perustaminen niiden elämä
rikkaudet Suomen miehiä kouluissa
opintiellä
Neljästoista
luostarielämän
perustettiin
yksinomaisesti
suurimmalta naisjäseniä
'samoin
naimattomina
noMA tarkasti Järjestetty Isoin auraavana luiuvuua tu suu-nta
alkaa kului hartauden har- - '
- krkk° kirkollisen kirjan j
Joitukslin Nllnm nunnat muun maksot Kintkkala-nlmise- n talon
! cn Mutta vaikka kcs-avoim- en muasm kokoontuivat joka aamu -- "aksi
haudan partaalla rukol-- j k-aJa-la
klr-°--
a oU al'm oH °
lnhalu suurl Moncn m0M "Po-nina
Irmaan ja veisaamaan kuolemaa
lUclleen muistuttaakseen kellvat vielä täysinä miehinä
Vällhctkina luettiin tehtiin kasi- - J°Pa vanhuksinakin Korkeampaa
toltä Ja autettiin koyhia Riihen
aikaan luultiin yleensä että ihmi i
nen rahalla Ja hyvillä töillä saat-taa
ostaa syntinsä anteeksi Ja
kun lahjojen antamista luostareil-le
pidettiin erittäin kiitettävänä
tekona niin heille alkoi tavaraa
puolcntolstasataa
'"—""w„ ! iHwMomii-™-i- i ji„a W"ai""" malalsta etupäässä pappeja Suo
munkkien Ja nunnien esirukouksia
vieläpä hautapaikkojakin luosta-rien
sisässä Nain kokoontui mei-dän
maassamme etenkin Naantaa-U- n
luostarille Isoja rikkauksia
niin että sllK katolisen ajan lo
pulla oli tiluksia joka taholla Suo
messa Varakkaan luostarin ympa
rlllc asettui sitten ennen pitkää } nupa
hyväntekeväisyyslaitokset
slclujen Huss
hriU Hengen"
oli miltei ykslnomalscs
ti latinankielinen Ja muuta kan-sanopetusta
cl Opintietä
kulkeville sitävastoin ainakin
Ja
seka Turussa
koulu Mutta oppia
oli suomalaisen vielä näinä aikoina
otinktnti
Kirjoja opittiin painamaan vas-ta
keskiajan lopulla Slta ennen
Aatelisto porvaristo talonpojat
Turunlinna ja kauppiaat
— luku —
Vasta UO0 valheilla al-kaa
he-rättää
huomiota Siinä
sekä ainek-sia
maassamme kotiutuneita
muukalaisia sen
olivat aikaan
Kurjet Tavasttt Bltflt Flemlnglt
seW Särkilahden
ajan loppuun
Suomen piispat laamannit Ja kih-lakunnan
tuomarit
osalta vieläpä usein
Isännät ovat oman
Ja siis kotimaisia miehiä
yllmyskuntaan verrattuna
tietysti vähäpä-töisempi
mutta sentähden
talonpoikien va-paudelle
vaarallinen
UtoUln mahtava vllmyskunta
ne olivat kasin Jäljennettävät Pa-perin
asemasta käytettiin tavalli-sesti
hienosti nah-kaa
Jota sanottiin pergamentiksi
Siihen piirsivät ahkerat munkit
tai muut kirjottajat
lauseet kirjain kirjaimel
ta Kappaleiden alkuun piirrettiin
Ja maalattiin usein Isoja värik-käitä
koristeltuja alkukirjaimia
Yhden ainoan suurehkon teoksen
jäljentämiseen saattoi taitavalta
kin Jaljentajaltfi vuosikau
sia Kirjat olivat sen tähden kes- -
kujalla hyvin harvinaisia 'ja kal
1300-luull- a luovutettiin sir-kol- lc
messuklrja Jonka hinta mei-dän
arvossa olevan Suomen ra-han
aikana nousi 900'"0 markkaa
suomalaiset mai- -
V-iiM-vnt nlkninnl p vnnnlstoiruil
He olivat niihin tervetulleita sillä
kirkon Ja edessä olivat
kansat tasa-arvolsl- a Ja säityrajar
tuntemattomia Kaikkiaan kavl
keskiajan kuluessa ulkomaisissa
- " " malalset suosivat etenkin Pariisin
suurta yliopistoa Suomen katoli-sista
piispoista oli seitsemän opis-kellut
siellä Ja kuusi saanut sial-la
maisterin arvon Joka tuotti
oikeuden antaa opetusta yliopis-toissa
Useat kohosl- -
vat slellf yliopiston luottamus
miehiksi pari heistä koko yliopis- -
Durs-ocjieernu- n lu-riiuaKiuu-u-karttua
paljon Sitäpaitsi ostivat yliopistoissa suo-- i
™„iriii„„
maan
maan
saarnaaminen kuului
nlkeis-kouluj- a
korkeampaa
yliopistoista
vuoden
sukuja
Ruotsin
kuin
haluavat
jonausia
ulkomailla
lapsille
Papin PiimriH
ja
Turun
aatelistomme
silloin
siilien
Tästä
suurimmalta
linnojenkin
aatelistomme
aatelistomme
yliopistojen
mct alkabemmalla keskla- -
enimmäkseen olivat muuka--l
kasLssä vahltel- -
opmnayneiaen suomalaisien
miesten öinen KcsKiajan
paljoa
syvemmän kansan o-loi- hln
kuin muuten olisi
voinut
Kaupunkeja oli maassamme ka-tolisen
ajan lopulla kuusi: Turku
Viipuri Ulvila Naantaall
Ja Porvoo purjehtivat
hansa-kaupunki- en
tullessaan etclampien maiden
myytäksl Ja ostivat
maanviljelyksen ka-loja
sekä turkiksia heistä
Jäi
niin että kaupunkiemme
yhteen aikaan oli osal
Kaupunkien Iisak
Jokien suissa Poh- -
Janmaalla kauppasatamia
käytiin vilkasta vaihtokauppaa
kanssa
Talonpoikainen katolisen
Jan vähitellen mukautui
uusiin
kristinoppi alkoi
kuudessa Juurtua Paljon
nallisuutta' piili kuitenkin yha
mielissä eikä toisin saattanut
lakaan kun kansalta kou-lut
Ja Jumalanpalveluskin oli vie
raskielinen oli syr-jään
sysätty Ruotsi oli oikeus-laitosten
ja oppikoulujen
kielenä Vieläpä talonpojan
vapauskin oli ajan melskei-siin
hukkua Tasta huolimatta
runo yha kumpusi kirkkaana kan-san
huulilta tuotteet
kuin "Elinan surma" Ja "Piispa
Henrikin surmavirsi" ovat tämän
ajan synnyttämiä
Keskiajan Turku
Aurajoen Ja Vähäjoen välisellä
jyrkällä Korolstenniemekkeellä oli
esihistoriallisella ajalla Turuksl
kutsuttu kauppapaikka Piispa
Henrikin seuraajat valitsivat Ko- -
rosten-Turu- n Suomen kirkon pää-paikaksi
Siellä oli tornilla
piispanlinna Ja Suomen en-simmäinen
lUakirkko-- joka oli py-hitetty
Neitsyt Maarialle Korois-ten-Turk- u
nyt täydellisesi!
hävinnyt ainoastaan Maarian
kirkko on siitä J alella Kauppa
näet siirtyi mukavammalle palkal
le Aurajoen suuhun alet-tiin
uuteen Turkuun piispanistuin
kirkkoa Samaan aikaan perusti-vat
"mustat veljet" (dominikaanit)
sinne luostarinsa Samppalinnan
vuoren rinteelle V 1300 siirret-tiin
uuteen turkuun pisspanlstuin
ja muutamaa vuotta myöhemmin
mainitaan Joen suussa olevalla
luodolla sijaitsevaa uutta Turun-linnaak- in
tyiln sai nykyinen Tur-ku
alkunsa
Keskiajan Turku oli ensisijassa
kirkollinen kaupunki täynnä kir-kollisia
laitoksia ja
Koko kaupungin yli kohosi mahta-va
tuomiokirkko Se oli alkuaan
harmaasta kivestä rakennettu ku-ten
voi päättää tornin alaosasta
Ja ulottui vain nykyisen saarnas-tuolin
kohdalle alkuperäiset
pylväät loppuvat
Mutta tuomiokirkkoa laajennettiin
ja kaunistettiin läpi koko keskia-jan
kunnes sen sivuille vihdoin
syntyi 18 kappelia kaikki
itse kirkkokin alttareilla Ja monil-la
koristeilla Ja kalleuksilla varas-tetut
Tuomiokirkon lähellä olivat
komea pllspanhovl Ja tuomiokir-kon
koulu Tuomiokirkon kunkin
alttarin papilla oli oma pappilansa
Jolta kutsuttiin alttarin nlmlkko- -
pyhimykslcn mukaan kuten P Yr
Junin p Lauritsan talo J
ta 'Hcngcn-huonetta- " toinen niis
kunnilla eli klltollla Sellaisia pe- -
rustettlln keskiajalla kaikkien
kansaluckkien keskuudessa yhteisi
na yrityksinä keskinäistä avunan-toa
Ja seurustelua varten Turun
maallikoilla oll kaupan meren-kulun
suojelijalle P Nlkololle py-hitetty
vanha kilta Jolla oll oma
klltatupa Piispa Maunu Tavastln
aikana perustettu "Kolmen kunin-kaan
oll hienon maailman
yhdistys P Kerttulin klltalla oli
oma kappeli Ja vieraskotl Kerttu-llnmae- n
etelärinteellä Raatihuo-neessa
kokoontui kaupungin raati
eli neuvosto istumassa oikeutta
hoitamassa kaupungin asioita
Neuvostoa Johti neljä pormestaria:
kuninkaan valtaa edusti
Vielä nykyisinkin on Suomen kau-punkien
kuulunut neu-vosmle- hlä
pormestareja Ja kau-punginvouteja
Jo Maunu Eerikin-pojan
maalaissa oll Turun 'kylän-miehille- "
vakuutettu vapaa kau-pankäynti
Kauppaa Turku
etupäässä Tallinnan Danzigin Lyy
pekin Ja muiden saksalaisien han-sakaupunkien
kanssa Saksalaisia
muutti Turkuun asumaan vä-hitellen
siirtyi kauppavalta Ja rik-kaus
heille Heidän komeilla pää-dyillä
varustetut talonsa olivat
omituisena vastakohtana köyhän
väestön turvekattoisille pirteille
Turussa oli useita ruotsalaisiakin
käsityöläisiä Ja kauppiaita asu- - " rrmoriuM wuu "-- i Kirkon lukuisilla papeilla oli
syntyi Naantaalin vast °11 nuoruudessaan opiskellut myöskJn yhteinen kommunl cli
kaupunki Luostarin miehisillä Ja- - yliopistossa Boomissa sa- -
( ruokala Huomattavia olivat kir-scni- llä
oli tärkeänä tehtävänä ' aikaan kuin siellä toimi kon
myös Jota he toi-- ! kuuluisa uskonpuhdistuksen edel- - j itarin taloon"
niittivät etupäässä kansan omallx i lakavlja Johannes KeskLaJan j kbynam sairaaia sauna "Pyhän
kielellä Tama oli naiden aikojen ! lopulla suomalaket u- - ruumlln kartanossa" oli suuri ki-pääasiall- inen
kansanopetus Ta- - selmmln Rostockin yliopistossa la-!Un- cn saUnat'jpa Varsinaisia sal-allln- cn
pappien pitama Jumalan Itämeren rantaa Mecklen- - raalolta oll kakslt pyhän
pahcluskln
ollut
oli
Viipurissa Raumalla
tuomiokirkon
etsltUiA ulkomaiden
uomaliitrn
ulkoiuailli
Viidestoista
kotimainen
kohuam-me
suomalaisia
että
Ja merkllltscm-pl- ä
suku läh-tien
katolisen asti
Jäseniä
oll
se el
myöskään ollut
yhtä
4
valmistettua
kulua
liita
°PP'a
suomalaiset
oi
Ja
ja
ja
opiskelivat
sa oen cua tuumaili fA lb henkl tSL pappeja
opiskelivat aukeni kan- - VMtcn NaJdcn Usäksl tu„ p Yr
samme tlc korkeampaan sl-sivistyk- seen Jan&n pltaallsalraala Tärkeä
Ja toi „ „„„- - nH vrli
lotka
jjalla
laisten Joutuivat i
lcn
naituun
kirkollinen sivistys salvat
vaikutuksen
nillli
olla
Rauma
Näihin
saksit toivat
ta-varoita
tääl-tä
tuotteita
Moni
sitten maahamme asumaankin
porvaris-to
ta saksalainen
sl oll etenkin
Joissa
paikkakunnan asukasten
kansa a
kuluessa
valloituksen tuottamiin o
loihln Ja sen kes- -
l "paka- -
puuttui
kansankieli
latina
Iki-vanha
semmoiset
varus-tettu
on
Sinne
rakennuksia
misä
nelitahoiset
kuten
tal0( n
kilta"
vouti
hallituksiin
kävi
Ja
Täten
Praasln
piispan
suurelta
Elefantit aamukävelyllä Chicagossa
warU— -j--y - - JMBflBOjPKBfg?SCMiB
iv jV haIi CsBBBBBBBBBaBBBBBBBb lz~vr Tx--9BBBBBBBBB-BSJ
i
- mfm3i9i&£J QÄS MBBhBBBBBvHHBbIBBBBHC BBlBBBBSBBBBBBr kfbBBBBBBCl _ fajZW UBBBBBBBmBBBBBK hfOjföPZTJilL:-! f iHiiiiiiiBfrT BhJBBBBBBBi JBHBni I --ffiSa- wtBBbTBBM BBBBmBRr- - ' QbbVoI Uj ' ~- - TMfr?ByBBMBBa1B HVHK??? vBBS K1bBbvPW 1 v M4AjwBSJL£BBBriBf ']H!BäBmKäpwäBWSÄ- "''bmbj- - flTSBMi v - sSBbVsV t bVbm - ri Ibimx KBSBV-Jk:rrjBBB- r 'bSVi W B IV BBHBmBBvJBVflflMBK --iB- BO -- iiVmHBs 'VSBn
" " ui-- 't-~'Ji'M--
% FBfBJBlmjBp'- -
Kuvassa yllä nähdään matkue elefantteja kävelyllä Chicagossa lumen
täälläkin Canadassa tunnettuun Shrinersln sirkukseen
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
ENSIMMÄINEN SVNKAItlNI j
Suomalalen Ijpspn maailma on
leikkiä koulua Ja ehkä tappelua
i eikklä ja tappelua meilläkin oll
mutta oleellisinta lapsuudessani oli-vat
kokoukset Voisinpa melkein sa-n- oa
että nila pian kuin opin sanoista
muodostamaan yhtenäisiä Järjellisiä
laueJaksoja niin pian rupesin käyt-tämään
puheenvuoroja kokouksissa
Rauhamäen koulussa el politikoitu
-- siellä vain opiskeltiin ja ellei osat-tu
istuttiin laiskanläksyllä Mutta
sitä Innokkaampaa cil toiminta kom-munistisissa
nuorisojärjestöissä
Neuvostoliitossa lapset osallistuvat
nuorina Järjestötolrilntaan Seitse
männestä hdenteentolsta ikävuoteen
ollaan lokakuulalsta sitten tullaan
pioneereiksi joina ollaan kuuden-teentoista
Ikävuoteen saakka Nel-Järtolstavuotl-aana
pääsee nuoriso-liiton
kandldaattljäseneksl siltä läh-tien
tarkkaillaan onko mahdollista
tulla hyväksytyksi nuorisoliiton jäse-neksi
kamsomollksl Kommunistisen
puolueen jäseneksi saattaa päästä
kahdeksantoistavuotiaana mutta
komsomol pysyy nuorisoliitossa 21
Ikävuoteen asti
Näin on asla Järjestyneissä oloissa
mutta nolaa alkuvuosina nuorisojär-jestöt
olivat vielä kapalolässä Venä
Jän kommunistinen nuorisoliitto oll
perustettu Jo aikaisemmin mutta
suomalaiset liittyivät siihen vasta
1921 Suomalaisen yhdistyksen sielu-na
oll eräs Vennon Kalle Ja leikillä
muunnetuinkin Uiton alkukirjaimet
VKNIj merkitsemään 'Vennon Kallen
nuorisoliittoa'
Minun liittymiseni tähän yhdistyk-seen
on pienoinen novelli ehkä san-kari
ehkä rakkausnovelli — vai lie
neekö ollut molempia
Olin silloin kymmenvuotias — hän
kauppiaita mutta suomalaisista
kauppiaitta ainoastaan harvat ku-ten
Suurpää ja Karvatasku salvat
suurempaa merkltysUi
Turussa lyötiin Turun rahaa
joka oll halvempaa kuin Ruotsin
raha vaikka laskettiin samalla
tavalla markclttain: markassa 3
äyriä äyrissä 3 äyrltyistä äyrltyl-sess- K
8 pennlnglä Rahaa muuten
oll keskiajalla hyvin vähän min-kä
vuoksi rahan arvo oli Iso niin
että esimerkiksi 50 pennin arvoi-sella
rahalla saatiin kymmeniä
kertoja enemmän tavaraa kuin
nykylsemmln lisäksi olivat tava-rat
hyvin erihintaisia Maalais-ruokatavar- at
halpoja mutta sellai-set
kuin esim padat hopeatavarat
ja ulkomaantuotteet kalliita Suo-la
esimerkiksi olisi silloin meidän
rahassamme maksanut 1500 mk
hehtolitra Suurista veroisftan
päättäen oli Turku keskiajalla
Ruotsin valtakunnan varakkaimpia
kaupunkeja Keskiajan lopussa
siellä oll noin 2500 asukasta mutta
taudit tulipalot Ja vihollisen riis-tot
tuottivat sille suuria onnetto-muuksia
Pahin oll tanskalaisen
Otto Rudin toimeenpanema Julma
ryöstö v 1509
Jatkuu)
kaksikymmentäyksi Olin kyllä tun-tenut
sankarini jo noin vuoden ver-ran
ennen kuin mielessäni opin kir-joittamaan
Hänet Isolla kirjaimella
Polki oll näet alakerran läänlnko-mltea- n
nuarlsolilttolalsvirkallljolta Ja
useia näin hänen vilahtelevan por-taikossa
tai Utuskelevan punapuse-role- n
Marusjan Ja Tuulikki siskon
kansia kultilla Mutta minun maail-mani
piiriin han ei kulunut — olipa-han
vain yksi monista aikaihmisistä
Sen sijaan on elävänä mielessäni se
tilaisuus jossa Hän nousi jalustalle
ehkä enlmmälenä niistä monista
sankarihahmoista jotka sitten —ah
rlln usein! — ovat käpristyneet kar-ikatyyreiksi
Olin Tuulikin mukana päässyt e-rää- seen
ns keskustelukokoukseen
jossa selostuksien ohella esitettiin
ohjelmanumerolta niitä usein pide-tli- n
läheisessä kulmatalossa Sadova-Ja- n
varrella 'Vennon Kallen nuoriso-Hitos- ta
Matalakattolnen hämärä huone oli
tupaten täynnä ahtaissa penkkiri-veissä
Istuvia meluisan puheliaita
'Isoja tyttöjä Ja poikia Joita aran
kunnioittavasti tarkkailin nurkastani
siskoni vierestä
Kokouksen alkua en tietenkään
muista tajuntaani vain takertui Irral
llsla käsitettä 'vallankumous 'kapi
talisti' 'luokat' 'kommunismi' —
mutta Jokainen sana sai oman värin
sä Ja kaipuunsa ja minun lapsenmle
lessänl ne Jakautuivat Hyvän Ja Pa-han
käsitteiksi Mutta vihdoin astui
pöydän ääreen tuo tuttu nuorlsolllt-tolalspol- ka
Ja hälyn tauottua alkoi
lukea runoaan
Runossa kerrottiin miten hän pik-kupoikana
raivasi kalpeana pakkas
aamuna tietään syvien nietoksien lo-mitse
punaisten vankien leiriin Met- -
sanlaldassa valkoisen polun vieressä
oll tummana hahmona lumessa kaksi
Jäykistynyttä ruumista Isä Ja äiti
Itkien hän heittäytyi äidin rinnalle
— mutta sitten sinerävä pieni käsi
pusertut nyrkkiin ja poika kohotti
päänsä kohti nousevaa punaista au-rinkoa
Ja vannoi kostoa
Tuijotin hievahtamatta lepattavan
öljylampun valaisemia kaavoja Joiden
katse oll tähdätty kauas ylitsemme
Olin pakahtua tuskau Ja myötätun-nosta
Hyppäsin palkaltani ja Juoksin
ulos
Alvan toisin silmin katsoin nyt Hä-neen
Sankarini oll mielikuvitukses-sani
vihkiytynyt Johonkin suureen
tehtäviin iok loi ihmeellistä synk-kää
hohdetti hinen kulmilleen
Koko seuraavan päivin istuin lasi-kuistin
Jalka puolisoja tuolis Ja sepl
tln anomuksia nuorisoHittoohpäAsyä
varten Niiden sisältö oli toinen tois-taan
pateettlsempt ja hartaasti kir-joitettuani
puhtaaksi viimeisen meala
alakertaan Seisoin kauan käytävistä
paperi rullalle käärittysi jottei le
ryristyisi Ja kerisin rohkeatta men-näkseni
isäin Vleli Verran kiiriä
rullan auki luin kahden sirun pitui
sen aaorauicseni jova oll paljon
Juhlalliselta kalskahtavia anoia
)
peittämillä kaduilla Ne kuuluvat
J) Maailmanvallankumous ja sa
aukeni ovi
— Niemen tyttökö täällä on
Eräs toimitsijoista keholttl : uua
astumaan sisään Huoneessa oh kyzi
menkunta miestä Joukossa sankarm
— lähtävästl Jokin neuvotteli (i
Juuri loppunut ja kun minulta ky-- -
tlin mitä asiaa minulla dii i- -:a
hämilleni rypistin tuon varovai- - - i
pidellyn paperin palloksi esLi:iia
taskuun ja sain vain soperre'- -
kalkkien noiden kauniiden sam -- u
asemasta että haluaisin päästä :
ilsulllttoon
— Jaha merkitsepäs sinne Iup --
loon komensi klrjurineltosta i -- e
sankarini
Vaikka tunsinkin jonkinlaista l
tymystä kun kalkki tapahtui niin
vin yksinkertaisesti Ja arkipälväls -- -tl
niin olihan kuitenkin Hän itse o-ttanut
minut vastaan
Pian minusta tuli jonkinlainen va-paaehtoinen
juoksutyttö sankarini
virastoon Kävin aina koulun jälkeen
kyselemässä eikö hänellä ollut mi-tään
tehtäviä minulle Tosin toivoin
aina että hän joskus käskisi tehdä
jotakin tärkeämpääkin kuin noutaa
pöytäkirjoja klubilta tai - mikä
kaikkein katkerinta — viedä klrje-llppu- ja
Tuulikille Olisin niin mielel-läni
joskus keskustellut hänen kans-saan
sitä miten hän aikoo kosta-(ol- in
jo monta suunnitelmaa pohti-nut
hänen varalleen) mutta hän koh-teli
minua vain pikkutyttönä Ihan sa-manlaisena
kuin ennen vaikka oKr-kl- n
jo nuorisoliittolainen
Tässä hyppään pitkän matkia as-s- a
yli vuosien Joina vaalin tu"'i
tämän suuren tehtävän uhrialttai _ 4
ja samalla kärsin vielä ylimäärät- - a
tuskia sankarini rakastuttua sisk i
nl Ne eivät olleet mustasukkais I
den tuskia vaan päinvastoin su i
sitä että siskoni nauroi — Häne
Sankarini oll Jo muuttanut Lenlngri-dit- n
ja minäkin kävin Jo venä'a?
Kouiua baln kuulla että Uanet i
Juopottelun takia erotettu p olu 'a
Ja että hän yleensä oli hunlng "i
Kiihtyneenä kirjoitin häne k
Jeen Jossa muistutin häntä va: ~
palautin mieleen sen sarastava:
kasaamun punaisen aurinponn-pateettisi- a
sanoja lienee siinä
yhtä paljon kuin rypistetyssä
muksessa — mutta epällemätU
olivat yhtä vilpittömiä
Sain vastauksen Muutamin liu"-tavi- n
sanoin hän kiitti kauniista k
JeestänI tiedusteli Tuulikin volnt a
sanoi unohtaneensa mitä runoa it--l f -- a
mahdollisesti tarkoitin Jos tam-malta
minulla olisi kopio niin ehki
olisin kUtti Ja lähettäisin sen hänelle
olisi näet mukavaa niin peristäpä-luke- a
vanhoja sepustuksUan
Revin kirjeen pieniksi palajiksi
ttkln Sanakarlnl
Siitähän on Jo hyvta pitkä aika hä-nen
nimensäkiä oa unohtunut
(jatkuu)
YVooderson osallistuu
olympialaisiin
Lontoosta ilmoitetaan että SM
Wooderaon nykyinen Europan
mestari 5000 metrin Juoksussa ca
selitt&nyt että voikin muuttaa
mielensä Ja kilpailla olympialai
sissa leijoissa ensi vuonna Sen hän
kuitenkin Ilmoitti ettei han osallls- -
huolellisesti kirjoitettuina Uoiu aikutu maratooniile mutta Jollekin
kirjaimilla: Vala Kosto Kuolemaulle matkalle