Vapaa Sana, May 21, 1938

              la
-- 'iim'minm' w -- Wi itiirtiilkimlnA
--J- yK " -- ''! --J - riCTy?- -
41--1- 9M LAUANTAINA TOUKOK 31 P — SATURDAV MAY 2t SIVU 7
SUOMEEN
Uusii!
Moderneilla
Seuraavat New
p Kesi-kuu- n
9 p Heinäkuun 6
p p
SIURI JUHANNUSHUVIMATK SUORAAN ntLoinui
DATCRYLLA" New Yorkista Kesäk 9 1938
Vr A tuemal esfust Johdolla
A -- staan 'A päivää New Yorkitta Helsinkiin
Tilatkaa palkkanne NYT!
Tai —
1: Jtenne vierailulle Amelkaan Erikoinen Job- -
s -- ria'Va Kööpenhaminasta relnäk I n Halvat Linnat Pyytäkää selostusta
AINOASTAAN 2 LUOKKAA
?pe runsaampaa tilaa kaikkialla laivalla
- a'assaklrIälmJeuisoikmsemväat vesi Joka 'hsymttuiiknavuuuudleetnaikaklu----
:s- - Ja ilmanvalhtolaltteet slsäuima-alla- s a eym- -
r-lnuma-inen
ruhtaus rohjclsmalnen ruoka" la ral- - r? t mIunus!lJ:oauEkaaksiotoaryviilmtayeivyadJlyolatltläavkTäsesihtäkkäoämtiaitnskapamastloaaianla—Ja Hsuouolomkmaaa-!-
7 asta on matkustamia vaihtoehto mennä Jo o
(_ snalla ilman eri
a suomalaiselta
tatnme A Vuotiselta tai
GDYNIA AMERICA LINE
I Ceen St E 740 VVindsor St 654 Main
kerto Ont ivrontreai uue vvinnipea Man
Taloushuomioita
Itekolitj Ikkunaln
ainetta
klilloltus- -
ti sekaisin uitujaunoja iamp
ja glyseriiniä sama määrä
Muodosta tästä tahna Jo- -
Inoin puolikovaa Ja hankaa Si
inoihin Annan kuivua sen pe- -
tn ja hankaa e sitten poii
rätillä Tavallisissa oloissa
kiilto ikkunoissa pidemmän
kiilloitusainetta voidaan
I hitujauholsta metylialkohoo- -
amppubljystä käyttäen 4 o- -
kohoolia ynteen osaan lamppu- -
lisäten sekoitukseen niin
lliitujauhoja että sekoitin on
tnran paksuista Pane sekol- -
hasuieen pulloon jo ravista
ennen käyttämistä Pane
ksairetta päälle ja
Lie sitten ikkunoista kuival
ramenttlvarjostimlen puh
distaminen
It kaurajauhot puhdistavat
ergamenttlvarjostlmet Ja oni
varmemmista aineista siinä
tesa Hankaa niitä ke- -
varjostimiin pumpulikaneas- -
Ravista sitten varjostimia
ja huomaat että lika
poii Jos varjostimet ovat
hoin likaantuneet niin puh- -
yllämainitulla tavalla kah- -
ruun
let laikat huonekaluissa
hieman ruokaöljyä suolan
kalsin Ja pane sitä valkois
en päälle Jotka ovat johtu- -
umast vedestä tai
Pyyhi sitten aine pois Ja kiil- - Mlisella tavalla Toinen ta- -
Matkustakaa No-peilla
Moot
t-riVv-oilla
purjehdukset Yer-kitt- a
— Toukokuun 29 —
ja 22 — Ja
15 — Elokuun 10
lauukiin
Vuorisen
—
Kolman- - matkust
Ja
Suomeen maksuja
rnlkalltalamleh!ltä
St
flanellin
on
ruoka-as- l
Jal- -
40 Cariepy Blk
Edmonton
Muistelmia
meille kyläin niin aina vaan olisi
muistajia Jos
on läikkä tus toisia niin
II
Ja pitää sitten silitysrautaa j lehden
lähellä el se- - j ajatuksistanne että
koltusta Toista tai nel- - päästäisiin yhteisymmärryksien ia
kertaa Ja sitten huonekalun ' saataUlin nyt vanha
pintaan öljyä tai kiilloitusainetta- -
Kamferttlspriitä myöskin käytetään
valkoisten läikkäin poistamiseen
huonekalusta
Huonekaluissa olevat naarmut
Kastele naarmun kohta kuumalla
vedellä Käännä sitten ruskea pape-ripalanen
viisin- - tai kuusinkertai-seksi
kostuta se Ja naarmun
päälle Paina paperia sitten kuumal-la
silitysraudalla siksi kunnes kos-teu- s
paperista on haihtunut Jcs
naarmu ei vielä ole hävinnyt niin
uudista toimit as Kiillolta sitten Jos
valkoinen merkki ilmestyy huoneka-luun
tätä tehdessä niin poista se e- -
delläkerrotulla tavalla — senjälkeen
kun naarmu tai lovi on hävinnyt
Pienet naarmut huonekaluissa
Hankaa pieniä naarmuja tai kyn- -
nenjälkik Brasilianpähkinän
sella tai pane niihin varovaisesti
jodia
Mustetahrat pöydilli
Jos mustetahrain on annettu kui-vua
kiiloitettuun pöytään niin voi-daan
ne poistaa sekoituksella jossa
on etikkaa ja metyllalkohoolia Han-kaa
sitä hyvin sisään ja puhdista sit-ten
tavallisella tavalla
Huonekalujen klllloltlaminen
pancv ollut
niitä
ennen Jota natt etikassa ama tJÖ!1 Ja
än kaa on tasai3eU saatu hilltvmään niin että se laskee
kca nin silloin sen lopullinen muodostaminen on niin vaivatonta
rvitri ollenkaan Tuota uikaa Otto oli vartcarrastakin
l : Jet latkeutuivct tasalseti pohjaan Multakerros oli
J3-- a!:sl Hienoinen kntkiinvi linhnl l-autt-an Itann tfJnc6tl
1 0C3 aika katsoa voisiko Ja kuinka nopeasti
edusta
tTirtry Yöksi muuttuu Rannassa olevalle
nae kohu kiitää ruukin kohdan on Otto
3 eJeltäpäin Piiolivdn tunnellli hlinrjl Tuitkon mokille
KU'J hitain DaVarl tnoan v-ll-r1ii
vfirhmUn tllf 1 1 I H 1
'Ule? ovea Se ei ole likotsa nllenknan Vktl akkunnluuku on a- -
I £n heIkko valaistus pääsee huonetta valalemaan Vuoteessa ma- -
r-iuitK-anen
vanhus Otto näkee sen aivan selvästi ote- - 'a vedessä kastellun villahuivin äkkiä kieltää vmpari vanhukser
selän nyt yhdessä
tvhiää ei
"a- - itä vol mukaan Pitää ottaa UKko ja pakoit r ft!°stamaan minne on piiloitUnut omaisuutensa ja mistä er
M'nsa ja sitten kun ukko on antanut laskea
luja josta ei etsiä
Alta
aja- -
r te taakka nti intu uin irb tuli mien!ie en- -
ITuUka Ukko oli venheessä Paattiin kuitenkin pian venheeseen
nn ranUan myös suljj ei ollut Ottoi
l--a-nuna
El kukaan ni minifi nallia 'luossa cc mliiu lasai- - 'a kitkulrtn wiiix_ 1 1 JnAn -- - emiu JVUUMQ rl 'tlZ VHItiait
):ttaa ukon au-jtittM- n
-- u nn niiutkin n vthäiia tukenutiaa u niyokafin huoma näd rivn taneuitta vanrin kasia
tl kvllä mlnnakliVn mi a tl I kuulu
' ja njt sitä saattaa alkaa aMOita - - vjioim jainyt hfrkitsematta Se oli sellainen tl
"nivuiimaan niin nan nyoiyisi 'ia nw
L-- 1 i -- n_ -- 1 „ mltiin VSt- -
—"o nuriiunicn Ulio uiinm nuo = -- --
1 r1- - w __ _ 1 rr tuuti ttasvuisia iu-ij:- ii i v-9- n-
- Peljästyi Hän oli antautunut sellaiseen Peliin ettei
J!P aaan ukl- - pääsisi pois noin vian silloin el Ottr
4 paana Paha on marnaUkln ei kerran muut suu
C--
" ui htl - _ 1 rk
"
— 101151 rorsoerpn vsnan-canju- s u'n ii j == uäI kun Tuiskun ukko on kadonnut Kirottua Tuonlai-- "
! rj-ny-t ohtyä Ja alvar toisrn hyväksi jatkuu)
tikki iltten on puerrtttu poii ecOsz fc5s cc&ss tfcwC973 tfs RoS) 0Cau33 fcousi SÄssdSS ss&uz
Kelit korkk matotta ]
Kun korkkimattoihin alkaa limes-ty- ä reikiä niin päre relJlisiln koh- tiin kuumaa parafiiniä ja tasolta e
veitsellä Tämä rettl-listt- n kohtien enemmän kulumasta1
Kovat taasic tekee tuloaan Ja tä- -' mä herättää ihmisessä eloon muistel-- 1 mla Varsinkin meillä Suomi-äidi- n' helmasta kauemmin poissaoloilla oa
maisto Suomen keväästä Ja kesistä
aina mielessämme Siellä on Pohjo- lan valoisat yöt ja Juhannuyön au-rinko
joka houkuttelee tuhatsla
luonnonhelmaan Siellä lelvorn la-i-l- u
heUkyy Ja siellä kotien kunnailla
kiltakäkönen kukkuu Se rinnois-tamme
roudan sutattca
Vaikkapa kohtalo meille täällä
vieraalla maalit oa toisille myöntei-nen
Ja toisille vastainen niin kevät
on kaikille unhoittumaton Ja
Johtuukin Jolla voisi muistoja
uudistaa Ketä kohtalo on hellem-min
kohdellit on saätänt vä-hän
vanhuudenvaraa mutta meitä
en monta Joitten rinnasta nou-see
huokaus: el mulla kotia ole el
mua siellä kukaan kalpaa Jo me
tällaiset yhdessä tujmlsimme Ja o-am- me yhteen rakentaisimme niin
meillä olisi vielä ilo yhdessä viettää
ellmämme ehtoota Ja nimemme pai-nuisi
kiveen ja mikä vaih-televampaa:
ne jotka käy-mään
kotimaassaan cavnt tulla
muistojen tämä
pa peittää lelpomasoodalla löytää Innostuneita
kuumaa muistakaa tämln palstoilla
mutta saa kärventää Ilmoittaa niin
sitä kolme
jä pane la-ila-a
että: mä
pane
sisuk
liman
luotu
rikastua
venheelle
rantoja
millonkaan
estä
tästä
olen ja tartun matkasauvaan vielä
kerran vanhan synnyinmaani rtih-däksei- n'
— Karoliina
Sukupuolinen
samanarvoisuus
Murtamat ihmiset luulevat että
samanarvoiuus miesten ja naisten '
välillä saavutetaan v&paudellista Ja J
sivistyksellistä tietä 70 vuoden ajan'
naisten oikeukden liike keskittyi '
poliittisten Ja sivistyksellisten oi-keuksien
saamiseen naisille Cana-dass- a
on saavutettu nämä molem-mat
Canadalaisilla naisilla or va-paus
paitsi Quebecin maakunnassa
Ja tuskin on olemassa yhtään opin-tohaar- aa
joihin tytöt eivät clisl Un-keutun- eet
Tavallisesti ei muisteta että nais-ten
oikejsllikkeen perustivat ja sitä
Johtivat naiset Jotka kuuluivat kes-kiluokkiin
ja korkeampiin taloudel-lisiin
luokkiin He vastustivat nais-ten
toimettomuutta Ja heidän riip-puvaisuuttaan
miesväestä Heidän
yrityksensl ovet voittaneet poliitti-sen
Ja sivistyksellisen samanarvoi-suuden
naisille ja siinä asiassa he
ovat olleet ihmiskunnalle hyödyksi
Mutta naisten olkejsilike on ollut
silmiinpistävän sokea sille tosiasial
että kaksi kolmattacaa naisista nniiuu ''uo™auumn aina samaruirvolsla miesten
kiilloitusainetta niin hankaa i'fkansa muuUmlssa auhtelsa Köy tä kangaspalasella onMt Ja palkkaaanauttlviin kuu
kostutettu lievässä Ja JotaiVat Qni jakan„et vai
vartliaa
ta- -
Vah'
nilppii UUo
Tarkoin
Kau- -
Mukaana
ottaa
tiedä
Wirrlln
keudet mies väkensä kanssa
datsysteeml on vetänyt yhtl hyvin
nrisla kuin miehiä kotiteollisuudes-ta
Johon molemmat ovat olltet kiin-nitettyjä
aikaisemmin Sekä miehet
että naiset kärsivät lmanlaltcvti
samasta syteemlstä
Joka tarjoaa heille pieniä palkkoja
ja vaikeita Lapsityö-loiste- n
Joukossa o'l ennen kuten ny-kyäänkin
niin kuin tyttöjä
molemmat kohtelun uhreja
Entisten uutisasukkalden vaimot
tässä maassa jakoivat vaarat ja
vaikeudet ia omistivat vastuunalai- -
Met sltife taakse Ukko ei voi äannantäikaän huudet miestensä kanssa
n-one-esu
aarretta mutta hän eUil Mitään sellaista Nykyisin sekä am- -
Itse
tietonsa niin
kukaan
tuntnittn
Kukaan nähnyt
IKUItä
Ditää
UO UKon
huutaiiikin tiedustelemaan
Jos ukko
mua
rt-t-J- t
fA jnuiia
voi- -
Jos niin
kun
hieman
ajatus
hln
niin
vieläkin
tulevat
le
Teh
taloudellisesta
työtilanteita
poikia
hJonon
Kiireesti
ammattlJnloissa
helposti
matti- - ja muissa yhdittyksjssä sekä
miehet että nalet taittelevat rinta
rinnan saavuttaakseen yhteiskunnal-lisia
uudistuksia jolta molemmat
haluavat
Tätä alaa koskevassa äskettäin
ilmestyneesä kirjassaan huomait-u- a
profestori Emest Croves että
naisten edlstymltä UloJdelllsella
yhteiskunnallisella ja poliittitella a-la- lla
on ehkäisty ei miesten salalii-ton
takia heitä vastcan (niinkuin
naiset välttävät) vaan teollisuus- - Ja
yhteiskunnallisen systeemin voimien
takia Erimerkkinä tästä ovat vana-kohda- t
naisten tsemassi faciiti-maide- n
Ja Neuvosto-Venäjä- n yhtei
kjnnallisen systeemin välillä
— Kaiskien ovien tulisi au-t- a ulos-päin
pikemminkin kuin sisäänpäin
lurvalllsuuden takia jos tarvitaan
nopeaa poistumista talosta ja rasta-lankaverkko-ovi- en
tulisi aina aueta
t a ou siten va:keauTI osata ssan
KUUTAMO-RUNOOLU-A
(ZC-vxict- la siltcn ISIS)
"Kulklesani keran luutaraalla
ranta! an
Kalkk' oli tyyntä koko ilmanala
valtahan "
OotUto Vuulld tuota laulua?
— Min sitä ennen rlamhlii tallaa )u llfkti kuliethtn
Ja haaveeltiJIn rakkauiesta ja muusta sellaasesta
Nyt on aijat muuttunu nt ei enää runoolla ku itämistä
nyt en ifclmislillä Jo tolseumocsft kotkotukset
Fl sentaliä kaikilla —
Mulla yhreksl eslmetkikst on tuo luanto st!ann
hellä jotta mä aina Ihanien kalkkia kaunista
— nllnku nyt tätäkl kuutamua
Ja s lihon niullen muistuu miälehen vanaka
maa a la j suuren ja nuaruuren aijat Jne
Ja täalä mettä n ryiämmes sittetiki Uloo kaikeniaasla
vanalan maan asloota mlälehen
laitti kuutamua
tuloo ttali kalkkia multakl asloota miaiefte
K ira'mä )htenä ehtoon alakäsin mulstelatoi
kuinka kamalalla faarttllla tlälä ne vankat inlihet
plaasl teherä työtä — S'oll eri reilu! —
Krannln-liskak- l jlaasl isän kans käyrä knalnws
kolnitkyynnärääsen halakosylen
nllnku einehen ansioksi vain sinne Sarviston-mlkbe- u
Joo! — syli miästä kohori vain !
Ja sltte puall-pältääse- n erellä Krannh llla m il ja
hakkas villa toisnki halakosjlen
mutta Isä Silläaikaa teroottl flankku-saha- n hyvähän
lelkkoo-hanipahasehe- n jolla sltte puall pälvääseltä
päästyänsä menivät Ja vetelivät kuu- - selttemän
Moittia" llankku'a — — Kyllä sitä jlaasl toiset
krannin miäliet Imelm-ll- ä Ja sitä saaki —
Klkä se llska ollu mtkää friskl miäskään
soli piänenpualoouen niiähen-krävel- o vain
Mutta s 'oli miästä maast'astl
niin se plaasl toisentuvan isäntäkl aina samia
Mutta kvllä mun passaa samia ny Jotta:
"Viti' elää Isään henki " ku katt-lo- o näitä kalkkia
hommia Ja rjskytykslä täälä "Alakoomjn-lliiljalla- " —
Imehiellä sltäkl saa
K'l luulisi torekslkaa JosVI Itte nä'ls
jotta tuallaasesta häjystä mettästä in la s teköö kolmet
ja nelijät kiMirttit rä kohori rMetlpuita
mutta teköö ne !
Ja sitä mä vldlä rarahlte oon imehrelly ku selkiaset
miäliet Jok'el menny-vuonna- —
ku se "tyämaalakko" oli — saarni puoltakaa koort- -
tia päivää kolmrl mutta annas ny!- - —
Ny Vu ei urakkatyötä oiklastatisa saisi enää telierä!{
kää — mitta kyllä ne poljat vain huhtoo!
Mutta tlttääliän sen ku ne pitää Ittlänsä sellaasena
tavallista parempana ns "Mettä-aatelina- '' — Ja
luuloovat pokasahan puskljoota oo inlhnää muotia
ku Alakoonian-llnllall- a' se kunnian nyyutö
se sltte panoo huhtoniahan hulluPlallla
MuttVI sitä mun mlllestänl txenkäätl sillälailla
huhtua pltääs kattua vähä mtiutnon asiaansa perällä
Panna käyntliln ne komlat päätökset Joita 011 t-h- ty
täs erellls-- v uoslen aikana
metiämlästeti olosulitehlen rykäämlseksl
Kattokaas se asla on sillä lailla jotta
Jos sitä ylöiipaltlsestl iltää repiä Ja laastaa häjyllä
palakalla häjystä mettästä niin nahka siiloon mlä- -
kestä tuloo ja klpläksl alnakl ku "Ula trompil
kylymäs syys-vere- s häjyylä ketlnehlllä — ellllä "vär- -
kiillä" — nllnku täs maas sanothan —
Ny ku kalkki "värkit" maksaa niin Jumalattoman
palijo' —
Jotta paree s'olis panna päätökset käynthin
— Xc Jokka on päätetty menny talavena slälä
Vhren suuren unlon kokoukses"
fiIls "oorait" —
M t:a nävttää siltä ku kalkki asiat Ja harras-tukset
oiis menny mynkähSn paitti ne "kuatam-kotKotukse- t"
Jcijta aluus Ja uukuttellmma
Mutta ne on alva tolsenrnrrasla ku ennen
Ne on niitä tämänmaalaasla kuutamo-runooluj- a
"M' onshlne" rllnkun tols'klelInen sanoo
Ja joka on samaa kuin suomalainen "Männyn-väärä- "
elikkä -- 1'atahassu" elikkä "l'ontlka" —
Sitä samaa "noonla" se on Jota nuo "rnHtä aatelit"
ny vetää naamanansa mihinkä nahka vetää
Jotfel silt'oo pallo apua vaikka Kanaatta äänstetäS
lu-kTt- aa kuhaksi
Ku kuutamofunoolu on ny muuttunu klaltolaln rik-komiseksi
Ja niin respäln — — —
Joo sm'moosta se on ny se kuutamo-ninool-u
Jotta kuljethan n-lJänko- ntan olan pohjia pitkin Ja
rOLklthän nllnku ja välistä taas p-htaroora-han
kuralaksos Ja kurnutetaban nllnku sammakka
Se on olkeen kamalaa!
: 1£7T-Z- S3 ZCTTmz ZCTmi trCmVg Z7TS--m
Amirikan iuomalaistt muhia-va- t
itänmaataan
Vllm sunnuntaina New Yorkista
lähteneellä Cdynla Amerikan llnjin
"Pilsuds-- r laivalla matkusti kaik-kiaan
neljänäkymmentä suomalaista
astiaan maahsn Niiden joukossa oli
tmnetta New Voikin F A A CluMn
Jtsen Ja kärelymestarl lo rarlson
Joka vei mennessään New Yorkin
saomalalsten seurojen Helsingin Sta-Ioni- !-
lahjoittaman rru's'okl Haa
ilospäin siltä syystä että hyöntelv an s:ioln yllämalnlfun f~'u In la i
keväällä
useampien u:ai?l n d- -
ttftsJtiet1 alas
vaipuessa unen
useeti
Imehrellä
lviii
valu
niin
Niin
miut
sika
ui
Enkä mä ttärä ralkfl rmta l%ml ny täkin niall-ma- u alkhan valvaaki T
Ja saraam'ra(H)sta se kuuluu olovan vanhaskl maas —
'Mullen klrljoottaa yks' rmanrflUksanen kuinka
t-K- lä oli käyny yryrelle Klintta-kylä- n Isännällen
Jokoll lähteny akkoonensa Ja eväspussllnensa Vaa-s- s
kaymhän Ja oli ollu sltte Vaasan asemalla
tukki humalas:
"AJettlkta ny ku syrH mäsiänsä asti raitis Ja sllro
Mtäs Ja rää!U-räätteek- sl vlälä vlinaprännlon hävlt-t- W llhtftti Vaasahan Junalla eikä maista nokkuakaa
"rota-kassii- a- eikä muuta "ökäV Ja Vaasan tatsuu- -
iwlla rörräfl Juofuksls ku kllmamettoo!
Hnitoo Juurlkupallanm siinä platformulla Ja kiljuu Jtta: TlsVnkl Jukilauta hohllint! Ilaanon poika
Joka lyö vaikka tämän murAk{aii injskooksl polii-sin
poähä!" —
Ja akka pitelöo tiullaantuuutta aiJUnsl takin hän-nästä
kiinni Ja hw
"Juha Juha! ook alva hullu vai muutoon rllvook
sIsT Älä rumaanen hulnio sillä kopalla munat meniki
tajskooksl!"
Mutta Juha vnln kamrpas Ja rreAkaull Ja sanoo Jotta:
"Täs onki sellaanen tlkkuunen poika Jotta
1'anppaiil maja se on matala Jo cllnl
Ja maailma on niin suuri
Ja melrän emäntä kehuu olevansa
Sen perintö-taloo- n juuri!"
KyjkShtl sltte tasapiikkää Ja (oukahuitl taas pystj-h)- n
Ja klljaasl kurkun täyn-It-ä Jotta: "Hiili!"
Mut(a siiloon vaiuukl Isäntää hatrukslsta se suml
Eseninpolllsl J€)(n kuniilaninetkkl rlnnas Jii vala-knone- n
ruusu Ja miiki Huoliin imittiella:
"Mlk slne rähise? - Tuli putka ny kun slnc ole
non Joopunu!"
Mitta Isäntä rmioo Jotta:
M'oon Ittekkl vllnapiäniikn hajottaja enkoo koskaa
Itte Juanu viinan: MiltVn mä ny tUrä mikä rumaa
neu mua riivaa ku rokkaa niin laulattaa hulkkaauttaa
Ja poukotuttaa — niin kauhlastl!
irnidnnältäkl pääsi ioru ja se vakuutti
"JitVI Juha oo ryjpämy nokkuakaa ki m'oon Istunu
sen korvalla Ja Imehrelly ku sitä rupea Jo Munakan
Ja Selnäjojen välillä n kiinahan Jn laulo J„ Terva- - Jojella"
"Äläkkä yhtää slluä valehrelko!" _ fall(K Yll-kons-ta- nP _ -- VflKööliäii tuon ny kun lialsookl ku
t ra n k k Myn ny rl!'
Mutta sltte ku jkilllslt rupes olkien sy)näämäliän
niin Juhan lakki liki nUa llkomärkä
Ja kuu se lakki sltte pauthln olkeen mykkyrälkn Ja
mlähls vaanneihin siitit siitä tuli pesufatlhln mele-kee- n puollhilstoopla piilirastn sllkkua H)iitlkkaa'
Sitä ny Imehreltlhlii Jotta mistä s Julian karvalakki
sitä oli Itteunsa Imeny? - nllnku pcsuslänl
Mutta sltte Jälllstätmln ollkl saatu Hätää Jotta
siinä samas junaa oli hillu Vaasal:an yks Töysälää-ne- n vllnatiokarl JokVII tällänny l-lll- nsä sinne lau-taaselle- n Isännän pään kohoralle Ja el ut ollu
huonosti priiiitattu notta sUltä oli nokkunu "alnaa"
l-än- iiän päfihft Ja arvaa sen Jotta pölinähän siltä
tuloo ku koko pää llkuaa alva märläksl pontikasta
Trokail oli kyllä havaannu nokkiimlsen
mutta el oplnu mennä tappia korjiämalia
Tämä erellä ketToottu torlstaa sitä
jotta "moonln" kans släläkl fräkätäliän slälä koto-maa-s
— Ja sellaastapa se kuuluu olovan JokMklses
massa AmerKsas Ja Kanaatas In Joka palkas
'Jfoon rutidee:annj tuata es!aa monet kerrat Jotla
mistä se Johtaa ku IhlmfsN-- n kjutamfi-runool-u on
muuttunu "kuutamotr-nautlttemltelsl- ? —
Ivu ny pitää saara "ku invalua" hrtl slslller!
ennsfi tyryttlhln kun saathln sitä vain Ihaalla
Kyllä tlini iwhe tai aa slttokkl olla perää Jotta
mallma tuloo aina valu pahemmaksi Ja raakemmaksl
Ja jolta se "vattan alvelis" tappaa Iklmlsistä Ihan-teet
— nllnku ny tämänkl kutitamf-runoolu- n —
Joka ny on Jo muuttunu Intohimoksi Ja "vattan pai-vtlkseks- i"
M'oon aina sanonukkl Jotta Ihlmlskunta raaklstui
Jos se harrastukset muuttua fx-lkik- sl alneelllsuuren
palvelemisiksi — Ja ny on niin käyny Jotta alnakl
tämä kuutamorunoolu on mtuttunu "aineeksi" Ja
sHlaaseksI myrkylliteksl aineeksi
Josta on runoolu kaukana
Oottako havaannu sitä?
larien arrolsn Iklntokokoelman rallemaan tai Jäämään meneviä suo-Jok- a tullaan sijoittamaan Stallonln I malalsla Seuraava pääryhmä mat-urheilumuseo- on r"1" ikiihSamseaullraojaMrniaCoairolnsoinn j kvuasntaaa keuwtenYoturkninsetatilake"sBäkautourny-- lal- -
avajaisista kesäkuun 12 p:nä
ytr John Forssell myö':ln matk is-t- l
tällä laivalla kirjoittaa Hallfaxls-t- a etti kalkki ovat oikein tyytyväisiä
laivaan Ja matkaansa ykslnpä lalran
nuorin matkasuja Trixl (koira) Joka kuuli olevan kaikkien suomalaisten
mutta erikoisesti Mr Caritoita lea-nlk- ki
Tämä on kevään ena:mälntt s- - o-r-m- pi
juma kom„: '
u-- j li vie
Juha A P—$
-- Ä
9 P
SUOIUAN HELSINKIIN Mr A
Vuorisen Johdolla Tälle matkalle on vllä palkkoja saatat Issa mitta ke-holteta- an
jokaista mukaan aikoma
tekemään palkkatllauksensa HETI lä-himmältä
palkalllsaslamlcheltä tai
suoraan linjan konttoreista
TILATKAA
Vapaa Sana!
ii t
Ml ' !
K
vi
Mii 8t
n
b &
mi