Vapaa Sana, March 06, 1943

              1'llMli' ' AffiSä &- -
iIiIi "ir "ii'u?I''IiIV"ii S'f""r-- iI1ll"k - A_7_: If' lf i# lji77U r— CTTvoÄWv VvvJr iih' ivmm v 7 ' 0 lJ w " ' ilm! rK MF f''
ä "in: v m
!
I '
f
♦
I
l
'
_M~m f K —-- ft
Vt fr-'--
£ äjsf'-a-- iäxW
- -- - — ~ — — — —— TVIJ J J ---- — J-J'J~J~BI~-
I~ ""l J
AVOVETEEN
Kirjoittanut Urho Karhumäki
Suomalaisen maalaisnuorukaisen kaunis elämäntarina
laskuineen ja nousuineen ja urheiluvoittoineen
wMywxwwywww
VIIDES LUKU
Kello oli Jälleen tututa palkassaan
liivin rintataskussa ja naksutteli rat-toisasti
Kahdeksan se vasta oli el
hänellä vielä mitään kiliettä olisi
ollut mutta aamuisin oli hauska kat-sella
työpalkkoihin kiiruhtavien ih-misten
liikuntaa Töihin töihin! kopi-sivat
jo omatkin kengät Iloisesti katu-kivii- n
Töihinpä töihin nakuttelivat
kymmenit kenkäparit vastauksiaan
edessä ja takana Samaa virttä kurisi-va- t
kyyhkyset ullakkojen ylhäisillä
luukuilla Aurinko räpytteli heille kai-kille
iloista hyvää huomentaan kimal-televilla
peltikatoilla Tuhannet työn-ttklj- it
riensivät kaupungin keskuk-seen
päin Siinä heilui sahaa Ja kir-vestä
eväs- - ja klrjasalkkua Jos minkä
kokoista Mutta paljon oli sellaisiakin
menijöitä joilla et ollut mitään kä-dessään
lakaisivat talon luudalla
niinkuin se poika joka nyt ensi ker-taa
kaputtell työpaikkaansa
Määräajan joutuessa luu odotteli
tultvan työpaikkansa varastohuoneen
ovilla Mestari Peltola tuli vastaan ja
johdatteli sisälle lian sai itse valita
vaalean sinisen työpuvun monien jou-kosta
mutta pienintäkin pukua koe-tellessa
hänestä tuitui kuin lian olisi
voinut pujottaa molemmat jalkansa
samaan lahkeeseen Usäkcsvun va-raa
tosin näytti olevan toistenkin
poikien housuissa Tipuklmlen väl-jyys
talsi olla talon tunjusmeikkt
Joka tapauksessa hänet oli nyt vas-taanotettu
suuiessa tulossa ja kirjoi-hin
meikitty kahden viikon koetus-ajall- a
Tyri alkoi Se el ollutkaan lattioi-den
lakaisemitta kuten kauppaneu-vos
oli viisastellut Mestari määräsi
hänet pakkaamon hoitajan apulaisek-si
Tämä oli nuori il vakka mies joka
rl liikoja kursaillut Marttila oli hä-nen
nimensä
— Hei nappula lähde kannoilleni!
Puolijuoksua edellä rlentäessään
Marttila hyräili vallatonta tanssilau-lua
otti askelensa samaan tahtiin Ja
näpsäyttell sormillaan hyllyn laitoi-hin
Tuollaisen pojun kanssa työsken-nellessä
tl tulisi Ikävä
Marttila opasteli tulokasta kotvan
alkaa Sitten alkoivat he ) luissa sul-loa
vihkoja Ja pilructuspapereita suu-reen
pakkauslaatikkoon Marttila sil-mäili
kädessään olevaa pitkää pak-kausllst- aa
Ja hyräili hiljalleen: Leila
Leila Leila Kuusikymmen-tä
tusinaa plirustuskynlä niillä töh
ritään monta kaunista paperia vai
mitä arvelet
Vastausta odottamatta hän riensi
edelleen: I-e-ila
Iella J-el-la
kuule Niemelä mikä sinun olkea ni-mesi'
on? — Yrjö! — Yrjö kuninkaan
pojan tilini Pvhä Yrjänä Ja lohi-käärme
paratiisin portin pylväässä
Minä Itse olen vain Jussi Ja nyt nou-da
tuolta slvukellartsta laatikolta
kolme suurta ja kaksi pienempää!
Viivana sukella kuin suutarin Iesti
räätällnmuorin tilkkuvakkaan mars!
Yrjö sukelsi Tukln kahta mlnuut- -
Ja
kansilaudat
lln Jussi pakkasi lauloi ja vihelsi
Näppärästi työ häneltä kävi Vlhko-nlppuj-a
hän heitteli mo-ron
metrin päästä Yrjö tai joku
tottumaton olisi temppua
ylittänyt nltn kulmat mykkyrässä ia
siteet poikki Ja Jussi kahmaiil
hyllyltä arviokaupalli viisikymmentä
virsikirjaa niin niitä oli viisikym-mentä
et päälle tahi
vaille Ihmeellinen poika!
Jussi huomasi Yrjön kummastuksen
Ja kiiruhti selittämään
— Katso kaikkeen tottuu harjoi-tuksen
avulla Sormenpäissä ja
ihmisellä paras tuntoaisti on
se on oikein herkkä niin häa
osaa vaikka mitä
Hän vihelsi vallatonta kappaletta
renkl-Kall- e heinäkuormin päällä
loikoessaan lauloi ruokottomilla sa-noilla
— Kuule Niemelän poika! Tunnet--
ko sinä Jo naista oletko löytänyt
mitään hänestä?
I Yrjö [unastul osaamatta sanoa sii-hen
mitään
— Jassoo vai mammanpoika
vielä oletkin Kunhan opiskelet kaksi
vuotta tässä kellarissa niin tiedät
paljon muuta! Kuule tästä pakkauk-sesta
puuttuu krossi mustepulloja
Niitä on tuolla pala noin ensimmäi-nen
käytävä oikeaan toinen vasem-paan
kolmannen hvllyn neljännellä
laudalla alhaalta päin lukien
— KtossI!
Pyhä Yrjänä ja seitsenhaarainen
lohikäärme! Tusina kertaa tusina
painu ja palaa vähän hemmetin äk-kiä!
Yrjö juoksi Hänen valtimonsa ta-koi
Ja henkeä salpasi oudosti
kaksi vuotta tässä kellarissa Mitä
Jussi ajatteli hänestä ja mitä hän
puheellaan tarkoitti? Hän ei muista-nut
enää mihin piti menuakaan mut-ta
mustepullot lian löysi ja niitä
syliinsä niin paljon että tiittl vielä
seuraaviin pakkauksiin Toiseen laa-tikkoon
oli hänen Juostava nouta-maan
monenmoista pientä tavaraa
sieltä ja täältä viidennen tai kuuden-nen
käytävän takaa oikealta tai va-semmalta
pyyhekumeja kynanteriä
velstokaluja kaikkea Jussin pit-kiin
tilauslistoihin oli merkittykään!
Suuret Ja pienet laatikot täyttyivät
yksi toinen Jälkeen Paperllastut levi-tettiin
suojaksi ja kansilaudat lyötiin
kiinni Naulojen upottamisessa oli
Yrjö nika poikaa Muutamalla nase-valla
Iskulla painuivat siloiset veto-naulat
tavoittamattomiin Ensimmäi-set
laatikot oli pakattu valmiiksi
naulattu ja osoitelapuilla varustettu
vaikka tuskin tuntia oli työskennelty
Reippaita poikia! Jussi sanoi näin
Yrjöstä se tuntui hyvältä
Pienen hengähdystauon jälkeen
Jussi riensi hakemaan varastokontto-ri-t- a
uusia tilauslistoja joita aamu-posti
oli tuonut Yrjö tutkisteli tällä
välin varastohuoneen suunnattomia
tnvaiapaljouksla Mitä parhain jär-jestys
kaikkialla Krl tav ai at niiden
laadut ja säilytyspaikat oli kaiketi
meikitty Jollakin määrätyllä tavalla
Vihkolaadut olivat hylly Ula numeroit-tai- n
Muisti- - ja pilrustuslehtioitä oli
varmaan kauan kokeiltu ennenkuin
ne oli saatu tuohon Järjestykseen
Jokaisen laadun huomasi heti ensi
silmäyksellä Jussi kiiruhti jo takaisin
paperivluhka kädessään viheltäen Ja
sormiaan napsautellen
IlplUun Loi In n in liri Yrlin i tn
I seltsensarvlnen lohikäärme! Arvaa-han
miten monta laatikkoa näillä
listoilla täytetään!
Pyhä Yrjänä sarvlkdärme Jos
Kalle tai joku poika kotona olisi
näin sanonut niin Yrjö olisi uuttu- -
uit silmittömästi Mutta Jussi sanot
Ilkeydetkin luontevasti käski heti sa-nomaan
Jussiksi vaikka oli Jo aika
mies ja arvuutteli tilauslistoja kuin I
eriaieueen lian asiui Jussin luo ja
otti paperinipun hänen kädestään
Ylimalkaisesti hän oli laskevinaan
tla oli kulunut kun määrätyt laatikot vihkoja kynätuslnoita teräkrosse- -
jo odottelivat pakkauspoydän ääressä Ja Mitä hän niistä ymmärsi vaikka j
avoimina molemmin puo-- oli ymmärtävinään sanoi Jonkin mää
laatikkoon
Jos
muu tuota
kun
kappalettakaan
huu-lissa
Jos
löytääkin
jota
sinä
otti
Mitä
muu
rän umpimähkään
— Kaksitoista laatikkoa!
— Sanoltpa kuin lautamiehen poi-ka'
— Niin olenkin
— Sinä Lautamiehen poika?
Jussi katseli pyörelu silmin Yrjö
vahvisti yhdellä Jämerällä sanalla:
— Herrastuomarin!
— Ja lähdit kaupunkiin kellariro-taksi?
Hän heitti ensimmäiset vlhkonlput
niin että laatikko tömähti
— No mikäpä Helsingissä on
eläessä Täällä on paljon naisia
Jälleen naisia Niinkuin mies el
voisi syödä eikä nukkua el pakka-laatikol- ta
täyttää Ilman naisia Yrjö
huohotti ja punoitti syli täynnä
Martti Lutherin katkismuksia Mutta
Jussi oli kaiken alkaa ajatellut vain
naisiaan ja laukaisi pudottamansa
vlhkonlpun jälkeen:
atm %tA
Xf'i'3 ""£
VjVjfs '': ''„ 11 ?%viXiji'fw?r ? WlMMMf '" Z"
?M&'? iW%VS'Ss ?'
{
Jl
CufiicurlUc JluJzestuita
PUNAINEN RISTI KOTONA
tfMi m: :iy:vjmK
's-y±- : r -K-r-
-s&HBHBv jtrssrsimmmu 'stasmtfryim --vfsämmwk- - 4 äRkM'XvAuHmsmHm
Sadat canadlalset antavtt vertaan haavoittuneita varten monissa
Punaisen Ristin verenlahjoittamispaikoista ympäri Canadaa joka
päivä Tätä tybta" el voitaisi tehdä ilman ammattitaitoisten sairaan-hoitajattarien
lääkärien Ja sivliliavustajien apua Kuvassa nähdään
vapaaehtoisten avustajien valmistavan tarpeistoa seuraavan päivän
toimituksia varten Jokainen jolla on Innostusta tällaiseen työhön
pitäisi rekisteerata Joko suoraan Punaiselle Ristille taikka Women't
Vcluntary Service-keskuksii- n
— Pelkään että kuitenkin teit huo-non
kaupan Maalla naiset ovat tuo-reempia
Kyllä ksl ne olivat tuotetta sade-iltoin- a
lypsytarholsta palatessaan
vanhan Liisakin hameen helmat vettä
tippuen Mutta Jussi el tarkoittanut
tällaista tuoreutta Mitä hän tarkoit-ti?
Yrjö pudotti katkismukset pöy-dälle
Ja kiiruhti noutamaan varasto-huoneen
toiselta laidalta pyyheku-meja
He olivat jälleen juoksuttaneet pari
laatikkoa tavaraa täyteen Puuttuvis-ta
oli punakynällä meikitty koukkuja
tilauslistoihin Jussi raapaisi päd-tää- n
kulu unohtuneen asian muis-taen
— Miksi me täällä kahden haikaili-simme
vaikka apu on meille annettu
Hän hypähti puhelimeen ja soitti
VaUcUAtuimella
Kirj Andersen ("Kuun tarinoita)
Eilen — tarinoitsl kuu — silmäilin
liikehtivää Pariisia ja katseeni tun-keutuivat
Louvren suojamlin
Vanha köyhäati pukeutunut vai-mo
mummo —rahvaan naisia -- - seu-rasi
erästä palvelusmiestä avaraan
tyhjään valtaistuinsalim Hän tah-toi
nähdä tämän salin hänen täytjl
se nähdä
tuolla" hän
silloin
"Niin
niin
lattial-la
toisti
eivät
pian
pian minun
toiseen Yrjö käsitti että
hän samalla vaivalla olisi voinut kä-väistä
siellä Ja tuoda kynanteriä
mutta hän tahtoi
Onko se Kalle?
Jussi täällä terve! Onko sinulla
tyttöjä Inkeil Ritva
No Jaa lähetä
Heti Hei sun
vapaana läheaä
Hän puhelimeen
äänellä kuin Inkeri ja Uit-v- a
olisivat pari
jotka
piti pakattavan laatikon
lastuvilloihin
he
pyiahtlvät kohta alas
Yrjö el ehtinyt vielä arvata kumpi
oli Illtva kumpi Inkeri kun Jussi
toimesi:
H C
Kenen luulet sen vanhan vaimon
olleen?
Kerron sinulle jutun
Tämä vallan-kumouksen
Aikaan sen
voitonpäivän Jolloin
talo oli llnnotus
Ikkuna vallitus ja kansa teki
Tuileries-palatsiir- u Naiset
Tämä saavutus oli vaatinut oli mukana temmellykscs
monta pikku uhrausta paljon ho tunkeutuivat kuninkaanlinnan ]
telua hän oli päässyt kamareihin Ja saleihin — Köyhä
näin pitkälle Plcnl ryysyiaispoiKa taisteli urhool- -
Hän nanl laihat k-HH-t nt isestl vanhempien otunen Joukos- -
katseli juhlallisesti ympärilleen kuin ": USeiden stl j
olisi seisonut Tässä se n™ vaipui maanan ta-f™""™- "™ Pahtui" sanoi hän „„ „r oc alluI ja VeHS
Ja valtaistuin- -
sään poika vai- -
ta Jolta riippui kallis kultapäärmet Jtulmelle ja sametti 1
arolänen -- nen samettiverho Tässä- - voilleen veri vi
hän tantt„r i ♦„ kuninkaallisen
yli
"" kuv1 Vpe& al -- vittu! ja suuteli purPPurapeitett- ä- 'vat
liml-n- na himon ItUnn wui miui iWuuuo w
päissä liehui „„_ se ollut tämä vllr ja l
karehti hymy Ikaslteupnäesilneköyhä poika kesilmlmeäint suuknl-r-
►Mutta tässä se kuitenkin Upahnattulna taivasta kohden Jäsenet
tui!- - sanoi vaimo täällä ]kuolinkamppailusta vavahtelevina — näytti!"
— sanot mies — "eikä
Ikkunat oli säretty
ovet revitty saranoiltaan Ja
oli verta Te voitte kuitenkin sa-noa:
Minun pojanpoikanl en kuollut
Ranskan valtaistuimella'
"Kuollut!" — vaimo Enem-pää
he tainneet puhuakaan
he jättivät salin iltahämärä
laskeutui huoneesjen ja
(kuun) hohteenl valaisi Ranskan
valtaistuimen kalliin sametin kahta
kirkkaammaksi —
kerrokseen
tul-lessaan
näyttää
mahtiaan
vapaana? Ja
molemmat
kanssas!
Tyttöjä molem-mat
päästeli
sellaisella
olleet täytettyä ha-lakk- aa
toisesta kenoksesta
jouduttaa
Aikamoisia harakolta olivatkin
Ja käsikkäin
jo
tapahtui heinäkuun
loistavan
taantuessa Jo-kainen
Jokainen
ryn-näkön
ja
lapsetkin
klelas-l8- ä
ennenkuin
Plstlnten kuolettava
kirkossa a"umuissa
lähestyi nostettiin Hanskan
-- tn purppuran
-- At A V
käärittiin
irtasl
samettr 'lattialla pistimien
kasvoineen
"tällaiselta
kui-tenkaan
avorintalsena viheliäinen asu yllään
mutta hopealiljalsen korusametln
poimun puoleksi peittämänä
Pojan kehdon ääressä oli ennus-tettu:
"Hän kuolee Ranskan valtais-tuimella"'
— Aldln sydän oli uneksi
nut uudesta Napoleonista
Säteenl ovat suudelleet hänen
haudalleen laskettua kuihtumatto-mien
kukkien seppeltä Säteenl orat
yöllä suudelleet vanhan Isoäidin ot-saa
kun hän unessaan näki kuvan
jonka sinä voit tähän piirtää: "Köy-hä
poika Ranskan valtaistuimella!'
? rH f t
- f %
— Hei tytöt tässä on meidän talon
uusi ajokas herastuomarin poika her-ra
Yrjö Niemelä Sinä Yrjänä paina
visusti mieleesi nämä: Neiti Inkert
tämä jolla on anovat silmät Ja pu-- 1
' naiset huulet neiti IUtva jonka viivat
kaartuvat kuin laineen selkä j
Kenties hän olisi esitellyt tyttönsä
vielä perusteellisemmin elleivät nä-mä
itse olisi ehättäneet hätiin Koi- -'
mantena kiiruhti mestari Peltola '
vihkoplnon takaa Mitäpä Jussi heistä 1
ja hänestäkään johdatteli pakkaus
työt luontevasti käyntiin niinkuin
kujeilusta el milloinkaan olisi ollut
kysymystä Mestari Peltola hypertell
tilauslistoja mutta Jussi näytteli jo
parhainta pakkaustaltoaan heittäen
vihkonlppujaan mestarin pään ohitse
niin rohkeasti että tämän oli taka-askelel- ta
ottaen peräydyttävä laati-kon
lähettyviltä
— Joutuuko kahteen valmiiksi?
— Kaikkea mestari kyseleekin
Ritva juokse koulukumia viisi laatik-koa!
Sinä Inkeil Kuneberjia kaksi
ja puoli krossia! Ja sinä herastuo-mati- n
hemmoteltu peiijä tuo laatikko
umpeen anna painua Jo! Tämä on
hyvä poika hyppysistään
— Hyvä olet sinäkin suustasi
Mestail hävisi vinkoplnojen sekaan
Mutta pakkaus edistyi neljän hengen
yhteistoimin ilpeästi jussi pudotteli
sylikaupalla vihkojaan tytöt juoksut-tivat
etälsemmlltä hyllyiltä Ja toisista
keiroksista pieniä tavaioita Yrjö sul-loi
paperllastua Ja naulalll kiinni
kansilautoja
Ken an Inkeri toi sopimattomia
pilrustuslehtioitä Jussi otti Julman
Ilmeen Ja heilutteli kulmakarvojaan
Itse kauppaneuvosta matkien
— Tyttö mitä tämä merkitsee!
Pellolle minä sinut nakkaan! Odota
pikkuisen!
Inkeri el Jäänyt odottamaan mutta
Jussi oli häntä nopeampi koppasi ty-tön
kuin kissa hiiren Ja nosti hänet
täysinäisen laatikon kannelle: SIs
so! Istu siinä nyt! Tyttö Istui kuin
tuomittu Jussi keihästell tuimasti
kulmakarvoillaan Mutta Ritva nau-roi
kikatti kuin hassu aaltoviivat
sen seitsemissä mutkissa
Illtva sai jäädä laatikon kannelle
istumaan ja punakynällä merkitse-mään
puuttuvia tavaroita tilauslistoi-hin
Siinä ei ollut tytöllä suurtakaan
työtä Aikansa kuluksi hän koputteli
laatikon laitaa pienillä kannoillaan Ja
maalaili huuliaan punakynällä Laati-kot
täyttyivät ja naulattiin Hyvissä
ajoin ennen kahta olivat kalkki aa-mupostin
tilaukset lähetyskunnossa
Niin kului Yrjön ensimmäinen päi-vä
tavaratalossa
KUUDES LUKU
Yrjö herää seinän takana kaikuviin
kellon lyönteihin Vllslkö niitä Jo on?
Hänen oma kellonsa olisi liivintas-kussa
tuolin selustassa mutta asia-han
el ollut tarkistamisen arvoinen
On varhainen Joka tapauksessa sun-nuntaiaamu
Ja monta tuntia hyvää
alkaa
Hän on päässyt asunto-- ja ruoka-miehek- si
Saarisille liikkeen auton-kuljettajan
kotiin Muutamalla sanal-la
se asla ratkaistiin toisen työpäivän
Iltana Jolloin Yrjö oli Verneri Saari
sen apumiehenä asemalta kotiin ajet-taessa
— Mitäpä sinä enää sinne
Sörkan perukoille tule meille asu-maan!
— Mitä emäntänne siltä sa-noo?
— Jaa Maria? Verneri oli pol-kaissut
kaasua koneeseen eikä puhu-nut
sen enempää He olivat käänty-neet
uudelle kadulle Ja pysähtyneet
hauskannäköisen asuntotalon kohdal-le
Muutamat koirat kisailivat keski-kadulla
kesyjä kyyhkysiä käveli ka-tukäytävän
reunalla
— Käydään ryyppäämässä eukon
kahvit
Hänen asuntonsa oli kauniissa ta
lossa ja suoraan kattioresu mentiin
sisään Hissikin oli portaltten polvek-keessa
Mentiin pienellä vaihteella
rappukäytävästä toiseen ja niin loput-t- a
kuudenteenkln
Huoneisto olt aurinkoinen ja etääl-lä
sinersi Ikkunasta meren selkä
Verneri oli selittänyt: Minä olen ve-den
rannalla kasvanut ja aurinkoa
tahdon katsella silmiin vaikkapa Tain
pyhäaamuisin Mutta siltä huvista
hän vannaan sai maksaa vuokranll-sä- ä
parisataa markkaa kuukaudessa
Vernerin emäntä oli Ilmestynyt
hetken kuluttua pannulneen ja kahvi-kuppelne- en Hän oli mustiin paettu
hyttynen Vernerin rinnalla niin ke-veän
näköinen katsellakin ettei Yr-jö
olisi voinut kuvitella toin vahilsti
vkaalamnonkklpaleknkeetitnä vmä—ahalmi—lm4asa„sat-'-crwvA
He olivat Juoneet s kahvinsa Aurinko paiski !„„"
kulmalkkunan lävitse ja luaahTj
Huoneen keskiselnällä v kooh
lOKuvasuurennus jota Y e f
uum uuomannut Kuva sittj s ijuoa vaiKoisessa pu 4 i
oppilaslaklssaan ja ruu n
oli kaunis kuva ja UVl i0iv
nngonpalsteessa Ttun -- susPäevittatkoaiälaeänsvnäat"eiahirliuaekunvasaäausnnktiamhYpkarpnujöuevasci na8istlaamiannajuaut t twtr
Hän oli aikonut tiedusaa tytöj smiteää katmsauhtttaaneteuklisi saVtteurmnearilitna Jeoa
nnuent yehmä äsnytväeämnmsäälleEmtuäonlitlälaacnli Jrhy j seli sieltä kostein äidin silmin t roin vieiasta poikaa a trttitH
1-- 1 frt n I
— Se on meitln tyttaremat
Aino-vaina- a niittoakin bj
seen tämä kahvinjuonti Nyt ]£
tlin poika!
Mitään sanomatta oh VenitA
mäntä sitten hyväksynyt VrJonn
ralalseksl Vuoteeksi avattiin to
huoneen sohva jossa Aino-vaina1- ! nukkunut
Saariset kaipasivat syvästi iA
lastaan Hän oli kuollut kaksin
sitten päästyään elollisina kei
ylioppilaaksi Lyhyin hjpähtek
lausein emäntä oli kcitonut Tl
tästä heidän suuresta onnettommjl
taan Verneri oli paljastellut L
Häi cli Jäikähtämätlomastl sitl:
llpidettä että oppikoulun mateoJ
ka oli pusertanut hänen trttii
elämännesteet kuiviin Lääkärit
huivat heikosta sydämestä
tyttö heikon sydämen olisi pe
koska el vanhemmilla kummal!
eikä kummankaan suvussa Ma:
tytöltä elämän ryösti jos sau
koristelematon totuus
Yrjö kääntyi kuvaan päin
aamun kajasteessa haamottell h
lä Solakan valkopukuisen tytön
teet erottautuivat selvästi kehvt
keskeltä Hän muisteli hämi--
vuosia sitten nähneensä samaa'
sen kuvan
Oli ollut Joulunaikalnen lltapst
Uunissa paloi punainen tulL Iit
juottanut pienelle pojalleen p
makuista sipullmaltoa la riisunut
net vahvojen peittojen alle jo- -
kauan aikaa sitten Hänellä oli
hirmuisen kuuma niinkuin sata
jossa et ollut vettä vaan ainoin
polttavaa löylyä Yö oli pitkä ja
seuraava päivä vieläkin
Tuntut kuin se olisi ketiayt M
vuotta Ben kestäessä hän ehtii
tää kalkissa paikoissa Joissa
vaikkapa vain kerran ajatuk'- -
oli liikkunut Hän kävi Kiri
vanhalla myllylläkin mlsl
peikot Jauhoivat vihreätä n"
myrkkyä rukiin torajyvistä Ja'
tuista kärpässienistä
Mutta kun äiti vihi! sytytti
uuniin la Istut tuol säcnii
i-e-en
hävisivät nelkc attlafcfl
mvllvn alle eivätkä u itäneet a
sieltä enää esiin Äiti Jl P- -
nauhaklntalta Hänen W--
katsoa sormiinsa ollenkaan tj
tava hän oli kutomaan Ku- -
hän katseli sairasta rlkku fcJ
Ja siveli hänen kasvojaan XlM
met tuntuivat krimiltä J
vuoksi niin suloisilta Tikku pl
voi ettei ältt milloinkaan oM
nut stvelemästä hänen otsK9[
Samana Iltana äiti dl &
ValknUtn enkpllnkuvaa slni3
netusta loululehdestä Ja l1
alla olevan runon Hän luki ']
senkin runoa kolmesta valUU"
1rl9nnnfela la Millin VUOrf- -
ta Ja Pienesti palmentrtösti J
satua el päästy yhteen n
puun saakka koska uunista F- -
nermannnlla monta Tinaisi
poikaa Ja äidin täytyi noppIj
fetl takaisia uuniin
Hän oli parantunut Jo
i uuu- - "-- v eikä äitikään silta eca --n- ut
sillä pian tämän J''Iffl
Itse kuoli ja hävisi pol- -
Hän kääntyi seinäin pM J
sammuivat koska edessiP-- 1
t1VnlAtl tiialtstUEUt "
Tänään oli sunnuntaL f
_ll_ _ Vnln h1jt' tE'
_ - XX f„1taV:eil t" uiiaaui tu iiiii—' —
I