0255a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
wv%
f tafMA tVaVIfl
MAN
)
riNNItMAMA
NffftVPAPgfl
ffataal rr Wee'a#aar — i Mwttf ky Tae Vaaee Maa —
lataat Taraela Oat _——— (
INO UNHOLA retldent
WÄINÖ MALMIVUORI tutlneta
Maneaer
Ylvat a6dret of Preident:
4 lahe SU Toronto Ort
and Editoria! Djpartnenu:
padlnt Av Toronto Ont
PHONC VVA 7721
Katjtetored a ixm4-cIii- i mltr
ur lltb 1U1 t tfc Post Gho ! 9aanmiit Otuw Cnt
taian illloa ratrt la Cm 44 aarf
ftattc IltlMi frr r a7i it
Maata tl-B-vi
'r Mualha Sli J
Vttlae Maalaa TSr la nlber (aalrlrai
Pe Yr SSTS Mi Mantk Sait
Sattui pahasti
erehtymään
VucsI sitten julkal-- l yhdysvaltalai-nen
kirjailija ja historioitsija Hend-rl- k
Willem Van Locn kirjaten Joka
kantaa nimeä "Meidän taistelumme"
Kirja Ilmentyi heti n s Munlchln
päivien Jälkeen Ja oli sen Urkoituk-Ken- a
sanoa että maalimaita el enää
ele olemassakaan muita demokra-tian
puolesta taistelemaan kuin Yh-dysvallat
Osoitteeksi mitä "pro-feetta"
van Loon silloin senol poi-mimme
seuraavassa muutaman kap-paleen
Kas näin hän lausui:
"Mitä pikemmin me myönnämme
että emme voi luottaa pitemmälle
Englannin seisomiseen rinnallamme
taistelussa demokratian puolesta si-tä
parempi se tulee olemaan meille
kilkille tällä puolen valtemeten
Tästä eteenpäin mc tulemme luo-maan
meidän oman ulkopolitiikkam-me
Ja meldin täytyy hyväksyä uusi
roolimme demokraattisten ihanteiden
turvaajana taikka nähdä sen mu-otojen
hallitusjärjestelmän kokonaan
katoavan maan päältä"
"Minä katselen maailman karttaa
ja tämä on mitä näen: Ranska on
niin surkuteltavastl heikontunut si-säisen
hajanaisuutensa vuoksi että
te on kykenemätön toimimaan
Britannian valtakunta mikä näyttää
saavuttaneen asteen (niin yleinen
historiassa kalkkiin Imperiumiin näh-den)
jolloin se on kasvanut liian
suureksi ja Illan väsyneeksi ollak-seen
halukas omistautumaan enem-pään
edesvastuuseen enempää sen
omin alusmaittensa kuin yleensä
maailman turvaksikaan "
Sitten Mr Van Loon laukaisee täl-laisen
suuren ajatuksen:
"Ainoastaan yksi kansa — ainoas-taan
yktl valtio — vielä seisoo va-paana
Ja riippumattomana Ja kyke-nevänä
toimimaan humaanlften oi-keuksien
puolustajana Se kansa on
paljon vihattu lännen demokratia Se
kan-- a on Amerikan Yhdysvallat"
Kuten lukija huomaa historioitsi
ja Joka ryfityy "kartastakatsijaksr
tai muuksi ennusteluiksi tekee tt-e- nä
naurunalaiseksi Amerikan
Yhdysvallat eivät vuosi kirjan Julkai-semisen
jälkeen olekaan te kansa
Joka seisoo "vapaana riippumatto-mana
ja kykenevBnä" toimimaan Ih-misoikeuksien
ainoana puolustajana
Se el ole omistanut lainkaan dem-okraattisen
järjestelmän puolustajan
oolla vaan sensijaan niinä esiinty-vät
nyt katkerassa taistelussa Eng-lanti
ja Ranska jotka Mr Van Loon
tuomitsi vuosi sitten sisällisesti hei-koiksi
Ja vanhuuden turmelemiksi
Se kansa Jnka Mr Van lwiln
mukaan pltäll nyt olla etunenäl
i demokratiaa puolustamassa e! tM(
yhtään mitään hltlerilälsen vaaran!
'
poistamiseksi Sen valtkmlebet anat
istuneet Jo monta viikkoa Va:Vilnsl
tonlm riitelemistä ja Mrallemassa
keskenään tilatta joka pitäisi olla
päivänselvä Jokaiselle henkilölle joka
todella € lxoo demokratian ja humaa-nisten
oikeuksien puolustaja On
osoitettu kerta toisensa JUkeen etlfi
Yhdys altain asjldenvlentikieltolaU
palvelee cinoastaan SakMn Ja Venä-jän
etuja koska sen nojalla liittolai-silta
kielletään apu mutta sensljaar
sitä Hitlerille Venäjiin kautta anne-taan
mutta ybdysvaltalattet kon-gi
etttmlehat eivät Uä taa pJähinj
He Tain Istuvat ja jauhatat aslia
vlikrsta toiseen Sellainen n tällä
kertaa Mr Van Loonln alnaa demo-kratian
puolusiajamaa
Todellinen Ihmalapsi
New Yorkitta on eräs Mlrrttoll-i- i
tjttö Joka täyttää kafkkl Ihmelaps
!e asetettavat vaatimukset Uinen
nlmesän el Ilmoiteta koska vanhem-mat
eivät hai ia saattaa laitaan lli-- n
likaisin "Julkisuuteen mutta useat
lehdet mm New York Times ta-kaav- it
Jutun todenperalsyyJen Tylto
on erään kuuluisan natsjhnlstln l-t- är
Kun äiti soittaa Jotakin kunpa-lett- a
on lapsi hyvin tarkkaavainen
ja py)tää tavallisesti hanti toista-maan
soittamansa kolmeen tai nel-jään
kertaan Asla näyttää päätty-vän
tähän mutta muutaman päivän
kuluttua lepsl asettuu kenenkään
häntä siihen kehclttamatta pianon
ääieen ja soittaa aikaisemmin kuu-lemansa
kappaleen virheettömästi a-lus- ta
loppuun huolimatta siltä etli
se saattaa olla hyvinkin valkea Täs-tä
hetkestä lahtien se en lujasti tart-tunut
nuoren rlanlstln mieleen Ja
hän soittaa sen milloin hyvänsä pyy-dettäessä
yhtä taiturimaisesti
Tieteellisiä paloja
Austraalla en melkein yittä suuri
kuin Yhdysvallat
Lähempänä katuvaloja ele1 ien pui-den
lehdet pysyvät kauemmin vih
reinä syksyllä kuin pimeämmSssä
olevien puiden lehdet
Viinirypäleiden siemenistä tehdään
bljyä jota voidaan käyttää maaleissa
Rauhanalkana Knslannllla on 143
yli 3000 tonnin kantolsta laivaa me-rellä
joka päivä
Tieteellisiä tarkoituksia varten on
keksitty valokuvauskone joka voi
ottaa 120000 valokuvaa sekunnissa
Farmltölssä kuolee Yhdysvalloissa
enemmän ihmisiä kuin missään
New Yorkin maailmannäyttelyssä
oleva kuningas Salomonin temppeli
on erään juutalaisen rabbin rakenta-ma
ja on se rakennettu vanhain Juu-talaisten
asiakirjain Ja menettelyta-pojen
mukaan
Hollannin ja Saksan raja on mel-kein
400 mailla pitkä
Sota-aja- n Uskotaan kiirehtivän
kaukonäkökonelden ylelrekfi
Korkkia lehmuksesta
Äskettäin on asianomaisissa tiede-miespiireissä
herättänyt huomiota
keksintö Jonka avulla voidaan hyvin
}lel?estl esiintyvästä puulajista leh
muksesta valmistaa kotkXla Puuta
erikoisin kemiallisin menetelmin kä-sittelemällä
saadaan siihen tarpeelli-nen
kimmoisuus Ja suplstusmlskky
Puuta keitetään ensin rtkklhaposa
jonka Jälkeen se puhdistetaan Kun
sitä vielä on käsitelty alkallsessa
liuoksessa on se tullut ktmmalseksl
Jotta se muodostuisi kestäväksi kei-tetään
sitä lopuksi ohennetussa gly
serltnlltuoksessa
Lohduttava tieto tupakoit
sijoille
Norjalainen lehti I lv ok llelse kä-sittelee
viime numerossaan tupakan
vahingollista vaikutusta Lehti vätt- -
! täi että mikään niistä sairauksista
joita tupakan vältetään aiheuttavan
el todella Johdu tupakasta vaan että
tämä saattaa ainoastaan pahentaa
niitä Tieteellisten piirien mkylen
klsltkse-- n prnt!t" vMiankln sa-noa
että kohtuullisella tupakanpol-tolla
el ole vshln ollila seuranksla
muuhun kuin ekonomiaan Ja mailini-llt- l nsunsaltakeen
Tilatkaa
Vapaa Sana
LAUAMTA1NA LOKAKUU 11 fMMUmMt OCT M
VARASTETUN LENTOKONEEN KOHTALO
f fr j w tg--jjajaaajaajaaaii- aM
s-- ~~-- :j_-j_jjaBsajtat1ajaJ- Mal
Baaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa '' ' äaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaW
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaF aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaasaaaaH1
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT LaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaH'
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
aaaaaaaaaaaaaaaaLaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT SaaaaaaaaaaaaaaH
aaaaaaaaaaaBF laaaaaaai
ataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaHK' KäHaTC
aaaaaaaaaaaaaaHHiaaHB ifliaaaaKtaaaaaaaaaaa ataaaaaP' aaaaaaaaaaaaaaasltSK "-B-BtJjT
' (3wEhSil
rHPSäaaT aM MtV IL ta#flaaaaPftaäaV 'Siataar aaaaaaaaaaaaT AI aaaaaaav'
tjv jj JftaatVfaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaf iBBrBaaaE aaaaM
ZT "VjLjjHaafaKailaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa 0 St ImkLmKKUSf efaaaaaaaaajaaaaaaaaaaaaaaVaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVii kpaar5l"l BäaaCtfaaaaaaaaaVäBEaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT jeikaaaBaaaäaaataaf? StjaH
rlaiaaaaaar aaHaaaaaaaaaaaaaaaflC jfaaHaaaaaaaaaaaaaaaai 1vMaatf
rHI [iKsaaaaaaaaaaS- - --
ÄtLaaaaHrV
Baaaafaa3aaaaaaaaaaaaaaaaaaE:a~-aaaaaaaaaaaaaaasaa- l MBfclEyyBBBaaaaaaaMaBBaJjfcag'-- -
XtkettHin varaststtiln SjJburisa Austin Airways Co:n lentosatamista Pamsiy Lakelta lentok-jn- s
fVythemrrln Idydtttlin kone pihastl vshingoittuns :na PlcVe-el-jo-l- ta lvhellä Ptrry Soundit Vtrkau-tee- n
tyylliienä vangittiin Jne:h Fsrr-idc- n ni-nin- en mies jekt kertemtnst mukttn oli mennyt Ram-t- i
Ltkille msinittujn lentsjitmian Ja slsPä yh Jetti yivahdin Fred Sejuinin kanssa ryyptkellett
Lopuksi oli he'lle pistänyt pJihTn kuljetti kone jä-ve- n psihin ja nHyttäHkseen asitn todellisemmtl
t Seguln oli keholttanut FsTsndsnln titcmaan h n et Farrendcn oli kuitenkin noussut koneen
kantst Ilmaan ja lentfnyt Ptrry SiuncHn
Pakinajuttuji
Kräs Helsingissa oleva amerlkalil-ne- n
kirjeenvaihtaja kirjoitti viime
tiistaina että suomalaiset ovat äärim-mäisestä
oikeistosta äärimmäiseen va-semmistoon
saakka yksimielisiä siltä
että venäläisiä on annettava kuok-kaan
jos ne yrittivät tunkeutua Sao-me-n
alueille
Kirjeenvaihtaja oli tavannut Heliin-Kiss- a
kommunistinkin Ja tämä oli lau-sunut
että "mahdollisesti han taiste
lussa kaatuu mutta sitä ennen hän i
kuitenkin ehtii kellistämään viisi e- -j
nälälstä"
Sillä tavalla ne Suomessa olevat
kommunistit suhtautuvat venäläisten
lyökkä)ksuhkaukslln Teemme heille
kunniaa! I
Tavallisesti suomalaisten "normina"
on ollut menneissä tolissa Venäjän
kanssa vastata kymmenen rssää
on
Joten
mlestä päälle Ja ne seph Farrendon Aluksi vältti Seguln
yleensä pitävät samatta "normista" että varas pakoltti hänet revolverilla
tkln Joa tota Venäjää uhaten sl-äl- le Ja sitoi hänet ti' 111
vastaan tulemaan hän on tunnustanut
siis katsottava erittäin suurella että hän Itse cl- -
tyydytyksellä että Suomen kommu-nistit
katsovat olevansa nltn paljon
suomalaisia että ottavat urakakteen
vastata vlitl rystää mieheen Viisi-kymmentä
prosenttiakin tuomalalsta
sisua on hyvään tarpeeseen Suomet-ta
näinä kovina ja uhkaavina aikoina
Mutta me olemme saaneet toisen-laisiakin
kirjeenvaihtajien tietoja
Suctturysta kirjoitti "Vanha Kaap-roo-"
tämän viikon alussa että siellä
matnlkylästä kuuluu olevan sellaisia-kin
suomalaisia jotka oikein julki-sesti
rehvastelevat että olisivat val-miit
lähtemään taisteluun venäläis-ten
puolella Suomea vastaan
Olemme kuitenkin titä mieltä että
"Vanha Kaappoo" on erehtjnyt Eivät
tellalset suomalaisia ole
ovat vain Suomen maaperällä
syntyneitä Juudaksia jotka kylläkin
turmellut sna lajia
mlsestä syntyneitä Jolta oikeastaan
el mlhinkäin rotuun taik-ka
uskontoon kuuluviksi Se
ele krlMlttyJ1 eivät ateisteja elvat
soslalMela kommunisteja porvarei-ta
tuplaluulalsta maalaisliittolaisia
eivätkä hurre'a Ne ovat sellaisia
lievosvaraskln kuolisi häpeästä
jos hänen tuollaiselle ihml-senkuval- le
antaa
Janella ne oliolta
Jolta tavalllsetl el kauntata ihmis-kuntaan
kuuluviksi lainkaan
1'skomme kuitenkin ettet sellaista
Kaappoon" mainitsemia o-luk- sia
lOydy sentään montakaan niin-kin
rehellisen Ja suoraiuontoisen kan-san
keskuudesta kuin ovat
Eikä niitä siellä kotimaassa
löytyvänkään Siellä on kommunisti-kin
Ihminen Joka el hyväksy kotUoa-tnns- a
isännäksi vierasta vaikka uu-deksi
orjavoudlksi yrittäjä i:--Lotnmu- nistlen
eräluma:a Li-ki
Suomen kommunisti Ilmaise tiu
mielipidettään sinet aan sanoilta
pistää
kommunisteille kannat-taa
hihkaista kerran eläkootä mahaa
pohjatta saakka Mutta niille
nan Kaappoon"' mainitsemille
munlstellle niille
Xo kansahan orvaa mitä niille
hihkaistava piste tahan
Klvipeiän Pekka
Yövahti vangittu
Sudburyssa
Sangen laajaa huomiota koki
maassa herättäneen Sudburyn lento-konetarkaud- en
jfiteydessä on van-gittu
myöskin Austin Airways yh-tiön
yövahti Fred Seguln Lentoko-nevar- as
saatiin kiinni Parry Soun-dissa
senjälkcen kun kone oli rik-koutunut
hänen laskeuduttuhan Pic- -
kerel-Joell- e Varas on nimeltään Jo--
kaipa suomalaiset
kiinni n) sattuu
Xyt kuitenkin
On pyysi Farrendonla
Ne
t omaan hänet
uskottavalta
että juttu näyttäisi
Kilpikoaaaln ystävä
Yhdysvaltain kalastusvlraston vir-kailija
kapteeni Charles Hatsell on
päättänyt kansoittaa Pohjols-Caroll-na- n
ranta-aluee- n suokllplkonnllla
minkä vuoksi hän on ruvennut kas-vattamaan
näitä pikkueläimiä Hän
on Istuttanut viime vuosien aikana
noin kllpikonnanpoikasta mai-nitun
alueen soihin Ja rantajärviln
missä ne viihtyvät hyvin Ja antavat
eloa maisemalle
taan tiedetä yhtään mitään
Canadan alkunsa
limmln tunnustusta
tla nimi al-kunsa
Iroquotslnttaanlen "ka-nada- "
tarkotttaaylää uudlsasu-tust- a
majoja tai mök- -
uskovat että kanada
slnulaartmuoto
merkitsee
tanskalainen
Jacques Cartier ensimmäisen
saapui Uuteen Maalimaan lVS4
Huron-lntlaanie- n
nykyinen (juenecln kau-punki
käyttlvfcn sanaa kanada
eteltl luulemaan
mainittua
tilin hln klyttlmain kanada
Mltäln
?acad-ntaell- ä
Majuri Ilouds ehdokkaana
! maakuntavaaleissa
) Montretlin k-unungin-majuri
Hou- -
de t-- lej mvösliin osallistumaan Que-becin
miakuntavaakihln asettumal
ehJokkaakii psrlrmenttlln J:ku-ne- n
alla majuit
että Quebecin ranskalaiset ovat syn-nynnäisiä
facisteja ja j:s Englanti rjtjy sctaan Saksia ja Italiaa
nltn mrakunnan asukkaiden
myötäf-nt-o olemaan Saksan ja
Italian puolella
lt:ä fiän täydellisesti Britannian
kannrlh sadasa mie-lenmuutos
näyttää hänellekin tulleen
Ranskan venäläiset haluavat
Suomen armeijaan
He haluavat taistella kommunisteja
vattaan jo tota sVttyy
Patilsista eräälle Yhdysvalloissa il-mestyvälle
venäläiselle lehdelle lähe-tetyn
mukaan ovat Parlislsa
olevat valkovenäläiset Ilmoitta-- t
eet rievänsä halukkaat liittymään
Suomen armeijaan taistelemaan
kommunisteja vastaan Jos sota Suo-men
ja Venäjän välillä syttyy Suo
valkovenäläiset ovat jo
Suomen armeijaan liittyneetkin
Neekerisotilas pidätti
"vakoilijan"
Mr Harold Sharpe
kauppias vslokuvati äskettäin Hans-kassa
Toulonln eraan senega-lilaisen
neekerisotllaan oli
uusi paita Neekeri pidätti hänet
heti vakoilijana Ja kuljetti hänet ka-sarmille
Jossa hän upseereille
pidättäneensä "vakoilijan' teossa
valokuvaamassa uutta paltaan- -
Yhdysvalloilta noin 10 mii- - ta Lpseeilt tietenkin vapauttivat heti
enemmän lampaita kuin vuo-- Sharpen Ja selittivät neekerlsott-ten-ä
1)14 mutta siltä huolimatta laalle ettei paitansa tuinkaan
puhuvat suomenkieltä kun eivät muu- - tuottaa noin 15 pros tarvitsemastaan ollut mikään sotllassalalsuus Jota
ta osaa mutta Joiden sydämen se Itse x ulkomailta ' lolalset eivät saisi valokvata
vanha Häntä-Helkk- i on Jo lap- - [
sena e ovat in- -
luokitella
eivät
et-tä
täytyisi
suuta
sanoen: ovat
"Vanhan
oiis
otsiin
s
ellalsllle
13000
koko
se
Tunnetteko Maailmaa
Mistä johtuu Canadan nimi?
On ihmeellinen totuus että oikeat- - antoivat koko heidän l'ohols-Amerl- -
el mistä
nimi en saanut lJa-- 1
on saanut te teo--
että Canadan on saanut
sanasta
Joka
taikka ryhmää j
kejä Muutamat
pn sanasta maja
:tun
muoto Ja kylää
Kun
Ja ker- -
iän v
kuuli niillä
missä
on
aJn että
silli aluetta Ja
alkoi nl- -
sl"
niytä ttvan
Jenka tanskalaiset
i
la
shten HouJe lausui
vas-taan
tulee
N'yt lausui Haude
en
t tfi Joten
tiedon
n s
messa olevat
torilla
jolla yl-lään
kertoi
Itse
hänen
— on
'ooraa Mr
hänen
ulasta
paha —
kati aiueellt-e-n Acadla-nlme- n joksi
he kutsuivat Nova Scotlan Ja New
Hrunswlckln aluetta
Iouls Kennepln bel?lalalnen tutki-musmatkailija
joka käv Canadassa
V KT esitti sellaisen teorian että
Canadan rlml Johtuu baskilaisesta sa-nas- ta
"cabo-de-nada- -' Joka tarkoittaa
autiota alastonta nientä Jollaisena
sensijaan kanatha on monikko--1 baskilatset kalastajat Canadan rannat
Ja pal-koilla
intiaanit
tatkclttlrat
lontoolainen
ui- -
ensi kerran näkivät akllalslssa
maakunnissa Hanskassa on saatu hä-märiä
viittauksia tilhen tttä baski-laiset
kalastajat kävivät lanadassa
satakunta vuotta ennen Carttola Ja
löysivät Labradorin rannikon la Cane
i Tretonln saar#n
Muutamat tutkPat usSovat että
Labralor Itse sa nimnsl eräästä
sskilalsesta ralcanprytaästi niniel
aan uhkaapa käyttää kättä pitempäV meä keko maalle Hän kutsut Intiaa- - tiän la Hradore Joka oli Labradorin
s va!neta!nen nokkansa rajan ylitse nlen t3alllk6ä 'Canadan kunrnkavk- - alueella v V-Ci- )
jfetejttä ei
Ranskalaiset ylensä tunnustivat
Caaada-nlme- n attioastaan palallls
sa merkl-yktets- ä ja ninlttlvät hel
jjö4-- n
MtlMi
Ctaa I
Kokeili VANHA MATTI 111
JJermenegnae Njjnju
DAchlganissa Q i auto Ja hän aikoo se
Etäunä talvena i
_ miestä tarastamass
Ja kun han lep{a~
tä aikoen ampua j
elin varkaat ptkli
Vut Jäleensä au-- '
saapuneet pertmad'
( Ihminen j:ka te
on kaikkein viime n timatn
♦
JLJ e olemme lu i
välisen sanan
tl tietUvIsti en-i- ir
kisuudessa sam a
i Venyjän Ja Eksm
sitä Jo käyttävät en Ixsken oli "Chilstlai S
lulkalsussa klrjdlti -
sota päättyy niin v p
I tuu vielä talstetem
j Ja" vastaan Nyt o
vain pelkkiä natej
Erät radiohumornti
yleisö cl tykkää uusitta vt j raiediovtotiatimmI enusivihventiyvaittti e:i V tejä vuotiin
pajansa se on kak
Franco el saanut t
hiusta Madridin Ja G'
väestön pommltuksl' a v
n-- t hän kuuluu alvdii
kuultuaan mitä Jalka s
vat tehneet Varsovass
Ki
ttei
tunn
UU„
Ke
33
alse'
nano etcittaa ett M
Twain on eniten luettu kirjndj
venäjällä se ktl merkinnee eti "' '' ovat väsyneet prcpl
nandaan Twain el kirjoit
nut propagandaa
njyxyisin inmisniä u M tj0
syä a'an mukana maantlete- -
Kuvltelkaapa nyt eslmeriiku sh
Kun itämerestä on tuut linal
meri
Muutamat Ihmiset ovat teiid
sla että jättävät ty:ni teura
aamuun kai toivoen et
" nuominta tulitikttn että ta
vltstisl työ
JTerran oli venäläinen insinööri
klmassa Suomen erästä rautatl
Kun hän katsoi pitkin rataa
naymrat kiskot Ikäänkuin yhal
vän toisiinsa kaukana matkan
sä Aikansa kattottuaan tluskasl
suomalaiselle insinöörille etti
varten nuo ratakiskot tuolla kai
pana liittyvät yhteen Suomaulnei
slnööri oli vähän hämillään ti
ten tellttää mutta lopuksi han sai
"Se on perspektiivi joka näyttää
tä kiskot yhtyvät" Siihen veniii
Kivahti ikäisenä: "Suomen ril
rautateillä ei saa olla perspektd
kun sitä ei ole Venäjän rautaU
kään"
thklpä st johtuu siitä kun nl
ntn luotiin miehen kylkiluut
tttä hln en niin experttl pukkä
maan miestä kylkeen
Milden joukossa jotka kuvitteli
että tuleva talvi tulee Iemaa
tlttäln leuto suurta sa selli
miehiä Joiden vainiot jatrat
tavaksi uutta turkkia
Meni on mtnettSnyt yitlvan
kun ottanut huorreentt ytl
väntä ystävälliset ntuwt
Jirjeenvalhtajamme
hettäneet meille Jut
sekä kaukaa että kur
ROOMA - Mussi ' -- 1
rut viimeaikoina plta'
koska hän on vuoles
teliä rauhanenkelien k
nut trokata niitä llltt- -
kp
M01K0VA jIs '' tlt värisevät vilusta Ta:
tu lämpöisen antajaa oi
Venäjän vaatimuksille v"U
VAAtiA
eti4 flAmnmrv kad
tnlln Pelätään että t k
venäläiset ovat sen kMn
lä kumpalsetkaan elv- --
haa enempää kuin d
dän suurta Pohjois A'
kuntaansa Uudeksi K
tantllatset sensijaan
nada-nlrae- n Ja senja k-Rans- ka
voitettiin t 1
mltys tuli ylelsn kt
tenä 131 OanaJa-r- l
trensa TiralllsesM V
taterelssa kun t
tlln Ylä- - Ja Ala-Cara-k- a
annettiin
"('
""50 et:
'
a:
Siv
-- !
Istun
tiliä
on
vaan
tehd
on
on
kä
t pu'4
it
j ja1
?
— Vena
' '
s
taffTiri f I
nti $
' '
1
i
'
'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, October 21, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1939-10-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000608 |
Description
| Title | 0255a |
| OCR text | wv% f tafMA tVaVIfl MAN ) riNNItMAMA NffftVPAPgfl ffataal rr Wee'a#aar — i Mwttf ky Tae Vaaee Maa — lataat Taraela Oat _——— ( INO UNHOLA retldent WÄINÖ MALMIVUORI tutlneta Maneaer Ylvat a6dret of Preident: 4 lahe SU Toronto Ort and Editoria! Djpartnenu: padlnt Av Toronto Ont PHONC VVA 7721 Katjtetored a ixm4-cIii- i mltr ur lltb 1U1 t tfc Post Gho ! 9aanmiit Otuw Cnt taian illloa ratrt la Cm 44 aarf ftattc IltlMi frr r a7i it Maata tl-B-vi 'r Mualha Sli J Vttlae Maalaa TSr la nlber (aalrlrai Pe Yr SSTS Mi Mantk Sait Sattui pahasti erehtymään VucsI sitten julkal-- l yhdysvaltalai-nen kirjailija ja historioitsija Hend-rl- k Willem Van Locn kirjaten Joka kantaa nimeä "Meidän taistelumme" Kirja Ilmentyi heti n s Munlchln päivien Jälkeen Ja oli sen Urkoituk-Ken- a sanoa että maalimaita el enää ele olemassakaan muita demokra-tian puolesta taistelemaan kuin Yh-dysvallat Osoitteeksi mitä "pro-feetta" van Loon silloin senol poi-mimme seuraavassa muutaman kap-paleen Kas näin hän lausui: "Mitä pikemmin me myönnämme että emme voi luottaa pitemmälle Englannin seisomiseen rinnallamme taistelussa demokratian puolesta si-tä parempi se tulee olemaan meille kilkille tällä puolen valtemeten Tästä eteenpäin mc tulemme luo-maan meidän oman ulkopolitiikkam-me Ja meldin täytyy hyväksyä uusi roolimme demokraattisten ihanteiden turvaajana taikka nähdä sen mu-otojen hallitusjärjestelmän kokonaan katoavan maan päältä" "Minä katselen maailman karttaa ja tämä on mitä näen: Ranska on niin surkuteltavastl heikontunut si-säisen hajanaisuutensa vuoksi että te on kykenemätön toimimaan Britannian valtakunta mikä näyttää saavuttaneen asteen (niin yleinen historiassa kalkkiin Imperiumiin näh-den) jolloin se on kasvanut liian suureksi ja Illan väsyneeksi ollak-seen halukas omistautumaan enem-pään edesvastuuseen enempää sen omin alusmaittensa kuin yleensä maailman turvaksikaan " Sitten Mr Van Loon laukaisee täl-laisen suuren ajatuksen: "Ainoastaan yksi kansa — ainoas-taan yktl valtio — vielä seisoo va-paana Ja riippumattomana Ja kyke-nevänä toimimaan humaanlften oi-keuksien puolustajana Se kansa on paljon vihattu lännen demokratia Se kan-- a on Amerikan Yhdysvallat" Kuten lukija huomaa historioitsi ja Joka ryfityy "kartastakatsijaksr tai muuksi ennusteluiksi tekee tt-e- nä naurunalaiseksi Amerikan Yhdysvallat eivät vuosi kirjan Julkai-semisen jälkeen olekaan te kansa Joka seisoo "vapaana riippumatto-mana ja kykenevBnä" toimimaan Ih-misoikeuksien ainoana puolustajana Se el ole omistanut lainkaan dem-okraattisen järjestelmän puolustajan oolla vaan sensijaan niinä esiinty-vät nyt katkerassa taistelussa Eng-lanti ja Ranska jotka Mr Van Loon tuomitsi vuosi sitten sisällisesti hei-koiksi Ja vanhuuden turmelemiksi Se kansa Jnka Mr Van lwiln mukaan pltäll nyt olla etunenäl i demokratiaa puolustamassa e! tM( yhtään mitään hltlerilälsen vaaran! ' poistamiseksi Sen valtkmlebet anat istuneet Jo monta viikkoa Va:Vilnsl tonlm riitelemistä ja Mrallemassa keskenään tilatta joka pitäisi olla päivänselvä Jokaiselle henkilölle joka todella € lxoo demokratian ja humaa-nisten oikeuksien puolustaja On osoitettu kerta toisensa JUkeen etlfi Yhdys altain asjldenvlentikieltolaU palvelee cinoastaan SakMn Ja Venä-jän etuja koska sen nojalla liittolai-silta kielletään apu mutta sensljaar sitä Hitlerille Venäjiin kautta anne-taan mutta ybdysvaltalattet kon-gi etttmlehat eivät Uä taa pJähinj He Tain Istuvat ja jauhatat aslia vlikrsta toiseen Sellainen n tällä kertaa Mr Van Loonln alnaa demo-kratian puolusiajamaa Todellinen Ihmalapsi New Yorkitta on eräs Mlrrttoll-i- i tjttö Joka täyttää kafkkl Ihmelaps !e asetettavat vaatimukset Uinen nlmesän el Ilmoiteta koska vanhem-mat eivät hai ia saattaa laitaan lli-- n likaisin "Julkisuuteen mutta useat lehdet mm New York Times ta-kaav- it Jutun todenperalsyyJen Tylto on erään kuuluisan natsjhnlstln l-t- är Kun äiti soittaa Jotakin kunpa-lett- a on lapsi hyvin tarkkaavainen ja py)tää tavallisesti hanti toista-maan soittamansa kolmeen tai nel-jään kertaan Asla näyttää päätty-vän tähän mutta muutaman päivän kuluttua lepsl asettuu kenenkään häntä siihen kehclttamatta pianon ääieen ja soittaa aikaisemmin kuu-lemansa kappaleen virheettömästi a-lus- ta loppuun huolimatta siltä etli se saattaa olla hyvinkin valkea Täs-tä hetkestä lahtien se en lujasti tart-tunut nuoren rlanlstln mieleen Ja hän soittaa sen milloin hyvänsä pyy-dettäessä yhtä taiturimaisesti Tieteellisiä paloja Austraalla en melkein yittä suuri kuin Yhdysvallat Lähempänä katuvaloja ele1 ien pui-den lehdet pysyvät kauemmin vih reinä syksyllä kuin pimeämmSssä olevien puiden lehdet Viinirypäleiden siemenistä tehdään bljyä jota voidaan käyttää maaleissa Rauhanalkana Knslannllla on 143 yli 3000 tonnin kantolsta laivaa me-rellä joka päivä Tieteellisiä tarkoituksia varten on keksitty valokuvauskone joka voi ottaa 120000 valokuvaa sekunnissa Farmltölssä kuolee Yhdysvalloissa enemmän ihmisiä kuin missään New Yorkin maailmannäyttelyssä oleva kuningas Salomonin temppeli on erään juutalaisen rabbin rakenta-ma ja on se rakennettu vanhain Juu-talaisten asiakirjain Ja menettelyta-pojen mukaan Hollannin ja Saksan raja on mel-kein 400 mailla pitkä Sota-aja- n Uskotaan kiirehtivän kaukonäkökonelden ylelrekfi Korkkia lehmuksesta Äskettäin on asianomaisissa tiede-miespiireissä herättänyt huomiota keksintö Jonka avulla voidaan hyvin }lel?estl esiintyvästä puulajista leh muksesta valmistaa kotkXla Puuta erikoisin kemiallisin menetelmin kä-sittelemällä saadaan siihen tarpeelli-nen kimmoisuus Ja suplstusmlskky Puuta keitetään ensin rtkklhaposa jonka Jälkeen se puhdistetaan Kun sitä vielä on käsitelty alkallsessa liuoksessa on se tullut ktmmalseksl Jotta se muodostuisi kestäväksi kei-tetään sitä lopuksi ohennetussa gly serltnlltuoksessa Lohduttava tieto tupakoit sijoille Norjalainen lehti I lv ok llelse kä-sittelee viime numerossaan tupakan vahingollista vaikutusta Lehti vätt- - ! täi että mikään niistä sairauksista joita tupakan vältetään aiheuttavan el todella Johdu tupakasta vaan että tämä saattaa ainoastaan pahentaa niitä Tieteellisten piirien mkylen klsltkse-- n prnt!t" vMiankln sa-noa että kohtuullisella tupakanpol-tolla el ole vshln ollila seuranksla muuhun kuin ekonomiaan Ja mailini-llt- l nsunsaltakeen Tilatkaa Vapaa Sana LAUAMTA1NA LOKAKUU 11 fMMUmMt OCT M VARASTETUN LENTOKONEEN KOHTALO f fr j w tg--jjajaaajaajaaaii- aM s-- ~~-- :j_-j_jjaBsajtat1ajaJ- Mal Baaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa '' ' äaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaW aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaF aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaasaaaaH1 aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT LaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaH' aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa aaaaaaaaaaaaaaaaLaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT SaaaaaaaaaaaaaaH aaaaaaaaaaaBF laaaaaaai ataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaHK' KäHaTC aaaaaaaaaaaaaaHHiaaHB ifliaaaaKtaaaaaaaaaaa ataaaaaP' aaaaaaaaaaaaaaasltSK "-B-BtJjT ' (3wEhSil rHPSäaaT aM MtV IL ta#flaaaaPftaäaV 'Siataar aaaaaaaaaaaaT AI aaaaaaav' tjv jj JftaatVfaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaf iBBrBaaaE aaaaM ZT "VjLjjHaafaKailaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa 0 St ImkLmKKUSf efaaaaaaaaajaaaaaaaaaaaaaaVaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVii kpaar5l"l BäaaCtfaaaaaaaaaVäBEaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT jeikaaaBaaaäaaataaf? StjaH rlaiaaaaaar aaHaaaaaaaaaaaaaaaflC jfaaHaaaaaaaaaaaaaaaai 1vMaatf rHI [iKsaaaaaaaaaaS- - -- ÄtLaaaaHrV Baaaafaa3aaaaaaaaaaaaaaaaaaE:a~-aaaaaaaaaaaaaaasaa- l MBfclEyyBBBaaaaaaaMaBBaJjfcag'-- - XtkettHin varaststtiln SjJburisa Austin Airways Co:n lentosatamista Pamsiy Lakelta lentok-jn- s fVythemrrln Idydtttlin kone pihastl vshingoittuns :na PlcVe-el-jo-l- ta lvhellä Ptrry Soundit Vtrkau-tee- n tyylliienä vangittiin Jne:h Fsrr-idc- n ni-nin- en mies jekt kertemtnst mukttn oli mennyt Ram-t- i Ltkille msinittujn lentsjitmian Ja slsPä yh Jetti yivahdin Fred Sejuinin kanssa ryyptkellett Lopuksi oli he'lle pistänyt pJihTn kuljetti kone jä-ve- n psihin ja nHyttäHkseen asitn todellisemmtl t Seguln oli keholttanut FsTsndsnln titcmaan h n et Farrendcn oli kuitenkin noussut koneen kantst Ilmaan ja lentfnyt Ptrry SiuncHn Pakinajuttuji Kräs Helsingissa oleva amerlkalil-ne- n kirjeenvaihtaja kirjoitti viime tiistaina että suomalaiset ovat äärim-mäisestä oikeistosta äärimmäiseen va-semmistoon saakka yksimielisiä siltä että venäläisiä on annettava kuok-kaan jos ne yrittivät tunkeutua Sao-me-n alueille Kirjeenvaihtaja oli tavannut Heliin-Kiss- a kommunistinkin Ja tämä oli lau-sunut että "mahdollisesti han taiste lussa kaatuu mutta sitä ennen hän i kuitenkin ehtii kellistämään viisi e- -j nälälstä" Sillä tavalla ne Suomessa olevat kommunistit suhtautuvat venäläisten lyökkä)ksuhkaukslln Teemme heille kunniaa! I Tavallisesti suomalaisten "normina" on ollut menneissä tolissa Venäjän kanssa vastata kymmenen rssää on Joten mlestä päälle Ja ne seph Farrendon Aluksi vältti Seguln yleensä pitävät samatta "normista" että varas pakoltti hänet revolverilla tkln Joa tota Venäjää uhaten sl-äl- le Ja sitoi hänet ti' 111 vastaan tulemaan hän on tunnustanut siis katsottava erittäin suurella että hän Itse cl- - tyydytyksellä että Suomen kommu-nistit katsovat olevansa nltn paljon suomalaisia että ottavat urakakteen vastata vlitl rystää mieheen Viisi-kymmentä prosenttiakin tuomalalsta sisua on hyvään tarpeeseen Suomet-ta näinä kovina ja uhkaavina aikoina Mutta me olemme saaneet toisen-laisiakin kirjeenvaihtajien tietoja Suctturysta kirjoitti "Vanha Kaap-roo-" tämän viikon alussa että siellä matnlkylästä kuuluu olevan sellaisia-kin suomalaisia jotka oikein julki-sesti rehvastelevat että olisivat val-miit lähtemään taisteluun venäläis-ten puolella Suomea vastaan Olemme kuitenkin titä mieltä että "Vanha Kaappoo" on erehtjnyt Eivät tellalset suomalaisia ole ovat vain Suomen maaperällä syntyneitä Juudaksia jotka kylläkin turmellut sna lajia mlsestä syntyneitä Jolta oikeastaan el mlhinkäin rotuun taik-ka uskontoon kuuluviksi Se ele krlMlttyJ1 eivät ateisteja elvat soslalMela kommunisteja porvarei-ta tuplaluulalsta maalaisliittolaisia eivätkä hurre'a Ne ovat sellaisia lievosvaraskln kuolisi häpeästä jos hänen tuollaiselle ihml-senkuval- le antaa Janella ne oliolta Jolta tavalllsetl el kauntata ihmis-kuntaan kuuluviksi lainkaan 1'skomme kuitenkin ettet sellaista Kaappoon" mainitsemia o-luk- sia lOydy sentään montakaan niin-kin rehellisen Ja suoraiuontoisen kan-san keskuudesta kuin ovat Eikä niitä siellä kotimaassa löytyvänkään Siellä on kommunisti-kin Ihminen Joka el hyväksy kotUoa-tnns- a isännäksi vierasta vaikka uu-deksi orjavoudlksi yrittäjä i:--Lotnmu- nistlen eräluma:a Li-ki Suomen kommunisti Ilmaise tiu mielipidettään sinet aan sanoilta pistää kommunisteille kannat-taa hihkaista kerran eläkootä mahaa pohjatta saakka Mutta niille nan Kaappoon"' mainitsemille munlstellle niille Xo kansahan orvaa mitä niille hihkaistava piste tahan Klvipeiän Pekka Yövahti vangittu Sudburyssa Sangen laajaa huomiota koki maassa herättäneen Sudburyn lento-konetarkaud- en jfiteydessä on van-gittu myöskin Austin Airways yh-tiön yövahti Fred Seguln Lentoko-nevar- as saatiin kiinni Parry Soun-dissa senjälkcen kun kone oli rik-koutunut hänen laskeuduttuhan Pic- - kerel-Joell- e Varas on nimeltään Jo-- kaipa suomalaiset kiinni n) sattuu Xyt kuitenkin On pyysi Farrendonla Ne t omaan hänet uskottavalta että juttu näyttäisi Kilpikoaaaln ystävä Yhdysvaltain kalastusvlraston vir-kailija kapteeni Charles Hatsell on päättänyt kansoittaa Pohjols-Caroll-na- n ranta-aluee- n suokllplkonnllla minkä vuoksi hän on ruvennut kas-vattamaan näitä pikkueläimiä Hän on Istuttanut viime vuosien aikana noin kllpikonnanpoikasta mai-nitun alueen soihin Ja rantajärviln missä ne viihtyvät hyvin Ja antavat eloa maisemalle taan tiedetä yhtään mitään Canadan alkunsa limmln tunnustusta tla nimi al-kunsa Iroquotslnttaanlen "ka-nada- " tarkotttaaylää uudlsasu-tust- a majoja tai mök- - uskovat että kanada slnulaartmuoto merkitsee tanskalainen Jacques Cartier ensimmäisen saapui Uuteen Maalimaan lVS4 Huron-lntlaanie- n nykyinen (juenecln kau-punki käyttlvfcn sanaa kanada eteltl luulemaan mainittua tilin hln klyttlmain kanada Mltäln ?acad-ntaell- ä Majuri Ilouds ehdokkaana ! maakuntavaaleissa ) Montretlin k-unungin-majuri Hou- - de t-- lej mvösliin osallistumaan Que-becin miakuntavaakihln asettumal ehJokkaakii psrlrmenttlln J:ku-ne- n alla majuit että Quebecin ranskalaiset ovat syn-nynnäisiä facisteja ja j:s Englanti rjtjy sctaan Saksia ja Italiaa nltn mrakunnan asukkaiden myötäf-nt-o olemaan Saksan ja Italian puolella lt:ä fiän täydellisesti Britannian kannrlh sadasa mie-lenmuutos näyttää hänellekin tulleen Ranskan venäläiset haluavat Suomen armeijaan He haluavat taistella kommunisteja vattaan jo tota sVttyy Patilsista eräälle Yhdysvalloissa il-mestyvälle venäläiselle lehdelle lähe-tetyn mukaan ovat Parlislsa olevat valkovenäläiset Ilmoitta-- t eet rievänsä halukkaat liittymään Suomen armeijaan taistelemaan kommunisteja vastaan Jos sota Suo-men ja Venäjän välillä syttyy Suo valkovenäläiset ovat jo Suomen armeijaan liittyneetkin Neekerisotilas pidätti "vakoilijan" Mr Harold Sharpe kauppias vslokuvati äskettäin Hans-kassa Toulonln eraan senega-lilaisen neekerisotllaan oli uusi paita Neekeri pidätti hänet heti vakoilijana Ja kuljetti hänet ka-sarmille Jossa hän upseereille pidättäneensä "vakoilijan' teossa valokuvaamassa uutta paltaan- - Yhdysvalloilta noin 10 mii- - ta Lpseeilt tietenkin vapauttivat heti enemmän lampaita kuin vuo-- Sharpen Ja selittivät neekerlsott-ten-ä 1)14 mutta siltä huolimatta laalle ettei paitansa tuinkaan puhuvat suomenkieltä kun eivät muu- - tuottaa noin 15 pros tarvitsemastaan ollut mikään sotllassalalsuus Jota ta osaa mutta Joiden sydämen se Itse x ulkomailta ' lolalset eivät saisi valokvata vanha Häntä-Helkk- i on Jo lap- - [ sena e ovat in- - luokitella eivät et-tä täytyisi suuta sanoen: ovat "Vanhan oiis otsiin s ellalsllle 13000 koko se Tunnetteko Maailmaa Mistä johtuu Canadan nimi? On ihmeellinen totuus että oikeat- - antoivat koko heidän l'ohols-Amerl- - el mistä nimi en saanut lJa-- 1 on saanut te teo-- että Canadan on saanut sanasta Joka taikka ryhmää j kejä Muutamat pn sanasta maja :tun muoto Ja kylää Kun Ja ker- - iän v kuuli niillä missä on aJn että silli aluetta Ja alkoi nl- - sl" niytä ttvan Jenka tanskalaiset i la shten HouJe lausui vas-taan tulee N'yt lausui Haude en t tfi Joten tiedon n s messa olevat torilla jolla yl-lään kertoi Itse hänen — on 'ooraa Mr hänen ulasta paha — kati aiueellt-e-n Acadla-nlme- n joksi he kutsuivat Nova Scotlan Ja New Hrunswlckln aluetta Iouls Kennepln bel?lalalnen tutki-musmatkailija joka käv Canadassa V KT esitti sellaisen teorian että Canadan rlml Johtuu baskilaisesta sa-nas- ta "cabo-de-nada- -' Joka tarkoittaa autiota alastonta nientä Jollaisena sensijaan kanatha on monikko--1 baskilatset kalastajat Canadan rannat Ja pal-koilla intiaanit tatkclttlrat lontoolainen ui- - ensi kerran näkivät akllalslssa maakunnissa Hanskassa on saatu hä-märiä viittauksia tilhen tttä baski-laiset kalastajat kävivät lanadassa satakunta vuotta ennen Carttola Ja löysivät Labradorin rannikon la Cane i Tretonln saar#n Muutamat tutkPat usSovat että Labralor Itse sa nimnsl eräästä sskilalsesta ralcanprytaästi niniel aan uhkaapa käyttää kättä pitempäV meä keko maalle Hän kutsut Intiaa- - tiän la Hradore Joka oli Labradorin s va!neta!nen nokkansa rajan ylitse nlen t3alllk6ä 'Canadan kunrnkavk- - alueella v V-Ci- ) jfetejttä ei Ranskalaiset ylensä tunnustivat Caaada-nlme- n attioastaan palallls sa merkl-yktets- ä ja ninlttlvät hel jjö4-- n MtlMi Ctaa I Kokeili VANHA MATTI 111 JJermenegnae Njjnju DAchlganissa Q i auto Ja hän aikoo se Etäunä talvena i _ miestä tarastamass Ja kun han lep{a~ tä aikoen ampua j elin varkaat ptkli Vut Jäleensä au-- ' saapuneet pertmad' ( Ihminen j:ka te on kaikkein viime n timatn ♦ JLJ e olemme lu i välisen sanan tl tietUvIsti en-i- ir kisuudessa sam a i Venyjän Ja Eksm sitä Jo käyttävät en Ixsken oli "Chilstlai S lulkalsussa klrjdlti - sota päättyy niin v p I tuu vielä talstetem j Ja" vastaan Nyt o vain pelkkiä natej Erät radiohumornti yleisö cl tykkää uusitta vt j raiediovtotiatimmI enusivihventiyvaittti e:i V tejä vuotiin pajansa se on kak Franco el saanut t hiusta Madridin Ja G' väestön pommltuksl' a v n-- t hän kuuluu alvdii kuultuaan mitä Jalka s vat tehneet Varsovass Ki ttei tunn UU„ Ke 33 alse' nano etcittaa ett M Twain on eniten luettu kirjndj venäjällä se ktl merkinnee eti "' '' ovat väsyneet prcpl nandaan Twain el kirjoit nut propagandaa njyxyisin inmisniä u M tj0 syä a'an mukana maantlete- - Kuvltelkaapa nyt eslmeriiku sh Kun itämerestä on tuut linal meri Muutamat Ihmiset ovat teiid sla että jättävät ty:ni teura aamuun kai toivoen et " nuominta tulitikttn että ta vltstisl työ JTerran oli venäläinen insinööri klmassa Suomen erästä rautatl Kun hän katsoi pitkin rataa naymrat kiskot Ikäänkuin yhal vän toisiinsa kaukana matkan sä Aikansa kattottuaan tluskasl suomalaiselle insinöörille etti varten nuo ratakiskot tuolla kai pana liittyvät yhteen Suomaulnei slnööri oli vähän hämillään ti ten tellttää mutta lopuksi han sai "Se on perspektiivi joka näyttää tä kiskot yhtyvät" Siihen veniii Kivahti ikäisenä: "Suomen ril rautateillä ei saa olla perspektd kun sitä ei ole Venäjän rautaU kään" thklpä st johtuu siitä kun nl ntn luotiin miehen kylkiluut tttä hln en niin experttl pukkä maan miestä kylkeen Milden joukossa jotka kuvitteli että tuleva talvi tulee Iemaa tlttäln leuto suurta sa selli miehiä Joiden vainiot jatrat tavaksi uutta turkkia Meni on mtnettSnyt yitlvan kun ottanut huorreentt ytl väntä ystävälliset ntuwt Jirjeenvalhtajamme hettäneet meille Jut sekä kaukaa että kur ROOMA - Mussi ' -- 1 rut viimeaikoina plta' koska hän on vuoles teliä rauhanenkelien k nut trokata niitä llltt- - kp M01K0VA jIs '' tlt värisevät vilusta Ta: tu lämpöisen antajaa oi Venäjän vaatimuksille v"U VAAtiA eti4 flAmnmrv kad tnlln Pelätään että t k venäläiset ovat sen kMn lä kumpalsetkaan elv- -- haa enempää kuin d dän suurta Pohjois A' kuntaansa Uudeksi K tantllatset sensijaan nada-nlrae- n Ja senja k-Rans- ka voitettiin t 1 mltys tuli ylelsn kt tenä 131 OanaJa-r- l trensa TiralllsesM V taterelssa kun t tlln Ylä- - Ja Ala-Cara-k- a annettiin "(' ""50 et: ' a: Siv -- ! Istun tiliä on vaan tehd on on kä t pu'4 it j ja1 ? — Vena ' ' s taffTiri f I nti $ ' ' 1 i ' ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 0255a
