Vapaa Sana, April 20, 1943

              b--
ud3l
StVUt
N0 4 — 1943 TI13T HUHTIKUUN 80 P — TUE3DAY APR1L 20 Inkerin
Orjantappurainen Tie
Kirjoittanut JUUSO MUSTOSEN
Seuraavassa julkaisemme Inkerissä syntyneen Juuso Mustosen lyhy-en
Varauksen Inkerin suomalaisen väestön historiasta Ja kärslmyk-sit- ä
Tämä kuvaus on sitäkin ajankohtaisempi kun sota Juuri parhail-laan
riehun täydellä voimallaan Juuri noilla inkeriläisten rakasta-milla
alueilla kahden maailmanvallan välillä Jotka kummatkin ovat
olleet yhtä armottomia alaisikseen joutuneille pienille kansoille Sa-malla
tämä lyhyt kuvaus pyrkii olemaan tietolähteenä suomalaisille
heimokansastaan jonka taistelulta ja kärsimyksiä tain hyvin harvat
suomalaiset tuntevat
Pitkällisten sotien jälkeen helmi
kuun 2? p:nä 1617 lähellä Laatokan
kaupunkia sijainneessa Stolbovanky- -
Iässä solmittiin Ruotsin Ja Venäjän
välillä "ikuinen" rauha jonka mukaan
Käkisalmen ääni ja Inkerinmaa luo-vutettiin
Ruotsille Tällä rajalla on
ollut käänteentekevä merkitys Inke-rinmaan
historiassa Stolbovan rauha
oli laatuaan ensimmäinen tapaus hei-momme
synkässä historiassa jolloin
erään hajallaan olevat Väinölän lap-set
pääsivät yhtymään toisiinsa Jos-kin
tämä "ikuinen" rauha 1700-luvull- a
tuli Jälleen rikotuksi ja Inkeri riiste-tyksi
Venäjän kaksipäisen kotkan
raadeltavaksi sillä rajalla oli arvaa-mattoman
suuri merkitys Inkerin-maan
suomalaisuudelle Stolbovan
rauhan raja Joka satakunta vuotta
piti Inkeriä Suomen yhteydessä tuli
lopullisesti ratkaisemaan Inkerinmaan
kansallisen alueen Saihan Inkeri sil-loin
Snomesta luterilaisen kirkon Ja
suuren Joukon uutta suomalaista
väestöä Joka oli tottunut länsimaisiin
oloihin Ja tapoihin Sllmälllessämme
Inkerinmaan karttaa huomaamme et-tä
mainitun rajan tällä puolella olevat
kylät ovat säilyneet suomalaisina
mutta sen toisella puolella oleva väes-tö
on sulautunut venäläiseen asutuk-seen
Vain kylien suomenkieliset ni-met
ovat Jälellä entisestä suomalai-sesta
asutuksesta
waa-£Ti- r
Tämä "Ruotsin raja" Jonka valkoi-set
rajapyykit ovat vieläkin Jälellä
kulkee I-aäto-kasta
pitkin Uvajokea
ja sieltä noin 60—SO kilometrin etäi-syydellä
Suomenlahdesta länteen
Narvajokeen saakka Tätä rajaa voim-me
pitää nykyisen Inkerin kansallise-na
rajana
Inkerin luonto
Luontonsa puolesta kuuluu Inkerin-maa
Luoteis-Venäjä- n Järvialueeseen
Nevajoki on Inkerin valtasuoni jonka
toisella puolella on Pohjois-Inker- i Ja
toisella Itä- - Keski- - Ja Länsl-Inke- rl
Maan pinta-al- a on noin 15000 neliö-kilometriä
Inkerinmaan pituus Lava-joest- a
Narvajokeen saakka on 190 ja
leveys Suomenrajasta Ktrjasalon koh-dalta
etelään suomalaisen asutuksen
rajalle saakka noin 130 kilometriä
Suomenlahden rannikkoa on Inke-tili- ä
210 kilometriä Ja Laatokan ran-taa
110 kilometriä Kannaksella maa--
1 rajan pituus on 110 Ja eteläinen maa--1
raja LavaJoesta Narvajokeen saakka
! käsittää noin 240 kilometriä Tällaiset
ovat tämän suomalaisen maanäären
iaJa viivat
Inkerinmaa on yleensä alavaa Ja
taatsta maata Palkotellen tavataan
kuitenkin kauniita mäkiä blekkakum-puj- a
Ja kukkulajonoja pohjols-lnkeri- n
harjanteet kulkevat Suomesta kahta
pääsuuntaa: Korosaaresta Vuoleen ja
Kaarojen Säästäminen On
Meidän Toimialamme
MEILLÄ ON HOITOKESKUS
KAIKELLE
Mikä Koskee
KAAROJENNE SÄÄSTÄMISTÄ!
TALOUDELLISUUS
1 Kumi palvelus ("Kumin" säästö)
2 Moottorin Asetus ("Polttoaine' säästö)
3 Kaasutin Ja Polttoainepumppu ("Polttoaine" säästö)
MEKAANISTA KULUTUSTA VASTAAN
4 Voitelu (koneen Ja rungon säästö)
5 Yleinen mekaaninen huolto (koneen Ja rungon säästö)
Ohjaus Ja pyörien linjaus (kumit kestävät kauemman)
7 Patteri huolto (tehokkaampi käynti)
g Radlaattorln huolto (tehokkaampi käynti)
9 Dody Ja Fenderl korjaus (ulkonäön parannus)
10 Maalaus Viimeistely Sisältä puhdistus Ja pesu rm- -
TURVALLISUUS
11 Jarrujen huolto (säilyttää lalninki)
12 Pä Ivalot ja Sähköhuolto
JOS HALUATTE
GMC maksuehdot järjestetään Wartime
Prices and Trade säädösten mukaisesti
DAVISONS
GARAGE
LIMITED
SUDBURY — ONTARIO
Toksovan kautta Muurinaan seki
Korkeamaalta Lempäälän kautta Par-kalaa- n
Harjanteitten välillä on usei-ta
jokia ja järviä joten luonto Poh-Jols-Inkeris- sä
on melko vaihtelevaa
ja kaunista Suurimmat mäet otat
Lempäälässä Toksovassa ja Keitos-sa
Niiden korkeus vaihtelee 40 ja
70 metrin välillä Huomatutmmat
Toksovan mäistä ovat Untusenmäkl
ja Ossellnmäkl Matkailijat ovat ni-mittäneet
Toksovan kauniita maise-mia
"Inkerinmaan Sveitsiksi"
Noin 30 kilometriä Suomenlahdesta
alkaa Keskl-Inkeri- n ylänkö joka ulot-tuu
Tsarskoje-Selost- a Jaamaan saak-ka
Korkeimmat paikat ovat Tuutarls-s- a
jossa kuuluisa Äijänmäkl on K?
metriä korkea Huomattava on myös
kin Pulkkalanmäkl jossa sijaitsee
Venäjän kuuluisa tähtitieteellinen
observatorio Keski Inkerin ylänkö
muodostaa vedenjakajan josta virtaa
useita jokia Suomenlahteen Ja Sisä-Venäjäl- le
Suomenlahden rannikko on
enimmäkseen matalikkoa Huomatta-via
harjanteita on Kuusojan Kaaros- -
tan Ja Solkkolan seuduilla Nevan
rannikot Ja Itä Inkerin seudut muo-dostavat
kattilamaisen syvänteen
jossa on metsiä soita ja rämelkköjä
Maa- - ja vuorlperä on jääkautista
merenpohjaa Rannikkoseudut ovat
matalaa tulvakerrostumaa hiekkaa Ja
savea jossa on paljon graniittisia
mukulaklviä Eniten irrallisia kiviä
on pohJois- - ja keskiosassa maata
Länsi-Inkeriss- ä ne vähenevät Ja Ees-tin
Inkerissä niitä ei ole ollenkaan
Siellä on suuri puute kivistä n?ttä
esimerkiksi rakenteilla olleen Katu-vieren
kirkon kivijalan paaslklvet oli
tuotava Narvasta saakka Suurimmat
graniittllohkareet ovat pohjolslnke-riss- ä
Inkerinmaan halki kulkee kalk-klkivivjöhy- ke
Joka alkaa Syvärijoel-t- a
ja jatkuu Narvaan saakka Tämä
vyohvke sisältää useita paasiklviker-rostumi- a
Jotka värinsä ja laatunsa
puolesta suuresti eroavat toisistaan
Kullakin kerrostumalla on oma ni-mensä
Kuuluisimmat paasiklvilouhl-mo- t
ovat Itä-Inkeris- sä Putilla (Putl-lovo- )
nimisen kylän luona neljän
kilometrin päässä Laatokasta Paa-det
sijaitsevat 3—4 metrin syvyydes
sä ja kulkevat säännöllisinä sarkoina
Idästä länteen Louhlmotyot suorite-taan
kesäisin Jolloin paasista valmis-tetaan
katukä)täväkivlä porrasklvlä
talojen kivijalka-aineit- a ym Talvisin
vedetään paadet Laatokan kanavan
varsille ja rautatieasemille Pietariin
lähetettäviksi Ennen vallankumous-ta
Markkovan seurakunnan suomalai-sillakin
oli omia klvilouhlmolta jois-sa
oöskenteli huomattava osa paik-kakunnan
väestöä Keski Inkerissä
paaslkivet ovat hauraampia ja sisäl-tävät
vain pari kolme kerrostumaa
mutta Narvan tienoilla ne muuttuvat
Jälleen lujemmiksi Monet Inkerin
kitkoista on rakennettu' mainitusta
paasikivestä
Vaikka Inkeri el olekaan "tuhan
sien Järvien maa" on siellä vettäkin
riittämiin Suomenlahti huuhtelee In-kerin
rannikkoa yli 200 kilometrin pi-tuisella
alueella ja I-aato-kan
rantaa
kuuluu Inkeriin yli 100 kilometriä
Jokia on paljon Joskin ne ovat enim-mäkseen
pieniä Ja laivaliikenteelle
sopimattomia Tärkein kulkuväylä on
Nevajoki Joka ammoisista ajoista as-ti
on ollut huomattavana laivaretttl-n- ä
Muutamat Joet kuten Tuslnajoki
Inkerejokl Ja Laukaanjoki ovat kulku-kelpoisia
alajuoksussaan
Ilmanala on Inkerissä suunnilleen
samanlaista kuin Etelä-Suomess- a Ke-sät
ovat hiukan lämpimämpiä ja tal-vet
lauhkeampia kuin Suomessa Kesä
tulee tavallisesti huhtikuun lopulta ja
talvi asettuu marras-- Joulukuussa
Kasvullisuus on rikkaampaa kuin
Suomessa 'Maa on verrattain viljavaa
Ja hedelmällistä Kaskiviljelystä tun-netaan
vähän Metsiä on vähemmin
kuin Suomessa Parhaimmat metsät
orat itä-osass- a maata Jossa ennen
vallankumousta oli vielä koskematto-mia
korpimaita Havupuiden ohella
kasvaa runsaasti lehtipuita joista koi-vut
pihlajat tuomet haapapuut le-pät
pajut kirsikka-- ja omenapuut
ovat tavallisimpia Ovatpa vaahtera
Jalava tammi- - ja pähkinäpuukin saa-neet
jalansijan useissa palkoissa
maata
Tutkijat ovat olleet erimieltä siitä
mistä Inkerinmaa on saanut nlmnsä
VJime aikoina on alettu yhä enem-män
asettumaan sille otaksumalle et-tä
tämä maa on saanut nimensä e-rää- stä
Nevajokeen laskevasta Inkere-nimisest- ä
Joesta Tätä vakuuttaa
myöskin historia tiliä alkuaan tar-koitettiin
Inkerimaalla Tain Inkere-jo- n
seutuja kuten paavien bullat
1100 Ja 1200 luvuilta osotUrat: Vat- -
landla (Vatjanmaa) Ingria (Inkerin-maa)
Carella (Karjalanmaa)
Hltterlllitta valheita
Inkerinmaalla on aina osunut suo-mensukuista
kansaa Sitä todistavat
monet muinaislöydöt Ja meri Jonka
nimenä vieläkin on Suomenlahti His-toriallinen
kulkureitti Laatokan Ja
Suomenlahden välillä kantaa myöskin
suomalaista nimeä Nevajoki Noin
SOO-luvu- n tienoilla kantasuomalainen
asutus ulottui Pelpusjärvestä Novgo--
daadJsaa PdcUlcUiiä
Jlaukemfxia Vappua
TOIVOTTAA
KAIKILLE LIIKETUTTAVILLEEN
JA
VAPAA SANAN LUKIJOILLE!
SUDBURY
CH&&
lodln Ja Äänlsjärven kautta Vienan-mereen
saakka Alkojen kuluessa
Suomen heimoa on paljon hajaantu-nut
ja sulautunut slaavialaiseen väes-töön
Vatjalaiset ovat olleet Inkerinmaan
kantaväestönä Heidän asuma alansa
ulottui Narvajoesta Novgorodiin
saakka Vatjalaisten Itsenäisyyttä lie-nee
kestänyt noin 1000 luvulle saakka
He taistelivat urhoollisesti hyökkää-viä
vihollisiaan vastaan mutta lopul-ta
Joutuivat Norgorodln rikkaan kaup-pavaltio- n
alaisuuteen Valloitettua
maataan novgorod Haiset rupesivat
nimittämään "Vatjalaiseksi viidennek-si"
eli viidenneksi osaksi koko laa-Jas- ta
Novgorodin alueesta Vatjalai
silla oli oma edustuksensa Novgoro-din
valtiopäivillä "vetshessä" Vuonna
1333 novgorodilalset luovuttivat suu-rimman
osan Inkerinmaata läänltik-seks- i
liettualaiselle ruhtinaalle Narl- -
montllle Joka auttoi heitä taisteluissa
Moskovaa vastaan Narlmontln valta
Inkerissä lienee loppunut vasta sen
Jälkeen kun Moskovan ruhtinas Ii-vana
UI vuonna 14T8 kukisti Novgo-rodin
vallan Ja liitti sen alusmaat
Moskovan ruhtinaskuntaan — Ainai-set
sodat nälkä Ja taudit ovat suu-resti
hävittäneet Vatjan kansaa He
itsekin sanovat että heidän maansa
"on kovasti sodittu maa" Kaikeksi
onnettomuudeksi Novgorod Ja Mosko
va toivat vatjalaisten maahan kreik-kalaiskatolisen
uskon Joka oli omi-aan
suuresti edistämään venäläisyyt
tä heidän keskuudessaan Vatjankle--
Ien ja kalevalaisen hengen ylläpitäjä-nä
oli vain rikas kansanrunous mut-ta
kun sekin Joitain vuosikymmeniä
(Jatkoa 6:11a sivulla)
"Parempia ihmisiä"
(Jatkoa toiselta sivulta)
jenmuoto palnrakenne Ja vartalon
erikoisuudet ovat perittyjä ominai-suuksia
Perintönä kulkevat myös
kansan tyypilliset sielunpiirtcet
mutta kansalllsuusylpeya Ja rotuvi
ha ovat sitävastoin hankittuja omi
naisuuksia Ne Juurtuvat Ihmisiin
ympäristöstä kuten tarttuva tauM
Huippuunsa nostettu kansallisuus-ylpey- s
oi sotien voimakksin kiiho-tin
Esimerkkeinä olkoon natsililnen
uskottelu "arjalaisesta isäntäroduv
ta" Ja Japanilaisia valloitussotiin
kiihottava usko oikeudesta allstar
Aasia Japanilaisen ylhejruuden a- -
laiseksi
Vasta sitten kun kansat oppivat
antamaan arvoa toisilleen sekä hä
vittävät keskuudestaan tuhoisan
käsityksen kunkin omasta "parem-muudesta"
voidaan luoda pohja kan
sojen väliselle pysyväiselle ntihalle
Sillä samalla tavalla kuin kullakin
yksityisellä ihmisellä on oleva omv
paikkansa järkevissä yhteiskunnas-sa
on kullakin kansalla oleva oma
nalkkansa la tehtävänsä ihmiskun
nassa eikä tätä paikka Ja tehtävää
JA VIELÄ
Vaikka kohta Henk' Jussi on Jo
aikaisemmin toivottanutkin hauskaa
kevättä Vapaa Sanan lukijoille nltn
el malta olla sitä uudistamatti tässä
kcvätnumerossa Sanotaanhan sitä
että "el lisä pahaa tee muutakuln
selkään saannlssa" eikä se tässä n- -
siassa harhaan vlekään silla emme-hän
hauskuutta voi toivotUa ystä-villem- me
yli ayräitten
Muistui tässä mieleeni nuo lapse
na vietetyt keväät — Suomessa Ke-väät
Jotka tuli lasien iloksi - Jol-loin
sai paljain Jaloin Juosta lipsu
tella alas mäen rinnettä Järven ran- -
taan Jonka pinta oli häikäisevän
kirkas Ja pääskyset leijailivat yllä
ikäänkuin peilata ksccn Itseään tuos-sa
luonnon peilissä Juuka peitti lu
mi Ja Jaa niin lyhvt aika sitten
Hantakivcllä istuessa lauloimme lap
sellisella äänellämme noille pikku
kesävieraillemme:
Te pienet linnut te pitkasllvet
te Jälleen saavutte pohjolaan
On Niili kaunis Ja maa on lämmin
miks' ette viihtyne kuitenkaan?
Te pienet linnut te kevään tuojat
te vanhat tutut on pitkä tie
Ja vaarat väijyvät matkallanne
mi outo voima taas tänne vie?
Huolimatta heidän matkansa pi
tuudesta Ja väsymyksestä leijailivat
pääskyset yllämme Ja Iloiten vlsr-teliv- ät
Ikään kuin vtlmn lau
luumme:
Kun koivu kukkii Ja tuomi tuoksuu
kun taivas siintää ja Ilma soi
kun käki kukkuu J laine laulaa
el kukaan poissa täält' olla voi
Kun kevätkielojen kellot kutsuu
ja tuuli keväiset viestit tuo
niin riemuin riennämme syliin
Suomen
ml kodin onnen Ja turvan uo
voida määrätä sen mittakaavan mu
kaan että toinen olisi toistaan pa-rem- pi
vaan kansojenvälisissä rat-kaisuissa
on löjdettävä yhtelsedun sa
nelema kultainen keskitie
Tulemme siis sellalsetn loppupää-telmään
ettl "parempl"-nlmltyst- ä
voidaan käyttää yhtä vlhän kansois
ta kuin yksityisistä ihmisistä muu
toin kuin lainausmerkkien sisällä
huolimatta siitä vaikka se kulkut-taakl- n
pertonatlista mlnJU Pilli tie-demiehet
meille vakuuttavat että
sellauvn meidän tahdostamme rl-- P
pumatoti vähäpätöinen seikka ♦ kJln
aivojen alapäässä oleva piinl rau-hanen
ratkaisee onko ihmisen palk-ka
oleva hullujen huoneen isäpuo
lella vaiko ulkopuolella
ONTARIO
Parry Soundin piirin
kevättervehdys
Niin oli keväät silloin ja niin c-v- at
ne nyt Nuoruusvuosinani oli
"rauha maassa Ja hyvä tahto Ihmi
sillä" Ja kevättunnelman toivat nu- -
sini-pitkäsli- vet omalla rauhallisella
tavallaan Mutta nyt Jo useampana
keväänä on noita samoja llmoj
halkaissut ylhoJlieton 'pitkä-sllvet- "
—ei kertomassa rauhaisan kevään
tulosta vaan hätyyttämässä Ja hä-vittämässä
noita Ihania tanhulta
Huolimatta Ihmiskunnan riidoista
luontoäiti tekee tehtävänsä vaihtaa
vuodenajat entiseen vanhaan Järjes- -
tykselllsecn tapaan — keholttai
maamirhiä kyntämään Ja k)lvämään
siementä maahan - maahan Josta
on Ihmiskunnan hankittava Joka päi-väisen
leipänsä Josko käymme veris
tä sotaa taikka rauha vallitsee
maan
Ei tunnu kevät keväältä ilman
kevätlaulua — enempi kuin pääsiäi
nenkään Ilman mämmiä — siis 'liit
täkäämme kädet käslhin ja sormet
sormen lomlhln" ja kajauttakaam-me
Ilomielin Umoille kalkin miehin
että:
Pursi kaunis kitkuttaa
somasti sen soutajaa!
Maamies peltoon pehmeään
kylvää kyntää siementään
Lapset kukkakimpuillaan
koristavat hiuksiaan
riemulaulu verraton
kalkuvl: nyt kevät on!
Siis lausun arkailematta Parry
Sound piirin suomalaisilta yhteiset
kevät- - pääsiäis- - Ja vappuonnlttelut
laajalle Vapaa Sanan lukljapllrille
— Uenk Jussi
Paperitehtaalaitten
lakko päättynyt
Quebecista Ilmoitetaan että paperi-tehtaalais- et
kolmella SU John Laken
massa- - ja paperitehtaalla ovat palan-neet
töihin kymmenen päiviä kestä-neen
lakon Jälkeen Ukon sovitti
maakuntahallituksen välltysmles Ti-lanne
kehittyi sellaiseksi että Que-becl- n
maakuntahallituksen pääminis-teri
Codbout uhkasi esittää erikois-lain
Jolla Price Drothers & Compa-ny
pdkoltetaan luopumaan tehtaiden
Johdosta ellei sovintoa saada aikaan
Nyt aikaansaatu sopimus edellyttää
että ketään el vainota lakon takia ja
että yhtiö Jomuleren Kenogamln Ja
tJiverbondln tahtailla tekee kollektii-visen
sopimuksen National Syndlcate-nimise- n
katolilaisen unlon kanssa
eikä uudista sopimustaan AFLtään
kuuluvan unlon kanssa
i