0184b |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i I Avaruus sukkula ON RAKETIN JA LENTOKONEEN RISTEYTYS Se kuljettaa 1980'luvulla i'J avaruusasemat kytkeytyvät lu- - ja avaruustutkimuksen laa-- miehistön ja lastin maapallona avdrujuc m ! laicin niine i "- - Sukkula on avaruusmatkat- - lun uusin sana bukkulaa Ke- - hitcläjn Yhdysvalloissa pysy-- tien avaruusasemien ja maa- - pallon väliseen liikenteeseen projektiin kuluu rahaa noin j5 miljardia Avaruussukkula nousee pys- - n suoraan ylös ohjuksen tai rakctin tavoin Takaisin lento- - kentälle se hi taa kuin lentok-one Sukkulan suurin etu on kuit-enkin se että sitä voi käytt-ää toistakin sataa kertaa SH-innöllis-et lentonsa ava- - ruussukkula aloittaa Cape Ca- - naveralista jo 1980-luvu- n alussa Matkustajina kolme astronaut-- tia ja lastina jopa 30000 kiloa Mahtaviksi voimanpesiksi tarkoitettuja raketteja ja ava-ruusaluksia joilla olisi voitu kuljettaa lisää amerikkalaisia Kuuhun ja sijoittaa lisää mie-hiä Maata kiertävälle toiselle SKjIak-avaruusascma-llc jou-dutaan toimiltamaaan museoih-in ja romupihoillc Tähän met-alliromuun joka on tullut maksamaan lähes miljardi doll-aria kuuluu yksi jättimäinen kuuraketti Saturnus 5 yksi kaksivaiheinen raketti Saturnus 5 jolla olisi voitu lähettää il-moille avaruusasema kaksi Sat-urnus 1 B-rake- ttia sekä jouk-ko Apollo-avaruusaluks- ia mm neljä kuuhunlaskcutumisalus-t- a eri valmistusvaiheissaan Täydellinen ja lentovahnis täydennys-- avaruuslaboratorio on jo luovutettu Yhdysvaltain il-mailu- ja avaruusmuseolle Washingtoniin Kun tarkastelee tätä vielä hiljan niin maineikkaan ava-ruustava- ran hautausmaata voi-si kuvitella että suuri avaruuss-eikkailu on kuollut ja haudat- - Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta Avaruustutkimus on vain saa-massa uusia suuntia ja muk-aan tulee eri ammattialojen edustajia kuten geologeja öl-jyväk- eä maatalousmiehiä ym-Päristöntutkij-oita opettajia ja monia muita Apollo-ohjelma- n jälkisatona °" havaittu selvääkin sclvem-ffl-w että tekokuut ja miehite- - SUOMALAINEN Yhdistynyt Seurakunta M Sheldrake Blvd Toronto Ontario M4P 2B1 Puhelimet: kirkolle: 488-842- 5 pappilaan: 421-631- 8 Jumalanpalvelus Muuntaisin klo 6 lp TERVETULOA Reino H—pKnurinomi~u paaiuui TORONTO UESTADIAN Van5°NGREGATION Toimii i's Lestadiolainen Äi?RK:n VAiiAleLyCde:nssä)la £Cih"T226-072- 5 tn o- i- "3-416- 8 " " l£ "Jascs flnl Jox 805 Bk laltsco iäsff1 Pohjois inmiiKUnnan u-hitys-- tää avaruusluo-taimia ja ivonon siten että uuden avulla voidaan ratkaista kaikkein kii- - reisimpia ongelmia kuten ener- - giakmsi saastuminen rajallis- - ten luonnonvarojen hoito nä- - Iän torjunta ja opctuspulmat kolmannessa maailmassa Yhdysvalloissa ja Neuvosto-- liitossa puhutaan jo voimaloi- - den sijoittamisesta kiertämään Maata auringonenergian kerää- - miseksi ja avaruustehtaiden rakentamisesta valmistamaan crikoisaineita painottomassa ti-lassa Pyrittäessä tuota houkuttele- - vaa tulevaisuutta kohti on siir- - ryttävä eteenpäin avaruusmat- - Mcn "höyrykonekaudesta" jonoin raketit tuhoutuivat ai- - noa käyttökerran jälkeen On ryhdyttävä rakentamaan uusia avaruusaluksia joita voidaan lentokoneiden tavoin käyttää kerran toisensa jälkeen Tästä syystä Yhdysvallat ro-muttaa vanhaa rakcttijäämis-töää- n Kun astronautteja läh-tee seuraavan kerran avaruu-teen vuonna 1979 he matkaa-vat siivekkäällä avaruusukku-lall- a (Space Shuttle) Se nou-see pystysuoraan ylös ohjuk-sen tai raketin tavoin ja liitM takaisin kotikentälle kuin len-tokone Se voi lennättää tiede-miehiä ja raskasta lastia Maa-ta kiertävälle radalle toistakin sataa kertaa Kun Yhdysvaltain edellinen presidentti Richard Nixon il-moitti ohjelman aloittamisesta vuonna 1972 aneltiin Sukku-lan tulevan maksamaan kuuden vuoden aikana yli 5 miljardia dollaria Yhdysvaltojen kuuoh-jelma tuli puolestaan maksa maan kaikkiaan 25 miljardia dollaria EUROOPPA MUKAAN AVARUUSTUTKIMUKSEEN Vietnamin sodan valtava va-rojen käyttö jonka vuoksi Apollo-lentoje- n kuu-ohjelm- aa oli supistettava jo alkuvaihees-sa tuli Yhdysvaltalaisille vero-velvollisille maksamaan arviolta 50000000000 dollarin jättisum-man Yhdysvaltain kansalainen maksaa 'tätänykyä dollaristaan yhden centin ilmailu ja ava-ruushallinnon (NASAn) hyväk-si Näillä varoilla kustannetaan avaruus-sukkul- a satelliitit ava-ruusluotaimet sekä vielä ilmai- - SUOMALAINEN IETHLEHEM EV LUTH SEURAKUNTA 11 Harcourt Av Toronto Oat Puh HO 1—7902 Jumalanpalvelus ja Pyhä-koulu klo 3 ip Katsokaa lähempiä tietoja uutisilmoituksista Olette kaikki tervetulleita! Seurak esimies Leo Kantaneva Puh 244-980- 5 VIKING FOODS & IHP0RTS Suomalaisten lihajalosteiden valmistaja Torontossa 425-045- 0 133 Lalrd Dr Toronto 17 Mvvmme kaikkia laatuja tuo-reita lihaa lihajalosteita juustoja leipää ym ruokatavara-- i suoraan teh-taamme nnvmälasta Auki-oloa at: Maanani suljettu liist— torst 8-- perjantai 8—8 lauantai 8—5 jat ohjelmat Euroonpa ioka nvt on uva ruustutkimuksen nouseva tiili-- ti käyttää varoja paljon väheni- - män Kahdentoista valtion vh-- teisen Euroopan avaniuslaitök- - sen (ESA — European Space Agency) noin $70 miljoonan määrärahoista vuodelle 1975 oli Englannin osuus noin 10 mil-- Joonaa dollaria eli paljon vä- - hemmän kuin Ranskan ja Län- - si-Saks- an (kummankin n 520 milj) Muita ESA:n osakkaita ovat Italia Belgia Tanska Hollanti EsPanJa Ruotsi Sveitsi Norja 3'a IavaIta Avaruusvaroja on kuitenkin alkamit virrata jo useidenkin Ä""-- n ja jvausaimiuiMc-- H ohjelmien kautta Pelkästään Englannin teollisuus on jo c-nem- män tai vähemmän osalli-scn- a kymmenkunnassa kohta-laisen suuressa ohjelmassa Muut maat kuten Japani Kiina ja Intia ovat kukin panneet alulle oman avaruusteollisuu-tensa SUKKULA ALOITTAA 1980-LUVULL- A Avaruustutkimuksen alalla on odotettavissa valtavaa edis-tystä sitten kun Yhdysvaltain monikertakäyt töinen avaruus-sukkula aloittaa säännölliset lentonsa Cape Canaveralista 1980-luvu- n alkupuolella Sen miehistönä on kolme astronauttia ja kun se voidaan lähettää avaruuteen vähintään sata eri kertai se tietää suu-ria supistuksia avaruustutki-muksen kustannuksissa Se-hän lennättää tiedemiehiä kier-toradalle tutkimustyötä var-ten mutta se voi myös lähet- - satcllitteja muutakin lastia säi-lykkeitä jota se voi kantaa 30000 kiloa 18 metriä pitkässä ja 43 met-riä leveässä lastiruumassaan Sen avulla voidaan palaut-taa tai korjata satelliitteja jot-ka eivät ole pysyneet kierto-radallaan tai kuljettaa kierto-radalle koottavien avaruusa-semien tai avaruusalusten osia Tässä hankkeessa on Euroo-palla suuri osuus Perustcttu-aa- n Euroopan avaruuslaitok-se- n on kymmenen sen maata nyt valmistamassa ?83 miljoo-naa maksavaa sisälaboratorio-t- a Tämä avaruuslaboratorio on asema jossa jopa neljä tiede-miestä voi tehdä työtä viikon tai jopa kuukauden päivät Avaruuslaboratorio on aivan uusi käsite miehitettyjen ava-ruusasemien ohjelmissa Kun Neuvostoliitto ja USA:n aikai-semmat asemat Saljut ja Sky-la- b jouduttiin jättämään ava-ruuteen ennalta suunnitellun ohjelman päätyttyä (ja nehän menetettiin ainaiseksi kalliine laittcistoinecn) tämä Space Lab eli avaruuslaboratorio pa-laa maahan Sukkulan sisällä Suomalainen Luterilainen Agricola Seurakunta Toronto Ont Kirikö 25 Old York Mills Rd VVilfovvdalc Out Puh 487-760- 0 (York Mills-maanalais- cn asema) Pappila: 2 Diagonal Rd VVillovvdale Puh 225-644- 9 Jumalanpalvelukset: sunnuntaisin klo 10 ap suo-mcnki- cl ja pyhäkoulu: klo 1115 ap englannink klo 18 (6 ill) suomenkicl keskiv 700 HI Kansllatunnit kirkolla: Maanant ja keskiv 630 — 9 ill Pastori tavattavissa jo-ko kirkolla tai pappilassa TERVETULOA KAIKKII Leslie Lurvcv pastori Käytä muistorahastomme adresseja! joka kerta kun sff fclytlltlaf ou päättynyt Sukkulan laskeuduttua tai1 daan laboratorio ottaa sellai senaan ulos lastitilasta ja va-rustaa uusin välinein valmiiksi seuraavaa lentoa varten Länsi-Saks- a johtaa Space Lab -- ohjelmaa peräti 5335 pro-sentin osuudellaan kun taas esimerkiksi Englannin osuus on 6 prosenttia -- Tämä on melko vanna takuu siitä että joku saksalainen lentää Maa-ta kiertävä rataa joskus 1960-luvull- a MAATA KIERSI 731 SATELLIITTIA Space Lnb suunnitellaan si-ten ett siinä voidaan tutkia painottomassa tilassa muodos-tuvia uusia aineita tehdä bio-logista ja lääketieteellistä tut-kimustyötä ja havainnoida Maata Hyvin laajat utkimuk-se- t kohdistuvat Aurinkoon ja ympärivuän avaruuteen Harvalla ihmisellä on edes käsitystä siitä kuinka paljon eri tyyppeihin kuuluvia keino-tekoisia satelliitteja lähetetään kiertoradalle kuukaudesta toi-seen Huhtikuun 30 päivänä 1975 kiersi planeettaamme 731 sa-telliittia sekä yli 2600 kappa-letta avaruusromua esim lop-puun palaneita rakcttivaiheita jie pienen pieniä metallinsiru-j- a (Siitä lähtien kun Neuvos-toliitto lähetti ensimmäisen sa-telliittinsa lokakuussa 1957 on arviolta 4468 kappaletta pa-lannut Maahan ja useimmat niistä ovat palaneet ilmake-hän kitkan vaikutuksesta) Toimeliain avaruusvalta on tätänykyä Neuvostoliitto Vii-me vuonna lennätettiin Neu-vostoliiton kosmodromeilta ai-nakin 900 satelliittia ja avarsuus-alust- a neljä niistä imiehitet-tyj-ä Kahdesti kosmonautit lensivät avaruusasema Saljut-4:ää- n joka on kiertänyt Maata joulukuusta 1974 Monet mie-hittämättömistä ' satelliiteista vaikuttavat olleen' tiedustelu-tehtäviss- ä j Yhdysvallat ja muu maailma lähettivät samana ajanjakso-na vain 35 satelliittia Niihin kuului yksi amerikkalainen miehitetty avaruuslento ja kak-si Yhdysvaltain ilmavoimien pisimmälle kehiteltyä "Big Bird" -- vakoilustatelliitia joi-den kerrotaan voivan paljas-taa alle metrin läpimittaisia maassa olevia esineitä ja jopa ihmisiä Neuvostoliiton kau-punkien kaduilta SATELLIITIT AUTTAVAT ___ KAUKOPUHELUITA Satelliiteista on samaan ai-kaan alkanut olla käytännön hyötyä ihmisille Telstar-vai-liees- ta lähtien on saatu kehite-tyksi tuottoisa suurten lntel-sat-tietoliikennesatelliit-tien sar-ja Atlantin Ison valtameren ja Intian valtameren ylle ja kukin niisiä o välittää 4 000 puhelinkeskustelua- - tai 12- - väri-televisio- ohjelmaa tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä Toisin kuin Talstar eivät nä-mä uudet satelliitit llvahda-kaa- n taivaanrannan taakse vaan ovat jatkuvasti maa-asemie- n näkyvissä Nehän on si-joitettu 36000 kilometrin kor-keuteen päiväntasaajan koh-dalle ja tekevät Maan mukana täyden 24 tunnin kierroksen joten ne näyttävät pysyvän paikoillaan taivaalla Toista sataa valtiota on kes-kenään tietoyhteydessä satel-liittikctj- un -- välityksellä ja tä-mä onkin aiheuttanut valta-van "tietoliikenneräjähdyksen" Valtamciien ylitse tapahtu-va puhelinliikenne on vuodes-ta 1965 lähtien kasvanut kol-mesta miljoonasta puhelusta vuodessa yli 50 miljoonaksi puheluksi vuonna 1974 ja pu-helujen määrän uskotaan vuo-teen 1950 mennessä kasvavan 200 miljoonaksi vuodessa Tä-män kysynnän tyydyttämisek si lähetetään yläilmoihin ielä tehokkaampia satelliitteja Puhelujen välityskustannuk-se- t ovat olleet noin $4 000 ka-navaa kohden vuodessa Me-renalaisen kaapelin kustan-- yt 4% - 1f74 - TtnUi kttJikuun 3 hurtly Jyqj j mikset ovat viisinkertaiset Ja satelliitit tarjoavat ainoan kel- - ron lähettää tclevhio-ohjcJmJ-a ympäri maapallon Kotimaiset tietoliikcnnesa' tclliitit ovat nyt tulleet kuvaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa ja kolmannen maailman maat alkavat hyötyä länsimaisen a-varuustek-niikan hedelmistä INTIASSA OPETETVAN SATELLIITILLA Indonesia maailman viiden-neksi väkirikkain valtio 120 miljoonine asukkaineen saa kuluvana vuonna oman satel-liittirelecvcrkosto- sa jonka s on ostanut Hughcs-yhtymält- ä Tämän satelliitin avulla saa-daan aikanaan televisio- - puhel-in- ladonta- - lääkintä-- ja ope-tuspalveluja 40 maa-asema- n kautta jotka sijoitetaan ha-jalleen 13 500 saarta käsittävän tasavallan alueelle Arabivaltiotkin harkitsevat jo omien satelliittiyhteyksien hankkimista sillä se tulee pal-jon halvemmaksi kuin kaape-lien laskeminen Viime elokuussa Intia alkoi lähettää opetuksellisia televisio-oh-jelmia eri kielillä Yh-dysvaltojen voimakkaan ATS-6-satelliit- in välityksellä joka tähystelee Intiaan 36000 kilo-metrin korkeudesta Itä-Afrika- sta Victoria-järve- n kohdalta Lähetyksiä on yleensä neljä tuntia vuorokaudessa ja niissä jaetaan tietoja maataloudesta perhesuunnittelusta ja hygie-niasta sekä opetetaan ammatti-tietoutt- a Vielä yksi satelliittilaji val-loittaa hyvää vauhtia kolmat-ta maailmaa "Jos minulla oli-si valittavana yksi avaruusalus yksi avaruusajan uutuus pe-lastaakseni maailman" sanoo nasan hallintojohtaja tohtori James C Fletcher "minä valit-sisin maapallon luonnonvaro-ja tutkivan satelliitin (ERTS) ja sen satelliitin joka uskoak-seni vielä kehitetään siitä " Hän tarkoitti kahta ensim-mäst- ä satelliittia sittemmin ni-meltään Landsat jotka ottavat crikoisvalokuvia Maan pinnas-ta Niiden avulla löydetään mineraaleja öljy- - ja luonnon-kaasuesiintym- iä ohjaillaan ra-vintokasvien viljelystä ja seu-raillaan meren ja ilman saas-tumista MARS VIRITTÄÄ TOIVOA Etenkin maataloustieleilijät ovat saaneet uutta intoa Maan pinnasta otetut monikirjoku- - vat (valevarein) ovat antaneet heille uutta tietoa maatalous-maan laadusta laajoilla aloilla maailmassa ja he ovat voineet päätellä ovatko sellaiset viljat kuin vehnä ohra maissi ja rii-si ja hyötypuumetsätkin saa-neet tauteja vai ovatko ne ter-veitä (Kasvitautien aiheuttamien menetysten arvioidaan yksino-maan Yhdysvalloissa nousevan 37 miljardiin dollariin vuodes-sa eli yli koko av aruusbud je-tin Tuholaisten aiheuttamat tappiot ovat nekin vielä 38 mii-- jardia dollaria Nyt alkaakin näyttää kuta-kuinkin varmalta että havain-tosatelliiteis- ta virtaavilla tie-doilla saadaan kootuksi takai-sin kaikki ne varat joita on uh-rattu avaruuteen Tulos ensim-mäisen vuoden tietojen myyn-nistä yli 110 maahan myös Neuvostoliittoon ja Kiinaan olivat lähes neljä miljoonaa markkaa ja kokeilut ovat vas-ta alkaneet Vaikka ihmisiä ei kenties lä-hetetäk- ääu Kuun toiselle puo-lelle enää tällä vuosisadalla ovat ihmisen älyn tuottein va-rustetut automaattisesti toimi-vat avaruusalukset jo mullis-taneet käsityksiämme naapuri-planeetoista Venukseen Merkuriukseen Marsiin ja Jupiteriin lähetetyt ohjukset osoittavat näiden maailmojen olevan ihmisille erittäin vaarallisia Vain "pu-nainen planeetta" Mars voi vi-rittää hiukan toivoa siitä että jossakju sen pölv isillä tasoa- - y — BkBBVH v fjM iwms Vi BBBWr b9I ifc TEXPLOSION " '10 Jl otBrMTifcnteriStrica ? Ij B m OF HALF A MW I0M SHCKS Ui fk W B M rr-- rvMAMiTc iw'o t n m m % — ' 'ri M HEAro 'n kltdcrp fk mm mn jMsc lxh_ e ~ y l i e pv 'i+ b rifrrif V'V%J P m Mm A c m m j m m f H1VIH tm ya riL'J % b H t 'JL I VIW lJ QOOl 5 KRITTDJ 7 IflCHIMESEEV t I ( CJME1MIH3 THE CHAfACTER --- FCR VOMAM" "~ WITH THAT FCR OIILD - --=r —— t— s x-51-- goilla tulivuorilla sjA-iss-ä kan- - Joneissa tai sen "kuivuneissa joenuomissa" on vielä todis- - tuksia siitä että elämä miten alhaisessa muodossa tahansa on päässyt sitkeästi kirimään taistellen kaikkia tuhovoimia vastaan PIONEERIT TUTKIVAT PLANEETTOJA Kaksi Yhdysvaltalaista Vi-king-avaruusa- lusta — pienois-mallityö- n ja automaation mes-tariluomuksia — kiitää kohtaa-maan Marsin auringon toisella puolella etsiäkseen ciämän merkkejä sen maaperästä Päästyään kiertämään Punais-ta planeettaa 19 kesäkuuta 1967 odotetaan ensimmäisen pudottavan laskuvarjolla mai-hinmenoaluks- ensa alkavalle seudulle (Chrysc) Sitä halkai-see noin 5 000 kilometriä pitkä ja 63 kilometriä syvä kanjoni joka hajaantuu sarjaksi sivu-jokia vanhojen jokiuomien lail-la Yhdysvaltain avaruushallitus toivoo tämän tapahtuvan hei-näkuun 4 ja 7 päivien Aälillä jotta se juhlistaisi valtakunnan 2000-vu-ot issy ntymäpäivää Pioneer 10 joka on ensim-mäisenä avaruusaluksena otta-nut lähivalokuvia jättiläispla-neetta Jupiterista joulukuussa 1973 jatkaa samaan aikaan len-toaan 'Kahdentoista vuoden kuluttua se kiitääkin ensim-mäisenä ihmisen valmistama-na esineenä aurinkokuntamme ulkopuolelle Pioneer 11 joka kaarsi Jupi-terin ympäri joulukuussa 1974 on nyt matkalla kohti Satur-nusta Tämä on ensimmäinen lento kohti rengasplaneettaa Sinne sen on laskettu saapuvan syyskuussa 1979 Pioneerin ottamissa valoku-vissa Jupiter jonka läpimitta päiväntasaajan kohdalla on 142-S- OO kilometriä näkyy valtavana värillisenä pallona jonka pin-nalla on keltaoransin ja sini- - pahennusta kemaailman k aiikeakuänteisessä kuvitus yW9$ Un Sivu I Black Bari OF THE OID west!s MOST NOTOKI OVJS RO AD AGE1FI3 Allly t niMrtT: A)Y DflESSEC i r-- A LIKfc f BUSIHESS " -- m+ im MAU — W7sm AND NEVER ii' L3 iJ5 FIREO GUN HtS 0' harmaan värisiä 'vöitä ja kirkas oranssinpunainen "laikku" Laikku on niin suuri että siihen mahtuisi useitakin maapalloja Jättiläisplaneetta näyttää ole-van enimmäkseen nestemäistä vetyä ja sen paljon pohdintaa aiheuttanut "laikku" vuosisato-ja raivonneen jättimäisen myrs-kyn kurimus MATKA URANUKSEEN SUUNNITTEILLA Kaksi Mariner-avaruusalus- ta lähetetään Cape Canaveralista vuonna 1977 suorittamaan mo-ninaisin välinein perinpohjaista tiedustelua Jupiterin ja Satur-nukse- n vaiheilla Mahdollista pitäisi olla myös tarkastella läheltä Titania joka on suurin Saturnuksen kymmenestä tun-netusta kuusta ja jolla on myös ilma- - cli kaasukehä Tiedemiehet keskustelevat nyt mahdollisuudesta lähettää vas-taava alus vuonna 1979 Ura-nukseen aurinkokunnan kolmen-s- i kaukaisimpaan planeettaan jolla on viisi tunnettua kuuta ja joka on poikkeuksellinen ko-ko aurinkokunnassa sikäli että se kiertää akselinsa ympäri kvljellään toinen napa mel-kein suoraan aurinkoon osoit-taen Mahtavin askelin on myös edistytty lähempänä aurinkoa olevien planeettojen tutkimuk-sissa Neuvostoliitto lähetti vii-me vuonna kaksi kookasta mie-hittämätöntä avaruusalusta tutkimaan vielä kerran Venus-ta "iltatähteä" planeetan lois-tavan valoisien pilvien ylä- - ja alapuolelta Tällöin saatiin ensimmäiset kuvat sen tavattoman kuumas-ta pinnastakin Ja vuonna 1978 Yhdysvallat aikoo luodata Ve-nusta kahdella Pioneer-luoka- n avaruusaluksella Omaa paikallista tähteämmc Aurinkoa tutkitaan myös yksi-- ( Jatkoa 6:11a sivulla i tönnäillessään virasto- - ja loma koneistossa Erkki oposen '-JBimBJBiaBiBr- BBBBisBaKtBiM NAURUA JA HYVÄÄ MIELTÄ tuovat lukijoilleen mm seuraavat riemastuttavat ilopillerit: TaLueniokekBoekrogehlmolam: lSaUusOaMhEdSuTkAsia SAsKuoSmITaTlUaiAsissaloO jsuivlkuaaisuissidsa 58l0ä-0 hes kahden vuosikvmmenen ajalta Aiheena on Suomen kansa uUrrhheoikluasn sjoususravavlliaesl'saeläeäi iskäuimn ahrteenleki jhoekrarojaasuu jasivjiosktvaksesannoita jäniptisti sen niitä tarkoittaa Hilpeitä ja kirpeitä lausahduksia monelta taholta Richard Gordon: Liv KA Rl KELTEISILLÄÄN nkl $6 50 Gordonin viimeisin riemastuttava lääkärintariua Lontoolaisen St Svvhhinin sairaalan dekaani oli hikihatussa harjoitellut kumarruksia joilla hänen piti tervehtiä sairaalaan saapuvaa kuningatarta Mutta miksi luin joutui kekkuloimaan juhlapaikalla kelteisillään vielä viisi minuuttia ennen kuningattaren tuloa? Pentti I luminen — Karl Suomalainen: KEKKOSEN NAKöNEN MIES 112 suurta sivua sid $975 Riemastuttavan epäsovin-tuist- a henkilöhistoriaa presidentti Urho Kokkosen muotokuva kaskujen piirtämällä Kirjan kuvittaja Kari Suomalainen (Hel-singin Sanomain Kari) on seurannut Kekkosen tekemisiä peräti 25 vuotta ja tuntee kohteensa Kari: TAYSKASI 112 isoa sivua hinta" sid $750 Tavskäsi huu-moria kunkkua ja jätkiä punaista ja mustaa Sisäpoliittista nihistvstä ja ulkopoliittista nokitusta Koetapa pvsyä vakavana kun Kari ou asialla ' Olli: MUSTAPARTAINEN MIES HERATTA PAHENNUSTA 123 suurikokoisia sivua sid $850 Kirja sisältää Ollin pakinoita uomhu nii-- oj juusupuriaiscsiu miencsiu oka vuoslkym- - erätli riemastuttava Postituskuluihin 50c lisää kirjaa kohden Vapaa Sana Prcs Ltd 400 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6 Il r fa A h fi l i Kr f '1 iriii 2£-- 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, June 03, 1976 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1976-06-03 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001962 |
Description
Title | 0184b |
OCR text | i I Avaruus sukkula ON RAKETIN JA LENTOKONEEN RISTEYTYS Se kuljettaa 1980'luvulla i'J avaruusasemat kytkeytyvät lu- - ja avaruustutkimuksen laa-- miehistön ja lastin maapallona avdrujuc m ! laicin niine i "- - Sukkula on avaruusmatkat- - lun uusin sana bukkulaa Ke- - hitcläjn Yhdysvalloissa pysy-- tien avaruusasemien ja maa- - pallon väliseen liikenteeseen projektiin kuluu rahaa noin j5 miljardia Avaruussukkula nousee pys- - n suoraan ylös ohjuksen tai rakctin tavoin Takaisin lento- - kentälle se hi taa kuin lentok-one Sukkulan suurin etu on kuit-enkin se että sitä voi käytt-ää toistakin sataa kertaa SH-innöllis-et lentonsa ava- - ruussukkula aloittaa Cape Ca- - naveralista jo 1980-luvu- n alussa Matkustajina kolme astronaut-- tia ja lastina jopa 30000 kiloa Mahtaviksi voimanpesiksi tarkoitettuja raketteja ja ava-ruusaluksia joilla olisi voitu kuljettaa lisää amerikkalaisia Kuuhun ja sijoittaa lisää mie-hiä Maata kiertävälle toiselle SKjIak-avaruusascma-llc jou-dutaan toimiltamaaan museoih-in ja romupihoillc Tähän met-alliromuun joka on tullut maksamaan lähes miljardi doll-aria kuuluu yksi jättimäinen kuuraketti Saturnus 5 yksi kaksivaiheinen raketti Saturnus 5 jolla olisi voitu lähettää il-moille avaruusasema kaksi Sat-urnus 1 B-rake- ttia sekä jouk-ko Apollo-avaruusaluks- ia mm neljä kuuhunlaskcutumisalus-t- a eri valmistusvaiheissaan Täydellinen ja lentovahnis täydennys-- avaruuslaboratorio on jo luovutettu Yhdysvaltain il-mailu- ja avaruusmuseolle Washingtoniin Kun tarkastelee tätä vielä hiljan niin maineikkaan ava-ruustava- ran hautausmaata voi-si kuvitella että suuri avaruuss-eikkailu on kuollut ja haudat- - Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta Avaruustutkimus on vain saa-massa uusia suuntia ja muk-aan tulee eri ammattialojen edustajia kuten geologeja öl-jyväk- eä maatalousmiehiä ym-Päristöntutkij-oita opettajia ja monia muita Apollo-ohjelma- n jälkisatona °" havaittu selvääkin sclvem-ffl-w että tekokuut ja miehite- - SUOMALAINEN Yhdistynyt Seurakunta M Sheldrake Blvd Toronto Ontario M4P 2B1 Puhelimet: kirkolle: 488-842- 5 pappilaan: 421-631- 8 Jumalanpalvelus Muuntaisin klo 6 lp TERVETULOA Reino H—pKnurinomi~u paaiuui TORONTO UESTADIAN Van5°NGREGATION Toimii i's Lestadiolainen Äi?RK:n VAiiAleLyCde:nssä)la £Cih"T226-072- 5 tn o- i- "3-416- 8 " " l£ "Jascs flnl Jox 805 Bk laltsco iäsff1 Pohjois inmiiKUnnan u-hitys-- tää avaruusluo-taimia ja ivonon siten että uuden avulla voidaan ratkaista kaikkein kii- - reisimpia ongelmia kuten ener- - giakmsi saastuminen rajallis- - ten luonnonvarojen hoito nä- - Iän torjunta ja opctuspulmat kolmannessa maailmassa Yhdysvalloissa ja Neuvosto-- liitossa puhutaan jo voimaloi- - den sijoittamisesta kiertämään Maata auringonenergian kerää- - miseksi ja avaruustehtaiden rakentamisesta valmistamaan crikoisaineita painottomassa ti-lassa Pyrittäessä tuota houkuttele- - vaa tulevaisuutta kohti on siir- - ryttävä eteenpäin avaruusmat- - Mcn "höyrykonekaudesta" jonoin raketit tuhoutuivat ai- - noa käyttökerran jälkeen On ryhdyttävä rakentamaan uusia avaruusaluksia joita voidaan lentokoneiden tavoin käyttää kerran toisensa jälkeen Tästä syystä Yhdysvallat ro-muttaa vanhaa rakcttijäämis-töää- n Kun astronautteja läh-tee seuraavan kerran avaruu-teen vuonna 1979 he matkaa-vat siivekkäällä avaruusukku-lall- a (Space Shuttle) Se nou-see pystysuoraan ylös ohjuk-sen tai raketin tavoin ja liitM takaisin kotikentälle kuin len-tokone Se voi lennättää tiede-miehiä ja raskasta lastia Maa-ta kiertävälle radalle toistakin sataa kertaa Kun Yhdysvaltain edellinen presidentti Richard Nixon il-moitti ohjelman aloittamisesta vuonna 1972 aneltiin Sukku-lan tulevan maksamaan kuuden vuoden aikana yli 5 miljardia dollaria Yhdysvaltojen kuuoh-jelma tuli puolestaan maksa maan kaikkiaan 25 miljardia dollaria EUROOPPA MUKAAN AVARUUSTUTKIMUKSEEN Vietnamin sodan valtava va-rojen käyttö jonka vuoksi Apollo-lentoje- n kuu-ohjelm- aa oli supistettava jo alkuvaihees-sa tuli Yhdysvaltalaisille vero-velvollisille maksamaan arviolta 50000000000 dollarin jättisum-man Yhdysvaltain kansalainen maksaa 'tätänykyä dollaristaan yhden centin ilmailu ja ava-ruushallinnon (NASAn) hyväk-si Näillä varoilla kustannetaan avaruus-sukkul- a satelliitit ava-ruusluotaimet sekä vielä ilmai- - SUOMALAINEN IETHLEHEM EV LUTH SEURAKUNTA 11 Harcourt Av Toronto Oat Puh HO 1—7902 Jumalanpalvelus ja Pyhä-koulu klo 3 ip Katsokaa lähempiä tietoja uutisilmoituksista Olette kaikki tervetulleita! Seurak esimies Leo Kantaneva Puh 244-980- 5 VIKING FOODS & IHP0RTS Suomalaisten lihajalosteiden valmistaja Torontossa 425-045- 0 133 Lalrd Dr Toronto 17 Mvvmme kaikkia laatuja tuo-reita lihaa lihajalosteita juustoja leipää ym ruokatavara-- i suoraan teh-taamme nnvmälasta Auki-oloa at: Maanani suljettu liist— torst 8-- perjantai 8—8 lauantai 8—5 jat ohjelmat Euroonpa ioka nvt on uva ruustutkimuksen nouseva tiili-- ti käyttää varoja paljon väheni- - män Kahdentoista valtion vh-- teisen Euroopan avaniuslaitök- - sen (ESA — European Space Agency) noin $70 miljoonan määrärahoista vuodelle 1975 oli Englannin osuus noin 10 mil-- Joonaa dollaria eli paljon vä- - hemmän kuin Ranskan ja Län- - si-Saks- an (kummankin n 520 milj) Muita ESA:n osakkaita ovat Italia Belgia Tanska Hollanti EsPanJa Ruotsi Sveitsi Norja 3'a IavaIta Avaruusvaroja on kuitenkin alkamit virrata jo useidenkin Ä""-- n ja jvausaimiuiMc-- H ohjelmien kautta Pelkästään Englannin teollisuus on jo c-nem- män tai vähemmän osalli-scn- a kymmenkunnassa kohta-laisen suuressa ohjelmassa Muut maat kuten Japani Kiina ja Intia ovat kukin panneet alulle oman avaruusteollisuu-tensa SUKKULA ALOITTAA 1980-LUVULL- A Avaruustutkimuksen alalla on odotettavissa valtavaa edis-tystä sitten kun Yhdysvaltain monikertakäyt töinen avaruus-sukkula aloittaa säännölliset lentonsa Cape Canaveralista 1980-luvu- n alkupuolella Sen miehistönä on kolme astronauttia ja kun se voidaan lähettää avaruuteen vähintään sata eri kertai se tietää suu-ria supistuksia avaruustutki-muksen kustannuksissa Se-hän lennättää tiedemiehiä kier-toradalle tutkimustyötä var-ten mutta se voi myös lähet- - satcllitteja muutakin lastia säi-lykkeitä jota se voi kantaa 30000 kiloa 18 metriä pitkässä ja 43 met-riä leveässä lastiruumassaan Sen avulla voidaan palaut-taa tai korjata satelliitteja jot-ka eivät ole pysyneet kierto-radallaan tai kuljettaa kierto-radalle koottavien avaruusa-semien tai avaruusalusten osia Tässä hankkeessa on Euroo-palla suuri osuus Perustcttu-aa- n Euroopan avaruuslaitok-se- n on kymmenen sen maata nyt valmistamassa ?83 miljoo-naa maksavaa sisälaboratorio-t- a Tämä avaruuslaboratorio on asema jossa jopa neljä tiede-miestä voi tehdä työtä viikon tai jopa kuukauden päivät Avaruuslaboratorio on aivan uusi käsite miehitettyjen ava-ruusasemien ohjelmissa Kun Neuvostoliitto ja USA:n aikai-semmat asemat Saljut ja Sky-la- b jouduttiin jättämään ava-ruuteen ennalta suunnitellun ohjelman päätyttyä (ja nehän menetettiin ainaiseksi kalliine laittcistoinecn) tämä Space Lab eli avaruuslaboratorio pa-laa maahan Sukkulan sisällä Suomalainen Luterilainen Agricola Seurakunta Toronto Ont Kirikö 25 Old York Mills Rd VVilfovvdalc Out Puh 487-760- 0 (York Mills-maanalais- cn asema) Pappila: 2 Diagonal Rd VVillovvdale Puh 225-644- 9 Jumalanpalvelukset: sunnuntaisin klo 10 ap suo-mcnki- cl ja pyhäkoulu: klo 1115 ap englannink klo 18 (6 ill) suomenkicl keskiv 700 HI Kansllatunnit kirkolla: Maanant ja keskiv 630 — 9 ill Pastori tavattavissa jo-ko kirkolla tai pappilassa TERVETULOA KAIKKII Leslie Lurvcv pastori Käytä muistorahastomme adresseja! joka kerta kun sff fclytlltlaf ou päättynyt Sukkulan laskeuduttua tai1 daan laboratorio ottaa sellai senaan ulos lastitilasta ja va-rustaa uusin välinein valmiiksi seuraavaa lentoa varten Länsi-Saks- a johtaa Space Lab -- ohjelmaa peräti 5335 pro-sentin osuudellaan kun taas esimerkiksi Englannin osuus on 6 prosenttia -- Tämä on melko vanna takuu siitä että joku saksalainen lentää Maa-ta kiertävä rataa joskus 1960-luvull- a MAATA KIERSI 731 SATELLIITTIA Space Lnb suunnitellaan si-ten ett siinä voidaan tutkia painottomassa tilassa muodos-tuvia uusia aineita tehdä bio-logista ja lääketieteellistä tut-kimustyötä ja havainnoida Maata Hyvin laajat utkimuk-se- t kohdistuvat Aurinkoon ja ympärivuän avaruuteen Harvalla ihmisellä on edes käsitystä siitä kuinka paljon eri tyyppeihin kuuluvia keino-tekoisia satelliitteja lähetetään kiertoradalle kuukaudesta toi-seen Huhtikuun 30 päivänä 1975 kiersi planeettaamme 731 sa-telliittia sekä yli 2600 kappa-letta avaruusromua esim lop-puun palaneita rakcttivaiheita jie pienen pieniä metallinsiru-j- a (Siitä lähtien kun Neuvos-toliitto lähetti ensimmäisen sa-telliittinsa lokakuussa 1957 on arviolta 4468 kappaletta pa-lannut Maahan ja useimmat niistä ovat palaneet ilmake-hän kitkan vaikutuksesta) Toimeliain avaruusvalta on tätänykyä Neuvostoliitto Vii-me vuonna lennätettiin Neu-vostoliiton kosmodromeilta ai-nakin 900 satelliittia ja avarsuus-alust- a neljä niistä imiehitet-tyj-ä Kahdesti kosmonautit lensivät avaruusasema Saljut-4:ää- n joka on kiertänyt Maata joulukuusta 1974 Monet mie-hittämättömistä ' satelliiteista vaikuttavat olleen' tiedustelu-tehtäviss- ä j Yhdysvallat ja muu maailma lähettivät samana ajanjakso-na vain 35 satelliittia Niihin kuului yksi amerikkalainen miehitetty avaruuslento ja kak-si Yhdysvaltain ilmavoimien pisimmälle kehiteltyä "Big Bird" -- vakoilustatelliitia joi-den kerrotaan voivan paljas-taa alle metrin läpimittaisia maassa olevia esineitä ja jopa ihmisiä Neuvostoliiton kau-punkien kaduilta SATELLIITIT AUTTAVAT ___ KAUKOPUHELUITA Satelliiteista on samaan ai-kaan alkanut olla käytännön hyötyä ihmisille Telstar-vai-liees- ta lähtien on saatu kehite-tyksi tuottoisa suurten lntel-sat-tietoliikennesatelliit-tien sar-ja Atlantin Ison valtameren ja Intian valtameren ylle ja kukin niisiä o välittää 4 000 puhelinkeskustelua- - tai 12- - väri-televisio- ohjelmaa tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä Toisin kuin Talstar eivät nä-mä uudet satelliitit llvahda-kaa- n taivaanrannan taakse vaan ovat jatkuvasti maa-asemie- n näkyvissä Nehän on si-joitettu 36000 kilometrin kor-keuteen päiväntasaajan koh-dalle ja tekevät Maan mukana täyden 24 tunnin kierroksen joten ne näyttävät pysyvän paikoillaan taivaalla Toista sataa valtiota on kes-kenään tietoyhteydessä satel-liittikctj- un -- välityksellä ja tä-mä onkin aiheuttanut valta-van "tietoliikenneräjähdyksen" Valtamciien ylitse tapahtu-va puhelinliikenne on vuodes-ta 1965 lähtien kasvanut kol-mesta miljoonasta puhelusta vuodessa yli 50 miljoonaksi puheluksi vuonna 1974 ja pu-helujen määrän uskotaan vuo-teen 1950 mennessä kasvavan 200 miljoonaksi vuodessa Tä-män kysynnän tyydyttämisek si lähetetään yläilmoihin ielä tehokkaampia satelliitteja Puhelujen välityskustannuk-se- t ovat olleet noin $4 000 ka-navaa kohden vuodessa Me-renalaisen kaapelin kustan-- yt 4% - 1f74 - TtnUi kttJikuun 3 hurtly Jyqj j mikset ovat viisinkertaiset Ja satelliitit tarjoavat ainoan kel- - ron lähettää tclevhio-ohjcJmJ-a ympäri maapallon Kotimaiset tietoliikcnnesa' tclliitit ovat nyt tulleet kuvaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa ja kolmannen maailman maat alkavat hyötyä länsimaisen a-varuustek-niikan hedelmistä INTIASSA OPETETVAN SATELLIITILLA Indonesia maailman viiden-neksi väkirikkain valtio 120 miljoonine asukkaineen saa kuluvana vuonna oman satel-liittirelecvcrkosto- sa jonka s on ostanut Hughcs-yhtymält- ä Tämän satelliitin avulla saa-daan aikanaan televisio- - puhel-in- ladonta- - lääkintä-- ja ope-tuspalveluja 40 maa-asema- n kautta jotka sijoitetaan ha-jalleen 13 500 saarta käsittävän tasavallan alueelle Arabivaltiotkin harkitsevat jo omien satelliittiyhteyksien hankkimista sillä se tulee pal-jon halvemmaksi kuin kaape-lien laskeminen Viime elokuussa Intia alkoi lähettää opetuksellisia televisio-oh-jelmia eri kielillä Yh-dysvaltojen voimakkaan ATS-6-satelliit- in välityksellä joka tähystelee Intiaan 36000 kilo-metrin korkeudesta Itä-Afrika- sta Victoria-järve- n kohdalta Lähetyksiä on yleensä neljä tuntia vuorokaudessa ja niissä jaetaan tietoja maataloudesta perhesuunnittelusta ja hygie-niasta sekä opetetaan ammatti-tietoutt- a Vielä yksi satelliittilaji val-loittaa hyvää vauhtia kolmat-ta maailmaa "Jos minulla oli-si valittavana yksi avaruusalus yksi avaruusajan uutuus pe-lastaakseni maailman" sanoo nasan hallintojohtaja tohtori James C Fletcher "minä valit-sisin maapallon luonnonvaro-ja tutkivan satelliitin (ERTS) ja sen satelliitin joka uskoak-seni vielä kehitetään siitä " Hän tarkoitti kahta ensim-mäst- ä satelliittia sittemmin ni-meltään Landsat jotka ottavat crikoisvalokuvia Maan pinnas-ta Niiden avulla löydetään mineraaleja öljy- - ja luonnon-kaasuesiintym- iä ohjaillaan ra-vintokasvien viljelystä ja seu-raillaan meren ja ilman saas-tumista MARS VIRITTÄÄ TOIVOA Etenkin maataloustieleilijät ovat saaneet uutta intoa Maan pinnasta otetut monikirjoku- - vat (valevarein) ovat antaneet heille uutta tietoa maatalous-maan laadusta laajoilla aloilla maailmassa ja he ovat voineet päätellä ovatko sellaiset viljat kuin vehnä ohra maissi ja rii-si ja hyötypuumetsätkin saa-neet tauteja vai ovatko ne ter-veitä (Kasvitautien aiheuttamien menetysten arvioidaan yksino-maan Yhdysvalloissa nousevan 37 miljardiin dollariin vuodes-sa eli yli koko av aruusbud je-tin Tuholaisten aiheuttamat tappiot ovat nekin vielä 38 mii-- jardia dollaria Nyt alkaakin näyttää kuta-kuinkin varmalta että havain-tosatelliiteis- ta virtaavilla tie-doilla saadaan kootuksi takai-sin kaikki ne varat joita on uh-rattu avaruuteen Tulos ensim-mäisen vuoden tietojen myyn-nistä yli 110 maahan myös Neuvostoliittoon ja Kiinaan olivat lähes neljä miljoonaa markkaa ja kokeilut ovat vas-ta alkaneet Vaikka ihmisiä ei kenties lä-hetetäk- ääu Kuun toiselle puo-lelle enää tällä vuosisadalla ovat ihmisen älyn tuottein va-rustetut automaattisesti toimi-vat avaruusalukset jo mullis-taneet käsityksiämme naapuri-planeetoista Venukseen Merkuriukseen Marsiin ja Jupiteriin lähetetyt ohjukset osoittavat näiden maailmojen olevan ihmisille erittäin vaarallisia Vain "pu-nainen planeetta" Mars voi vi-rittää hiukan toivoa siitä että jossakju sen pölv isillä tasoa- - y — BkBBVH v fjM iwms Vi BBBWr b9I ifc TEXPLOSION " '10 Jl otBrMTifcnteriStrica ? Ij B m OF HALF A MW I0M SHCKS Ui fk W B M rr-- rvMAMiTc iw'o t n m m % — ' 'ri M HEAro 'n kltdcrp fk mm mn jMsc lxh_ e ~ y l i e pv 'i+ b rifrrif V'V%J P m Mm A c m m j m m f H1VIH tm ya riL'J % b H t 'JL I VIW lJ QOOl 5 KRITTDJ 7 IflCHIMESEEV t I ( CJME1MIH3 THE CHAfACTER --- FCR VOMAM" "~ WITH THAT FCR OIILD - --=r —— t— s x-51-- goilla tulivuorilla sjA-iss-ä kan- - Joneissa tai sen "kuivuneissa joenuomissa" on vielä todis- - tuksia siitä että elämä miten alhaisessa muodossa tahansa on päässyt sitkeästi kirimään taistellen kaikkia tuhovoimia vastaan PIONEERIT TUTKIVAT PLANEETTOJA Kaksi Yhdysvaltalaista Vi-king-avaruusa- lusta — pienois-mallityö- n ja automaation mes-tariluomuksia — kiitää kohtaa-maan Marsin auringon toisella puolella etsiäkseen ciämän merkkejä sen maaperästä Päästyään kiertämään Punais-ta planeettaa 19 kesäkuuta 1967 odotetaan ensimmäisen pudottavan laskuvarjolla mai-hinmenoaluks- ensa alkavalle seudulle (Chrysc) Sitä halkai-see noin 5 000 kilometriä pitkä ja 63 kilometriä syvä kanjoni joka hajaantuu sarjaksi sivu-jokia vanhojen jokiuomien lail-la Yhdysvaltain avaruushallitus toivoo tämän tapahtuvan hei-näkuun 4 ja 7 päivien Aälillä jotta se juhlistaisi valtakunnan 2000-vu-ot issy ntymäpäivää Pioneer 10 joka on ensim-mäisenä avaruusaluksena otta-nut lähivalokuvia jättiläispla-neetta Jupiterista joulukuussa 1973 jatkaa samaan aikaan len-toaan 'Kahdentoista vuoden kuluttua se kiitääkin ensim-mäisenä ihmisen valmistama-na esineenä aurinkokuntamme ulkopuolelle Pioneer 11 joka kaarsi Jupi-terin ympäri joulukuussa 1974 on nyt matkalla kohti Satur-nusta Tämä on ensimmäinen lento kohti rengasplaneettaa Sinne sen on laskettu saapuvan syyskuussa 1979 Pioneerin ottamissa valoku-vissa Jupiter jonka läpimitta päiväntasaajan kohdalla on 142-S- OO kilometriä näkyy valtavana värillisenä pallona jonka pin-nalla on keltaoransin ja sini- - pahennusta kemaailman k aiikeakuänteisessä kuvitus yW9$ Un Sivu I Black Bari OF THE OID west!s MOST NOTOKI OVJS RO AD AGE1FI3 Allly t niMrtT: A)Y DflESSEC i r-- A LIKfc f BUSIHESS " -- m+ im MAU — W7sm AND NEVER ii' L3 iJ5 FIREO GUN HtS 0' harmaan värisiä 'vöitä ja kirkas oranssinpunainen "laikku" Laikku on niin suuri että siihen mahtuisi useitakin maapalloja Jättiläisplaneetta näyttää ole-van enimmäkseen nestemäistä vetyä ja sen paljon pohdintaa aiheuttanut "laikku" vuosisato-ja raivonneen jättimäisen myrs-kyn kurimus MATKA URANUKSEEN SUUNNITTEILLA Kaksi Mariner-avaruusalus- ta lähetetään Cape Canaveralista vuonna 1977 suorittamaan mo-ninaisin välinein perinpohjaista tiedustelua Jupiterin ja Satur-nukse- n vaiheilla Mahdollista pitäisi olla myös tarkastella läheltä Titania joka on suurin Saturnuksen kymmenestä tun-netusta kuusta ja jolla on myös ilma- - cli kaasukehä Tiedemiehet keskustelevat nyt mahdollisuudesta lähettää vas-taava alus vuonna 1979 Ura-nukseen aurinkokunnan kolmen-s- i kaukaisimpaan planeettaan jolla on viisi tunnettua kuuta ja joka on poikkeuksellinen ko-ko aurinkokunnassa sikäli että se kiertää akselinsa ympäri kvljellään toinen napa mel-kein suoraan aurinkoon osoit-taen Mahtavin askelin on myös edistytty lähempänä aurinkoa olevien planeettojen tutkimuk-sissa Neuvostoliitto lähetti vii-me vuonna kaksi kookasta mie-hittämätöntä avaruusalusta tutkimaan vielä kerran Venus-ta "iltatähteä" planeetan lois-tavan valoisien pilvien ylä- - ja alapuolelta Tällöin saatiin ensimmäiset kuvat sen tavattoman kuumas-ta pinnastakin Ja vuonna 1978 Yhdysvallat aikoo luodata Ve-nusta kahdella Pioneer-luoka- n avaruusaluksella Omaa paikallista tähteämmc Aurinkoa tutkitaan myös yksi-- ( Jatkoa 6:11a sivulla i tönnäillessään virasto- - ja loma koneistossa Erkki oposen '-JBimBJBiaBiBr- BBBBisBaKtBiM NAURUA JA HYVÄÄ MIELTÄ tuovat lukijoilleen mm seuraavat riemastuttavat ilopillerit: TaLueniokekBoekrogehlmolam: lSaUusOaMhEdSuTkAsia SAsKuoSmITaTlUaiAsissaloO jsuivlkuaaisuissidsa 58l0ä-0 hes kahden vuosikvmmenen ajalta Aiheena on Suomen kansa uUrrhheoikluasn sjoususravavlliaesl'saeläeäi iskäuimn ahrteenleki jhoekrarojaasuu jasivjiosktvaksesannoita jäniptisti sen niitä tarkoittaa Hilpeitä ja kirpeitä lausahduksia monelta taholta Richard Gordon: Liv KA Rl KELTEISILLÄÄN nkl $6 50 Gordonin viimeisin riemastuttava lääkärintariua Lontoolaisen St Svvhhinin sairaalan dekaani oli hikihatussa harjoitellut kumarruksia joilla hänen piti tervehtiä sairaalaan saapuvaa kuningatarta Mutta miksi luin joutui kekkuloimaan juhlapaikalla kelteisillään vielä viisi minuuttia ennen kuningattaren tuloa? Pentti I luminen — Karl Suomalainen: KEKKOSEN NAKöNEN MIES 112 suurta sivua sid $975 Riemastuttavan epäsovin-tuist- a henkilöhistoriaa presidentti Urho Kokkosen muotokuva kaskujen piirtämällä Kirjan kuvittaja Kari Suomalainen (Hel-singin Sanomain Kari) on seurannut Kekkosen tekemisiä peräti 25 vuotta ja tuntee kohteensa Kari: TAYSKASI 112 isoa sivua hinta" sid $750 Tavskäsi huu-moria kunkkua ja jätkiä punaista ja mustaa Sisäpoliittista nihistvstä ja ulkopoliittista nokitusta Koetapa pvsyä vakavana kun Kari ou asialla ' Olli: MUSTAPARTAINEN MIES HERATTA PAHENNUSTA 123 suurikokoisia sivua sid $850 Kirja sisältää Ollin pakinoita uomhu nii-- oj juusupuriaiscsiu miencsiu oka vuoslkym- - erätli riemastuttava Postituskuluihin 50c lisää kirjaa kohden Vapaa Sana Prcs Ltd 400 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6 Il r fa A h fi l i Kr f '1 iriii 2£-- 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 0184b