Vapaa Sana, May 20, 1976

              HjyK MkwAyiWiM1 wn'S'HVMtV"'r'
i
Sivu t — VP11 Sini No 41 97t Tor11 toulck ao p Thurdiy My M
'l
II
il
fr
' v '- -
HAMMAJA1TEM
RAAHATTULEIRIN
Kesäohjelma 1976
USKO — TOIVO — RAKKAUS
46 —66 K"Cesiäkvaaueldluen eaiklkäajaviosiemt alla vaan minun hencclläni
h rHsS''oiAnikotjksoitananaHenfeaprraTaksaonttortoSorrici-nubrtkoKaurso-otitar"ila pLaesJstluoiekrkiLSaaukrWHveoivlv4l:ii6laamMr SVunemikekro Suomesta
18— 196 LCA:n seurakuntien rippikoululeiri
37 —206i MsaitclvcuiiscsciiurraaKkuinmniaunn Jluashtaennnleuisrjiuhla
07 — 157 Uvankclioimisseuran lastenleiri
Johtavat Arja Ja Bill Mäkinen
167 — 187 Kanadan S jumalaisten smiiuhlat
"Sinun Jumalasi on kunincas" Jes 52:7
Pnhuilna ylMnsinööri Ja rouva Matti Salomaa
187— 317 AlTikSu:issttaen Vleeiirkiko Hokkanen Toi ontosta yin
Johtaa Matti Salomaa
8 S llnimcus?eurakunnan lähetyspäivä 13 — IAK Lepo ja virkistyspäivät leirikeskuksessa
168 —28S Timoteusseurakuunan rippikoululeiri
298—9S Mahdollisuus ielä viipyä ja virkistjä leiri-keskuksessa
109— 129 Toimintakauden päättäjäiset ia Kanadan Suomal
Lvankelioimisseuran vuosikokous Puhujina mm
pastori Pentti Mentu Sault Ste Mariesta Ja mah-dollisesti
Matteusseurakunnan uusi pastori
Leirimaksut: lapset ja nuoret $4 päivä aikuiset $6 päivä
Sisaralennuksia myönnetään Viikonloppuina täysihoito ai-kuisilta
515 perjantai-illast- a sunnuntai-iltapalvää- n
Leirin puhelin toukokuun loppuun 705—682-458- 8
kesällä 705—522-133- 5
Leikatkaa ilmoitus ja säilyttäkää se!
lVllllllll)'i®lll!lllll!lli2IHIHIIIIII®llllllllllll®IIIIIHIIIIElllHlllllllli
Hermens - Montrealin mitaliehdokas
OULU — Papendal - pieni paik-kakunta
Hollannin sydämessä —
merkitsee maailman kestävyys-juoksijoille
kohta samaa kuin An-tilo- pe
Valley kiekkomiehille tai
Zurich etusuoran nopeille pyyh-käisijöil- ie
Kauniin metsän keskellä tuu-lelta
suojassa ja kaukana suur-kaupunkien
melusta lepää tartan-päällystein- en
juoksurata — yksi
Hollannin harvoista Papendalin
400 metrin kiirros on 25-vuotia- an
kansanopettajan ja
jan Jos Hermensin suurimpien
tekojen näyttämö
Jo kolme kertaa viime syys-kuun
H päivän jälkeen ovat la-vasteet
olleet samat: musiikki
pelaa kovaäänisistä yleisö läpvt-tä- ä
käsiään sävelten tahdissa ja
Hermens kiitää takaisen tappa-vas- ti
kohti ylipitkien matkojen
maailmanennätystä
Yksi vapunpäivän tulospom-meist- a
räjähti juuri Papendalis-sa- :
Hermens taivalsi tunnin ku-luessa
20 kilometriä 9944 metriä
Kahdenkymmenen kilometrin
väliaika 57242 saa suomalaisten
ajatukset vakaviksi — tekeehän
se 10000 metrin keskivauhdiksi
26421
25 vuotta sitten Tshekkoslova-kian
"ihmisveturi" Emil Zatopek
jätti Stara Boleslavissa rataa
taakseen tunnissa 20052 metriä
Tuo tulos kesti maailmanennä-tyksenä
12 vuotta ja sitä pidet-tiin
yhtenä aikansa ihmeellisiin-mist- ä
Nyt Zatopek olisi jäänyt
Hermcnsistä lähes kilometrin!
Juokseminen
nautinto
On hyvin helppo kuvitella et-tä
40 kilometrin päiväurakoita
Longheed
HAUTAUSTOIMISTO
252 Reecnt St S at Hazd
Puhelin 673-959- 3
LOTJCIIEED KUKKIA
252 ReeehKSt S at Hazel
L7a5rchDuSrhtamkulSm'--a
Puh 673-959- 5 Sudbury Ont
Langen Glass Service
461 John St rhunder Bay
Ontario
Puh 345-642- 4
Auto- - Ja Akkunalaneja
juokseva mies olisi täydellinen
fanaatikko jonka päiväunetkin
ovat täynnä kuvitelmia Montrea-lin
kisojen palkintokorokkeesta
ja kaulaan ripustettavasta kulta-kimpaleesta
Tämä kuvitelma on väärä Jos
Hermens väittää etteivät olym-piakisat
merkitse hänelle juuri
enempää kuin hänen kotikau-punkinsa
Nijmekenin mestaruus-kilpailut
tai helmikuinen maas-tojuoksu
kurassa ja räntäsatees-sa
Miksi näin? Kaiken takana on
Hermenin joustava juoksufilo-sofi- a'
jonka ensimmäisenä "mai-nospalana"
olivat viisi vuotta
sitten hänen urheiluhousujensa
takamuksiin ommellut sanat:
"Run for Fun" — juokse huvik-sesi
Vaikka lupaavasta Junio-rista
on tullut ratojen teiden ja
niittyjen pelätty hahmo Her-menin
sävel on yhä sama
10 kilometriä päivässä — se
tietää lähes kolme tuntia juokse-mist-ä
päivittäin satoi tai' paistoi
Maiden lenkkien aikana ajattelu
on ainoa ajantappamismuoto Ja
niin on Jos Hermens kehittänyt
oman ajatusrakennelmansa joka
ci vähästä horju Näin hän sa-noo:
"En pidä niinkään arvossa me-tcorijuoksij- oita
jotka keskittyvät
vhtcen tai kahteen juoksuun
vuosittain — vaikka voittaisivat-ki- n
Minun ihanteeni ovat edel-leen
Dave Bedford ja Ron Clar-k- e
He eivät koskaan pelänneet
yhdessäkään juoksussa Heilläkin
oli omat heikkoutensa mutta
minun mielestäni he olivat kaik-kien
aikojen suurimmat juoks-ijat"
Hermensin mieicsta olosuhteet
saattavat turmella täysin Olym-pia-
tai EM-kisoje- n finaalin: jo-ku
saattaa viihtyä sateessa joku
toinen helteessä Niinpä hän ci
hermoile Montrealin suhteen
vaan elää tyyneen tapaansa päi-vän
kerrallaan Juuri tässähän
KUUNTELE CCC: n
Miomenkiellslä puhelinuutlsla
Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury 692-362-8 Thunder Bay 345-334- 1 Timmlns 267-411- 2 Toronto 881-570- 2 Vancouver 438-337-6
VVindsor 966-357- 0
Canadian Christian
Communlcators Inc
KEM-TON- E
IHME-SEINXMAA- LI
PEITTAA KERRALLA — HAJUTONTA — SAILI VAX
PESUN KESTÄVÄÄ
Teemme hftylSvstyötB sfsusvalmurtuksfra akkunat ovat
lCapit yjn Kustannusarvio vapaasti
WANS0N LUMBE1 CO LTD
577 John II Puh 3454589 Thundtf iay
NL:n SOTILASTOIMINNAN
KASVUSTA HUOLTA TANSKASSA
Kööpenhamina — Pohjois-A- t
lantin liittoon Natoon kuuluvat
pohjoismaat ovat alkaneet osoit
taa huolestumisen merkkejä Neu
vostoliiton ja sen johtaman Var-sovan
liiton sotilaallisesta toime-liaisuudesta
Tanskan viranomaiset jotka
eivät ole aiemmin halunneet ar-vostella
kovinkaan kärkevästi
Varsovan liittoon kuuluvia itäi-sl- a
naapureitaan ovat nvkvään
valmiit purkamaan huoliaan jo-pa
julkisuudessa
"Varsovan liiton toimeliaisuus
on viime vuosina ollut huomat-tavasti
vilkkaampaa kuin pelkkä
puolustusvalmiuden ylläpitämi-nen
cdellvttäisi" toteaa Tanskan
ulkoministeri Knud Andersen
"Se on selvässä epäsuhdassa
Helsingin hcnjien kanssa"
Tanska on viime aikoina pyy-tänyt
selitystä Puolan ja DDR:n
hallituksilta muttei ole Anderse-nin
mukaan saanut toistaiseksi
"tyydj ttävää vastausta"
Harjoitukset
yhä lähempänä
'Tanskaa huolestuttaa puolus-tusministeri
Oria Möllerin mu-kaan
eniten se että Varsovan
liiton joukkojen Itämeren ranni-kolla
suorittamat maihinnousu-harjoitukse- t
ovat siirtyneet' ta-saisesti
lännen suuntaan
Vielä 1960-luvul- la operaatioita
harjoiteltiin Neuvostoliiton ran-nikolla
mutta sen jälkeen ne
ovat siirtyneet länteen Puolan
ja DDR:n rannikko-osuuksill- e iä-hemmä- ksi
Tanskaa
Samanlaista maihinnousutak-in
kkaa käytettäisi n mitä toden-näköisimmin
mikäli Varsovan
liitto yrittäisi ottaa haltuunsa
Itämeren merenkululle elintär-keät
Tanskan salmet
Myös Neuvos toliiton ilmavoi-mien
pommikonemuodostelmat
ovat ulottaneet harjoituslentonsa
yhä syvemmälle länteen ja tul-leet
joissakin tapauksissa vain 20
minuutin lentomatkan päähän
Kööpenhaminasta puolustusmi-nisteri
kertoo
Noriassa joka yhdessä Tahs- -
oli Pekka Vasalankin ajatustapo-jen
ero vuosina 1971 ja 1972 A-inakin
hänen kohdallaan hyöty
oli mittaamaton
Tappiot
karaisevat
Sanotaan että kestävyysjuok-sija
alkaa noukkia työnsä hedel-miä
kahdeksan hikisen vuoden
jälkeen Tänä kesänä Jos Her-mens
harjoittelee ja kilpailee to-simielellä
kahdeksatta vuottaan
Vuoden 1968 puorten EM-ki-sois- sa
Leipzigissä Hermens oli
viides 3000 metrillä Kolme
vuotta myöhemmin hän- - oli val-m- is
14 minuutin alituksean 5000
metrillä joka vielä niihin aikoi-hin
merkitsi 'paljon enemmän
kuin tänään Helsingin EM-kisoje- n
alkuerissä Hermens menetti
finaalipaikan vajaan sekunnin
erolla Rune Holmenillc mutta
aika — Hollannin ennätys 13472
— osoitti hänen olevan oikeilla
jäljillä
Maailman
kärkeen
Kesäkuussa 1972 tuulimylly-maa- n
juoksuautomaatti askelsi
elämänsä ensimmäisen kympin
28458 Munchenissä hän aikoi
juosta vain 5000 metriä mutta
surullisen terrori st iyön jälkeen
hän menetti juoksuhalunsa täy-dellisesti
ja matkusti kotiin
Vuosi 1973 oli tasaista marssia
kohti maailman kärkeä: 10000
metriä meni elokuussa Papenda-liss- a
28156 Jälleen vuosi ja
EM-Roomas- sa Hermensin menes-tys
oli varsin sekava Pekka
Päivärinnan tavoin hän sammui
tyystin 10000 metrin helteessä
mutta menetti kuusi päivää
myöhemmin 5000 metrin prons-sin
Lasse Virenille vasta kalkki-viivojen
raivoisassa kamppailus-sa
iimc vuonna Hermens juoksi
5000 metriä 13224 ja Lontoon
Coca-cola-kymp- in Bredan Fos-teri- n
ja Frank Shorterin vana-vedessä
27466 Se oli hänen en-simmäinen
askelmansa kestä-vyysjuoksun
korkeimmalla ta-santeella
Sen jälkeen hän on
kolmessa juoksussa rikkonut yh-teensä
viisi ylipitkien matkojen
maailmanennätystä (HS)
kan ja Saksan liittotasavallan
pohjoisosien kanssa muodostaa
Naton pohjoisen rintaman huol-ta
ovat aiheuttaneet neuvostoliit
tolaiset sukellusveneet jotka ai-ka
ajoin tunkeutuvat vuonoihin
Norjan otteet
kovenevat
Naton lähteistä kerrotaan että
Norja on parhaillaan siirtymässä
entistä kovempiin otteisiin "tun-nistamattomia"
sukellusveneitä
vastaan Sen sijaan että he yrit-täisivät
saada sukellusveneen
nousemaan pintaan norjatalsct
tikovat tiettävästi tästedes ryh-tyä
oitis varoitushyökkäVksccn
Mikäli se cl tehoaa yritetään
upotusta '
Tanskan hallituksen julkiset
kannanotot eivät ulkoministeri
Andersenin' mukaan johdu niin-kään
asenteiden yhtäkkisestä
jyrkkenemisestä vaan pikemmin-kin
uskotaan että sotilaallisesta
pulmakysymyksistä pitäisi pys-tyä
keskustelemaan avoimesti
ja pelkäämättä sen johtavan
takaisin' kylmän sodan ilma-piiriin
Niin sosiaalidemokraatteja
kuin ovatkin Andersen ja Möl-ler
vakuuttavat että he ja kan-sankäräjien
selvä enemmistö
kannattavat Tanskan tiivistä
osallistumista Naton toimin-taan
Selvän enemmistön on saa-nut
taakseen myös ainutlaatui-nen
puolustusbudjettijärjestel-m-ä
jossa nelivuotiskaudeksi
myönnettävien määrärahojen
arvo taataan inflaation korvaa-miseen
annettavilla lisämäärä-rahoilla
Vaikka Tanskan ulkomaan
kauppa on ollut alijäämäistä
lähes joka vuosi jo parin vuo-sikymmenen
ajan vaikka sen
ulkomainen bruttovelka on jo
lähes kymmenen miljardia dol-laria
ja vaikka työttömyys on
kohonnut 11 prosenttiin maa
käyttää puolustusmenoihin 27
prosenttia bruttokansantuot-teestaan
Näillä rahoilla on os-tettu
mm uusia partioveneitä
ja fregatteja valvomaan Tans-kan
salmia sekä uusia amerik-kalaisia
F 16 suihkuhävittäjiä
Kun Naton pohjoista rinta-maa
verrataan Keski-Euroo-p- an
rintamaan — jossa Naton
ja Varsovan liiton joukot ovat
kasvotusten — tai eteläiseen
jota koettelevat jatkuvat po-liittiset
kriisit se on saanut
kaikkein vähiten julkista huo-miota
osakseen
Hspanjan salmien strateginen
arvo on ollut selvä jo vuosi-kymmenien
ajan Neuvostolii-ton
laivaston laajeneminen on
kuitenkin pakottanut Naton kiin-nittämään
uudelleen huomiota
myös mataliin ja kapeisiin
Tanskan ja Ruotsin välisiin
väyliin'
Mikäli Nato-maide- n laivas-tot
miinoittavat tai sulkevat
muilla keinoilla Tanskan sal-met
heti idän ja lännen välisen
vakavan kriisin alkuvaiheessa
ne voivat estää Neuvostoliiton
Itämeren laivaston pääsyn
Pohjanmerelle ja Pohjois-At-lantil- lc
sekä elintärkeille pur-jehdusreiteille
jolta pitkin Yh-dysvallat
kuljettaisi vahvistuk-sia
Eurooppaan
Jättitukikohta
Murmanskissa
Neuvostoliitto ilmeisesti tie-dostaa
tämän vaaratekijän ja
on siirtänyt yhä enemmän a-luk-sia
pohjoiseen laivastoonsa
joka onkin nyt selvästi Neu-vostoliiton
vahvin merivoima
ja uhka Pohjois-Atlanti- n larva-rcitcil- lc
Pohjoinen laivasto
jossa on noin 175 sukellusve-nettä
ja 60 pinta-alust- a on si-joitettu
kahteen jättimäiseen
laivastotukikohtaan Mur
manskiin ja Petsamoon aivan
Norjan rajan tuntumaan
Niinpä Neuvostoliiton Itäme-ren
laivasto jossa on 35 sukel-lusvenettä
ja 60 suurempaa so-talaivaa
on menettämässä mer-kitystään
Se voisi yrittää mur-tautumista
Tanskan salmien
BaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaEWfBBaaaBiaaaKBT # aViBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV bHI-- v 1§I sT ' WW iltft I: lisammmmmmmmmmmmmmmammC 1
BmmmmmmmmmmmmHr ? M K?rX'' BmmmmmmmmmmmLaBi
ammmmmmmmmmmmmmmmmP aktflHMLWI &&& WW-- 'bIbbbbbbBHbH
iaaaaaaaaaaaPvlaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaali aalfmWXaaalaaaaaaaaaaaai
' flSallä4aKaaaaaaaaaaaaaaal
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaT MBlfelB1 H Eaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaj t JEPf? ' rfffBt™ '"'bbbbbbbbbbbbbbbh BaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaMHMHHMHHMMHMMaaaaMV aHsET'' y&äsÄ ~% sheC-?- ' s''LfcaaaaaaaaaaaaaaaaBt
-- aaaaaaaaaHaaHaHKBaaaaaaaaaai
saaaaaaaaaaaaH' l$mm haaaaaaaaaaaaaV W9Mm
HHal' -- ' :r'aaaaaaaaaaaaaaH
BaaaaaaaaaaaaaaasL- - i f f' Haaaf-aaaaaaaaaaaaaaaaa- al
aLaaaaaaHalHBBaHaIaBaaaaaaaHaHaHaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaBaBaiaaHKiBaaaaaaaai LaaaaallaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaalBmiB 'AIaaaaaaaaaaaaaaaaal lBrl'&Baaaaaaaaaaaaai aaaaaaawW)BaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaHillBK'''?- -
mMfflMT " W™&i'_3Mm$§tS'?%?£Vaaaaaaaaaaaaaal nHäUL I 'alBPIBBaaM %hi'-- ä 'aaaaaaaaaaaaB
Tämän näköisissä asuissa edustavat suo-malaiset
olympiaurheilijat Montrealin juhlati
Paavon
juttuja
Eihän ehkä tuo Alexander
Graham Bell tehdessään
kokeitaan lähettää ihmisääni
mctallilankaa p}tkin käsittänyt
tai uskonut minkälainen apa-raatti
siitä oikein kehittyi Juu
se on nyt sellainen vehje että
ilman sitä ei nykyinen maail-ma
pyörisikään
Enhän yritä enkä sen puo-lesta
pystyisikään tuori ihme-masiin- an
puhelimen kokoo-musta
ja toimintaa ymmärret-tävästi
selostaa Riittää kun sa-non
että nykyisellään voidaan
lähettää ihmisääni sekunnin
läpi ja liittymistä pohjoiseen
laivastoon Suuri osa jäisi luul-tavasti
kuitenkin Itämerelle
puolustamaan rannikkoa viides-sä
liittolaismaiden laivastojen
kanssa Voi olla että maihin-nousujoukkojenk- in
tarkoituk-sena
on puolustaa Varsovan
liiton pohjoista sivustaa kuin
Tanskan valtaaminen
Neuvostoliitto ei ole kyennyt
lisäämään kylliksi Itämeren
rannikolla olevan laivastonsa
tukikohta- - ja korjaustelakka-laitteistoj- a
Nykyiset laitteis-tot
ovat peräisin ajalta jolloin
Neuvostoliitona ei ollut koko
maailman meriä kattavaa 'ai-vast- oa Naton asiantuntijat
kuitenkin arvioivat että nykyi-sessä
laajuudessaankin ne vas-taavat
kahta kolmasosaa At-lantilla
operoivien iaivastovoi-mie- n
huoltotarpeesta
Tehtävänä ehkä
huollon estäminen
Niinpä nykyisessä tilanlees-s- a
Tanskan salmien sulkemisen
päätehtävänä saattaisikin olla
estää Atlantilla toimivien neui
vostoalusten huoltoon pääsy
Itämeren rannikkotukikohtiin
Naton pohjoissiiven laivasto-voim- at
jotka koostuvat tans-kalaisista
norjalaisista ja Iän-sisaksalaisi- sta
aluksista ovat
tuntuvasti Varsovan liiton vas-taavaa
laivastoa pienemmät
Toisaalta Naton kymmenet
laisuuksissa Naisten iltapuku on väreiltään
tummansininen ja valkoinen —Lehtikma
murto-osass- a mantereen laidas-ta
laitaan ja toisillekin mante-leille
eetteriä pitkin ja ihmi-sen
korkeuksiin asettamia-häk-yröitt- t
käyttäen
Aikonaan humoristilau--
laja J Alf Tanner lauloi: "Sel-lainen
on puhelin- - monen mon-ta
se jllättää Sellainen on pu-helin
puhuu kuulee mutt ei
nää"
Kuten sanottu puhelinon ta-vallaan
välttämätön liike-elämäs- sä
ja tiedotustoiminnassa
Vaan samalla se' taitaa olla
eräänlainen "kaksiteräinen miek-ka"
tavallisen kansan elämässä
Esimerkiksi puhelimen välityk-sellä
on niin mukavaa ja tur-vallistakin
sanoa jollekin vä-hemmän
suositulle henkilölle
asioita joita ei kehtaa tai us-kalla
henkilökohtaisesti sanoa
Tiedän sen kokemuksesta' Li
säksi puhelin tavallaan auttaa
ja edistää joidenkin ihmisten
halua juoruta tai sanoisiko pu- -
nopcat partioveneet sukellus-veneet
ja hävittäjät voisivat ai-nakin
hankaloittaa Neuvosto-liiton
suunnitelmien täytän-töönpanoa
j
Tärkeintä on kuitenkin että
kyseessä on Naton jäsenmaal-le
kuuluva alue "Tämä voi suu-resti
tasoittaa laivastojen koos-ta
johtuvaa epäsuhtaa" sanoo
tanskalainen vara-amiraa- li N
F Lange joka toimii Naton
paikallisena laivastokomenta- -
Vaikea
päätös
Vaikka salmet ovat käytän-nöllisesti
katsoen kokonaan
Taskan aluevesirajojen sisä-puolella
ja Ruotsin puoleista
osaa pidetään liian kapeana
ja matalana suuremmille su-kellusveneille
ja pinta-aluksill- e
ne ovat kuitenkin kansain-välisiä
laivareittejä Niinpä nii-tle- n
miinoittaminen edellyttäi-si
melko rohkeaa päätöstä
Tanskalaiset viranomaiset to-teavat
yksityisesti että kriisin
hetkillä Tanskan — jol-la
on asiassa viimeinen sana —
ja sen Nato kumppanien välil-lä
tuskin syntyisi erimielisyyk-siä
salmien miinoittamisesta
Jolkut jopa arvelevat että
Tanska toimisi asiassa nopeam-min
kuin Washington
hua pahaa poissa olevista S-anotaan
nyt vaikka näinkin: h
ku pitkästynyt kotirouva muun
tehtävän puutteessa pyöräyttää
tuota kätevää numeroasteiUoa
ja "liimaa" luurin konaansa
ja aloittaa tuon "jäcketi jäck"
+ VJ vt ~- - '
Pianhan nuo tavalliset asiat
on puhuttu vaan kun aikaa
on niin vaikka vähän puhuisi
noista toistenkin ihmisten asi
oista Mitäpä siitä vaikka hel
lalla kiehuva soppapata kie-huuk- in
yli Ainahan voi käyttää
hyväksi kauppojen P&
helinpalvolua ja tilata uusa
soppa-aineit- a
Tässähän tulimmckin toiseen
tuon puhelimen varjopuoleen
Se kun edistää ihmisen la-iskuutta
ja mukavuuden haku
Mitäpä sitä viitsii kävellä tuota
' paria katukorttclia kauppaan- -
_:_ i n:-- :: T--
!n te nlltf
kin — onhan paljon helpompaa
!- -_ uiaia inrvu: seiiiaiiMo iivan! --'n- iu
Viiimoi!n Vnan auta
armias jotakin tyttöpahaa joU
sauuu uiminaan -- ctii—n tuoa
_ „n ui- - tilaukscn Jos nimiuain " -
erehdys kuulee sen koko kair
punki Heillehän nuo p- -
i„iKrn ctunaus I sei ovin iuutiiiinit —
Näistä' asioistahan voisi t
dä juttua loppumattomiin
eihän se ole tarpeellista Panft
tähän loppuun vain yhden IJT
pilliscn puhelintilausasian ja J1"
himillisen erehdyksen: n"
lö soitti kukkakauppaan v
lil srnneleen hautaja's"
Langan toisessa pääsy sat
nm„n t-nkpmtao-n
harjoitte"
halusi d jatyttö Tuo tilaaja
seppeleen nauhassa olisi
lemmin' puolin kirjoitus:
pää rauhassa" Ja sitten)
tuossa nauhassa olisi tilaa
si siihen panna: "Taivaasi
rataan" Hautajaisissa --
„ i irHtii ionkun
Van huomiota sillä na""
_as imssa mol
1UKK LCpaa -- "' -- jj
min puolin --ja jos on
Oliver Pietilä)
pala
silmässä
Paavo Poikkinainen
"'
Laihialaisten tippaa