0145 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
liuj' ' Vapaa Sana — Sivu 3 No 19 1975 Tiistai maalille 4 p Tuetday March 4 fe' iliatlaiiiiif i' MiiiuMi m MttUHärt'tfWt~wm " "' nr-jMaj-aJjiaj Danakilin UUSI IHMISLOYTO Hadar-virru- n luuta Etiopiasta löydettiin lokakuun 17 päivänä Icukaluupari joka ol merkitä sitä että ihmisen menneisyyttä voidaan seurata miljoona vuot-ta vielä nk)isti kauemmaksi Vanhin varmasti jollekin ih-misen csi-isäll- c kuuluta näyte on iälliscsti ajoitettu 3 miljoo-naa vuotta vanhaksi Ennen sitä vanhimman ihmisen ikä arvioi-tiin 175 miljoonaksi vuodeksi ja sitä ennen Vain 750 000 vuodek-si Ensimmäinen tunnettu ihmi-sen vanhin edeltäjä näyttää van-henevan jatkuvasti mikä pakot-taa tiedemiehet järjestelemään Uimisen kehitysteoriansa aivan uuteen uskoon Mutta vaikka kaivausten joh-tajat Sanakilissa ovatkin vuorenvarmoja asiastaan niin maailman tiedemiehet edustavat konservatiivista ryhmää joka on myös saatava vakuuttumaan Fossiilien löytäminen voi olla helppoa mutta paljon vaikeam-paa on niiden iän määritys ia sen todistaminen onko juuri tä-mä kivettymä kuulunut ihmisel-le eikä millekään enemmän api-naa muistuttaneelle olennolle joiden esihistoria ulottuu jo 14 miljoonan vuoden taakse Juuri sitä varten tekee pieni miesten ja naisten joukko her-keämättä työti täällä alangolla missä lämpömittari toisinaan osoitta 60 C-aste- tta varjossa Kalloa kaivataan "Haluaisimme tietenkin löy-tää myös kallon" selittää kai-- vumcn j aja „ wu - son n Jiauon uiavuuucsia voi' si päätellä helposti onko kysees-sä ihminen eikä australopithe-cus- " (australopithecuksen esi-ihmis- en aivojen tilavuus on ol-lut noin 500 kuutiosenttiä kun taas varsinaisten ihmisten ge-nus homo kalloilla on tilavuut-ta vähintäin 670 kuutiosenttiä) Johanson otti pumpuliin kie- - I T CARPET Kokolattiamattoon asetus ja korjaus Ilkka Tulikoura Toronto Puh 782-949- 4 Consulate General of Finland Sulte 1109 Yongc-Egllnto- n Centre 20 Eglinton Ave W Toronto M4R 1K8 (Vastapäätä Subvvav asemaa) Puhelin: 486-16-42 Virastoaka toistaiseksi: 12 — maanant- - perjant (Suljettu lauantaisin) Suomalaisten AA-kerh- o kokoukset keskiviikkoisin klo S 11L 750 Spadlna Ave (YMttHA) Jos alkoholi on ongelmasi olet tervetullut seuraamme dolun kitalaen sikarilaatikosta ja asetti sen valokuvaajia var-ten löytöpaikalle Leuoissa on kiinni 16 hammasta kaksi vii-saudenhammasta mukaan luet-tuina Hampaat ovat säännölli-set ikään kuin käy itämättömät "Hampaiden perusteella teh-d- )t tutkimukset viittaavat sii-hen että kyseessä on homo" sa-noi Johnson Aikaisemmin Ad-d- is Abcban uutistilaisuudcssa hän oli ollut kannastaan var-mempi Eräs lehtimies oli kertonut löydöstä että se oli homo sa-pie- ns ci pelkkä homo ja ulko-maiset lehdet olivat nielaisseet ahnaasti tämän uutisen jossa on miljoonien vuosien virhe Ho-n- o sapiens varsinainen ihmi-nen seurasi homo crectusta pystyssä kulkevaa alkuihmistä joka taas oli seurannut homo habilista käsiään käyttävää al-kuihmistä mikä uusi löytö voi hyvinkin olla "Homo" sinänsä tarkoittaa vain yleensä "inhi-millistä" mikä käsite on sitten tarkennettava kussakin erikois-tapauksessa Joillakin ihmistä edeltäneistä hominidcista — ihmisen kaltai-sista olennoista — oli aivan ih-misen kaltaiset hampaat mutta kuten Kansallismuseon johtaja Richard Lcakcy huomauttaa: "Ihmistä ei voi tunnistaa ham-paiden vaan kallon tilavuuden perusteella" Juuri Leakey löysi tähän men-nessä vanhimmaksi oletetun ih-misen (ihminen 1470 ikä 3 mil-joonaa vuotta kallon tilavuus iM0 kuutiosenUid) Hänen löy- -' töönsä kuului kallo ja osa leu-kaa Vaikka Leakey suhtautuu vielä uuteen löytöön varauksel-la on hän Johansonin kanssa sa-maa mieltä sen iästä Antoisa laakso Lcakeyn 1470-ihminc-n herätti väittelyä koska se oli oletetta-vasti elänyt samaan aikaan kuin australopithecus josta monet antoropologit uskovat ihmisen polveutuneen Johanson taas sa-noo että hänen ryhmänsä löytö on lisätodiste teorialle siitä et-tä australopithecus ja csi-ihmi-n- cn elivät samaan aikaan Retkikunta olikin sattunut löy-tämään pari päivää ennen var-sinaista scnsaatiolöytöä austra-lopithecuksen alaleuan jonka poskihampaat ovat paljon suu-remmat kuin oletetun homon Australopithecus on siis ilmei-sesti ollut eräs kehityksen um pikujaan ja sukupuuttoon joh-- tancista lajeista kuten neljällä syöksy hampaalla varustettu nor-- su jonka fossiileja löydettiin myös Danakilin laaksosta Ja Leakey uskoo että niin au-tralopithccuk- sclla kuin varsinai-sella homolla on voinut olla )h-- Uudet ja käytetyt autot Ross Wemp Motors Chev Olds 360 Rexdale Blvd Rexdale Kysykää John (Jussi) Polta 743-181- 0 SANAKIRJOJA on saapunut lisiä Suomesta ja varastossamme on tällä erää seuraav ia: PUNAINEN SANAKIRJX SUOMI— ENGLANTI-SUO- MI Uusin painos muovikantisena J300 ENGLANTILAIS— SUOMALAINEN _KOULUSANAKIRJ A 536 sivua hinta kangaskant J475 SUOMALAIS-ENGLANTILAI-NEN KOULUSANAKIRJA 435 sivua hinta kangaskant $650 CNGLANTILAIS-SUOMALAI- NEN SANAKIRJA toimittanut Riikonen-Tuomik- U 832 sivua hinta kangaakan-tiscn- a $1000 SUOULA!S-LNGLANT!LA!- NEN SUURSANAKIRJA toimittanut VS Alanne 1111 sivua kengaskantisena J260O Kahdesta viimeksi mainitusta veloitamme 75 centtiä postitse lähe-tettäessä Muiden himaan postimaksut sisältyvät J - Vapaa baua rna Ltd 400 (Jueca St Y Toruuto OuL M5V 2A6 teinen csi-is- ä joskus 4 miljoo-naa vuotta sitten Vaikka nopeajuoksuiscn Ha-dar-virr- an varrella kasvaakin nyt ainoastaan puita on Dana-kilin laakson painuma ollut mil-joonien vuosien ajan viheriöivä alamaa täysin muusta maail- - masta crillincn kasvihuone t ihanne} paristo niin eläimille kuin ihmisillekin "Se on ollut täysin suljettu kattilalaakso" selitti tri Mauri-ce Taieb 3S ranskalainen geolo-gi "Kahdella sen sivulla on Eti-opian ylätasanko ja kolmannel-la Punainen meri" Useita miljoonia vuosia sitten tulivuoret muuttivat maisemaa Ja synnyttivät seitsemän perät-täistä järveä joiden rannoilla vai luiset ihmiset elivät "Riistaa oli runsaasti" sanoi Johanson "Sen voi päätellä eläinten kivettymistä Täällä oli myös petoeläimiä sapelinani-masl- ei jonia ja hyeenoja" Viime vuonna löydetyn homl-niidi- n sääriluissa oli merkkejä siitä että petoeläimet olivat kal-vaneet niitä Luista voi myös päätellä että niiden omistaja on ollut pystyasennossa noin 13 metriä pitkä "Uskomme että esi-ihmis- et nousivat nopeasti kahdelle jalal-le" sanoi Johnson Kehitys kä-velystä käsiä apuna käyttäen sii-hen että käsissä pidettiin työ-kaluja ja aseita tapahtui hänen mielestään nopeasti Pikkumies joka ci pystynyt juoksemaan niin nopeasti kuin neli (aikaiset kehitti pian tarvekaluja sekä jonkinlaisen ryhmäorganisaati-o- n — jäi ehkä henkiin tullak-seen sitten aikanaan meidän tuntemaksemme ihmiseksi Viisitoistahenkinen kaivaus-retkikun- ta tekee työtä joka päi-- ARKTINEN KIELTOLAKI 250 vuotta sitten olivat Ruotsi-Suo-men viranomaiset huo-manneet tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin juoppouspahcen kitkemiseksi Lapista Lokakuun 3 päivänä 1723 annetulla kunin-kaallisella kirjeellä kiellettiin porvareita ja kaikkia muitakin ankaran edesvastuun uhalla myymästä markkina-aikan- a ke-nellekään lapinmaalaiscllc vii-naa Kieltoa perusteltiin sillä että kristinuskon opettaminen Lapis-sa suurimmissa määrin kärsi markkinoilla harjoitetusta jul keasta viinan kaupittelusta ja juopottelusta Tästä kehittyi tl- - lanne myöhemmin sellaiseksi että Lappi joutui crillisascmaan valtakunnan muitten maakun-tien rinnalla alkoholijuomien myynnin ja jakelun suhteen ja siellä todellisuudessa oli voi-massa kieltolaki jo vuodesta 1838 lähtien Kaikki eivät tätä hyväksyneet ja itse Snellmankin katsoi vuonna 1846 luonnollisek-si ja asianmukaiseksi että köy-hän tuli saada viinaryyppynsä samoin kuin sivistyneen lasilli-nen viiniä Kirkonportallld otettiin yjppy Lapin kieltolain voimallinen esitaistelija oli Lars Leevi Laes-tadius Hän tunsi juoppoja ja viinanmyyjiä kohtaan "hengel 4 ? I ijiiH iH ilJ -- f ''-- " t&M Klii- - fe'ilV ¥ "jaaaaaaaaaaaV"'K 9aV Skr'- - r bbbbbbbl bbbbbbbbbbm KaHaaal iJaj aaaaaaaiV ' aaaaaaaaaaaaaaaaaas I liBBBnf jBBbY: ' BBBB? nBBBBBBH ' t" sHtmHt aBk 'immo vjiBBbHbT m jaaBBaBbBBbBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBbliBtk B~ aBBbBbbBbBbBmi& 1?fiHfBHbs _ 0§m H f aJP I BBBBBBBBBBBBMatllBBBBH ttlH tBaaV a %m% SjBK m" "lflttfRJBJlHC A4BBBBBK'~r 'v%B11m jlBM-TMBÄiBB-l' 4dggjBBBBBBBgHBBBr Wm b(r'flwZ fcBBTSBBt- " fikflfll - lMtiBtkr rrimBf JBbiBhBHlilbllilililililVlllbllbllbllHB 'aIIBBBIBBBHbSBBBBBBBaBVBii ?L %iw -- %ftäiiiitiiT I jfe- -s 1 iMr £BBBB3r UBBBBBBllLr taHBHBBHr mBHHHHHHHHHHHHHBHHHHF 'BBBPVBBBLBBBBBBBBBBBBBlVKf- - BBBjaaEnBBB)ali!HriwfMBflHBBHB BBBBBBBBBBukXjB9BBfiwBBBBBBj BJHIKvRHBlBBBr 1 i JljSt BfQBHBJBBnBjRVjBBpBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBj BBBBBBBBBBBBBBBBBlBlBBB3pJdBHDMMiaBBBBBr Bj£m&ft rWBBJBEu xl 'iB!iiL£a9?v%qiBHHBBlBaBB9BBBBBBBBBBBBBBBBBl bbbbbbbbbbbbbbbbjpbbbbbbbbbjbbbmhhK Bm% iriMiSBKllKnOKSSStStUUUttttttttiu BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVlaHF BBBBBBBBBHHRlMlKb ?S2lHBBMEBBfl9flfik£v9JB'"BBBlBBBBBBBBH Pikajuoksun lähtövaihe on aina askarruttanut urheilu-miehi- ä lyhyillä matkoilla kun ci saisi hukata sekunnin murto-osaakaa- n Maineikas suomalainen keihäsmles Matti Järvinen (oik) — mm olympiakullan voittaja Los Angele-sissa 1932 — on ollut mukana suunnittelemassa uuden-laista lähtötellncttä missä siirtymävaihe startista nor vä-Hei-dän on löydettävä leukoi-hin kuuluva kallo ja he toivovat että löytyisi myös tuon csi-ihi- ni sen käyttämiä tarvekaluja He luetteloivat myös kaiken aikaa eläinkivet tyrniä joiden avulla kitalaen ikä voitiin määrätä ra-dioaktiivista vulkaanista hiiltä analy soiden Retkikunta elää teltoissa ja peseytyy Hadarin ruskeassa ve-dessä kaksimetrisiä krokotiile-ja väistellen Ruokana on vuo-hen liha vuohen maito vuohta kaikissa mahdoUisjssa muodois-sa Mitä tulee -- heidän löytöönsä niin voimme ainakin sanoa että hänellä oli kaunis hymy Mutta osasiko hän ajatella? eteen ja otti kulauksen tasku-matistaan koko seurakunnan silmien edessä ja juuri sillä het-kellä kun pappi tuli ulos kirko-sta' Tiiman hän teki osoittaak-seen cttcl hän välitä kuninkaal-lisesta kiellosta eikä äsken kuu-lemastaan saarnasta" Näin se-losti Laestadius tilannetta Lapis-sa Kaarcsuvannossa jota sen-tään pidettiin vähimmin turmel-tuneena seutuna Lars Leevi Laestadius pyrki vaikuttamaan seurakuntaansa o-ma- lla esimerkillään Hän päätti itsekin luopua alkoholijuomien käytöstä ja kertoi ensimmäisenä luopuneensa finkkclistä siten tislatun paloviinan punssin ja totin käytöstä sekä lopulta vii-ninkin käytöstä Hän lupasi myös luopua oluenkin käytöstä "jos tämä häiritsee raittiuden vastustajien omiatuntoja" "Lappalaisten viinanhimo" ensimmäinen Lappiin kohdis-tunut kielto tuli voimaan loka-kuun 3 päivänä 1723 Silloin kos ki kielto markkina-aikoj- a Kun tästä ci ollut apua uudistettiin kielto v 1740 määräsakon uhal-la koskemaan viinanvicntiä Lap-piin sekä sen myymistä että lah-jaksi antamista siellä markki-noitten aikana ja niiden väliai-kana Määräystä tehostettiin ku-ninkaallisella käskykirjeellä v 1743 Kun juoppous Lapissa sen tuksesta silla Turun Tuomioka-pituli oli vuonna 1833 antamas-saan Lapinmaan seurakuntien oloja koskevassa kertomuksesi saan yhtynyt Lars Leevi Laesta-diuksen kantaan että "lappalais-ten viinanhimo on suurempi kuin minkään muun kansan" Niinpä sitten Oulun läänin ku-vernööri ehdotti kirjelmässään 1361836 että annettaisiin ehdo-ton kielto viinan valmistusta ja myyntiä vaataan Lapissa sekä määräys tavaran tuonnin anka-rasta rajoittamisesta Turisteilla kolme kannua Huhtikuun 25 päivänä 1838 an-nettiin sitten julistus Suomen Lapissa paloviinan polttamisen ja myymisen kieltämiseksi "siel-lä kaiken vallan ottavan juop-pouden tähden" Eräitä poikke-uksia jäi voimaan Kuusamon ja Muonion pitäjien kohdalla ja ne perustuivat vanhempiin sopi-muksiin Kuitenkin sallittiin La-pin perheellisille asukkaille "it-se eli oman huoncväkensa kaut-- avulliseksi talon- - olisi yhdistettävä vuosittain perheelle valla tulisi hoitr-joss- a oli kuin täyskasvuista miehistä henkeä viisi perheelle jossa oli" viisi mutta vähemmän kuin kymmenen ja kymmentä täys-kasvuista miestä käsittävälle tai suuremmalle perheelle viisi-toista Lapin matkusta-vaiset saivat omaksi tarpeekseen kuljettaa matkalla kolme kannua paloviinaa Kun kävi ilmi että tätäkin määräys-tä kierrettiin annettiin elokuus-sa 1842 uusi julistus missä an-neltu valmistuskielto ulotettiin koskemaan myös "muunkaltai-si- a juomia" koska oli käynyt ilmi että varsinkin rom-mia tuotiin salaa Lappiin Mainittakoon että kun väki-- juomien valmistamista myyntiä ja kuljetusta koskevat set annettiin 9 päivänä kesäkuu-ta 1892 ja olivat voimassa aina siihen saakka koko valtakuntaa kieltolaki v 1919 tuli säädettiin niissä edelleen että paloviinan ei ole sallittu Lapis- - listä Laestadius ahdiste- - kun vain lisääntyi uudistettiin ja että sinne saa paloviinaa saarnoissaan ankarasti viinan- - kiellot Herncsannan konsistorin tuoda vain apteekkeihin läakln-myyji- ä-ja Ja hän luki kehoituksesta kuninkaallisella tarkoituksiin Nämä vielä saarnan päätteeksi väki- - käskykirjeellä marraskuun 29 määräykset myös kaik-juomi- a koskevan asetuksen päivänä 1839 kia muita väkijuomia joissa oli Mislään ci ollut apua kertoo h-- kieltojen välillä oli jH 22 tilavuusprosenttia alkoho-s- e Laestadius sillä kiu-- valtiollisessa asemassamme ta- - j äui kärsi siis niin pian kuin oli tul-- pahtunut muutos ja oli joisin maakunta omalaatuisesta tu ulos kirkosta 'Vieläpä seura- - joutunut Venäjän vallan alle kieltolaista jo 250 vuotta sitten kunnan lukkarikin joka oli Itse Lappalaisemme eivät kuitenkaan ja lähes 200 vuotta ennen kuin krouvari koko seuralain- - näissä valtiollisissa murroskau- - kieltolaki koko maassa tuli lai-nassa usein kirkonoven sissakaan päässeet vitnanrajot- - maan maaliin Juoksuasentoon on huomattavasti lyhyempi Ta män tolppatellnecn ansiosta pystyttäneen poistamaan pika-juoksijaa haittaava ns pystyy nnouscmlnen lähtöaskeleiden takana Lähtötellncttä tutkitaan Otaniemen hallissa koko kevään ajan Lehtikuva TULEVAISUUDEN LAIVAT KULKEVAT ILMAN KAPTEENIA? Rakennemuutoksia vaaditaan — Parempi koulutus henkilökuntaa Flensburg (DaD) Onko kap-teeni vastaisuudessa vain kuva-ruudussa näkyvä Flens-burgi- n merenkulkulaitoksen tut-kijat arvelevat että automati-soinnin ja elektroniikan aika-kaudella kapteenia cl enää lai-vassa tarvittaisi Merenkulun koko muuttuu: ei tar-vita määrääjää ja Johto-järjestel- mä olisi saatava toisen-laiseksi merimiesten koulutus paremmaksi' ja ehdot laivalla toisiksi' Kaksi ja puoli vuotta kestänyt tutkimustyö antaa täi- - laisen tuloksen "Flensburgin tutkimuksena" tunnettu työ on laajin ja" kallein merenkulun analyysi Saksan liittotasavallas-sa Asiantuntijain mukaan olisi siirryttävä pienempiin henkilc"-vahvuuksj- in joissa oli-sivat pVreimnin koulutettuja Kapteenin korvaisi tutkiel-man eräänlainen lai-vanjohtaja joka olisi vastuussa laivan kulusta ja käytöstä Tätä ammattia varten on opiskeltava lisäksi liikkeenjohtoa sosiolo-giaa ja liiketaloutta toimisivat kansiupscerit joilla olisi lisäkoulutuksena eri aloja Laivankäyttömcstarit teknikot mekanikot ja käsityöläiset muo-dostavat mcrimicskaartin Täl-lainen miehistö pystyisi kuljet-tamaan 15 000 tonnin rahtilai-vaa 17 henkilöllä Nykyisin va-lun määrä on 23 Flensburgin tutkielma käsit-tää muuta ja psykologit antoivat laajan osuu tensa mittaamalla ja tutkimalla merimiesten ja sielun toimintoja Psykologit havaitsi-vat että alalla tapahtuva suuri henkilökunnan vaihtuminen joh-tuu paljolti siitä että mcrill hakeutuneet eivät ole tienneet yksinäisen elämän stressiä vaa-raksi juuri itselleen Parempi ta tuoda itselleen maaf-- v Kansi'J3()k6nepuoIen koulutu ta paloviinaa Jokaisen lai-tarpee- ksi" olla kykenevä vähemmän viisi' lemaan useita ammatteja kannua kannnua mukanaan väkeviä asetuk jotka kunnes koskeva voimaan valmistusta vihaa" sa li ostajia nällisiin koskivat Näitten juotiin Suomen poh-sallak- in Suomi suurin asettui säästää hahmo? rakenne alaisia yksilöt mukaan Alaisina paljon Lääkärit ruuman Suomen JUMALANPALVELUKSET sunnuntaisin klo 12J0 lp Pastori Jonna K Tuomisto 1621 Horbour Dritc CoqullUm BC t i 1 k ♦ — — koulutus ja csivalmennus wat tarpeen yksityisten ihmisten vuoksi mutta myös jotta meri-miehen ammatti jälleen kohoai-si oikeaan arvoonsa Vraivhirneätolelväähteenä r Dortmund (DaD) — Maailman-laajuisen proteiinivajauksen kattamiseen voitaisiin käyttää vihrcälcvää Länsi-Saksasta- - Kah-den vuosikymmenen ajan on tut-kittu ja kehitelty levien hyväk-sikäyttöä Säde-- ja ympäristön-suojcluseura- n kvätutkimkjs%ja leväteknologia-osast- o on --lähettänyt kchittämiään menetelmiä kokeiltaviksi Thaimaahan Pe-ruun ja Intiaan _ Mikroskooppisen pienet vih-reälcv- ät f (Sccncdcsmus obliauus) joiden kuiva osuus on'250— 60 prosenttia raakaproieiinia osoittautuivat Dortmundia tut-kimuksissa kaikkein edullisim-maksi valkuaisaineen laineeksi ihmisravinnolle Ravintoarvoksi todettiin sama kuin soijapavul-la mutta mikrolevä on sitä pal-jon satoisampi Soijapau1 an-tavat hehtaaria kohdcnOS— i tonnia raakaprotciinia vuodes-sa Sccncdcsmus antaa kamal-ta alueelta vuodessa väbintäui 25 tonnia raakaprotciinia Jolla kasvin "tropiikkikestä-vyys- " todettaisiin saksalaiset laativat 1970 Thaimaalian ja 1973 Intiaan ja Peruun ensim-mäiset koealtaansa Täällä osoit-tautui että vesikasvi jopa ku-koistaa paremmin lämpimissä ja aurinkoisissa maissa "antaen vielä --suuremman sadon kula Euroopassa Käytlötestit antavat 'aiheen toivoa että väestö melko hel-posti voi ryhtyä käyttämään lo vjrav intoa Aikuiset thaimaa-laisnais- et kammoksuivat hieman aluksi kirkkaan vihreää väriä joka johtui heidän ruokaansa sekoitetusta 21 grammasta levä-jauhet- ta päivässä Muutaman päivän kuluttua ihmiset tottui vat Dortmundin biologit ovat jo nyt näyttäneet toteen että lev aravin toa voidaan tuottaa' ta-loudellisin kustannuksin syötä-väksi Suomenkielinen radiolähetys lauantaisin klo 1715 (515) Kari — 550 Srk sisar Aino L Soini 20 N Kootenay Vancouver 6' BC 299-197- 6 C0NC0RDIA LUT SEURAKUNTA 3495 East Hastings Street Vancouver BC 936-87- 26
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, March 04, 1975 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1975-03-04 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001840 |
Description
Title | 0145 |
OCR text | liuj' ' Vapaa Sana — Sivu 3 No 19 1975 Tiistai maalille 4 p Tuetday March 4 fe' iliatlaiiiiif i' MiiiuMi m MttUHärt'tfWt~wm " "' nr-jMaj-aJjiaj Danakilin UUSI IHMISLOYTO Hadar-virru- n luuta Etiopiasta löydettiin lokakuun 17 päivänä Icukaluupari joka ol merkitä sitä että ihmisen menneisyyttä voidaan seurata miljoona vuot-ta vielä nk)isti kauemmaksi Vanhin varmasti jollekin ih-misen csi-isäll- c kuuluta näyte on iälliscsti ajoitettu 3 miljoo-naa vuotta vanhaksi Ennen sitä vanhimman ihmisen ikä arvioi-tiin 175 miljoonaksi vuodeksi ja sitä ennen Vain 750 000 vuodek-si Ensimmäinen tunnettu ihmi-sen vanhin edeltäjä näyttää van-henevan jatkuvasti mikä pakot-taa tiedemiehet järjestelemään Uimisen kehitysteoriansa aivan uuteen uskoon Mutta vaikka kaivausten joh-tajat Sanakilissa ovatkin vuorenvarmoja asiastaan niin maailman tiedemiehet edustavat konservatiivista ryhmää joka on myös saatava vakuuttumaan Fossiilien löytäminen voi olla helppoa mutta paljon vaikeam-paa on niiden iän määritys ia sen todistaminen onko juuri tä-mä kivettymä kuulunut ihmisel-le eikä millekään enemmän api-naa muistuttaneelle olennolle joiden esihistoria ulottuu jo 14 miljoonan vuoden taakse Juuri sitä varten tekee pieni miesten ja naisten joukko her-keämättä työti täällä alangolla missä lämpömittari toisinaan osoitta 60 C-aste- tta varjossa Kalloa kaivataan "Haluaisimme tietenkin löy-tää myös kallon" selittää kai-- vumcn j aja „ wu - son n Jiauon uiavuuucsia voi' si päätellä helposti onko kysees-sä ihminen eikä australopithe-cus- " (australopithecuksen esi-ihmis- en aivojen tilavuus on ol-lut noin 500 kuutiosenttiä kun taas varsinaisten ihmisten ge-nus homo kalloilla on tilavuut-ta vähintäin 670 kuutiosenttiä) Johanson otti pumpuliin kie- - I T CARPET Kokolattiamattoon asetus ja korjaus Ilkka Tulikoura Toronto Puh 782-949- 4 Consulate General of Finland Sulte 1109 Yongc-Egllnto- n Centre 20 Eglinton Ave W Toronto M4R 1K8 (Vastapäätä Subvvav asemaa) Puhelin: 486-16-42 Virastoaka toistaiseksi: 12 — maanant- - perjant (Suljettu lauantaisin) Suomalaisten AA-kerh- o kokoukset keskiviikkoisin klo S 11L 750 Spadlna Ave (YMttHA) Jos alkoholi on ongelmasi olet tervetullut seuraamme dolun kitalaen sikarilaatikosta ja asetti sen valokuvaajia var-ten löytöpaikalle Leuoissa on kiinni 16 hammasta kaksi vii-saudenhammasta mukaan luet-tuina Hampaat ovat säännölli-set ikään kuin käy itämättömät "Hampaiden perusteella teh-d- )t tutkimukset viittaavat sii-hen että kyseessä on homo" sa-noi Johnson Aikaisemmin Ad-d- is Abcban uutistilaisuudcssa hän oli ollut kannastaan var-mempi Eräs lehtimies oli kertonut löydöstä että se oli homo sa-pie- ns ci pelkkä homo ja ulko-maiset lehdet olivat nielaisseet ahnaasti tämän uutisen jossa on miljoonien vuosien virhe Ho-n- o sapiens varsinainen ihmi-nen seurasi homo crectusta pystyssä kulkevaa alkuihmistä joka taas oli seurannut homo habilista käsiään käyttävää al-kuihmistä mikä uusi löytö voi hyvinkin olla "Homo" sinänsä tarkoittaa vain yleensä "inhi-millistä" mikä käsite on sitten tarkennettava kussakin erikois-tapauksessa Joillakin ihmistä edeltäneistä hominidcista — ihmisen kaltai-sista olennoista — oli aivan ih-misen kaltaiset hampaat mutta kuten Kansallismuseon johtaja Richard Lcakcy huomauttaa: "Ihmistä ei voi tunnistaa ham-paiden vaan kallon tilavuuden perusteella" Juuri Leakey löysi tähän men-nessä vanhimmaksi oletetun ih-misen (ihminen 1470 ikä 3 mil-joonaa vuotta kallon tilavuus iM0 kuutiosenUid) Hänen löy- -' töönsä kuului kallo ja osa leu-kaa Vaikka Leakey suhtautuu vielä uuteen löytöön varauksel-la on hän Johansonin kanssa sa-maa mieltä sen iästä Antoisa laakso Lcakeyn 1470-ihminc-n herätti väittelyä koska se oli oletetta-vasti elänyt samaan aikaan kuin australopithecus josta monet antoropologit uskovat ihmisen polveutuneen Johanson taas sa-noo että hänen ryhmänsä löytö on lisätodiste teorialle siitä et-tä australopithecus ja csi-ihmi-n- cn elivät samaan aikaan Retkikunta olikin sattunut löy-tämään pari päivää ennen var-sinaista scnsaatiolöytöä austra-lopithecuksen alaleuan jonka poskihampaat ovat paljon suu-remmat kuin oletetun homon Australopithecus on siis ilmei-sesti ollut eräs kehityksen um pikujaan ja sukupuuttoon joh-- tancista lajeista kuten neljällä syöksy hampaalla varustettu nor-- su jonka fossiileja löydettiin myös Danakilin laaksosta Ja Leakey uskoo että niin au-tralopithccuk- sclla kuin varsinai-sella homolla on voinut olla )h-- Uudet ja käytetyt autot Ross Wemp Motors Chev Olds 360 Rexdale Blvd Rexdale Kysykää John (Jussi) Polta 743-181- 0 SANAKIRJOJA on saapunut lisiä Suomesta ja varastossamme on tällä erää seuraav ia: PUNAINEN SANAKIRJX SUOMI— ENGLANTI-SUO- MI Uusin painos muovikantisena J300 ENGLANTILAIS— SUOMALAINEN _KOULUSANAKIRJ A 536 sivua hinta kangaskant J475 SUOMALAIS-ENGLANTILAI-NEN KOULUSANAKIRJA 435 sivua hinta kangaskant $650 CNGLANTILAIS-SUOMALAI- NEN SANAKIRJA toimittanut Riikonen-Tuomik- U 832 sivua hinta kangaakan-tiscn- a $1000 SUOULA!S-LNGLANT!LA!- NEN SUURSANAKIRJA toimittanut VS Alanne 1111 sivua kengaskantisena J260O Kahdesta viimeksi mainitusta veloitamme 75 centtiä postitse lähe-tettäessä Muiden himaan postimaksut sisältyvät J - Vapaa baua rna Ltd 400 (Jueca St Y Toruuto OuL M5V 2A6 teinen csi-is- ä joskus 4 miljoo-naa vuotta sitten Vaikka nopeajuoksuiscn Ha-dar-virr- an varrella kasvaakin nyt ainoastaan puita on Dana-kilin laakson painuma ollut mil-joonien vuosien ajan viheriöivä alamaa täysin muusta maail- - masta crillincn kasvihuone t ihanne} paristo niin eläimille kuin ihmisillekin "Se on ollut täysin suljettu kattilalaakso" selitti tri Mauri-ce Taieb 3S ranskalainen geolo-gi "Kahdella sen sivulla on Eti-opian ylätasanko ja kolmannel-la Punainen meri" Useita miljoonia vuosia sitten tulivuoret muuttivat maisemaa Ja synnyttivät seitsemän perät-täistä järveä joiden rannoilla vai luiset ihmiset elivät "Riistaa oli runsaasti" sanoi Johanson "Sen voi päätellä eläinten kivettymistä Täällä oli myös petoeläimiä sapelinani-masl- ei jonia ja hyeenoja" Viime vuonna löydetyn homl-niidi- n sääriluissa oli merkkejä siitä että petoeläimet olivat kal-vaneet niitä Luista voi myös päätellä että niiden omistaja on ollut pystyasennossa noin 13 metriä pitkä "Uskomme että esi-ihmis- et nousivat nopeasti kahdelle jalal-le" sanoi Johnson Kehitys kä-velystä käsiä apuna käyttäen sii-hen että käsissä pidettiin työ-kaluja ja aseita tapahtui hänen mielestään nopeasti Pikkumies joka ci pystynyt juoksemaan niin nopeasti kuin neli (aikaiset kehitti pian tarvekaluja sekä jonkinlaisen ryhmäorganisaati-o- n — jäi ehkä henkiin tullak-seen sitten aikanaan meidän tuntemaksemme ihmiseksi Viisitoistahenkinen kaivaus-retkikun- ta tekee työtä joka päi-- ARKTINEN KIELTOLAKI 250 vuotta sitten olivat Ruotsi-Suo-men viranomaiset huo-manneet tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin juoppouspahcen kitkemiseksi Lapista Lokakuun 3 päivänä 1723 annetulla kunin-kaallisella kirjeellä kiellettiin porvareita ja kaikkia muitakin ankaran edesvastuun uhalla myymästä markkina-aikan- a ke-nellekään lapinmaalaiscllc vii-naa Kieltoa perusteltiin sillä että kristinuskon opettaminen Lapis-sa suurimmissa määrin kärsi markkinoilla harjoitetusta jul keasta viinan kaupittelusta ja juopottelusta Tästä kehittyi tl- - lanne myöhemmin sellaiseksi että Lappi joutui crillisascmaan valtakunnan muitten maakun-tien rinnalla alkoholijuomien myynnin ja jakelun suhteen ja siellä todellisuudessa oli voi-massa kieltolaki jo vuodesta 1838 lähtien Kaikki eivät tätä hyväksyneet ja itse Snellmankin katsoi vuonna 1846 luonnollisek-si ja asianmukaiseksi että köy-hän tuli saada viinaryyppynsä samoin kuin sivistyneen lasilli-nen viiniä Kirkonportallld otettiin yjppy Lapin kieltolain voimallinen esitaistelija oli Lars Leevi Laes-tadius Hän tunsi juoppoja ja viinanmyyjiä kohtaan "hengel 4 ? I ijiiH iH ilJ -- f ''-- " t&M Klii- - fe'ilV ¥ "jaaaaaaaaaaaV"'K 9aV Skr'- - r bbbbbbbl bbbbbbbbbbm KaHaaal iJaj aaaaaaaiV ' aaaaaaaaaaaaaaaaaas I liBBBnf jBBbY: ' BBBB? nBBBBBBH ' t" sHtmHt aBk 'immo vjiBBbHbT m jaaBBaBbBBbBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBbliBtk B~ aBBbBbbBbBbBmi& 1?fiHfBHbs _ 0§m H f aJP I BBBBBBBBBBBBMatllBBBBH ttlH tBaaV a %m% SjBK m" "lflttfRJBJlHC A4BBBBBK'~r 'v%B11m jlBM-TMBÄiBB-l' 4dggjBBBBBBBgHBBBr Wm b(r'flwZ fcBBTSBBt- " fikflfll - lMtiBtkr rrimBf JBbiBhBHlilbllilililililVlllbllbllbllHB 'aIIBBBIBBBHbSBBBBBBBaBVBii ?L %iw -- %ftäiiiitiiT I jfe- -s 1 iMr £BBBB3r UBBBBBBllLr taHBHBBHr mBHHHHHHHHHHHHHBHHHHF 'BBBPVBBBLBBBBBBBBBBBBBlVKf- - BBBjaaEnBBB)ali!HriwfMBflHBBHB BBBBBBBBBBukXjB9BBfiwBBBBBBj BJHIKvRHBlBBBr 1 i JljSt BfQBHBJBBnBjRVjBBpBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBj BBBBBBBBBBBBBBBBBlBlBBB3pJdBHDMMiaBBBBBr Bj£m&ft rWBBJBEu xl 'iB!iiL£a9?v%qiBHHBBlBaBB9BBBBBBBBBBBBBBBBBl bbbbbbbbbbbbbbbbjpbbbbbbbbbjbbbmhhK Bm% iriMiSBKllKnOKSSStStUUUttttttttiu BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVlaHF BBBBBBBBBHHRlMlKb ?S2lHBBMEBBfl9flfik£v9JB'"BBBlBBBBBBBBH Pikajuoksun lähtövaihe on aina askarruttanut urheilu-miehi- ä lyhyillä matkoilla kun ci saisi hukata sekunnin murto-osaakaa- n Maineikas suomalainen keihäsmles Matti Järvinen (oik) — mm olympiakullan voittaja Los Angele-sissa 1932 — on ollut mukana suunnittelemassa uuden-laista lähtötellncttä missä siirtymävaihe startista nor vä-Hei-dän on löydettävä leukoi-hin kuuluva kallo ja he toivovat että löytyisi myös tuon csi-ihi- ni sen käyttämiä tarvekaluja He luetteloivat myös kaiken aikaa eläinkivet tyrniä joiden avulla kitalaen ikä voitiin määrätä ra-dioaktiivista vulkaanista hiiltä analy soiden Retkikunta elää teltoissa ja peseytyy Hadarin ruskeassa ve-dessä kaksimetrisiä krokotiile-ja väistellen Ruokana on vuo-hen liha vuohen maito vuohta kaikissa mahdoUisjssa muodois-sa Mitä tulee -- heidän löytöönsä niin voimme ainakin sanoa että hänellä oli kaunis hymy Mutta osasiko hän ajatella? eteen ja otti kulauksen tasku-matistaan koko seurakunnan silmien edessä ja juuri sillä het-kellä kun pappi tuli ulos kirko-sta' Tiiman hän teki osoittaak-seen cttcl hän välitä kuninkaal-lisesta kiellosta eikä äsken kuu-lemastaan saarnasta" Näin se-losti Laestadius tilannetta Lapis-sa Kaarcsuvannossa jota sen-tään pidettiin vähimmin turmel-tuneena seutuna Lars Leevi Laestadius pyrki vaikuttamaan seurakuntaansa o-ma- lla esimerkillään Hän päätti itsekin luopua alkoholijuomien käytöstä ja kertoi ensimmäisenä luopuneensa finkkclistä siten tislatun paloviinan punssin ja totin käytöstä sekä lopulta vii-ninkin käytöstä Hän lupasi myös luopua oluenkin käytöstä "jos tämä häiritsee raittiuden vastustajien omiatuntoja" "Lappalaisten viinanhimo" ensimmäinen Lappiin kohdis-tunut kielto tuli voimaan loka-kuun 3 päivänä 1723 Silloin kos ki kielto markkina-aikoj- a Kun tästä ci ollut apua uudistettiin kielto v 1740 määräsakon uhal-la koskemaan viinanvicntiä Lap-piin sekä sen myymistä että lah-jaksi antamista siellä markki-noitten aikana ja niiden väliai-kana Määräystä tehostettiin ku-ninkaallisella käskykirjeellä v 1743 Kun juoppous Lapissa sen tuksesta silla Turun Tuomioka-pituli oli vuonna 1833 antamas-saan Lapinmaan seurakuntien oloja koskevassa kertomuksesi saan yhtynyt Lars Leevi Laesta-diuksen kantaan että "lappalais-ten viinanhimo on suurempi kuin minkään muun kansan" Niinpä sitten Oulun läänin ku-vernööri ehdotti kirjelmässään 1361836 että annettaisiin ehdo-ton kielto viinan valmistusta ja myyntiä vaataan Lapissa sekä määräys tavaran tuonnin anka-rasta rajoittamisesta Turisteilla kolme kannua Huhtikuun 25 päivänä 1838 an-nettiin sitten julistus Suomen Lapissa paloviinan polttamisen ja myymisen kieltämiseksi "siel-lä kaiken vallan ottavan juop-pouden tähden" Eräitä poikke-uksia jäi voimaan Kuusamon ja Muonion pitäjien kohdalla ja ne perustuivat vanhempiin sopi-muksiin Kuitenkin sallittiin La-pin perheellisille asukkaille "it-se eli oman huoncväkensa kaut-- avulliseksi talon- - olisi yhdistettävä vuosittain perheelle valla tulisi hoitr-joss- a oli kuin täyskasvuista miehistä henkeä viisi perheelle jossa oli" viisi mutta vähemmän kuin kymmenen ja kymmentä täys-kasvuista miestä käsittävälle tai suuremmalle perheelle viisi-toista Lapin matkusta-vaiset saivat omaksi tarpeekseen kuljettaa matkalla kolme kannua paloviinaa Kun kävi ilmi että tätäkin määräys-tä kierrettiin annettiin elokuus-sa 1842 uusi julistus missä an-neltu valmistuskielto ulotettiin koskemaan myös "muunkaltai-si- a juomia" koska oli käynyt ilmi että varsinkin rom-mia tuotiin salaa Lappiin Mainittakoon että kun väki-- juomien valmistamista myyntiä ja kuljetusta koskevat set annettiin 9 päivänä kesäkuu-ta 1892 ja olivat voimassa aina siihen saakka koko valtakuntaa kieltolaki v 1919 tuli säädettiin niissä edelleen että paloviinan ei ole sallittu Lapis- - listä Laestadius ahdiste- - kun vain lisääntyi uudistettiin ja että sinne saa paloviinaa saarnoissaan ankarasti viinan- - kiellot Herncsannan konsistorin tuoda vain apteekkeihin läakln-myyji- ä-ja Ja hän luki kehoituksesta kuninkaallisella tarkoituksiin Nämä vielä saarnan päätteeksi väki- - käskykirjeellä marraskuun 29 määräykset myös kaik-juomi- a koskevan asetuksen päivänä 1839 kia muita väkijuomia joissa oli Mislään ci ollut apua kertoo h-- kieltojen välillä oli jH 22 tilavuusprosenttia alkoho-s- e Laestadius sillä kiu-- valtiollisessa asemassamme ta- - j äui kärsi siis niin pian kuin oli tul-- pahtunut muutos ja oli joisin maakunta omalaatuisesta tu ulos kirkosta 'Vieläpä seura- - joutunut Venäjän vallan alle kieltolaista jo 250 vuotta sitten kunnan lukkarikin joka oli Itse Lappalaisemme eivät kuitenkaan ja lähes 200 vuotta ennen kuin krouvari koko seuralain- - näissä valtiollisissa murroskau- - kieltolaki koko maassa tuli lai-nassa usein kirkonoven sissakaan päässeet vitnanrajot- - maan maaliin Juoksuasentoon on huomattavasti lyhyempi Ta män tolppatellnecn ansiosta pystyttäneen poistamaan pika-juoksijaa haittaava ns pystyy nnouscmlnen lähtöaskeleiden takana Lähtötellncttä tutkitaan Otaniemen hallissa koko kevään ajan Lehtikuva TULEVAISUUDEN LAIVAT KULKEVAT ILMAN KAPTEENIA? Rakennemuutoksia vaaditaan — Parempi koulutus henkilökuntaa Flensburg (DaD) Onko kap-teeni vastaisuudessa vain kuva-ruudussa näkyvä Flens-burgi- n merenkulkulaitoksen tut-kijat arvelevat että automati-soinnin ja elektroniikan aika-kaudella kapteenia cl enää lai-vassa tarvittaisi Merenkulun koko muuttuu: ei tar-vita määrääjää ja Johto-järjestel- mä olisi saatava toisen-laiseksi merimiesten koulutus paremmaksi' ja ehdot laivalla toisiksi' Kaksi ja puoli vuotta kestänyt tutkimustyö antaa täi- - laisen tuloksen "Flensburgin tutkimuksena" tunnettu työ on laajin ja" kallein merenkulun analyysi Saksan liittotasavallas-sa Asiantuntijain mukaan olisi siirryttävä pienempiin henkilc"-vahvuuksj- in joissa oli-sivat pVreimnin koulutettuja Kapteenin korvaisi tutkiel-man eräänlainen lai-vanjohtaja joka olisi vastuussa laivan kulusta ja käytöstä Tätä ammattia varten on opiskeltava lisäksi liikkeenjohtoa sosiolo-giaa ja liiketaloutta toimisivat kansiupscerit joilla olisi lisäkoulutuksena eri aloja Laivankäyttömcstarit teknikot mekanikot ja käsityöläiset muo-dostavat mcrimicskaartin Täl-lainen miehistö pystyisi kuljet-tamaan 15 000 tonnin rahtilai-vaa 17 henkilöllä Nykyisin va-lun määrä on 23 Flensburgin tutkielma käsit-tää muuta ja psykologit antoivat laajan osuu tensa mittaamalla ja tutkimalla merimiesten ja sielun toimintoja Psykologit havaitsi-vat että alalla tapahtuva suuri henkilökunnan vaihtuminen joh-tuu paljolti siitä että mcrill hakeutuneet eivät ole tienneet yksinäisen elämän stressiä vaa-raksi juuri itselleen Parempi ta tuoda itselleen maaf-- v Kansi'J3()k6nepuoIen koulutu ta paloviinaa Jokaisen lai-tarpee- ksi" olla kykenevä vähemmän viisi' lemaan useita ammatteja kannua kannnua mukanaan väkeviä asetuk jotka kunnes koskeva voimaan valmistusta vihaa" sa li ostajia nällisiin koskivat Näitten juotiin Suomen poh-sallak- in Suomi suurin asettui säästää hahmo? rakenne alaisia yksilöt mukaan Alaisina paljon Lääkärit ruuman Suomen JUMALANPALVELUKSET sunnuntaisin klo 12J0 lp Pastori Jonna K Tuomisto 1621 Horbour Dritc CoqullUm BC t i 1 k ♦ — — koulutus ja csivalmennus wat tarpeen yksityisten ihmisten vuoksi mutta myös jotta meri-miehen ammatti jälleen kohoai-si oikeaan arvoonsa Vraivhirneätolelväähteenä r Dortmund (DaD) — Maailman-laajuisen proteiinivajauksen kattamiseen voitaisiin käyttää vihrcälcvää Länsi-Saksasta- - Kah-den vuosikymmenen ajan on tut-kittu ja kehitelty levien hyväk-sikäyttöä Säde-- ja ympäristön-suojcluseura- n kvätutkimkjs%ja leväteknologia-osast- o on --lähettänyt kchittämiään menetelmiä kokeiltaviksi Thaimaahan Pe-ruun ja Intiaan _ Mikroskooppisen pienet vih-reälcv- ät f (Sccncdcsmus obliauus) joiden kuiva osuus on'250— 60 prosenttia raakaproieiinia osoittautuivat Dortmundia tut-kimuksissa kaikkein edullisim-maksi valkuaisaineen laineeksi ihmisravinnolle Ravintoarvoksi todettiin sama kuin soijapavul-la mutta mikrolevä on sitä pal-jon satoisampi Soijapau1 an-tavat hehtaaria kohdcnOS— i tonnia raakaprotciinia vuodes-sa Sccncdcsmus antaa kamal-ta alueelta vuodessa väbintäui 25 tonnia raakaprotciinia Jolla kasvin "tropiikkikestä-vyys- " todettaisiin saksalaiset laativat 1970 Thaimaalian ja 1973 Intiaan ja Peruun ensim-mäiset koealtaansa Täällä osoit-tautui että vesikasvi jopa ku-koistaa paremmin lämpimissä ja aurinkoisissa maissa "antaen vielä --suuremman sadon kula Euroopassa Käytlötestit antavat 'aiheen toivoa että väestö melko hel-posti voi ryhtyä käyttämään lo vjrav intoa Aikuiset thaimaa-laisnais- et kammoksuivat hieman aluksi kirkkaan vihreää väriä joka johtui heidän ruokaansa sekoitetusta 21 grammasta levä-jauhet- ta päivässä Muutaman päivän kuluttua ihmiset tottui vat Dortmundin biologit ovat jo nyt näyttäneet toteen että lev aravin toa voidaan tuottaa' ta-loudellisin kustannuksin syötä-väksi Suomenkielinen radiolähetys lauantaisin klo 1715 (515) Kari — 550 Srk sisar Aino L Soini 20 N Kootenay Vancouver 6' BC 299-197- 6 C0NC0RDIA LUT SEURAKUNTA 3495 East Hastings Street Vancouver BC 936-87- 26 |
Tags
Comments
Post a Comment for 0145