0014a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
v2 — Vt(Mt$na N I 1f74 Titta! tammllc I Thursalay Jan iWMSANA IfMlHMndent Finnlsh-Canadia- n Nawapaoer Published every Tuesday and Thursday by the Vapaa Sana Prass ilmited Toronto Ontario Poetal Code MSV 2A8 PAUL ANONEN Pratldnf URHO VERANKO Manager LAURI TOIVIAINEN Editor Riynold Pehkonen CM Honorary Editor ' Business and Editorlal Oepartments 460 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6 fhone 368-772- 1 366-956- 1 Second class mell reglstratlon number 0329 Subscrlption rotes In Canada USA and Finland Year $1&0O Slx Months $1000 Three Months $6 00 Long Oistance Number: 416—368-772-1 Slnele cooies 25c Byrokratia puhkesi tokkain Ontariolaistcn on t olasta saada selkoa oikeuksistaan vuokralaisena ja vuokraisäntä-nä ja hallitus värvää kymmeniä neuvojia sekä 600 irkailijaa joiden palkkamenot yksin nou-sevat noin $123 miljoonaan vuodessa Lisäksi tulevat toimis-tokulut ja johtajien sekä tarkis-tuslautakunn- an jäsenten kulut ja lopputulosta ci kukaan pys-ty vielä arvaamaan Asuntomi-nistcri- ö kieltää ihmisiä soitta-masta keskellä pahinta sotkua Suurin osa sekasotkusta olisi vältetty jos alkuperäistä ehdot-tomampaa ja selkeämpää laki-esitystä olisi seurattu loppuun saakka Säästämisen ja inflaa-tion torjunnan nimessä on luotu jälleen uusi byrokrattinen seka-sikiö joka maksaa paljon ai-heuttaa epävarmuutta ja kiris-tää vuokralaisten ja vuokraisän-tien väliä Keskushallituksen anti-inflaa-tiolainsäädä-ntö ja sen alaiset taloudelliset puolittaisratkaisut kompromissit ja anti-inflaatio-lautakun-nan kompromissien kompromissit yhdessä ulko-maisten investointien lainsää m M at #1 faatJf Pakinapalsta Englannin liberaalien johtaja Jeremy Thorpe on väittänvt että Kremlistä olisi kuskattu $50 miljoonan arvasta kultaa sveitsiläiseen pankkiin afrikka-laisen valtionpäämiehen tilille Vastapalveluksi tämän poliiti-kon on vain tarvinnut tunnus-taa marxilais-leninistine- n äliai-kaine- n hallitus Angolassa Liberaali johtaja väitti tietoja vuorenvarmaksi mutta jätti hienotunteisesti mainitsematta tämän afrikkalaise multimiljo-näärin nimen Jliljaltain väitettiin Yhdisty-neissä kansakunnissa että ää-niä yleiskokouksessa voi ostaa niinkin vähällä kuin parilla tu-hannella dollarilla Rahat kävtc-tää- n joskus peittämään pienten ja kövhien valtioiden vuokra-menoja kalliissa New Yorkin kaupungissa Molempien supervaltioiden ulkoministeriöt ovat mahtavia laitoksia joissa tarvitaan satoja virkamiehiä ja avustajia seuraa-maan hä lisääntyvien valtioi-den asioita ja takaamaan että ne saavat näistä maista sen hyödyn joka niille oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluu Erittäin kiusallisia ovat maat joissa on monia puolueita ja kaikenlaisia vaaleja Koskaan ci voi olla varma tuleeko voidel-leeksi tai uhanneeksi oikeita ihmisiä Sitäpaitsi asioiden seu-raaminen on tvöläämpääja vaa-tii enemmän työtä ja väkeä mikä tiukan budjetin aikana leikkaa turhan suuren osan bud-jetista joka voitaisiin kävttää (Vuosi 5 KUruktakaa uudJitamaaa tulossa tapahtuisi katksuriktft VAPAA SANAlHW # irmmn) dännön kanssa ovat muodosta-neet toisen ja ielä nuukaili-semma- n labvrintin Tavallisesti selkeästi ajattele-a- t japanilaisetkin liikemiehet ovat tunnustaneet Kanadan by-rokratian lähes lyömättömäksi Kaikki hallituksen ohjelmat vaativat lisää menoja ja virka-miehiä valtion oma säästöohjel-makin Lohduttominta b rokratiassa pns ettei mikään puolue tai ryh-niittyi- nä pysty estämään sen holti}qnTa j kasvua Trudeaun hallitus yrittää saa-da kovemmalla byrokratialla ja keskitctymmällä johdolla ai-kaan järjestystä sekasortoiseen elinkeinoelämään jossa kaikki o vat pian toistensa kurkussa Uusia byrokratioita on tulossa nykvisten päälle kun entiset ovat vielä mailien päässä oman tehtävänsä ratkaisemisesta — tai ehkä olisi sanottava kilomet-rien sillä kaiken kes-kellä muuttaa maa mittajärjestelmää Kansalaisten on pidettävä pää kylmänä kun byrokraatit alkavat juosta jm-pyrä- ä tfi M& Mf M£ rehellisiin lahjuksiin Tästä syystä supervallat pitävät niin suuressa arvossa vahvoja mie-hiä - heidän kahden heikkou-tensa vuoksi Toinen on kylty-mätön halu valtaan ja toinen usein vhtä kyltymätön halu ra-haan Puhtaasti rationalisointi-syist- ä vhden miehen hallitukset ovat käytännöllisimpiä ja niin-pä molemmat pyrkivät par-haansa mukaan kääntämään muiden valtioiden asioita tä-hän suuntaan Etelä-Amerik- ka ja Afrikka näyttävät ottavan huomioon suurvaltojen organl-saatiotoivomuk- set mutta Eu-rooppa on toivottomasti jäljes-sä iänkaikkisine vaalcincn ja parlamentteinecn Ruotsissa ilmestyvä suoma-laisleh- ti "Tukholmalainen" har-mittelee Suomen Tukholman suurlähetystön sanomaiehli- - asun päällikkö Tom Söderma-nin lapaa jakaa eduskunnan mvöntämiä vaali-ilmoituks- ia syksjn eduskuntavaalien alla Tukliolmalaisen mukaan Ruotsin viidestä suomalaisien-tiest- ä vain yksi sai sarjan vaali-ilmoituks- ia Valtaosa 500000 markan ilmoitusmäärärahasta meni kuitenkin ruotsalaisille sanomalehdille Ilmoituksia sai väin Ruotsin Suomalainen jsosiaalidemok-kraattisill- a toimittajilla miehi-tetty lehti jonka toimitusneu-vostoon kuuluu Tom Södcmjn Tällainen jako tuntui Tukhol-malcise- n mielestä puolueelliset ta 12 (kmm) '(vl) ifliiijrnnnu avt ttal Muratkaa tikaaJä) —' ####################Vf#fff####f#####£ TILAUKSET JOISSA ON NUMEROT 197 OVAT f AÄTTYIIIIY MERELLISTÄ TARINAA ELI KUN PIRTULAIVÄ LÖYSI KOHTALONSA Silmien edessä luminen laa-kea merenselkä jota kuitenkin kivikkoiset niemien nokat kori-va- t pitkin sormin karkkoiset saaret ja karit pirstovat pie-niin palasiin Kävellään Pouti-nieme- n rannasta Kuusisaareen Siinä on kolme miestä Auton-kiillotta- ja Seppä ja Sukcltaa — sanotaan heitä njt vaikka näin On sen verran pakkasta että lumi narskuit mukavasti antu-ran alla Talven kalpea aurinko yrittää jo kurkistella pilvipeit-teen läpi mutta kovin on vielä voimaton sen katse — hyinen tuuli puhaltaa täällä armotta lä-pi vaatteiden: se antaa tuntea että meren kanssa ci ole leikki-mistä ci talvella eikä kesällä Poroluodolla puolukassa — Tuohonhan se viime tam-mikuussa hukkui se Simo Järvi Ruotsalosta Oli sunntintaika-laa- n menossa mutta jäähän oli-kin voimakas maatuuli painanut railon jota se ci huomannut tar-peeksi ajoissa oli hyvä myötä-tuuli Potkukelkan jarrutusjäl-jet olivat railon reunalla Se oli yksin — Tuolla Poroluodon rannas-sa on vieläkin sen moottorive-neen hylky joka minulla oli lai-nassa Lampuotin Taunolta Se tapahtui heti sodan jälkeen Olin eräänä syyskuisena lauantai-ilta-päivän- ä kyydissä Hagströmin tchetaan naisia Poroluodollc puolukkaan mutta nousikin niin kova tuuli että potkuri pääsi ir-ti ja ajoi sen karille se oli läns-pohjan- en joka painoi niin koval-la vauhdilla rantaan että rikki meni hvvä vene Kaikki onneksi pelastuivat mutta Poroluodolla saatiin olla yötä seuraavana päi-vänä osui sinne eräs seilivene jolla päästiin pois — Muistatteko sen Suuren Myrskyn 8 vuotta sitten? Minä menin silloin täältä Pietarsaa-reen Se oli kummallista meri-vesi oli puolitoista metriä nor-maalia alempana kova tuuli tuntui kerrassaan vievän veden mukanaan Sitten kävi niin että moottorin jäähdytys lakkasi toimimasta: putki oli imeytynyt täyteen pohjamutaa ja merile-vää Minulla ei ollut varaa het-keksikään hellittää peräsimestä mutta keksin sen että neuvoin vaimoa koko ajan öysäämään merestä vettä ja kaatamaan moottorin päälle — ja niin siinä vain perille päästiin Niihin liittyy monta tarinaa Seurue on pieni mutta jokai-sella jo näistä miehistä on ker-rottavana omakohtaisia tai mui-te- n kokemuksia elämästä me-ren armoilla Kädet ojentuvat ja talvikintaalla osoitetaan milloin "länspohjosta" milloin "läns-etclää- " jokainen niemenkärki ja lahdenpoukama ja karikko tun-tuu olevan tuttu Kaikkiin nii- - hin jiittyy jotakin — jo näiden elinaikana tapahtunutta mitä sitten jos tietäisi edellisten vuo-sisatojen tapauksetkin? Niemet sellaiset kuin Dödmanskär ja Tolvmannaskrundcn — Kuol-leen miehen saari ja Kahdentois-tamiehe- n kari viime mainitussa on noiden kahdentoista kunniak-si pystytetty muistomerkkikin Sitähän se on ja vielä loukkaa vaa Jättäähän se käsityksen et tä vain sosiaalidemokraatit ei-vät osaa lukea vaaliohjcita ruotsinkielisistä sanomalehdis-tä Joskus on tullut sanotuksi et-tä Toiontoon on rakennettava vuori jotta saisimme takaisin Vancouveriin muuttaneet trt- - rontolaiset Hyvät entiset torontolaisct Vancouverissa! Nvt sitä vuorta tehdään Se rakennetaan jät-teistä Toronton itäosaan ja tä-nä talvena sitä käytetään ensim-mäisen kerran pujotteluinako-n- ä Huippu kohoaa nyt vasta 200 jalan korkeuteen mutta to-rontolais- tcn kehittämä jäte ta-kaa — pikku lamasta huolimat-ta — että ylitämme Grousc-vuo-re- n korleudcn vajaassa kym-menessä vuodessa Puhtaanapi-tolaitos suunnittelee jo tclakct-juvetoiste- n jäteautojen ostamis-ta päästäkseen huipulle Se on niitä vuoria Joiden ta-kia loivoisj etjä mdllä olisi tal-vi ainiaan Vatupaitl — kertovat omaa kama kiri tään On Kuolomanklvet — ja ♦ tämä lahti tämä jolla kävelem-me on nimeltään Kuolinlnhtl Niemi on Päivänicxni — Ei se ole Kuolinlahti min kään tapauksen takia mutta se on siksi että ulapalta tulevat aallot kuolevat tähän lahteen sen pohjukkaan laskee Triisin-jok- i selittää Seppä — Tuollahan se aiot karille se Marionpurkki muistelee Autoi-lija ja osoittaa Vestcrbadan suuntaan Useimmat lienevät jo unohta-neet vielä useammat tuskin o-v- at kuulleet puhuttavankaan tanskalaisesta purjelaivasta Mq-rienborgi- sta jonka tuhon Auton-kuljettaja vielä hv vih muistaa: — Se oli syyskuussa 1924-Mn-rienbor- g oli niitä suurimpia lai-voja joka siihen mennessä plj Ykspihlajassa vieraillut Se ajoi täysin purjein Vestcrbadan ma-talikolle ja juuttui niin lujasti kiinni että kaikki irroitusyrityk-sc- t olivat turhia Vähän etelämpänä on legen-daarisen John Graf tönin hylky aselaivan joka upotettiin suur-lakon vuonna 1905 Pohjoisessa taas Himangan kohdalla Kärä-jäluodo-n edustalla on vc'rääh vanhan laivan hylky josta' Su-keltaja on löytänyt tuliaisia )5x 15 kupariplootuja sen' aikaista rahaa Jokaisessa kulmassa '-Ru-otsin vaakuna kruuriuineen— senhän on täytynyt upota sato ja vuosia sitten Ja kansan suus- - sa kulkee edelleen penmajieto "Rnuvilnn narrelaivasta" ionka olisi pitänyt upota tuohon Päivä-nieme- n toiselle puolen Kalastajaveneellä yli Mitä osaisivatkaan kertoa kaikki nämä kivikkoiset metsäi-set rannat ja kallionkolot? Ne tietävät myös odotuksesta yksi-näisistä hetkistä yöllisistä läh-döistä ihmisistä joiden askel- - ten alla tämä -- maa on alkanut polttaa aikojenV ja hallitusten vaihdellessa "oikean" ja "vää- - rän" muuttuessa njinkuin ihmis- - teq yhteiskunnissa saattaa ta-pahtua Oq jouduttu tarttumaan viimeiseen oljenkorteen: on läh-detty meren yli Useimmiten sif-loi-n pienellä avoimella kalastus-veneellä Tästä jostain Yöllä Täällä on aina ollut niitä jotRa ovat tunteneet nämä karikot ja rannat kuiri viisi sormeaan ja niitä jotka ovat uskaltaneet ryhtyä meren kanssa kilpasille Joiden omatunto pi ole ollut eh-kä kaikkein ahtainta lajia Muis-tellaan eestiläisiä ja inkeriläisiä kohtaloita ja muita sodanjälkei-siä pakoja tästä maasta Ja sitten: — Tuohon tuon laakean (kU'en taakse upposi se pirtulaiya Joskus kieltolakiahan loppu-puolella olisiko ollut 30—32 näyteltiin juuri tällä lahdella näytelmä joka Kuusisaaren hu vilassa käydyn keskustelun pe rusteella voitaisiin rekonstruoi-da vaikkapa seuraavanlaiseksi kertomukseksi: Pjrtulaiva oli matkalla Kemiin ~~" "Laiva oli saksalainen nimel-tään Roslin ja oji pirtulastissa tulossa Virosta Se oli YYilhcIm-kcisari- n aikuinen armeijan purk-ki tuollaista pitkää kapeaa sort- - Ptas mtr MSK-HAf- fD TOMt STONES re used ecBc trttvfwJEcSt rAi4A£AJVaWBs?r?vJ AfÄ) SPAIN MML - ASAUNK10 MCiStCKS n urio u:pt: Ci £UH tf — - - - --— f WORSMP£R% -- 1 yfy- - 4 'ttMW ny" ! c i4äaWv m' !- - wmrmi I— fI=iI'fBjBllllUjfllll H~ OJM " H tMÄTIÖMAl MIKfUMP- - l - PÄIVÄNIEMEN KUOLlNLAHDESSA tia sllnS oli hyvä' teräsrunko Ja kolme moottoria — Kofme moottoria Meillä ei ollut 6-silinleri-stä moottoria run selitystä siitä laivasta ei an-perk- ele koko valtakunnassa ticta enää minkäänlaisia selilyk-harmittel- ee Seppä vieläkin siä siellä on poliisit olleet jo koslinissa niitä oli kolme Roslin oli matkalla Kerniin sen piti vain poiketa Kninnissa "asioilla" Miehistönä Roslinllla oli 2 kapteenia ja 20 miestä Toi-nen kiplecni joka oli virolai-nen kulki maitse ja järjesti asi-at Toinen kapteeni joka oli lat-vassa oli saksalainen mutta osa-si kyllä suomea Miehistöä piti olla paljon sillä näillä laivoilla työskenneltiin kolmessa vuoros-sa väkeä tarvittiin myös varti-ointitehtäviin — Se ci ollut mitään leikki-homma- a joka siihen sekaan Ui siinä oli tosi kysymyksessä ' Laiva oli siis matkalla pohjoi-semmaksi ja' jätti lastia tiettyi-hin paikkoihin pitkin rannik-koa Tiedettiin milloin sen piti olla Krunnissa Siellä oltiin ka-Jastajavcne- ellä vastassa Mutta kovaksi onneksi nousi juuri si-nä --lokakuun yönä kova pohjois-tuuli tuollaista 8 beaufortin luokkaa Käyi min että Roslin ajoi Krunnin edustalla oleviin KuolemankivMin ja' sai vuodon Siinä mietittiin mitä olisi pa-ras tehdä — Oli ensinnä puhe että ne lähtisivät kaikki mun veneessä-ni mutta ei he pirut uskaltaneet ' tulla se ölj niin kova ilma Poh jatuuli puhalsi semmosella yoi- - iiMuacimvcMuupmnuKma- - kin metrin normaalista Päätettiin että yritetään oh- - jata laiva lasteineen miehistöi' neen Päivänicmen rantaan juu-ri tähän Kuolinlahtecn Pumput pystyivät vjelä tässä vaiheessa pitämään tilanteen kurissa ja tuollaisena myrskyryönä ei ollut tullivencestäkään suurta pelkoa: sen tiedettiin pitävän tuulta Granön rannassa Roslin lähestyi hitaasti an-- nikkoa puniput toimivat koko ajan Kaikki näytti kayvan hic- - nosti kunnes se aivan muuta-maa sataa metriä ennen rantaa rysähti vedenalaiselle kivelle paikalla jossa väylä oli vain muutaman mejrin Jevyinen Ja vesi huomattavasti normaalia matalammalla Nyt oli vuoto niin paha että pumput eivät enää toimineet Peli jäylti olevan pelattu Mut-ta mitä tehdä? Laivassa oli vie-lä ainakin 30 000 litraa pirtua kymmenen litran pelltkaniste- - reissa Jos tuollainen määrä ai- - netta olisi päässyt markkinoille "alennusmyynnissä" jollaiseen se ilmeisesti olisi näissä olosuh-teissa joutunut se olisi saatta-nut pahasti horjuttaa koko sa-lakuljetusmarkk- inoita Mutta miten päästä siitä eroon — ka-nisterithan nousisivat joka ta-pauksessa pinnalle? Rosllnlsta tehtiin hylky Laiyan oma pelastusvene las-kettiin nyt vesille niutta ennen rantaan lähtöä virolaiset itse hakkasivat laivan pohjaan lisää reikiä valoivat sen kannelle tyn-nyrillisen petrolia ja sytyttivät palamaan Soutivat sitten ran-taan — Näin minä sen kapteenin vielä myöhemminkin muutama päivä sji) jälkeen Kysyin mihin H orNott aaaT iiLsLsB BBBBBBBBBBBPr _ _aW VBBBBBBBBBBBBB1 TiBW ' '2Sx-r-- V BiBV BSK&ya_ yJT l vlrW W5 NlC0LA$ PlETRI CI66JIP64) of Gartena !orsicJ 6IVEU THE MAE CP M ODER E80THER vi mo DlED AT THE 3E CF-OH- E lKD 70 THE A—GE OP 101 " " han on menossa Sanoi että täy-tyy mennä antamaan mcriselvl- - tys siitä laivasta — Ja mitä pi- - kohta Jcnksi päivää anoin Kyl-lä sille tuli kiire — Miten täältä pääsis pois se alkoi kysellä — Täällähän ne piti kaikki toi-mitta- tr pois miitta ci Kokkolan' asemalta Siitähän olisi heti päästy selville jos joku outo mies olisi ostanut Kokkolan ase-malta lipun etelään päin Se kapteeni vietiin Pännäislcn ase-malle ja autonkuljettaja osti sil-le lipun Pirtua kahlata asti - Mutta niinä parina vuorokau-tena jotka Rosim makasi puo-liksi palaneena eikä poliisi ollut sitä löytänyt ehti tapahtua pal-jon Lähirannikon heinäladot ja kivikkoiset 'ulkoluodot joutui-vat aivan uiidenlasiin käyttö-tarkoituksiin Myös Ojalaiset tu-livat kalastusveneillään osingon-jakoon ja piilottivat melkoisen määrän kirkasta Harbodan nie-men nokkaan Sen jälkeen ajoi-vat veneen Ykspihlajan Pottiin mutta poliisi saj asiasta vihiä ja pidätti Ojalaiset — Pahuksen tyhymiä olivat menivät ja tunnustivat 'kaiken Eihän siinä" olis tarvinnu muuta kun olla hiljaa vaan kun1 kerran saalis oli piilossa Niin niiltä vie-tiin koko varasto ja veneet ja kaikki — Vöyrin rannikko on yhtä sokkeloista ja' vaikeakulkuista kuin tämäkin' Siellä 'oli paljon kätköpaikkoja — Ne uuskaarlcpyyläiset ne olivat sitten harvinaisen yksi-mielisiä samaa pataa kulo sian jalat Siellä oli kaikki mukana kansakoulunopettajakin r— Pitihän ne minuakin put-kassa viikon verran ja kuuluste-livat Kyselivät isän ja äitin ni-met ja kaikki mutta sitten ky-syivät äitin tyttönimeä Sanoin että sitäpä en satu tietämään — No minkälainen sinä oot ko et ces äitis tyttönimiä tiejä ihmet--' teli se poliisi — Jos sinun äitis olis kuollut siilon ko ihtc olit yheksän päivän ikänen riiin tus-kinpa sinäfOljsit tyttönimeä eh-tinyt kysellä Muistinhan minä sen --tyttönimen sittc myöhem-min mutta en enää kehannut sanoa „Sitte se kysy näinkö minä sitä laivaa Näin minä sanoin Missä ja milloin? ne ky HiMrairiiuiMutoiiiiN _- - Toronto — odottamaton talviloma ei pääty vielä maanantaina' Torontossa sillä opettajat päättivät jatkaa lakkoa Ke hylkäsivät välitysesi-tyksen joka olisi' tarjonnut J12'iJ6o — $24 100:n vuosipalkan viime vuoden $7 800— $18 400n sijasta sekä $600:n kertasura-ma- h takautuvina kolauksina ja täyden Lakko on kestänyt viik-koa Maakuntahallitus harkitsee la-kiesityksen antamista Iille opettajien sää-tämiseksi työhön Yksi neuvot-telijoilta totesi että lakossa olevat opettajat ovat kuin "so-- mmmmmmmm '$!— Siinmen" -- Kuvalehden! hän se oli kyllä sen siinä kaikki näki minä sanoin Kosimista ja sen lastista oli tosiaankin näiden tapahtumien aikoihin julkaistu kuvia Suo-men Kuvalehdessä Kovia jut jujo --oli JilkkceUä jptfeut uskoi-v- at että fijnä pjisi kaikkiaan ollut jopa 250000 litraa pirtua ei tietenkään enää silloin kun karilleajo tapahtui Joka tapa-uksessa joku poliiseista on muistellut että Kokkolan käytävätkin olivat täynnä noita kanistereita niin että tuskin pääsi liikkumaan Niillä oli muuten kumma kohtalo noilla virolaisilla mi-uil- le kerrotaan — Nc nousivat Helsingissä johonkin 'laivaan joka sitten räjähti Suomenlah-della — juuri samalla kohtaa jossa vähän aikaisemmin oli räjähtänyt ja uponnut yksi tut-livc- nc Siinä täytyi olla ensim-mäisen maailmansodanaikai-ne- n miinakenttä Kapteeni ci jostakin syystä lähtenyt samas-sa laivassa Suomesta hän pe-lastui mutta ne kaikki kaksi-kymme- nä virolaista painuivat meren pohjaan Mutta laivankaan tarina ci loppunut vielä tähän Kun poliisi tuli paikalle ja otti lastin sekä hylyn haltuun-sa huomattiin ilmeisesti että siinähän on jykevä runko vank-kaa ja hyvää sakslaista työtä Niin kerrotaan että puuosat nyt irrotettiin ja itse runko kul-jetettiin Pietarsaareen jossa sen ympärille piti rakennetta-man uusi laiva Tapahtuiko näin sitä eivät kertojani tiedä Mutta Roslinin teräsrunko oli ulkopuolelta vuorattu paksul-la sisäpuolelta ohuemmalla tammilaudalla Puuosat ovat maanneet merenpohjassa kol-me --neljä metriä syvällä neli-senkymmentä vuotta Paikka-kuntalaiset ovat kyllä pirtulai-va- n uppoamispaikan hyvinkin tiehenet mutta vasta touko-kuun viimeisen päivän jUana 1970 Kokkolan sukcJJuskerhon pojat sen uudelleen löysivät Sukeltajan puuvajassa on sitä nähtävänä samoin pari Rosit-ni- n kansiluukkua ja muita pie-nempiä metalliosia Kertovat omalla tavallaan kovaotteisista miehistä jotka työskentelivät lain toisella puo-lella ja- - joiden elementtinä oli öinen meri karikoiset rannat Tarinoita joita ei usein kerro-ta mutta joiden olemassaolo tiedetään puliparvi matkalla kohden o-m- aa tuhoaan" Toronton alueen colleget 'ovat ilmoittaneet harkitsevansa oppi-laiden kalidcn vuoden keski-määräistä menestystä hyväksy-mispcrustce- na tai lisäkurssia syksyllä kahden kuukauden ai-heuttaman aukon kuromiseksi kiinni KUTSU Kutsumme kaikkia Sudburyn ja ympäristön 'suomalaisia ase-velj- iä ja sisaria kokoukseen joka pidetään tammik 11 p 1976 Suo-mirannal-la klo 2 ip esillä aseveli-kerho- n perustaminen imun tpeuajai jauemt lakkoa — maakunta harkitse lakiesitystä lakon lopettamiseksi Oppikoululaisten indeksisidonnaisuu-den 8 maakun-tapariam- cn KANADAN SUOMALAISTEN HIST0BIA Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on nyt caatavana m m seuraavilla paikkakunnilla: Torontossa: Vapaa Sana Press Ltd Montrealissa : Pastori Markku Suokonautio Thunder Bayssa : Finnish Book Store Sudburyssa: Finnish Book Store Scandinavian Foods Niagara Fallsissa : John Coutts Library Sault Ste Mariessa: Jprma's Home Furnishings Vancouverissa: Finn Imports Sivuja 529 Hinta $1500 Myöskin suoraan kustantajalta: Ctniu SiimaUinei Hisloria-Seir- a ex tl f Sudbury Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, January 08, 1976 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1976-01-08 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001920 |
Description
Title | 0014a |
OCR text | v2 — Vt(Mt$na N I 1f74 Titta! tammllc I Thursalay Jan iWMSANA IfMlHMndent Finnlsh-Canadia- n Nawapaoer Published every Tuesday and Thursday by the Vapaa Sana Prass ilmited Toronto Ontario Poetal Code MSV 2A8 PAUL ANONEN Pratldnf URHO VERANKO Manager LAURI TOIVIAINEN Editor Riynold Pehkonen CM Honorary Editor ' Business and Editorlal Oepartments 460 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6 fhone 368-772- 1 366-956- 1 Second class mell reglstratlon number 0329 Subscrlption rotes In Canada USA and Finland Year $1&0O Slx Months $1000 Three Months $6 00 Long Oistance Number: 416—368-772-1 Slnele cooies 25c Byrokratia puhkesi tokkain Ontariolaistcn on t olasta saada selkoa oikeuksistaan vuokralaisena ja vuokraisäntä-nä ja hallitus värvää kymmeniä neuvojia sekä 600 irkailijaa joiden palkkamenot yksin nou-sevat noin $123 miljoonaan vuodessa Lisäksi tulevat toimis-tokulut ja johtajien sekä tarkis-tuslautakunn- an jäsenten kulut ja lopputulosta ci kukaan pys-ty vielä arvaamaan Asuntomi-nistcri- ö kieltää ihmisiä soitta-masta keskellä pahinta sotkua Suurin osa sekasotkusta olisi vältetty jos alkuperäistä ehdot-tomampaa ja selkeämpää laki-esitystä olisi seurattu loppuun saakka Säästämisen ja inflaa-tion torjunnan nimessä on luotu jälleen uusi byrokrattinen seka-sikiö joka maksaa paljon ai-heuttaa epävarmuutta ja kiris-tää vuokralaisten ja vuokraisän-tien väliä Keskushallituksen anti-inflaa-tiolainsäädä-ntö ja sen alaiset taloudelliset puolittaisratkaisut kompromissit ja anti-inflaatio-lautakun-nan kompromissien kompromissit yhdessä ulko-maisten investointien lainsää m M at #1 faatJf Pakinapalsta Englannin liberaalien johtaja Jeremy Thorpe on väittänvt että Kremlistä olisi kuskattu $50 miljoonan arvasta kultaa sveitsiläiseen pankkiin afrikka-laisen valtionpäämiehen tilille Vastapalveluksi tämän poliiti-kon on vain tarvinnut tunnus-taa marxilais-leninistine- n äliai-kaine- n hallitus Angolassa Liberaali johtaja väitti tietoja vuorenvarmaksi mutta jätti hienotunteisesti mainitsematta tämän afrikkalaise multimiljo-näärin nimen Jliljaltain väitettiin Yhdisty-neissä kansakunnissa että ää-niä yleiskokouksessa voi ostaa niinkin vähällä kuin parilla tu-hannella dollarilla Rahat kävtc-tää- n joskus peittämään pienten ja kövhien valtioiden vuokra-menoja kalliissa New Yorkin kaupungissa Molempien supervaltioiden ulkoministeriöt ovat mahtavia laitoksia joissa tarvitaan satoja virkamiehiä ja avustajia seuraa-maan hä lisääntyvien valtioi-den asioita ja takaamaan että ne saavat näistä maista sen hyödyn joka niille oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluu Erittäin kiusallisia ovat maat joissa on monia puolueita ja kaikenlaisia vaaleja Koskaan ci voi olla varma tuleeko voidel-leeksi tai uhanneeksi oikeita ihmisiä Sitäpaitsi asioiden seu-raaminen on tvöläämpääja vaa-tii enemmän työtä ja väkeä mikä tiukan budjetin aikana leikkaa turhan suuren osan bud-jetista joka voitaisiin kävttää (Vuosi 5 KUruktakaa uudJitamaaa tulossa tapahtuisi katksuriktft VAPAA SANAlHW # irmmn) dännön kanssa ovat muodosta-neet toisen ja ielä nuukaili-semma- n labvrintin Tavallisesti selkeästi ajattele-a- t japanilaisetkin liikemiehet ovat tunnustaneet Kanadan by-rokratian lähes lyömättömäksi Kaikki hallituksen ohjelmat vaativat lisää menoja ja virka-miehiä valtion oma säästöohjel-makin Lohduttominta b rokratiassa pns ettei mikään puolue tai ryh-niittyi- nä pysty estämään sen holti}qnTa j kasvua Trudeaun hallitus yrittää saa-da kovemmalla byrokratialla ja keskitctymmällä johdolla ai-kaan järjestystä sekasortoiseen elinkeinoelämään jossa kaikki o vat pian toistensa kurkussa Uusia byrokratioita on tulossa nykvisten päälle kun entiset ovat vielä mailien päässä oman tehtävänsä ratkaisemisesta — tai ehkä olisi sanottava kilomet-rien sillä kaiken kes-kellä muuttaa maa mittajärjestelmää Kansalaisten on pidettävä pää kylmänä kun byrokraatit alkavat juosta jm-pyrä- ä tfi M& Mf M£ rehellisiin lahjuksiin Tästä syystä supervallat pitävät niin suuressa arvossa vahvoja mie-hiä - heidän kahden heikkou-tensa vuoksi Toinen on kylty-mätön halu valtaan ja toinen usein vhtä kyltymätön halu ra-haan Puhtaasti rationalisointi-syist- ä vhden miehen hallitukset ovat käytännöllisimpiä ja niin-pä molemmat pyrkivät par-haansa mukaan kääntämään muiden valtioiden asioita tä-hän suuntaan Etelä-Amerik- ka ja Afrikka näyttävät ottavan huomioon suurvaltojen organl-saatiotoivomuk- set mutta Eu-rooppa on toivottomasti jäljes-sä iänkaikkisine vaalcincn ja parlamentteinecn Ruotsissa ilmestyvä suoma-laisleh- ti "Tukholmalainen" har-mittelee Suomen Tukholman suurlähetystön sanomaiehli- - asun päällikkö Tom Söderma-nin lapaa jakaa eduskunnan mvöntämiä vaali-ilmoituks- ia syksjn eduskuntavaalien alla Tukliolmalaisen mukaan Ruotsin viidestä suomalaisien-tiest- ä vain yksi sai sarjan vaali-ilmoituks- ia Valtaosa 500000 markan ilmoitusmäärärahasta meni kuitenkin ruotsalaisille sanomalehdille Ilmoituksia sai väin Ruotsin Suomalainen jsosiaalidemok-kraattisill- a toimittajilla miehi-tetty lehti jonka toimitusneu-vostoon kuuluu Tom Södcmjn Tällainen jako tuntui Tukhol-malcise- n mielestä puolueelliset ta 12 (kmm) '(vl) ifliiijrnnnu avt ttal Muratkaa tikaaJä) —' ####################Vf#fff####f#####£ TILAUKSET JOISSA ON NUMEROT 197 OVAT f AÄTTYIIIIY MERELLISTÄ TARINAA ELI KUN PIRTULAIVÄ LÖYSI KOHTALONSA Silmien edessä luminen laa-kea merenselkä jota kuitenkin kivikkoiset niemien nokat kori-va- t pitkin sormin karkkoiset saaret ja karit pirstovat pie-niin palasiin Kävellään Pouti-nieme- n rannasta Kuusisaareen Siinä on kolme miestä Auton-kiillotta- ja Seppä ja Sukcltaa — sanotaan heitä njt vaikka näin On sen verran pakkasta että lumi narskuit mukavasti antu-ran alla Talven kalpea aurinko yrittää jo kurkistella pilvipeit-teen läpi mutta kovin on vielä voimaton sen katse — hyinen tuuli puhaltaa täällä armotta lä-pi vaatteiden: se antaa tuntea että meren kanssa ci ole leikki-mistä ci talvella eikä kesällä Poroluodolla puolukassa — Tuohonhan se viime tam-mikuussa hukkui se Simo Järvi Ruotsalosta Oli sunntintaika-laa- n menossa mutta jäähän oli-kin voimakas maatuuli painanut railon jota se ci huomannut tar-peeksi ajoissa oli hyvä myötä-tuuli Potkukelkan jarrutusjäl-jet olivat railon reunalla Se oli yksin — Tuolla Poroluodon rannas-sa on vieläkin sen moottorive-neen hylky joka minulla oli lai-nassa Lampuotin Taunolta Se tapahtui heti sodan jälkeen Olin eräänä syyskuisena lauantai-ilta-päivän- ä kyydissä Hagströmin tchetaan naisia Poroluodollc puolukkaan mutta nousikin niin kova tuuli että potkuri pääsi ir-ti ja ajoi sen karille se oli läns-pohjan- en joka painoi niin koval-la vauhdilla rantaan että rikki meni hvvä vene Kaikki onneksi pelastuivat mutta Poroluodolla saatiin olla yötä seuraavana päi-vänä osui sinne eräs seilivene jolla päästiin pois — Muistatteko sen Suuren Myrskyn 8 vuotta sitten? Minä menin silloin täältä Pietarsaa-reen Se oli kummallista meri-vesi oli puolitoista metriä nor-maalia alempana kova tuuli tuntui kerrassaan vievän veden mukanaan Sitten kävi niin että moottorin jäähdytys lakkasi toimimasta: putki oli imeytynyt täyteen pohjamutaa ja merile-vää Minulla ei ollut varaa het-keksikään hellittää peräsimestä mutta keksin sen että neuvoin vaimoa koko ajan öysäämään merestä vettä ja kaatamaan moottorin päälle — ja niin siinä vain perille päästiin Niihin liittyy monta tarinaa Seurue on pieni mutta jokai-sella jo näistä miehistä on ker-rottavana omakohtaisia tai mui-te- n kokemuksia elämästä me-ren armoilla Kädet ojentuvat ja talvikintaalla osoitetaan milloin "länspohjosta" milloin "läns-etclää- " jokainen niemenkärki ja lahdenpoukama ja karikko tun-tuu olevan tuttu Kaikkiin nii- - hin jiittyy jotakin — jo näiden elinaikana tapahtunutta mitä sitten jos tietäisi edellisten vuo-sisatojen tapauksetkin? Niemet sellaiset kuin Dödmanskär ja Tolvmannaskrundcn — Kuol-leen miehen saari ja Kahdentois-tamiehe- n kari viime mainitussa on noiden kahdentoista kunniak-si pystytetty muistomerkkikin Sitähän se on ja vielä loukkaa vaa Jättäähän se käsityksen et tä vain sosiaalidemokraatit ei-vät osaa lukea vaaliohjcita ruotsinkielisistä sanomalehdis-tä Joskus on tullut sanotuksi et-tä Toiontoon on rakennettava vuori jotta saisimme takaisin Vancouveriin muuttaneet trt- - rontolaiset Hyvät entiset torontolaisct Vancouverissa! Nvt sitä vuorta tehdään Se rakennetaan jät-teistä Toronton itäosaan ja tä-nä talvena sitä käytetään ensim-mäisen kerran pujotteluinako-n- ä Huippu kohoaa nyt vasta 200 jalan korkeuteen mutta to-rontolais- tcn kehittämä jäte ta-kaa — pikku lamasta huolimat-ta — että ylitämme Grousc-vuo-re- n korleudcn vajaassa kym-menessä vuodessa Puhtaanapi-tolaitos suunnittelee jo tclakct-juvetoiste- n jäteautojen ostamis-ta päästäkseen huipulle Se on niitä vuoria Joiden ta-kia loivoisj etjä mdllä olisi tal-vi ainiaan Vatupaitl — kertovat omaa kama kiri tään On Kuolomanklvet — ja ♦ tämä lahti tämä jolla kävelem-me on nimeltään Kuolinlnhtl Niemi on Päivänicxni — Ei se ole Kuolinlahti min kään tapauksen takia mutta se on siksi että ulapalta tulevat aallot kuolevat tähän lahteen sen pohjukkaan laskee Triisin-jok- i selittää Seppä — Tuollahan se aiot karille se Marionpurkki muistelee Autoi-lija ja osoittaa Vestcrbadan suuntaan Useimmat lienevät jo unohta-neet vielä useammat tuskin o-v- at kuulleet puhuttavankaan tanskalaisesta purjelaivasta Mq-rienborgi- sta jonka tuhon Auton-kuljettaja vielä hv vih muistaa: — Se oli syyskuussa 1924-Mn-rienbor- g oli niitä suurimpia lai-voja joka siihen mennessä plj Ykspihlajassa vieraillut Se ajoi täysin purjein Vestcrbadan ma-talikolle ja juuttui niin lujasti kiinni että kaikki irroitusyrityk-sc- t olivat turhia Vähän etelämpänä on legen-daarisen John Graf tönin hylky aselaivan joka upotettiin suur-lakon vuonna 1905 Pohjoisessa taas Himangan kohdalla Kärä-jäluodo-n edustalla on vc'rääh vanhan laivan hylky josta' Su-keltaja on löytänyt tuliaisia )5x 15 kupariplootuja sen' aikaista rahaa Jokaisessa kulmassa '-Ru-otsin vaakuna kruuriuineen— senhän on täytynyt upota sato ja vuosia sitten Ja kansan suus- - sa kulkee edelleen penmajieto "Rnuvilnn narrelaivasta" ionka olisi pitänyt upota tuohon Päivä-nieme- n toiselle puolen Kalastajaveneellä yli Mitä osaisivatkaan kertoa kaikki nämä kivikkoiset metsäi-set rannat ja kallionkolot? Ne tietävät myös odotuksesta yksi-näisistä hetkistä yöllisistä läh-döistä ihmisistä joiden askel- - ten alla tämä -- maa on alkanut polttaa aikojenV ja hallitusten vaihdellessa "oikean" ja "vää- - rän" muuttuessa njinkuin ihmis- - teq yhteiskunnissa saattaa ta-pahtua Oq jouduttu tarttumaan viimeiseen oljenkorteen: on läh-detty meren yli Useimmiten sif-loi-n pienellä avoimella kalastus-veneellä Tästä jostain Yöllä Täällä on aina ollut niitä jotRa ovat tunteneet nämä karikot ja rannat kuiri viisi sormeaan ja niitä jotka ovat uskaltaneet ryhtyä meren kanssa kilpasille Joiden omatunto pi ole ollut eh-kä kaikkein ahtainta lajia Muis-tellaan eestiläisiä ja inkeriläisiä kohtaloita ja muita sodanjälkei-siä pakoja tästä maasta Ja sitten: — Tuohon tuon laakean (kU'en taakse upposi se pirtulaiya Joskus kieltolakiahan loppu-puolella olisiko ollut 30—32 näyteltiin juuri tällä lahdella näytelmä joka Kuusisaaren hu vilassa käydyn keskustelun pe rusteella voitaisiin rekonstruoi-da vaikkapa seuraavanlaiseksi kertomukseksi: Pjrtulaiva oli matkalla Kemiin ~~" "Laiva oli saksalainen nimel-tään Roslin ja oji pirtulastissa tulossa Virosta Se oli YYilhcIm-kcisari- n aikuinen armeijan purk-ki tuollaista pitkää kapeaa sort- - Ptas mtr MSK-HAf- fD TOMt STONES re used ecBc trttvfwJEcSt rAi4A£AJVaWBs?r?vJ AfÄ) SPAIN MML - ASAUNK10 MCiStCKS n urio u:pt: Ci £UH tf — - - - --— f WORSMP£R% -- 1 yfy- - 4 'ttMW ny" ! c i4äaWv m' !- - wmrmi I— fI=iI'fBjBllllUjfllll H~ OJM " H tMÄTIÖMAl MIKfUMP- - l - PÄIVÄNIEMEN KUOLlNLAHDESSA tia sllnS oli hyvä' teräsrunko Ja kolme moottoria — Kofme moottoria Meillä ei ollut 6-silinleri-stä moottoria run selitystä siitä laivasta ei an-perk- ele koko valtakunnassa ticta enää minkäänlaisia selilyk-harmittel- ee Seppä vieläkin siä siellä on poliisit olleet jo koslinissa niitä oli kolme Roslin oli matkalla Kerniin sen piti vain poiketa Kninnissa "asioilla" Miehistönä Roslinllla oli 2 kapteenia ja 20 miestä Toi-nen kiplecni joka oli virolai-nen kulki maitse ja järjesti asi-at Toinen kapteeni joka oli lat-vassa oli saksalainen mutta osa-si kyllä suomea Miehistöä piti olla paljon sillä näillä laivoilla työskenneltiin kolmessa vuoros-sa väkeä tarvittiin myös varti-ointitehtäviin — Se ci ollut mitään leikki-homma- a joka siihen sekaan Ui siinä oli tosi kysymyksessä ' Laiva oli siis matkalla pohjoi-semmaksi ja' jätti lastia tiettyi-hin paikkoihin pitkin rannik-koa Tiedettiin milloin sen piti olla Krunnissa Siellä oltiin ka-Jastajavcne- ellä vastassa Mutta kovaksi onneksi nousi juuri si-nä --lokakuun yönä kova pohjois-tuuli tuollaista 8 beaufortin luokkaa Käyi min että Roslin ajoi Krunnin edustalla oleviin KuolemankivMin ja' sai vuodon Siinä mietittiin mitä olisi pa-ras tehdä — Oli ensinnä puhe että ne lähtisivät kaikki mun veneessä-ni mutta ei he pirut uskaltaneet ' tulla se ölj niin kova ilma Poh jatuuli puhalsi semmosella yoi- - iiMuacimvcMuupmnuKma- - kin metrin normaalista Päätettiin että yritetään oh- - jata laiva lasteineen miehistöi' neen Päivänicmen rantaan juu-ri tähän Kuolinlahtecn Pumput pystyivät vjelä tässä vaiheessa pitämään tilanteen kurissa ja tuollaisena myrskyryönä ei ollut tullivencestäkään suurta pelkoa: sen tiedettiin pitävän tuulta Granön rannassa Roslin lähestyi hitaasti an-- nikkoa puniput toimivat koko ajan Kaikki näytti kayvan hic- - nosti kunnes se aivan muuta-maa sataa metriä ennen rantaa rysähti vedenalaiselle kivelle paikalla jossa väylä oli vain muutaman mejrin Jevyinen Ja vesi huomattavasti normaalia matalammalla Nyt oli vuoto niin paha että pumput eivät enää toimineet Peli jäylti olevan pelattu Mut-ta mitä tehdä? Laivassa oli vie-lä ainakin 30 000 litraa pirtua kymmenen litran pelltkaniste- - reissa Jos tuollainen määrä ai- - netta olisi päässyt markkinoille "alennusmyynnissä" jollaiseen se ilmeisesti olisi näissä olosuh-teissa joutunut se olisi saatta-nut pahasti horjuttaa koko sa-lakuljetusmarkk- inoita Mutta miten päästä siitä eroon — ka-nisterithan nousisivat joka ta-pauksessa pinnalle? Rosllnlsta tehtiin hylky Laiyan oma pelastusvene las-kettiin nyt vesille niutta ennen rantaan lähtöä virolaiset itse hakkasivat laivan pohjaan lisää reikiä valoivat sen kannelle tyn-nyrillisen petrolia ja sytyttivät palamaan Soutivat sitten ran-taan — Näin minä sen kapteenin vielä myöhemminkin muutama päivä sji) jälkeen Kysyin mihin H orNott aaaT iiLsLsB BBBBBBBBBBBPr _ _aW VBBBBBBBBBBBBB1 TiBW ' '2Sx-r-- V BiBV BSK&ya_ yJT l vlrW W5 NlC0LA$ PlETRI CI66JIP64) of Gartena !orsicJ 6IVEU THE MAE CP M ODER E80THER vi mo DlED AT THE 3E CF-OH- E lKD 70 THE A—GE OP 101 " " han on menossa Sanoi että täy-tyy mennä antamaan mcriselvl- - tys siitä laivasta — Ja mitä pi- - kohta Jcnksi päivää anoin Kyl-lä sille tuli kiire — Miten täältä pääsis pois se alkoi kysellä — Täällähän ne piti kaikki toi-mitta- tr pois miitta ci Kokkolan' asemalta Siitähän olisi heti päästy selville jos joku outo mies olisi ostanut Kokkolan ase-malta lipun etelään päin Se kapteeni vietiin Pännäislcn ase-malle ja autonkuljettaja osti sil-le lipun Pirtua kahlata asti - Mutta niinä parina vuorokau-tena jotka Rosim makasi puo-liksi palaneena eikä poliisi ollut sitä löytänyt ehti tapahtua pal-jon Lähirannikon heinäladot ja kivikkoiset 'ulkoluodot joutui-vat aivan uiidenlasiin käyttö-tarkoituksiin Myös Ojalaiset tu-livat kalastusveneillään osingon-jakoon ja piilottivat melkoisen määrän kirkasta Harbodan nie-men nokkaan Sen jälkeen ajoi-vat veneen Ykspihlajan Pottiin mutta poliisi saj asiasta vihiä ja pidätti Ojalaiset — Pahuksen tyhymiä olivat menivät ja tunnustivat 'kaiken Eihän siinä" olis tarvinnu muuta kun olla hiljaa vaan kun1 kerran saalis oli piilossa Niin niiltä vie-tiin koko varasto ja veneet ja kaikki — Vöyrin rannikko on yhtä sokkeloista ja' vaikeakulkuista kuin tämäkin' Siellä 'oli paljon kätköpaikkoja — Ne uuskaarlcpyyläiset ne olivat sitten harvinaisen yksi-mielisiä samaa pataa kulo sian jalat Siellä oli kaikki mukana kansakoulunopettajakin r— Pitihän ne minuakin put-kassa viikon verran ja kuuluste-livat Kyselivät isän ja äitin ni-met ja kaikki mutta sitten ky-syivät äitin tyttönimeä Sanoin että sitäpä en satu tietämään — No minkälainen sinä oot ko et ces äitis tyttönimiä tiejä ihmet--' teli se poliisi — Jos sinun äitis olis kuollut siilon ko ihtc olit yheksän päivän ikänen riiin tus-kinpa sinäfOljsit tyttönimeä eh-tinyt kysellä Muistinhan minä sen --tyttönimen sittc myöhem-min mutta en enää kehannut sanoa „Sitte se kysy näinkö minä sitä laivaa Näin minä sanoin Missä ja milloin? ne ky HiMrairiiuiMutoiiiiN _- - Toronto — odottamaton talviloma ei pääty vielä maanantaina' Torontossa sillä opettajat päättivät jatkaa lakkoa Ke hylkäsivät välitysesi-tyksen joka olisi' tarjonnut J12'iJ6o — $24 100:n vuosipalkan viime vuoden $7 800— $18 400n sijasta sekä $600:n kertasura-ma- h takautuvina kolauksina ja täyden Lakko on kestänyt viik-koa Maakuntahallitus harkitsee la-kiesityksen antamista Iille opettajien sää-tämiseksi työhön Yksi neuvot-telijoilta totesi että lakossa olevat opettajat ovat kuin "so-- mmmmmmmm '$!— Siinmen" -- Kuvalehden! hän se oli kyllä sen siinä kaikki näki minä sanoin Kosimista ja sen lastista oli tosiaankin näiden tapahtumien aikoihin julkaistu kuvia Suo-men Kuvalehdessä Kovia jut jujo --oli JilkkceUä jptfeut uskoi-v- at että fijnä pjisi kaikkiaan ollut jopa 250000 litraa pirtua ei tietenkään enää silloin kun karilleajo tapahtui Joka tapa-uksessa joku poliiseista on muistellut että Kokkolan käytävätkin olivat täynnä noita kanistereita niin että tuskin pääsi liikkumaan Niillä oli muuten kumma kohtalo noilla virolaisilla mi-uil- le kerrotaan — Nc nousivat Helsingissä johonkin 'laivaan joka sitten räjähti Suomenlah-della — juuri samalla kohtaa jossa vähän aikaisemmin oli räjähtänyt ja uponnut yksi tut-livc- nc Siinä täytyi olla ensim-mäisen maailmansodanaikai-ne- n miinakenttä Kapteeni ci jostakin syystä lähtenyt samas-sa laivassa Suomesta hän pe-lastui mutta ne kaikki kaksi-kymme- nä virolaista painuivat meren pohjaan Mutta laivankaan tarina ci loppunut vielä tähän Kun poliisi tuli paikalle ja otti lastin sekä hylyn haltuun-sa huomattiin ilmeisesti että siinähän on jykevä runko vank-kaa ja hyvää sakslaista työtä Niin kerrotaan että puuosat nyt irrotettiin ja itse runko kul-jetettiin Pietarsaareen jossa sen ympärille piti rakennetta-man uusi laiva Tapahtuiko näin sitä eivät kertojani tiedä Mutta Roslinin teräsrunko oli ulkopuolelta vuorattu paksul-la sisäpuolelta ohuemmalla tammilaudalla Puuosat ovat maanneet merenpohjassa kol-me --neljä metriä syvällä neli-senkymmentä vuotta Paikka-kuntalaiset ovat kyllä pirtulai-va- n uppoamispaikan hyvinkin tiehenet mutta vasta touko-kuun viimeisen päivän jUana 1970 Kokkolan sukcJJuskerhon pojat sen uudelleen löysivät Sukeltajan puuvajassa on sitä nähtävänä samoin pari Rosit-ni- n kansiluukkua ja muita pie-nempiä metalliosia Kertovat omalla tavallaan kovaotteisista miehistä jotka työskentelivät lain toisella puo-lella ja- - joiden elementtinä oli öinen meri karikoiset rannat Tarinoita joita ei usein kerro-ta mutta joiden olemassaolo tiedetään puliparvi matkalla kohden o-m- aa tuhoaan" Toronton alueen colleget 'ovat ilmoittaneet harkitsevansa oppi-laiden kalidcn vuoden keski-määräistä menestystä hyväksy-mispcrustce- na tai lisäkurssia syksyllä kahden kuukauden ai-heuttaman aukon kuromiseksi kiinni KUTSU Kutsumme kaikkia Sudburyn ja ympäristön 'suomalaisia ase-velj- iä ja sisaria kokoukseen joka pidetään tammik 11 p 1976 Suo-mirannal-la klo 2 ip esillä aseveli-kerho- n perustaminen imun tpeuajai jauemt lakkoa — maakunta harkitse lakiesitystä lakon lopettamiseksi Oppikoululaisten indeksisidonnaisuu-den 8 maakun-tapariam- cn KANADAN SUOMALAISTEN HIST0BIA Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on nyt caatavana m m seuraavilla paikkakunnilla: Torontossa: Vapaa Sana Press Ltd Montrealissa : Pastori Markku Suokonautio Thunder Bayssa : Finnish Book Store Sudburyssa: Finnish Book Store Scandinavian Foods Niagara Fallsissa : John Coutts Library Sault Ste Mariessa: Jprma's Home Furnishings Vancouverissa: Finn Imports Sivuja 529 Hinta $1500 Myöskin suoraan kustantajalta: Ctniu SiimaUinei Hisloria-Seir- a ex tl f Sudbury Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 0014a