Vapaa Sana, March 04, 1975

              liuj'
'
Vapaa Sana — Sivu 3 No 19 1975 Tiistai maalille 4 p Tuetday March 4 fe' iliatlaiiiiif i' MiiiuMi m MttUHärt'tfWt~wm " "' nr-jMaj-aJjiaj
Danakilin
UUSI IHMISLOYTO
Hadar-virru- n luuta Etiopiasta
löydettiin lokakuun 17 päivänä
Icukaluupari joka ol merkitä
sitä että ihmisen menneisyyttä
voidaan seurata miljoona vuot-ta
vielä nk)isti kauemmaksi
Vanhin varmasti jollekin ih-misen
csi-isäll- c kuuluta näyte
on iälliscsti ajoitettu 3 miljoo-naa
vuotta vanhaksi Ennen sitä
vanhimman ihmisen ikä arvioi-tiin
175 miljoonaksi vuodeksi ja
sitä ennen Vain 750 000 vuodek-si
Ensimmäinen tunnettu ihmi-sen
vanhin edeltäjä näyttää van-henevan
jatkuvasti mikä pakot-taa
tiedemiehet järjestelemään
Uimisen kehitysteoriansa aivan
uuteen uskoon
Mutta vaikka kaivausten joh-tajat
Sanakilissa ovatkin
vuorenvarmoja asiastaan niin
maailman tiedemiehet edustavat
konservatiivista ryhmää joka
on myös saatava vakuuttumaan
Fossiilien löytäminen voi olla
helppoa mutta paljon vaikeam-paa
on niiden iän määritys ia
sen todistaminen onko juuri tä-mä
kivettymä kuulunut ihmisel-le
eikä millekään enemmän api-naa
muistuttaneelle olennolle
joiden esihistoria ulottuu jo 14
miljoonan vuoden taakse
Juuri sitä varten tekee pieni
miesten ja naisten joukko her-keämättä
työti täällä alangolla
missä lämpömittari toisinaan
osoitta 60 C-aste- tta varjossa
Kalloa kaivataan
"Haluaisimme tietenkin löy-tää
myös kallon" selittää kai--
vumcn j aja „ wu -
son n Jiauon uiavuuucsia voi'
si päätellä helposti onko kysees-sä
ihminen eikä australopithe-cus- "
(australopithecuksen esi-ihmis- en
aivojen tilavuus on ol-lut
noin 500 kuutiosenttiä kun
taas varsinaisten ihmisten ge-nus
homo kalloilla on tilavuut-ta
vähintäin 670 kuutiosenttiä)
Johanson otti pumpuliin kie- -
I T CARPET
Kokolattiamattoon asetus
ja korjaus
Ilkka Tulikoura
Toronto
Puh 782-949- 4
Consulate General of
Finland
Sulte 1109 Yongc-Egllnto- n
Centre 20 Eglinton Ave W
Toronto M4R 1K8
(Vastapäätä Subvvav asemaa)
Puhelin: 486-16-42 Virastoaka toistaiseksi:
12 — maanant- - perjant
(Suljettu lauantaisin)
Suomalaisten AA-kerh- o
kokoukset keskiviikkoisin klo
S 11L 750 Spadlna Ave
(YMttHA)
Jos alkoholi on ongelmasi olet
tervetullut seuraamme
dolun kitalaen sikarilaatikosta
ja asetti sen valokuvaajia var-ten
löytöpaikalle Leuoissa on
kiinni 16 hammasta kaksi vii-saudenhammasta
mukaan luet-tuina
Hampaat ovat säännölli-set
ikään kuin käy itämättömät
"Hampaiden perusteella teh-d- )t
tutkimukset viittaavat sii-hen
että kyseessä on homo" sa-noi
Johnson Aikaisemmin Ad-d- is
Abcban uutistilaisuudcssa
hän oli ollut kannastaan var-mempi
Eräs lehtimies oli kertonut
löydöstä että se oli homo sa-pie- ns
ci pelkkä homo ja ulko-maiset
lehdet olivat nielaisseet
ahnaasti tämän uutisen jossa
on miljoonien vuosien virhe Ho-n- o
sapiens varsinainen ihmi-nen
seurasi homo crectusta
pystyssä kulkevaa alkuihmistä
joka taas oli seurannut homo
habilista käsiään käyttävää al-kuihmistä
mikä uusi löytö voi
hyvinkin olla "Homo" sinänsä
tarkoittaa vain yleensä "inhi-millistä"
mikä käsite on sitten
tarkennettava kussakin erikois-tapauksessa
Joillakin ihmistä edeltäneistä
hominidcista — ihmisen kaltai-sista
olennoista — oli aivan ih-misen
kaltaiset hampaat mutta
kuten Kansallismuseon johtaja
Richard Lcakcy huomauttaa:
"Ihmistä ei voi tunnistaa ham-paiden
vaan kallon tilavuuden
perusteella"
Juuri Leakey löysi tähän men-nessä
vanhimmaksi oletetun ih-misen
(ihminen 1470 ikä 3 mil-joonaa
vuotta kallon tilavuus
iM0 kuutiosenUid) Hänen löy- -'
töönsä kuului kallo ja osa leu-kaa
Vaikka Leakey suhtautuu
vielä uuteen löytöön varauksel-la
on hän Johansonin kanssa sa-maa
mieltä sen iästä
Antoisa laakso
Lcakeyn 1470-ihminc-n herätti
väittelyä koska se oli oletetta-vasti
elänyt samaan aikaan kuin
australopithecus josta monet
antoropologit uskovat ihmisen
polveutuneen Johanson taas sa-noo
että hänen ryhmänsä löytö
on lisätodiste teorialle siitä et-tä
australopithecus ja csi-ihmi-n- cn
elivät samaan aikaan
Retkikunta olikin sattunut löy-tämään
pari päivää ennen var-sinaista
scnsaatiolöytöä austra-lopithecuksen
alaleuan jonka
poskihampaat ovat paljon suu-remmat
kuin oletetun homon
Australopithecus on siis ilmei-sesti
ollut eräs kehityksen um
pikujaan ja sukupuuttoon joh--
tancista lajeista kuten neljällä
syöksy hampaalla varustettu nor--
su jonka fossiileja löydettiin
myös Danakilin laaksosta
Ja Leakey uskoo että niin au-tralopithccuk- sclla
kuin varsinai-sella
homolla on voinut olla )h--
Uudet ja käytetyt autot
Ross Wemp Motors Chev Olds
360 Rexdale Blvd Rexdale
Kysykää
John (Jussi) Polta 743-181- 0
SANAKIRJOJA
on saapunut lisiä Suomesta ja varastossamme on tällä erää
seuraav ia:
PUNAINEN SANAKIRJX SUOMI— ENGLANTI-SUO- MI
Uusin painos muovikantisena J300
ENGLANTILAIS— SUOMALAINEN _KOULUSANAKIRJ A
536 sivua hinta kangaskant J475
SUOMALAIS-ENGLANTILAI-NEN KOULUSANAKIRJA
435 sivua hinta kangaskant $650
CNGLANTILAIS-SUOMALAI- NEN SANAKIRJA
toimittanut Riikonen-Tuomik- U 832 sivua hinta kangaakan-tiscn- a
$1000
SUOULA!S-LNGLANT!LA!- NEN SUURSANAKIRJA
toimittanut VS Alanne 1111 sivua kengaskantisena J260O
Kahdesta viimeksi mainitusta veloitamme 75 centtiä postitse lähe-tettäessä
Muiden himaan postimaksut sisältyvät J -
Vapaa baua rna Ltd 400 (Jueca St Y Toruuto OuL M5V 2A6
teinen csi-is- ä joskus 4 miljoo-naa
vuotta sitten
Vaikka nopeajuoksuiscn Ha-dar-virr- an
varrella kasvaakin
nyt ainoastaan puita on Dana-kilin
laakson painuma ollut mil-joonien
vuosien ajan viheriöivä
alamaa täysin muusta maail- -
masta crillincn kasvihuone
t ihanne} paristo niin eläimille
kuin ihmisillekin
"Se on ollut täysin suljettu
kattilalaakso" selitti tri Mauri-ce
Taieb 3S ranskalainen geolo-gi
"Kahdella sen sivulla on Eti-opian
ylätasanko ja kolmannel-la
Punainen meri"
Useita miljoonia vuosia sitten
tulivuoret muuttivat maisemaa
Ja synnyttivät seitsemän perät-täistä
järveä joiden rannoilla
vai luiset ihmiset elivät
"Riistaa oli runsaasti" sanoi
Johanson "Sen voi päätellä
eläinten kivettymistä Täällä oli
myös petoeläimiä sapelinani-masl- ei
jonia ja hyeenoja"
Viime vuonna löydetyn homl-niidi- n
sääriluissa oli merkkejä
siitä että petoeläimet olivat kal-vaneet
niitä Luista voi myös
päätellä että niiden omistaja on
ollut pystyasennossa noin 13
metriä pitkä
"Uskomme että esi-ihmis- et
nousivat nopeasti kahdelle jalal-le"
sanoi Johnson Kehitys kä-velystä
käsiä apuna käyttäen sii-hen
että käsissä pidettiin työ-kaluja
ja aseita tapahtui hänen
mielestään nopeasti Pikkumies
joka ci pystynyt juoksemaan
niin nopeasti kuin neli (aikaiset
kehitti pian tarvekaluja sekä
jonkinlaisen ryhmäorganisaati-o- n
— jäi ehkä henkiin tullak-seen
sitten aikanaan meidän
tuntemaksemme ihmiseksi
Viisitoistahenkinen kaivaus-retkikun- ta
tekee työtä joka päi--
ARKTINEN KIELTOLAKI
250 vuotta sitten olivat Ruotsi-Suo-men
viranomaiset huo-manneet
tarpeelliseksi ryhtyä
toimenpiteisiin juoppouspahcen
kitkemiseksi Lapista Lokakuun
3 päivänä 1723 annetulla kunin-kaallisella
kirjeellä kiellettiin
porvareita ja kaikkia muitakin
ankaran edesvastuun uhalla
myymästä markkina-aikan- a ke-nellekään
lapinmaalaiscllc vii-naa
Kieltoa perusteltiin sillä että
kristinuskon opettaminen Lapis-sa
suurimmissa määrin kärsi
markkinoilla harjoitetusta jul
keasta viinan kaupittelusta ja
juopottelusta Tästä kehittyi tl- -
lanne myöhemmin sellaiseksi
että Lappi joutui crillisascmaan
valtakunnan muitten maakun-tien
rinnalla alkoholijuomien
myynnin ja jakelun suhteen ja
siellä todellisuudessa oli voi-massa
kieltolaki jo vuodesta
1838 lähtien Kaikki eivät tätä
hyväksyneet ja itse Snellmankin
katsoi vuonna 1846 luonnollisek-si
ja asianmukaiseksi että köy-hän
tuli saada viinaryyppynsä
samoin kuin sivistyneen lasilli-nen
viiniä
Kirkonportallld otettiin
yjppy
Lapin kieltolain voimallinen
esitaistelija oli Lars Leevi Laes-tadius
Hän tunsi juoppoja ja
viinanmyyjiä kohtaan "hengel
4
? I ijiiH iH ilJ -- f ''-- " t&M
Klii- - fe'ilV ¥ "jaaaaaaaaaaaV"'K
9aV Skr'- - r bbbbbbbl bbbbbbbbbbm KaHaaal
iJaj aaaaaaaiV ' aaaaaaaaaaaaaaaaaas
I liBBBnf jBBbY: ' BBBB? nBBBBBBH ' t" sHtmHt aBk 'immo vjiBBbHbT m jaaBBaBbBBbBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBbliBtk B~ aBBbBbbBbBbBmi& 1?fiHfBHbs
_ 0§m H f aJP I BBBBBBBBBBBBMatllBBBBH ttlH
tBaaV a %m% SjBK m" "lflttfRJBJlHC A4BBBBBK'~r 'v%B11m
jlBM-TMBÄiBB-l'
4dggjBBBBBBBgHBBBr Wm b(r'flwZ fcBBTSBBt- " fikflfll - lMtiBtkr rrimBf JBbiBhBHlilbllilililililVlllbllbllbllHB 'aIIBBBIBBBHbSBBBBBBBaBVBii ?L %iw -- %ftäiiiitiiT I jfe- -s 1
iMr £BBBB3r UBBBBBBllLr taHBHBBHr mBHHHHHHHHHHHHHBHHHHF 'BBBPVBBBLBBBBBBBBBBBBBlVKf- - BBBjaaEnBBB)ali!HriwfMBflHBBHB
BBBBBBBBBBukXjB9BBfiwBBBBBBj BJHIKvRHBlBBBr 1 i JljSt BfQBHBJBBnBjRVjBBpBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBj
BBBBBBBBBBBBBBBBBlBlBBB3pJdBHDMMiaBBBBBr Bj£m&ft rWBBJBEu xl 'iB!iiL£a9?v%qiBHHBBlBaBB9BBBBBBBBBBBBBBBBBl
bbbbbbbbbbbbbbbbjpbbbbbbbbbjbbbmhhK Bm% iriMiSBKllKnOKSSStStUUUttttttttiu BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVlaHF BBBBBBBBBHHRlMlKb ?S2lHBBMEBBfl9flfik£v9JB'"BBBlBBBBBBBBH
Pikajuoksun lähtövaihe on aina askarruttanut urheilu-miehi- ä
lyhyillä matkoilla kun ci saisi hukata sekunnin
murto-osaakaa- n Maineikas suomalainen keihäsmles Matti
Järvinen (oik) — mm olympiakullan voittaja Los Angele-sissa
1932 — on ollut mukana suunnittelemassa uuden-laista
lähtötellncttä missä siirtymävaihe startista nor
vä-Hei-dän
on löydettävä leukoi-hin
kuuluva kallo ja he toivovat
että löytyisi myös tuon csi-ihi- ni
sen käyttämiä tarvekaluja He
luetteloivat myös kaiken aikaa
eläinkivet tyrniä joiden avulla
kitalaen ikä voitiin määrätä ra-dioaktiivista
vulkaanista hiiltä
analy soiden
Retkikunta elää teltoissa ja
peseytyy Hadarin ruskeassa ve-dessä
kaksimetrisiä krokotiile-ja
väistellen Ruokana on vuo-hen
liha vuohen maito vuohta
kaikissa mahdoUisjssa muodois-sa
Mitä tulee -- heidän löytöönsä
niin voimme ainakin sanoa että
hänellä oli kaunis hymy Mutta
osasiko hän ajatella?
eteen ja otti kulauksen tasku-matistaan
koko seurakunnan
silmien edessä ja juuri sillä het-kellä
kun pappi tuli ulos kirko-sta'
Tiiman hän teki osoittaak-seen
cttcl hän välitä kuninkaal-lisesta
kiellosta eikä äsken kuu-lemastaan
saarnasta" Näin se-losti
Laestadius tilannetta Lapis-sa
Kaarcsuvannossa jota sen-tään
pidettiin vähimmin turmel-tuneena
seutuna
Lars Leevi Laestadius pyrki
vaikuttamaan seurakuntaansa o-ma- lla
esimerkillään Hän päätti
itsekin luopua alkoholijuomien
käytöstä ja kertoi ensimmäisenä
luopuneensa finkkclistä siten
tislatun paloviinan punssin ja
totin käytöstä sekä lopulta vii-ninkin
käytöstä Hän lupasi
myös luopua oluenkin käytöstä
"jos tämä häiritsee raittiuden
vastustajien omiatuntoja"
"Lappalaisten viinanhimo"
ensimmäinen Lappiin kohdis-tunut
kielto tuli voimaan loka-kuun
3 päivänä 1723 Silloin kos
ki kielto markkina-aikoj- a Kun
tästä ci ollut apua uudistettiin
kielto v 1740 määräsakon uhal-la
koskemaan viinanvicntiä Lap-piin
sekä sen myymistä että lah-jaksi
antamista siellä markki-noitten
aikana ja niiden väliai-kana
Määräystä tehostettiin ku-ninkaallisella
käskykirjeellä v
1743 Kun juoppous Lapissa sen
tuksesta silla Turun Tuomioka-pituli
oli vuonna 1833 antamas-saan
Lapinmaan seurakuntien
oloja koskevassa kertomuksesi
saan yhtynyt Lars Leevi Laesta-diuksen
kantaan että "lappalais-ten
viinanhimo on suurempi
kuin minkään muun kansan"
Niinpä sitten Oulun läänin ku-vernööri
ehdotti kirjelmässään
1361836 että annettaisiin ehdo-ton
kielto viinan valmistusta ja
myyntiä vaataan Lapissa sekä
määräys tavaran tuonnin anka-rasta
rajoittamisesta
Turisteilla kolme kannua
Huhtikuun 25 päivänä 1838 an-nettiin
sitten julistus Suomen
Lapissa paloviinan polttamisen
ja myymisen kieltämiseksi "siel-lä
kaiken vallan ottavan juop-pouden
tähden" Eräitä poikke-uksia
jäi voimaan Kuusamon ja
Muonion pitäjien kohdalla ja
ne perustuivat vanhempiin sopi-muksiin
Kuitenkin sallittiin La-pin
perheellisille asukkaille "it-se
eli oman huoncväkensa kaut--
avulliseksi talon- - olisi yhdistettävä
vuosittain perheelle valla tulisi hoitr-joss- a
oli kuin
täyskasvuista miehistä henkeä
viisi perheelle jossa oli"
viisi mutta vähemmän kuin
kymmenen ja kymmentä täys-kasvuista
miestä käsittävälle
tai suuremmalle perheelle viisi-toista
Lapin matkusta-vaiset
saivat omaksi tarpeekseen
kuljettaa matkalla
kolme kannua paloviinaa Kun
kävi ilmi että tätäkin määräys-tä
kierrettiin annettiin elokuus-sa
1842 uusi julistus missä an-neltu
valmistuskielto ulotettiin
koskemaan myös "muunkaltai-si- a
juomia" koska oli
käynyt ilmi että varsinkin rom-mia
tuotiin salaa Lappiin
Mainittakoon että kun väki--
juomien valmistamista myyntiä
ja kuljetusta koskevat
set annettiin 9 päivänä kesäkuu-ta
1892 ja olivat voimassa
aina siihen saakka koko
valtakuntaa kieltolaki
v 1919 tuli säädettiin
niissä edelleen että paloviinan
ei ole sallittu Lapis- -
listä Laestadius ahdiste- - kun vain lisääntyi uudistettiin ja että sinne saa paloviinaa
saarnoissaan ankarasti viinan- - kiellot Herncsannan konsistorin tuoda vain apteekkeihin läakln-myyji- ä-ja
Ja hän luki kehoituksesta kuninkaallisella tarkoituksiin Nämä
vielä saarnan päätteeksi väki- - käskykirjeellä marraskuun 29 määräykset myös kaik-juomi- a
koskevan asetuksen päivänä 1839 kia muita väkijuomia joissa oli
Mislään ci ollut apua kertoo h-- kieltojen välillä oli jH 22 tilavuusprosenttia alkoho-s- e
Laestadius sillä kiu-- valtiollisessa asemassamme ta- - j äui kärsi siis
niin pian kuin oli tul-- pahtunut muutos ja oli joisin maakunta omalaatuisesta
tu ulos kirkosta 'Vieläpä seura- - joutunut Venäjän vallan alle kieltolaista jo 250 vuotta sitten
kunnan lukkarikin joka oli Itse Lappalaisemme eivät kuitenkaan ja lähes 200 vuotta ennen kuin
krouvari koko seuralain- - näissä valtiollisissa murroskau- - kieltolaki koko maassa tuli lai-nassa
usein kirkonoven sissakaan päässeet vitnanrajot- - maan
maaliin Juoksuasentoon on huomattavasti lyhyempi Ta
män tolppatellnecn ansiosta pystyttäneen poistamaan pika-juoksijaa
haittaava ns pystyy nnouscmlnen lähtöaskeleiden
takana Lähtötellncttä tutkitaan Otaniemen hallissa koko
kevään ajan Lehtikuva
TULEVAISUUDEN LAIVAT
KULKEVAT ILMAN
KAPTEENIA?
Rakennemuutoksia vaaditaan —
Parempi koulutus
henkilökuntaa
Flensburg (DaD) Onko kap-teeni
vastaisuudessa vain kuva-ruudussa
näkyvä Flens-burgi- n
merenkulkulaitoksen tut-kijat
arvelevat että automati-soinnin
ja elektroniikan aika-kaudella
kapteenia cl enää lai-vassa
tarvittaisi Merenkulun
koko muuttuu: ei tar-vita
määrääjää ja Johto-järjestel- mä
olisi saatava toisen-laiseksi
merimiesten koulutus
paremmaksi' ja ehdot laivalla
toisiksi' Kaksi ja puoli vuotta
kestänyt tutkimustyö antaa täi- -
laisen tuloksen "Flensburgin
tutkimuksena" tunnettu työ on
laajin ja" kallein merenkulun
analyysi Saksan liittotasavallas-sa
Asiantuntijain mukaan olisi
siirryttävä pienempiin henkilc"-vahvuuksj- in
joissa oli-sivat
pVreimnin koulutettuja
Kapteenin korvaisi tutkiel-man
eräänlainen lai-vanjohtaja
joka olisi vastuussa
laivan kulusta ja käytöstä Tätä
ammattia varten on opiskeltava
lisäksi liikkeenjohtoa sosiolo-giaa
ja liiketaloutta
toimisivat kansiupscerit joilla
olisi lisäkoulutuksena eri aloja
Laivankäyttömcstarit teknikot
mekanikot ja käsityöläiset muo-dostavat
mcrimicskaartin Täl-lainen
miehistö pystyisi kuljet-tamaan
15 000 tonnin rahtilai-vaa
17 henkilöllä Nykyisin va-lun
määrä on 23
Flensburgin tutkielma käsit-tää
muuta ja
psykologit antoivat laajan osuu
tensa mittaamalla ja tutkimalla
merimiesten ja sielun
toimintoja Psykologit havaitsi-vat
että alalla tapahtuva suuri
henkilökunnan vaihtuminen joh-tuu
paljolti siitä että mcrill
hakeutuneet eivät ole tienneet
yksinäisen elämän stressiä vaa-raksi
juuri itselleen Parempi
ta tuoda itselleen maaf-- v Kansi'J3()k6nepuoIen koulutu
ta paloviinaa Jokaisen lai-tarpee- ksi"
olla kykenevä
vähemmän viisi' lemaan useita ammatteja
kannua
kannnua
mukanaan
väkeviä
asetuk
jotka
kunnes
koskeva
voimaan
valmistusta
vihaa" sa
li
ostajia nällisiin
koskivat
Näitten
juotiin Suomen poh-sallak- in
Suomi
suurin
asettui
säästää
hahmo?
rakenne
alaisia
yksilöt
mukaan
Alaisina
paljon Lääkärit
ruuman
Suomen
JUMALANPALVELUKSET
sunnuntaisin klo 12J0 lp
Pastori Jonna K Tuomisto
1621 Horbour Dritc
CoqullUm BC
t
i
1
k
♦
—
—
koulutus ja csivalmennus wat
tarpeen yksityisten ihmisten
vuoksi mutta myös jotta meri-miehen
ammatti jälleen kohoai-si
oikeaan arvoonsa
Vraivhirneätolelväähteenä r
Dortmund (DaD) — Maailman-laajuisen
proteiinivajauksen
kattamiseen voitaisiin käyttää
vihrcälcvää Länsi-Saksasta- - Kah-den
vuosikymmenen ajan on tut-kittu
ja kehitelty levien hyväk-sikäyttöä
Säde-- ja ympäristön-suojcluseura- n
kvätutkimkjs%ja
leväteknologia-osast- o on --lähettänyt
kchittämiään menetelmiä
kokeiltaviksi Thaimaahan Pe-ruun
ja Intiaan _
Mikroskooppisen pienet vih-reälcv- ät f
(Sccncdcsmus obliauus)
joiden kuiva osuus on'250— 60
prosenttia raakaproieiinia
osoittautuivat Dortmundia tut-kimuksissa
kaikkein edullisim-maksi
valkuaisaineen laineeksi
ihmisravinnolle Ravintoarvoksi
todettiin sama kuin soijapavul-la
mutta mikrolevä on sitä pal-jon
satoisampi Soijapau1 an-tavat
hehtaaria kohdcnOS— i
tonnia raakaprotciinia vuodes-sa
Sccncdcsmus antaa kamal-ta
alueelta vuodessa väbintäui
25 tonnia raakaprotciinia
Jolla kasvin "tropiikkikestä-vyys- "
todettaisiin saksalaiset
laativat 1970 Thaimaalian ja
1973 Intiaan ja Peruun ensim-mäiset
koealtaansa Täällä osoit-tautui
että vesikasvi jopa ku-koistaa
paremmin lämpimissä
ja aurinkoisissa maissa "antaen
vielä --suuremman sadon kula
Euroopassa
Käytlötestit antavat 'aiheen
toivoa että väestö melko hel-posti
voi ryhtyä käyttämään lo
vjrav intoa Aikuiset thaimaa-laisnais- et
kammoksuivat hieman
aluksi kirkkaan vihreää väriä
joka johtui heidän ruokaansa
sekoitetusta 21 grammasta levä-jauhet- ta
päivässä Muutaman
päivän kuluttua ihmiset tottui
vat Dortmundin biologit ovat
jo nyt näyttäneet toteen että
lev aravin toa voidaan tuottaa' ta-loudellisin
kustannuksin syötä-väksi
Suomenkielinen radiolähetys
lauantaisin klo 1715 (515)
Kari — 550
Srk sisar Aino L Soini
20 N Kootenay
Vancouver 6' BC 299-197- 6
C0NC0RDIA LUT SEURAKUNTA
3495 East Hastings Street Vancouver BC
936-87- 26