Vapaa Sana, September 06, 1977

              mir
No 71 1977 Tiistai syyskuun 6 p Tuesday Sept 6
Sivu 2 — Vapaa Sana
VAPAA SANA m (FREC PRESS)
Indeoendtnt Flnnlsh-Canedia- n Newspapr
Publlshed avery Tuasday and Thursdsv by the
Vama Sana Press Limited Toronto Octarlo
Postal Cod# M5V 2A8
PAUL ANONEN Prasldent
UhHO VERANKO Manager
LAURI TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonen CM Honorary Editor
Busln#sa and Editorisi Oepartments
400 Oo— X W Toronto On M5V 2A6 Phone 368-772- 1 3OT-9M- 1
Sacond clats mall reglstratlon number 0329
Subscrlptlnn rate In Canada: Year $2100 SIx Monthi 11200
Three Monlh $100 — USA: Year $2300 SIx Monlhs $1400
Hiree Months $9 00 — Hnland Year $2500
Long Dlstance Numlier: 416—368-772- 1
Single coples 35c
Kanadan dollarin arvon lasku
ei hyödytä juuri ketään
Kanadan dollarin kansain- - kana käytetty 115 miljardia ja
välinen ano on lulsinut 7
senttiä alle USA:n dollarin ar-von
mikä mm tarkoittaa että
Murtcn amerikkalaisten laino-jen
hoitokulut oat nousseet
aman verran samoin ulko-mailta
tuotavien raaka-aineide- n
hinnat
Kanadan valuuttaa ci ole de-valvoitu
salaa eikä julkisesti
sen arvo on ain asettunut
nykyiselle tasolleen koska
maailma ei usko Kanadan ta-louden
olevan niin lujallaija-lustall- a
että se voisi tukea en-tisen
vahvuista dollaria
Tilanteesiä ci ole kokonaisti-lanteen
kannalta Jainkaan hyö-tyä
On totta että suurenpuo-leisena
teollisuusmaana elinta-somme
riippuu suureksi osaksi
siitä miten paljon saamme
viedyksi ulkomaille Seitsemän
kymmentä prosenttia viennistä
menee USA:han
Samalla meidän tuonnis-tamme
tulee 70 prosenttia
USA:sta ja ikulullnja maksaa
niistä 7 prosenttia enemmän
kuin pari vuotta sitten jolloin
Kanadan dollarin' ano oli kor
keampi kuin USA:n
Vallia ja provinssien velat o-v-at
tärisyttävän suuret sillä
budjettivajauksct on mclko
huolettomasti kateltu anierik-kalaisluotoil- la
Otetaan esimer-kiksi
Ontarion yhden joskin
rikkaimman provinssin velat
Ontarion maakunnallinen ko--
konaisvcika taiousaniokau- -
della 1976-7- 7 oli $62 miljardia
doihrid ja miljardin doiiaiin
budjettitappion vaoksi se nou-see
tatousvuonna 1977-7- 8 siis
cnl huhtikuun loppjun men-nessä
fuMitukscn oman ar-vion
mukaan $72:ecn miljar-diin
doVariin eli yli 60ccn pro-senttiin
koko budjetista Hen-keä
(imeväisistä vanhuksiin
saakka) kohden maakunnat ista
velkaa tulee 840 dollaria 42
mmg'inimiininiiinnciwmuin
viime vuonna yksin yli $2 mil-jardia
Ontariolla ei ole ollut ylijää-mäistä
budjttlia sitten vuoden
1970
Kaikki tekijät huomioon ot-ta- en
ei kannata puhua keino-tekoisesti
aiheutetusta dcval
vaatiosta vientimarkkinoiden
parantamiseksi Dollarimme
anon dasku on pikemminkin
osoitusta talouselämän paikoil-laan
polkemisesta mikä puo-lestaan
johtuu useista teki-jöistä
kuten 't)ön tuottavuuden
hitaasta noususta ja siitä että
valtiovalta lohkaisee aina vain
suuremman osan tuotanto-elämälle
ja kuluttajalle kuulu-vasta
tulosta Liian suuri setc-li'an- ta
aiheuttaa inflaatiota ja
nykyisen suuruinen lainanotto
on vain vaikeuksien väistämistä
ja siirtämistä yhdellä vuodella
eteenpäin Verotus Kanadassa
lähestyy lähivuosina Skandi-naavista
tasoa kun hallitukset
ovat käyttäneet kaikki keinon-sa
välillisten verojen nyhlämi-seks- i
ja joutuvat puuttumaan
itse lulovcioon
Seuraukset tästä talouspoli-tiikasta
näkyvät nyt lopulta
siinä että do'larin arvo on ta-saisesti
mutta varmasti laske-massa
Ennen niin vankka luot-tamus
Kanadan ilalouteen on
heikentymässä maailman sivu
Nesle oy
amerikkalaisille
nääomamarkkinoille
Helsinki — Ensimmäisenä
pohjoismaisena yrityksenä pää-see
Neste Oy US:n Commer-cial
Paper -- pääomamarkkinoille
joilta saa lyhytaikaista
luottoa halvemmalla korolla
kuin eurooppalaisilta pääoma-markkinoilta
Näille markkinoille pääsy
merkitsee Nesteelle useiden
miljoonien markkojen vuosit- -
senttiä ja velkataakan ouu laista korkokevennytä
luotoista oi saatu Wall Strce-- Commercial Paper pääoma-tili
kajota Pelkät korkomenot markkinat ovat etupäässä ame-kuoletukji- sta
puhumattakaan riUaa''il™ omassa kcskuu- -
''ssa toimivat luottomarkki-nousev- at useisiin satoihin nul
nat joille on hvräksvtty cj- - joonm ja 7 prosenttia hei- - lwppalaisi yri1sä „ puo
kömpi Kanadan dollari mer- - ]sen tusinaa
ikitsec kymmenien mUjoonien Näillä liikepankkirahoitusta
ylimääräistä menoa pelkässä USA:ssa täydentävillä mark- -
koron maksussa kinoilla yritykset tasaavat kes- -
Liittovaltion velkojen korkoi- - jkaenään kassaviorWtojUacaenn ostaen
hm on viimeisten 16 vuoden ai- - kaisia velkakirjoja
SUOMEN KIELEN OPISKELIJOILLE
on saatavana kirjan FINNISH FOR rORTIGNnRS osia I ja II Nmm?nkn hinta on 800 kappaleelta vähintään 10 jäsentä si- sältävälle ryhmälle 10°o alennus käleistilauksesta
JA ENGLANNINKIELEN OPISKELIJOILLE Uv Miettinen: ENGLANNIN KIELIOPPI nid $430 Hvä ia
hvödvUinen apuväline englantia puhuvallekin paremman kieli- taidon hankkimiseksi
Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6
WINTARI0
Picton — Viime torstain Win-taro-anonnas- sa
lankesivat
$1(X) 0()0:n päävoitot seuraaville
arvoille:
15121 sarja 24
423J sarjd 33
38537 sarja 61
W305 sarja 45
67821 sarja 2
Kommunistit johtavat
edelleen
elintarvikeliittoa
Ilmiriita vaalien
lopputuloksetta
Hclsnki — Kommunistit
johtavat edelleen sak-lais- ta
Eliniän ikctvöldisten liittoa Tä-mä
varmistui sunnuntaina
vaikka kommunistit ja sosiaali-demokraatit
olivatkin ilmirii-dassa
tiistaina päättyneiden
clinianikevaalicn lopputulok-sesta
Eliniän ikctyöläistcn puheen-johtaja
Jarl Sund (kom) kat-so- #
että laskennassa saatu tu-los
107—103 edustajaa kommu-nistien
hyväksi on lopullinen
Sosiaalidemokraattien keula-mie- s
Eero Lehtonen pjolestaan
väitti että vaalin tulos on tasa-peli
105—105 Asiaa ci ole vielä
käsitelty loppuun lahtonen
sanoi
Eliniän ikcvaalien tulosten
tarkistuslaskenta jatkui sun-nuntaina
myöhään yöhön Sa-moin
kävi myös lauantaina
Sunnunt tarkistuslaskennat
sa alkoivat myös äänten hyl-käykset
Parisataa demariääntä
hylättiin vaalilaskennan loppu-vaiheessa
Tästä saivat sosiaali-demokraatit
aiheen syyttää
kommunisteja äänten tarkoi-tuksenmukaisesta
hylkäämi-sestä
Kommunistiryhmässä puoles-taan
korostettiin etUi äänten
hylkääminen on nojautunut lii-ton
sääntöihin ja vaaliohjeisiin
Intiaanipäällikkö
kävi kolmessa
Pohjoismaassa
omatekoisella
passilla
Helsinki — Kanadalainen
crcc-intjaanijoht- aja Pohjois-Kanadas- la
on vieraillut kol-messa
pohjoismaassa Tanskas-s- a
Ruotsjssa ja Suomessa o-matcko- isella
koneella kirjoite-tulla
crce-passil- la Päällikkö
piti tätä osoituksena siitä että
itsenäisellä crce-valtiol- la on
kansainvälistä kannatusta
Pohjoismaisen passisopimuk-se- n
mukaan yhteen Pohjois-maaha- n
hvväksytty rvnklö on
vapaa liikkumaan passialuecn
sisällä maasta toiseen vapaasti
Muutamia vuosia sitten mat-kusti
Toronton lähellä sijaitse-van
Siv Nation-reservaati- n iro-kecsijoht-aja
Ruotsin kautta
Suomeen reservaatilla kirjoi-tetulla
konekirjoitetulla pas-silla
Liminka juhli 500
vuottaan
Helsinki — Liminka p!täjä'
Perämeren ranalakeuksilla
täytti 500 vuotta ja juhli syn-tvmäpäivi- ään viikon Juhlat
päättyivät 21 elokuuta Kun-nianosoituksena
menneille su- kupolville paljastetuin saloin
Niittäjäpatsas
Limingan niityt tulivat kai-kille
suomalaisille tutuiksi Sa-ka- ri Topeliuksen Alaamme-kirjast- a
Ennen Setä Topeliusta-kin
Suomea kiertänyt Carl von
Linno sanoj ettei ole mitään
n uumnpaa kuin Kemijoen
lohet Isonkyrön pellot ja Umln-ga- n niityt
J
W7 r5 # &?'& t £P"' s3rA --f umus ? t ' Vr
+ iSIS&hm
& ulr 3£k &C
THE AtACUA MOMASTERY
Ar tj '-- ys P Igana
WAS BUILT lii li E &haNTURY
INSIDE A ROCKY MOUNTAIN
t
5 P[ rH??im-KiJt- a :fS 7S rr—
fik
1
I V
i - t x-~i~44-
SSJ&i " A1" AiMjRASNfNORTMHEERdLuYneHsALF OFAN OLD FRIGATE
Kanadan kaupallinen sih-teeri
Helsingissa kertoili to-rontolaK- essa
skandinaavises-sa
lehdessä että ensi talvena
nähdään suomalaisten tarpo-van
metsässä kanadalaisilla
lumikcngillä
Jonnekin kai näitä lumiken-ki-ä
on markkinoitava kun ka-nadalaiset
ostavat suomalaisia
suksia ensi talveksi
Samassa jutussa todetaan
että suomalaiset ovat innos-tuneet
kanadalaisista jääkiek-komailoista
ja varusteista ja
tilaukset ovat paljon entistä
suurempia
Samaan aikaan rahdataan
entistä enemmän suomalaisia
mailoja Kanadaan Omituista
mutta pääasia että kaappa
käy Atlantin yli
Suomalainen kannattaa ko--
e timaista Suomessa valmiste-tut
Saabit maksavat par-haasta
päästä $15 000 —
$16 000 mutta merkki on nou-semassa
kohden kärkipaikko-ja
myyntiluvuissa Bensiini
maksaa liki kaksi markkaa lit-ra
cli yli kaksi kertaa encm
män kuin Pohjois-Amerikass- a
Väitettiin että keskituloinen
autoilija voi saada 500:n
markan sakon jos erehtyy
ajamaan pääkaupungissa bus-sikaistaa
pTRin Ei siis ihme
että kaikki haluavat aiton
Pistäkää mokomalle hinittä-v- ä
hinta ja pankaa ihmiset
maksamaan sen käytöstä ylet-tömästi
niin varmasti kaikki
sellaisen haluavat
iBrinnl mm r C iHL
il m--~
LYA4AN BEECHEK
( 1775-186- 3) C0NSRE6MIONAI
MMSTtRANDFATHEROF
HARRIET KECHtRSRM
VVASTHEFATHEfcOF
7 C0NSRE6ATIONAL
MIMISTERS
e- -
mtf irj]AyuMHaH!j
im bulgaria
'++o++++s+++ Pakinapalsta
Aina kun tulee tilaisuus
työtyä toisen kustannuksella
sitä hyötyä on tavoittelemas-sa
melkoinen shakaali lauma
Better Business Bureau va-roittaa
kodinomistajia yli sa-dasta
kodinvuorausyritykses-t- ä
jotka ovat pulpahtaneet
markkinoille kuän sienet sa-teen
jälkeen Aiheen tällai-seen
vuorausalan paisumiseen
on antanut liittohallituksen
päätös auttaa kutakin talon-omistajaa
korkeintaan $350:n
verran vuorauskulujen peit-tämisessä
Ensimmäisenä
vuonna annetaan tämä avus-tus
kodeille Jotka on raken-nettu
1921 tai sitä aikaisem-min
Better Basiness Bureaun
esimerkkien mukaan joltakin
leskirouvalta yritettiin saada
$800 vuoraustyöstä j'oka toi-sen
anion mukaan olisi mak-sanut
$250
Joku vuorausurakoitsija
rehvasteli puhaltaneensa pelk-kää
ilmaa vaahtomuovin si-jasta
asiakkaan ullakolle
Yleensäkin kannattaa kysyä
ainakin kolmelta kodinkor-jausporukal- ta
hintaa ennen
kjin työn antaa sillä alalla
on moraali jonkin verran höl-tynyt
viime vuosina
Koulut alkavat tänään tiis-tai- na
Kymmeniä tuhansia uu-sia
tulokkaita on ensimmäis-tä
kertaa koulutiellä ja heitä
voi poukkoilla kadulle mitä
yllättävimmistä paikoissa Pi-detää-npä
silmät auki ajaessa
—Vatupassi
ULKOSUOMALAISTEN LASTEN
KOULUNKÄYNTIÄ AYUSTETAAN
Helsinki — Pohjoismaiden ulkopuolella asuvien suoma-laislasten
koulunkäyntiin on mahdollisuus saada Suomen
opetusministeriöltä toiminta-avustust- a Joka kattaa osan
opetuksen järjestämisestä koituvista kuluista
Jos oppilaita on vähintään kymmenen tai erityistapauk-sissa
vähintään kuusi eikä pätevän opettajan hankkiminen
tueta ylivoimaisia esteitä voi Jokin yhteisö tai yhdistys pe-rustaa
ulkosuomalaisen koulun Jossa opetus tapahtuu las-ten
äidinkielellä
Suomen opetusministeriö komia anomuksesta osan opet-tajien
palkoista — pääsääntöisesti i vastaavista peruskou-lunopettajien
palkoista — sekä oppimateriaalin Ja sen
kuljetuskustannukset hrrkinnan mukaan Muut kulut korva-taan
ainoastaan poikkeustapauksessa Toiminta-avustukse- n
saamisen edellytysenä on mm että koulu vastaa opetus-suunnitelmaltaan
suomalaista peruskoulua
lapsille voidaan myös Järjestää opetusta äidinkielessään
Ja Suomen olojen tuntemuksessa varsinaisen kouluopetuk-sen
rinnalla esimerkiksi ns lauantaikoulun muodossa
Tähänkin tarkoitukseen on mahdollista saada Suomen
opetusministeriön toiminta-avustust- a jos oppilaita on vä-hintään
kuusi jos opetus on säännöllistä ja siltä vastaavat
pätevät opettajat ja opetuksessa noudatetaan soveltuvin
osin peruskoulun vastaavia suunnitelmia
Mfllvlskohtalsempla ohjeita toiminta-avustukse- n saami-sen
edellytyksistä Ja varsinaisesta hakumenettelystä saa
Suonien opetusministeriön Kansainvälisten asiain osastolta
os Rauhankatu 4 00170 Helsinki 17 Kutakin lukuvuotta
koskevat toiminta-avustushakemuks- et tuJee toimittaa ope-tusministeriölle
lokakuun loppuun mennessä
um
Urheilua
Ruotsalainen voitti 10 000 m juoksun
ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen
Uuden ruotsalaisen kärki-juoksij- an
Pär Vallinin amatöö-riys
voi olla vaakalaudalla jos
eräs Espanjassa asuva liike-mies
maksaa hänelle sanojen-sa
mukaisesti 10 000 Ruotsin
kruunua Sellainen oli hänen
lupauksensa sille ruotsalaiselle
urheilijalle joka voittaa Suo-mi
— Ruotsi maaottelussa en-simmäisenä
keihään kympin
tai kolmiloikan Näin kävi nyt
Tukholmassa kun Vallin am-paisi
10 000 metrin juoksun
loppusuoralla sellaiseen kiriin
että siinä ci ollut suomalaisilla
sanomista Vielä toinenkin ruot-salainen
mursi suomalaiskolmi-ko- n
Palkkio annetaan luulta-vasti
opiskelu- - ja harjoittelu-avu- n
muodossa Ruotsalainen
voitti viimeksi kympin v 1968
jolloin estejuoksija Bengt Pers-son
sai ykköstilan Keihäänhei-tossa
on merkitty viimeisin
ruotsalaisvoitto 17 vuotta sitten
ja tämän jatkuvuuden säilytti-vät
suomalaiset edelleen Myös-kään
kolmiloikassa eivät ruot-salaiset
pystyneet voittoon
Vain vajaat 15 000 katsojaa
oli Tukholman stadionilla kum-panakin
päivänä vaikka olisi
mahtunut 7 000 enemmän Suu-rin
osa oli suomalaisia Monet
kotiin jääneet luulivat että sta-dion
oli loppuunmyyty jo aiko
ja sitten
Alaaot lelun ensimmäisessä la-jissa
naisten 3 000 metrin juok-sussa
erehtyi Sinikka Tyynelä
maalin sijainnista ja menetti
voiton Tukholman ahtaalla sta-dionilla
tulee maaliviiva vas-taan
kymmentä metriä myö-hemmin
kuin normaali paikka
muilla kentillä Tyynelä luuli
voittaneensa ja hellitti Hän ha-vaitsi
lilan myöhään erehdyk-sensä
mutta silloin olivat ruot-salaistytöt
jo menneet ohitse
Seiväshypyssä pudotti ensi-kertalainen
Rauli Pudas kolme
kertaa aloituskorkeudesta 460
ja jäi ilman pisteitä
5 000 metrillä kypsytti suo-malaist- cn
vauhti ruotsalaiset ja
myös kympin voittajan
Suomen miehet johtivat en-simmäisen
päivän jälkeen maa-ottelua
107—98 naiset 44—38
pojat 59—47 ja tytöt 44—39
Lopputuloksena oli Sjomen
voitto joka sarjassa miesten
lajeissa 221—188 naisten lajeis-s- a
86—69 poikien ottelussa
110—91 ja tyttöjen lajeissa SO
-7-6
Alonen huomio kiinnittyi huma-laisiin
suomalaisiin lienevätkö
sitten olleet Ruotsin suomalai-sia
vai Suomesta tulleita turis-tej- a
Koskenkonaa 'oli runsaas-ti
virkistyksenä ja se aiheutti
outoja tilanteita Heitä putoili
katsomosta ja ohjailtiin susi-koirien
kanssa ulosmenoauk-koihi- n
joissa oli kylliksi tilaa
heilua Eris hoiperteli pitkin
stadionia Suomen lippu viitta-naan
Keskellä katua yritti jo-ku
suomalainen ottaa vielä yh-den
voiton tappelunnujakassa
mutta tuli itse miltei kuriste-tuksi
ENSIMMÄISEN PA1VAN
TULOKSET:
Miehet
110 m aidat: 1) Arto Bryggare
S 1390 2) Rajne Söderberg R
1446 3) Lennart Hedmark R
148 4)Reijo Byman S 1502
5) Ulf Borg R 1503 6) Jouko
Kokkonen S 1514
Kirjoittanut Kai Harris
Moukari: 1) Hannu Polvi S
7186 2) Juha Tiainen S 7182
3) Harri Huhtala S 7060 4)
Björn Holmström R 6058 5)
Göran Olsson R 5738 6) Yng-ve
Anderson R 5594
Korkeus: 1) Rune Almen R
216 2) Torbjörn Larsson R 213
3) Ingemar Nyman R 210 4)
Harri Sandell S ja Asko Peko-nen
S 205 5) Matti Nieminen S
200
1 500 m: 1) Ari Pa anonen S
3393 2j Björn Nilsson R 3 41-- 1
3} Antti Loikkanen S 3418
4) Lars Ericsson R 3420 5)
Juhani Sams S 3428 6) Ake
Svensson R 3438
100 m: 1) Christer Garpcn-bor-g
R 1046 2) Ossi Karttunen
S 1053 3) Antti Rajamäki S
1062 4) Timo Hatakka S 1086
5) Anders Ahl R 1102 6) Lars-Ara- e
Eriksson 1216
400 m: Per-Olo- f Sjöberg R
4741 2) Michael Fredriksson R
4780 i) Markku Taskinen 48-0- 4
4) Matti Rusanen S 4822
6) Gerd Möller R 4862
Kuula: 1) Reijo Stahlbcrg S
2046 2j Anders Arrhenius R
1938 3) Matti Yrjölä S 1898
4) Jorma Lempinen S 1838 5)
Hans Höglund R 1853 6) Per
Nilsson R 1845
10 000 m: 1) Pär Vallin R
28500 2) Nils-Bcrt- il Karlsson
R 28J14 3) Hakan Spik S28-51- 9
4) Seppo Tuominen S 28-5- 61
5) Kaarlo Maaninka S
29299 6) Lars Enkvist R 30
173
Pituus: 1) Ulf Jarien R 769
2) Esko Elsilä S 761 3) Erkki
Päivärinta S 752 4) Pentti
Raitanen S 750 5) Jan Kron-bor- g
R 733 6) Lennart Hed-mark
R 613
4100 m: 1) Suomi (Hatakka
Karttunen Juhola Rajamäki)'
4019 2) Ruotsi (Jönsson Hög-berg
Nilsson Garpenborg)
4044
Naiset
3000 m: 1) Eva Gustafsson R
9193 2) Ann Sundström R
9-21-
8 3) Sinikka Tyynelä S
9248 4} Irja Paukkonen S 9-2- 97
Pituus: 1) Pirkko Helenius S
623 2) Lena Johansson R 599
3) Leena Pylkkänen S 588 4)
Turanka Puskas R 584
800 m: 1) Marie Simonsson R
2103 2j Lena Bergström R
2106 3) Aila Virkberg S 211-- 1
4) Maija Aarniota S 2160
100 m: 1) Linda Haglund R
1145 2) Mona-Lis- a Pursiainen
S 1168 3) Helena PUU R 1182
4) Helinä Laihorinne S 1201
400 m: 1) Barbro Lindström
S 5420 2) Yvonne Hannus S
5502 3) Anja Davidsson R 5518
4) Eva Pettersson R 5612
Kiekko: 1) Sinikka Salminen
S 5076 2) Ulla Lundholm S
4846 3) Ingrtd Vehrnonen R
4738 4J Gun Johansson R 4486
Korkeus: 1) Susanne Sund-qvist
S 181 2) Anette Tännan-de- r
R 178 3) Carina Andersson
R 170 4) Leena Leppäkangas S
165
4100 m: 1) Suomi (Laiho-rinn- e
Pursiainen Hannus
Lindström) 4532 Ruotsi hylät-tiin
kapulan putoamisen takia