Vapaa Sana, June 03, 1976

              i
I
Avaruus
sukkula
ON RAKETIN JA LENTOKONEEN RISTEYTYS
Se kuljettaa 1980'luvulla i'J avaruusasemat kytkeytyvät lu- - ja avaruustutkimuksen laa--
miehistön ja lastin
maapallona avdrujuc
m ! laicin niine i "- -
Sukkula on avaruusmatkat- -
lun uusin sana bukkulaa Ke- -
hitcläjn Yhdysvalloissa pysy--
tien avaruusasemien ja maa- -
pallon väliseen liikenteeseen
projektiin kuluu rahaa noin
j5 miljardia
Avaruussukkula nousee pys- -
n suoraan ylös ohjuksen tai
rakctin tavoin Takaisin lento- -
kentälle se hi taa kuin lentok-one
Sukkulan suurin etu on kuit-enkin
se että sitä voi käytt-ää
toistakin sataa kertaa
SH-innöllis-et
lentonsa ava- -
ruussukkula aloittaa Cape Ca- -
naveralista jo 1980-luvu- n alussa
Matkustajina kolme astronaut--
tia ja lastina jopa 30000 kiloa
Mahtaviksi voimanpesiksi
tarkoitettuja raketteja ja ava-ruusaluksia
joilla olisi voitu
kuljettaa lisää amerikkalaisia
Kuuhun ja sijoittaa lisää mie-hiä
Maata kiertävälle toiselle
SKjIak-avaruusascma-llc
jou-dutaan
toimiltamaaan museoih-in
ja romupihoillc Tähän met-alliromuun
joka on tullut
maksamaan lähes miljardi doll-aria
kuuluu yksi jättimäinen
kuuraketti Saturnus 5 yksi
kaksivaiheinen raketti Saturnus
5 jolla olisi voitu lähettää il-moille
avaruusasema kaksi Sat-urnus
1 B-rake- ttia sekä jouk-ko
Apollo-avaruusaluks- ia mm
neljä kuuhunlaskcutumisalus-t- a
eri valmistusvaiheissaan
Täydellinen ja lentovahnis täydennys--
avaruuslaboratorio on
jo luovutettu Yhdysvaltain il-mailu-
ja avaruusmuseolle
Washingtoniin
Kun tarkastelee tätä vielä
hiljan niin maineikkaan ava-ruustava- ran
hautausmaata voi-si
kuvitella että suuri avaruuss-eikkailu
on kuollut ja haudat- -
Mikään ei kuitenkaan voisi
olla kauempana totuudesta
Avaruustutkimus on vain saa-massa
uusia suuntia ja muk-aan
tulee eri ammattialojen
edustajia kuten geologeja öl-jyväk- eä
maatalousmiehiä ym-Päristöntutkij-oita
opettajia ja
monia muita
Apollo-ohjelma- n jälkisatona
°" havaittu selvääkin sclvem-ffl-w
että tekokuut ja miehite- -
SUOMALAINEN
Yhdistynyt
Seurakunta
M Sheldrake Blvd
Toronto Ontario
M4P 2B1
Puhelimet:
kirkolle: 488-842- 5 pappilaan: 421-631- 8
Jumalanpalvelus
Muuntaisin klo 6 lp
TERVETULOA
Reino H—pKnurinomi~u paaiuui
TORONTO
UESTADIAN
Van5°NGREGATION
Toimii i's Lestadiolainen
Äi?RK:n VAiiAleLyCde:nssä)la
£Cih"T226-072- 5 tn o- i- "3-416- 8
" "
l£ "Jascs flnl Jox 805
Bk laltsco
iäsff1 Pohjois
inmiiKUnnan u-hitys--
tää avaruusluo-taimia
ja
ivonon siten että uuden avulla
voidaan ratkaista kaikkein kii- -
reisimpia ongelmia kuten ener- -
giakmsi saastuminen rajallis- -
ten luonnonvarojen hoito nä- -
Iän torjunta ja opctuspulmat
kolmannessa maailmassa
Yhdysvalloissa ja Neuvosto--
liitossa puhutaan jo voimaloi- -
den sijoittamisesta kiertämään
Maata auringonenergian kerää- -
miseksi ja avaruustehtaiden
rakentamisesta valmistamaan
crikoisaineita painottomassa ti-lassa
Pyrittäessä tuota houkuttele- -
vaa tulevaisuutta kohti on siir- -
ryttävä eteenpäin avaruusmat- -
Mcn "höyrykonekaudesta"
jonoin raketit tuhoutuivat ai- -
noa käyttökerran jälkeen On
ryhdyttävä rakentamaan uusia
avaruusaluksia joita voidaan
lentokoneiden tavoin käyttää
kerran toisensa jälkeen
Tästä syystä Yhdysvallat ro-muttaa
vanhaa rakcttijäämis-töää- n
Kun astronautteja läh-tee
seuraavan kerran avaruu-teen
vuonna 1979 he matkaa-vat
siivekkäällä avaruusukku-lall- a
(Space Shuttle) Se nou-see
pystysuoraan ylös ohjuk-sen
tai raketin tavoin ja liitM
takaisin kotikentälle kuin len-tokone
Se voi lennättää tiede-miehiä
ja raskasta lastia Maa-ta
kiertävälle radalle toistakin
sataa kertaa
Kun Yhdysvaltain edellinen
presidentti Richard Nixon il-moitti
ohjelman aloittamisesta
vuonna 1972 aneltiin Sukku-lan
tulevan maksamaan kuuden
vuoden aikana yli 5 miljardia
dollaria Yhdysvaltojen kuuoh-jelma
tuli puolestaan maksa
maan kaikkiaan 25 miljardia
dollaria
EUROOPPA MUKAAN
AVARUUSTUTKIMUKSEEN
Vietnamin sodan valtava va-rojen
käyttö jonka vuoksi
Apollo-lentoje- n kuu-ohjelm- aa
oli supistettava jo alkuvaihees-sa
tuli Yhdysvaltalaisille vero-velvollisille
maksamaan arviolta
50000000000 dollarin jättisum-man
Yhdysvaltain kansalainen
maksaa 'tätänykyä dollaristaan
yhden centin ilmailu ja ava-ruushallinnon
(NASAn) hyväk-si
Näillä varoilla kustannetaan
avaruus-sukkul- a satelliitit ava-ruusluotaimet
sekä vielä ilmai- -
SUOMALAINEN
IETHLEHEM EV LUTH
SEURAKUNTA
11 Harcourt Av
Toronto Oat
Puh HO 1—7902
Jumalanpalvelus ja Pyhä-koulu
klo 3 ip
Katsokaa lähempiä tietoja
uutisilmoituksista
Olette kaikki tervetulleita!
Seurak esimies
Leo Kantaneva
Puh 244-980- 5
VIKING FOODS &
IHP0RTS
Suomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
425-045- 0
133 Lalrd Dr Toronto 17
Mvvmme kaikkia laatuja tuo-reita
lihaa lihajalosteita
juustoja leipää ym
ruokatavara-- i suoraan teh-taamme
nnvmälasta Auki-oloa
at: Maanani suljettu
liist— torst 8-- perjantai
8—8 lauantai 8—5
jat ohjelmat
Euroonpa ioka nvt on uva
ruustutkimuksen nouseva tiili--
ti käyttää varoja paljon väheni- -
män Kahdentoista valtion vh--
teisen Euroopan avaniuslaitök- -
sen (ESA — European Space
Agency) noin $70 miljoonan
määrärahoista vuodelle 1975 oli
Englannin osuus noin 10 mil--
Joonaa dollaria eli paljon vä- -
hemmän kuin Ranskan ja Län- -
si-Saks- an (kummankin n 520
milj)
Muita ESA:n osakkaita ovat
Italia Belgia Tanska Hollanti
EsPanJa Ruotsi Sveitsi Norja
3'a IavaIta
Avaruusvaroja on kuitenkin
alkamit virrata jo useidenkin
Ä""-- n ja jvausaimiuiMc-- H
ohjelmien kautta Pelkästään
Englannin teollisuus on jo c-nem- män
tai vähemmän osalli-scn- a
kymmenkunnassa kohta-laisen
suuressa ohjelmassa
Muut maat kuten Japani Kiina
ja Intia ovat kukin panneet
alulle oman avaruusteollisuu-tensa
SUKKULA ALOITTAA
1980-LUVULL- A
Avaruustutkimuksen alalla
on odotettavissa valtavaa edis-tystä
sitten kun Yhdysvaltain
monikertakäyt töinen avaruus-sukkula
aloittaa säännölliset
lentonsa Cape Canaveralista
1980-luvu- n alkupuolella
Sen miehistönä on kolme
astronauttia ja kun se voidaan
lähettää avaruuteen vähintään
sata eri kertai se tietää suu-ria
supistuksia avaruustutki-muksen
kustannuksissa Se-hän
lennättää tiedemiehiä kier-toradalle
tutkimustyötä var-ten
mutta se voi myös lähet- -
satcllitteja
muutakin lastia
säi-lykkeitä
jota se voi kantaa 30000 kiloa
18 metriä pitkässä ja 43 met-riä
leveässä lastiruumassaan
Sen avulla voidaan palaut-taa
tai korjata satelliitteja jot-ka
eivät ole pysyneet kierto-radallaan
tai kuljettaa kierto-radalle
koottavien avaruusa-semien
tai avaruusalusten osia
Tässä hankkeessa on Euroo-palla
suuri osuus Perustcttu-aa- n
Euroopan avaruuslaitok-se- n
on kymmenen sen maata
nyt valmistamassa ?83 miljoo-naa
maksavaa sisälaboratorio-t- a
Tämä avaruuslaboratorio on
asema jossa jopa neljä tiede-miestä
voi tehdä työtä viikon
tai jopa kuukauden päivät
Avaruuslaboratorio on aivan
uusi käsite miehitettyjen ava-ruusasemien
ohjelmissa Kun
Neuvostoliitto ja USA:n aikai-semmat
asemat Saljut ja Sky-la- b
jouduttiin jättämään ava-ruuteen
ennalta suunnitellun
ohjelman päätyttyä (ja nehän
menetettiin ainaiseksi kalliine
laittcistoinecn) tämä Space
Lab eli avaruuslaboratorio pa-laa
maahan Sukkulan sisällä
Suomalainen Luterilainen
Agricola Seurakunta
Toronto Ont
Kirikö 25 Old York Mills Rd
VVilfovvdalc Out Puh 487-760- 0
(York Mills-maanalais- cn asema)
Pappila: 2 Diagonal Rd
VVillovvdale Puh 225-644- 9 Jumalanpalvelukset:
sunnuntaisin klo 10 ap suo-mcnki- cl
ja pyhäkoulu: klo
1115 ap englannink klo 18
(6 ill) suomenkicl
keskiv 700 HI
Kansllatunnit kirkolla:
Maanant ja keskiv 630 —
9 ill Pastori tavattavissa jo-ko
kirkolla tai pappilassa
TERVETULOA KAIKKII
Leslie Lurvcv pastori
Käytä muistorahastomme
adresseja!
joka kerta kun sff fclytlltlaf
ou päättynyt
Sukkulan laskeuduttua tai1
daan laboratorio ottaa sellai
senaan ulos lastitilasta ja va-rustaa
uusin välinein valmiiksi
seuraavaa lentoa varten
Länsi-Saks- a johtaa Space
Lab -- ohjelmaa peräti 5335 pro-sentin
osuudellaan kun taas
esimerkiksi Englannin osuus
on 6 prosenttia -- Tämä on
melko vanna takuu siitä että
joku saksalainen lentää Maa-ta
kiertävä rataa joskus 1960-luvull- a
MAATA KIERSI
731 SATELLIITTIA
Space Lnb suunnitellaan si-ten
ett siinä voidaan tutkia
painottomassa tilassa muodos-tuvia
uusia aineita tehdä bio-logista
ja lääketieteellistä tut-kimustyötä
ja havainnoida
Maata Hyvin laajat utkimuk-se- t
kohdistuvat Aurinkoon ja
ympärivuän avaruuteen
Harvalla ihmisellä on edes
käsitystä siitä kuinka paljon
eri tyyppeihin kuuluvia keino-tekoisia
satelliitteja lähetetään
kiertoradalle kuukaudesta toi-seen
Huhtikuun 30 päivänä 1975
kiersi planeettaamme 731 sa-telliittia
sekä yli 2600 kappa-letta
avaruusromua esim lop-puun
palaneita rakcttivaiheita
jie pienen pieniä metallinsiru-j- a
(Siitä lähtien kun Neuvos-toliitto
lähetti ensimmäisen sa-telliittinsa
lokakuussa 1957 on
arviolta 4468 kappaletta pa-lannut
Maahan ja useimmat
niistä ovat palaneet ilmake-hän
kitkan vaikutuksesta)
Toimeliain avaruusvalta on
tätänykyä Neuvostoliitto Vii-me
vuonna lennätettiin Neu-vostoliiton
kosmodromeilta ai-nakin
900 satelliittia ja avarsuus-alust- a
neljä niistä imiehitet-tyj-ä
Kahdesti kosmonautit
lensivät avaruusasema Saljut-4:ää- n
joka on kiertänyt Maata
joulukuusta 1974 Monet mie-hittämättömistä
' satelliiteista
vaikuttavat olleen' tiedustelu-tehtäviss- ä
j
Yhdysvallat ja muu maailma
lähettivät samana ajanjakso-na
vain 35 satelliittia Niihin
kuului yksi amerikkalainen
miehitetty avaruuslento ja kak-si
Yhdysvaltain ilmavoimien
pisimmälle kehiteltyä "Big
Bird" -- vakoilustatelliitia joi-den
kerrotaan voivan paljas-taa
alle metrin läpimittaisia
maassa olevia esineitä ja jopa
ihmisiä Neuvostoliiton kau-punkien
kaduilta
SATELLIITIT AUTTAVAT
___ KAUKOPUHELUITA
Satelliiteista on samaan ai-kaan
alkanut olla käytännön
hyötyä ihmisille Telstar-vai-liees- ta
lähtien on saatu kehite-tyksi
tuottoisa suurten lntel-sat-tietoliikennesatelliit-tien
sar-ja
Atlantin Ison valtameren
ja Intian valtameren ylle ja
kukin niisiä o välittää 4 000
puhelinkeskustelua- - tai 12- - väri-televisio-
ohjelmaa tai mitä
tahansa niiden yhdistelmiä
Toisin kuin Talstar eivät nä-mä
uudet satelliitit llvahda-kaa- n
taivaanrannan taakse
vaan ovat jatkuvasti maa-asemie- n
näkyvissä Nehän on si-joitettu
36000 kilometrin kor-keuteen
päiväntasaajan koh-dalle
ja tekevät Maan mukana
täyden 24 tunnin kierroksen
joten ne näyttävät pysyvän
paikoillaan taivaalla
Toista sataa valtiota on kes-kenään
tietoyhteydessä satel-liittikctj- un
-- välityksellä ja tä-mä
onkin aiheuttanut valta-van
"tietoliikenneräjähdyksen"
Valtamciien ylitse tapahtu-va
puhelinliikenne on vuodes-ta
1965 lähtien kasvanut kol-mesta
miljoonasta puhelusta
vuodessa yli 50 miljoonaksi
puheluksi vuonna 1974 ja pu-helujen
määrän uskotaan vuo-teen
1950 mennessä kasvavan
200 miljoonaksi vuodessa Tä-män
kysynnän tyydyttämisek
si lähetetään yläilmoihin ielä
tehokkaampia satelliitteja
Puhelujen välityskustannuk-se- t
ovat olleet noin $4 000 ka-navaa
kohden vuodessa Me-renalaisen
kaapelin kustan--
yt 4% - 1f74 - TtnUi kttJikuun 3 hurtly Jyqj j
mikset ovat viisinkertaiset Ja
satelliitit tarjoavat ainoan kel- -
ron lähettää tclevhio-ohjcJmJ-a
ympäri maapallon
Kotimaiset tietoliikcnnesa'
tclliitit ovat nyt tulleet kuvaan
Kanadassa ja Yhdysvalloissa
ja kolmannen maailman maat
alkavat hyötyä länsimaisen a-varuustek-niikan
hedelmistä
INTIASSA OPETETVAN
SATELLIITILLA
Indonesia maailman viiden-neksi
väkirikkain valtio 120
miljoonine asukkaineen saa
kuluvana vuonna oman satel-liittirelecvcrkosto- sa
jonka s
on ostanut Hughcs-yhtymält- ä
Tämän satelliitin avulla saa-daan
aikanaan televisio- - puhel-in-
ladonta- - lääkintä-- ja ope-tuspalveluja
40 maa-asema- n
kautta jotka sijoitetaan ha-jalleen
13 500 saarta käsittävän
tasavallan alueelle
Arabivaltiotkin harkitsevat
jo omien satelliittiyhteyksien
hankkimista sillä se tulee pal-jon
halvemmaksi kuin kaape-lien
laskeminen
Viime elokuussa Intia alkoi
lähettää opetuksellisia televisio-oh-jelmia
eri kielillä Yh-dysvaltojen
voimakkaan ATS-6-satelliit- in
välityksellä joka
tähystelee Intiaan 36000 kilo-metrin
korkeudesta Itä-Afrika- sta
Victoria-järve- n kohdalta
Lähetyksiä on yleensä neljä
tuntia vuorokaudessa ja niissä
jaetaan tietoja maataloudesta
perhesuunnittelusta ja hygie-niasta
sekä opetetaan ammatti-tietoutt- a
Vielä yksi satelliittilaji val-loittaa
hyvää vauhtia kolmat-ta
maailmaa "Jos minulla oli-si
valittavana yksi avaruusalus
yksi avaruusajan uutuus pe-lastaakseni
maailman" sanoo
nasan hallintojohtaja tohtori
James C Fletcher "minä valit-sisin
maapallon luonnonvaro-ja
tutkivan satelliitin (ERTS)
ja sen satelliitin joka uskoak-seni
vielä kehitetään siitä "
Hän tarkoitti kahta ensim-mäst- ä
satelliittia sittemmin ni-meltään
Landsat jotka ottavat
crikoisvalokuvia Maan pinnas-ta
Niiden avulla löydetään
mineraaleja öljy- - ja luonnon-kaasuesiintym- iä
ohjaillaan ra-vintokasvien
viljelystä ja seu-raillaan
meren ja ilman saas-tumista
MARS VIRITTÄÄ TOIVOA
Etenkin maataloustieleilijät
ovat saaneet uutta intoa Maan
pinnasta otetut monikirjoku- -
vat (valevarein) ovat antaneet
heille uutta tietoa maatalous-maan
laadusta laajoilla aloilla
maailmassa ja he ovat voineet
päätellä ovatko sellaiset viljat
kuin vehnä ohra maissi ja rii-si
ja hyötypuumetsätkin saa-neet
tauteja vai ovatko ne ter-veitä
(Kasvitautien aiheuttamien
menetysten arvioidaan yksino-maan
Yhdysvalloissa nousevan
37 miljardiin dollariin vuodes-sa
eli yli koko av aruusbud je-tin
Tuholaisten aiheuttamat
tappiot ovat nekin vielä 38 mii--
jardia dollaria
Nyt alkaakin näyttää kuta-kuinkin
varmalta että havain-tosatelliiteis- ta
virtaavilla tie-doilla
saadaan kootuksi takai-sin
kaikki ne varat joita on uh-rattu
avaruuteen Tulos ensim-mäisen
vuoden tietojen myyn-nistä
yli 110 maahan myös
Neuvostoliittoon ja Kiinaan
olivat lähes neljä miljoonaa
markkaa ja kokeilut ovat vas-ta
alkaneet
Vaikka ihmisiä ei kenties lä-hetetäk- ääu
Kuun toiselle puo-lelle
enää tällä vuosisadalla
ovat ihmisen älyn tuottein va-rustetut
automaattisesti toimi-vat
avaruusalukset jo mullis-taneet
käsityksiämme naapuri-planeetoista
Venukseen Merkuriukseen
Marsiin ja Jupiteriin lähetetyt
ohjukset osoittavat näiden
maailmojen olevan ihmisille
erittäin vaarallisia Vain "pu-nainen
planeetta" Mars voi vi-rittää
hiukan toivoa siitä että
jossakju sen pölv isillä tasoa- -
y
—
BkBBVH v fjM
iwms Vi BBBWr b9I ifc
TEXPLOSION " '10 Jl otBrMTifcnteriStrica ? Ij B m
OF HALF A MW I0M SHCKS Ui fk W B M
rr-- rvMAMiTc iw'o t n m m %
— ' 'ri M HEAro 'n kltdcrp fk mm mn jMsc lxh_ e ~ y l i e pv 'i+ b rifrrif V'V%J P m Mm A
c m m j m m f H1VIH tm
ya riL'J %
b H t 'JL I VIW lJ
QOOl 5 KRITTDJ 7
IflCHIMESEEV t I (
CJME1MIH3 THE CHAfACTER ---
FCR VOMAM" "~
WITH THAT FCR
OIILD -
--=r —— t— s
x-51--
goilla tulivuorilla sjA-iss-ä kan- -
Joneissa tai sen "kuivuneissa
joenuomissa" on vielä todis- -
tuksia siitä että elämä miten
alhaisessa muodossa tahansa
on päässyt sitkeästi kirimään
taistellen kaikkia tuhovoimia
vastaan
PIONEERIT TUTKIVAT
PLANEETTOJA
Kaksi Yhdysvaltalaista Vi-king-avaruusa- lusta
— pienois-mallityö- n
ja automaation mes-tariluomuksia
— kiitää kohtaa-maan
Marsin auringon toisella
puolella etsiäkseen ciämän
merkkejä sen maaperästä
Päästyään kiertämään Punais-ta
planeettaa 19 kesäkuuta
1967 odotetaan ensimmäisen
pudottavan laskuvarjolla mai-hinmenoaluks- ensa
alkavalle
seudulle (Chrysc) Sitä halkai-see
noin 5 000 kilometriä pitkä
ja 63 kilometriä syvä kanjoni
joka hajaantuu sarjaksi sivu-jokia
vanhojen jokiuomien lail-la
Yhdysvaltain avaruushallitus
toivoo tämän tapahtuvan hei-näkuun
4 ja 7 päivien Aälillä
jotta se juhlistaisi valtakunnan
2000-vu-ot issy ntymäpäivää
Pioneer 10 joka on ensim-mäisenä
avaruusaluksena otta-nut
lähivalokuvia jättiläispla-neetta
Jupiterista joulukuussa
1973 jatkaa samaan aikaan len-toaan
'Kahdentoista vuoden
kuluttua se kiitääkin ensim-mäisenä
ihmisen valmistama-na
esineenä aurinkokuntamme
ulkopuolelle
Pioneer 11 joka kaarsi Jupi-terin
ympäri joulukuussa 1974
on nyt matkalla kohti Satur-nusta
Tämä on ensimmäinen
lento kohti rengasplaneettaa
Sinne sen on laskettu saapuvan
syyskuussa 1979
Pioneerin ottamissa valoku-vissa
Jupiter jonka läpimitta
päiväntasaajan kohdalla on 142-S- OO
kilometriä näkyy valtavana
värillisenä pallona jonka pin-nalla
on keltaoransin ja sini- -
pahennusta
kemaailman k aiikeakuänteisessä
kuvitus
yW9$ Un Sivu I
Black
Bari
OF THE
OID
west!s
MOST
NOTOKI
OVJS
RO AD
AGE1FI3
Allly t niMrtT:
A)Y DflESSEC
i r-- A LIKfc f
BUSIHESS
"
-- m+ im MAU — W7sm AND
NEVER
ii' L3 iJ5 FIREO GUN
HtS 0'
harmaan värisiä 'vöitä ja kirkas
oranssinpunainen "laikku"
Laikku on niin suuri että siihen
mahtuisi useitakin maapalloja
Jättiläisplaneetta näyttää ole-van
enimmäkseen nestemäistä
vetyä ja sen paljon pohdintaa
aiheuttanut "laikku" vuosisato-ja
raivonneen jättimäisen myrs-kyn
kurimus
MATKA URANUKSEEN
SUUNNITTEILLA
Kaksi Mariner-avaruusalus- ta
lähetetään Cape Canaveralista
vuonna 1977 suorittamaan mo-ninaisin
välinein perinpohjaista
tiedustelua Jupiterin ja Satur-nukse- n
vaiheilla Mahdollista
pitäisi olla myös tarkastella
läheltä Titania joka on suurin
Saturnuksen kymmenestä tun-netusta
kuusta ja jolla on myös
ilma- - cli kaasukehä
Tiedemiehet keskustelevat nyt
mahdollisuudesta lähettää vas-taava
alus vuonna 1979 Ura-nukseen
aurinkokunnan kolmen-s- i
kaukaisimpaan planeettaan
jolla on viisi tunnettua kuuta
ja joka on poikkeuksellinen ko-ko
aurinkokunnassa sikäli että
se kiertää akselinsa ympäri
kvljellään toinen napa mel-kein
suoraan aurinkoon osoit-taen
Mahtavin askelin on myös
edistytty lähempänä aurinkoa
olevien planeettojen tutkimuk-sissa
Neuvostoliitto lähetti vii-me
vuonna kaksi kookasta mie-hittämätöntä
avaruusalusta
tutkimaan vielä kerran Venus-ta
"iltatähteä" planeetan lois-tavan
valoisien pilvien ylä- - ja
alapuolelta
Tällöin saatiin ensimmäiset
kuvat sen tavattoman kuumas-ta
pinnastakin Ja vuonna 1978
Yhdysvallat aikoo luodata Ve-nusta
kahdella Pioneer-luoka- n
avaruusaluksella
Omaa paikallista tähteämmc
Aurinkoa tutkitaan myös yksi--
( Jatkoa 6:11a sivulla i
tönnäillessään virasto- - ja loma
koneistossa Erkki oposen
'-JBimBJBiaBiBr-
BBBBisBaKtBiM
NAURUA JA HYVÄÄ MIELTÄ
tuovat lukijoilleen mm seuraavat riemastuttavat ilopillerit:
TaLueniokekBoekrogehlmolam: lSaUusOaMhEdSuTkAsia SAsKuoSmITaTlUaiAsissaloO jsuivlkuaaisuissidsa 58l0ä-0 hes kahden vuosikvmmenen ajalta Aiheena on Suomen kansa
uUrrhheoikluasn sjoususravavlliaesl'saeläeäi iskäuimn ahrteenleki jhoekrarojaasuu jasivjiosktvaksesannoita jäniptisti sen niitä tarkoittaa Hilpeitä ja kirpeitä lausahduksia
monelta taholta
Richard Gordon: Liv KA Rl KELTEISILLÄÄN nkl $6 50 Gordonin
viimeisin riemastuttava lääkärintariua Lontoolaisen St Svvhhinin
sairaalan dekaani oli hikihatussa harjoitellut kumarruksia joilla
hänen piti tervehtiä sairaalaan saapuvaa kuningatarta Mutta
miksi luin joutui kekkuloimaan juhlapaikalla kelteisillään vielä
viisi minuuttia ennen kuningattaren tuloa?
Pentti I luminen — Karl Suomalainen: KEKKOSEN NAKöNEN
MIES 112 suurta sivua sid $975 Riemastuttavan epäsovin-tuist- a henkilöhistoriaa presidentti Urho Kokkosen muotokuva
kaskujen piirtämällä Kirjan kuvittaja Kari Suomalainen (Hel-singin
Sanomain Kari) on seurannut Kekkosen tekemisiä peräti
25 vuotta ja tuntee kohteensa
Kari: TAYSKASI 112 isoa sivua hinta" sid $750 Tavskäsi huu-moria
kunkkua ja jätkiä punaista ja mustaa Sisäpoliittista
nihistvstä ja ulkopoliittista nokitusta Koetapa pvsyä vakavana kun Kari ou asialla '
Olli: MUSTAPARTAINEN MIES HERATTA PAHENNUSTA 123 suurikokoisia sivua sid $850 Kirja sisältää Ollin pakinoita
uomhu nii-- oj juusupuriaiscsiu miencsiu oka vuoslkym- - erätli
riemastuttava
Postituskuluihin 50c lisää kirjaa kohden
Vapaa Sana Prcs Ltd 400 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6
Il
r
fa
A
h
fi
l
i
Kr
f
'1
iriii
2£-- 1