Vapaa Sana, January 08, 1976

              v2 — Vt(Mt$na
N I 1f74 Titta! tammllc I Thursalay Jan iWMSANA
IfMlHMndent Finnlsh-Canadia- n Nawapaoer
Published every Tuesday and Thursday by the
Vapaa Sana Prass ilmited Toronto Ontario
Poetal Code MSV 2A8
PAUL ANONEN Pratldnf
URHO VERANKO Manager
LAURI TOIVIAINEN Editor
Riynold Pehkonen CM Honorary Editor
' Business and Editorlal Oepartments
460 Queen St W Toronto Ont M5V 2A6 fhone 368-772- 1 366-956- 1
Second class mell reglstratlon number 0329
Subscrlption rotes In Canada USA and Finland
Year $1&0O Slx Months $1000 Three Months $6 00
Long Oistance Number: 416—368-772-1
Slnele cooies 25c
Byrokratia puhkesi tokkain
Ontariolaistcn on t olasta
saada selkoa oikeuksistaan
vuokralaisena ja vuokraisäntä-nä
ja hallitus värvää kymmeniä
neuvojia sekä 600 irkailijaa
joiden palkkamenot yksin nou-sevat
noin $123 miljoonaan
vuodessa Lisäksi tulevat toimis-tokulut
ja johtajien sekä tarkis-tuslautakunn- an
jäsenten kulut
ja lopputulosta ci kukaan pys-ty
vielä arvaamaan Asuntomi-nistcri- ö
kieltää ihmisiä soitta-masta
keskellä pahinta sotkua
Suurin osa sekasotkusta olisi
vältetty jos alkuperäistä ehdot-tomampaa
ja selkeämpää laki-esitystä
olisi seurattu loppuun
saakka Säästämisen ja inflaa-tion
torjunnan nimessä on luotu
jälleen uusi byrokrattinen seka-sikiö
joka maksaa paljon ai-heuttaa
epävarmuutta ja kiris-tää
vuokralaisten ja vuokraisän-tien
väliä
Keskushallituksen anti-inflaa-tiolainsäädä-ntö
ja sen alaiset
taloudelliset puolittaisratkaisut
kompromissit ja anti-inflaatio-lautakun-nan
kompromissien
kompromissit yhdessä ulko-maisten
investointien lainsää
m M at #1 faatJf Pakinapalsta
Englannin liberaalien johtaja
Jeremy Thorpe on väittänvt
että Kremlistä olisi kuskattu
$50 miljoonan arvasta kultaa
sveitsiläiseen pankkiin afrikka-laisen
valtionpäämiehen tilille
Vastapalveluksi tämän poliiti-kon
on vain tarvinnut tunnus-taa
marxilais-leninistine- n äliai-kaine- n
hallitus Angolassa
Liberaali johtaja väitti tietoja
vuorenvarmaksi mutta jätti
hienotunteisesti mainitsematta
tämän afrikkalaise multimiljo-näärin
nimen
Jliljaltain väitettiin Yhdisty-neissä
kansakunnissa että ää-niä
yleiskokouksessa voi ostaa
niinkin vähällä kuin parilla tu-hannella
dollarilla Rahat kävtc-tää- n
joskus peittämään pienten
ja kövhien valtioiden vuokra-menoja
kalliissa New Yorkin
kaupungissa
Molempien supervaltioiden
ulkoministeriöt ovat mahtavia
laitoksia joissa tarvitaan satoja
virkamiehiä ja avustajia seuraa-maan
hä lisääntyvien valtioi-den
asioita ja takaamaan että
ne saavat näistä maista sen
hyödyn joka niille oikeuden
ja kohtuuden mukaan kuuluu
Erittäin kiusallisia ovat maat
joissa on monia puolueita ja
kaikenlaisia vaaleja Koskaan ci
voi olla varma tuleeko voidel-leeksi
tai uhanneeksi oikeita
ihmisiä Sitäpaitsi asioiden seu-raaminen
on tvöläämpääja vaa-tii
enemmän työtä ja väkeä
mikä tiukan budjetin aikana
leikkaa turhan suuren osan bud-jetista
joka voitaisiin kävttää
(Vuosi 5
KUruktakaa uudJitamaaa
tulossa tapahtuisi katksuriktft
VAPAA SANAlHW #
irmmn)
dännön kanssa ovat muodosta-neet
toisen ja ielä nuukaili-semma- n
labvrintin
Tavallisesti selkeästi ajattele-a- t
japanilaisetkin liikemiehet
ovat tunnustaneet Kanadan by-rokratian
lähes lyömättömäksi
Kaikki hallituksen ohjelmat
vaativat lisää menoja ja virka-miehiä
valtion oma säästöohjel-makin
Lohduttominta b rokratiassa
pns ettei mikään puolue tai ryh-niittyi- nä
pysty estämään sen
holti}qnTa j kasvua
Trudeaun hallitus yrittää saa-da
kovemmalla byrokratialla
ja keskitctymmällä johdolla ai-kaan
järjestystä sekasortoiseen
elinkeinoelämään jossa kaikki o
vat pian toistensa kurkussa
Uusia byrokratioita on tulossa
nykvisten päälle kun entiset
ovat vielä mailien päässä oman
tehtävänsä ratkaisemisesta —
tai ehkä olisi sanottava kilomet-rien
sillä kaiken kes-kellä
muuttaa maa
mittajärjestelmää Kansalaisten
on pidettävä pää kylmänä kun
byrokraatit alkavat juosta jm-pyrä- ä
tfi M& Mf M£
rehellisiin lahjuksiin Tästä
syystä supervallat pitävät niin
suuressa arvossa vahvoja mie-hiä
- heidän kahden heikkou-tensa
vuoksi Toinen on kylty-mätön
halu valtaan ja toinen
usein vhtä kyltymätön halu ra-haan
Puhtaasti rationalisointi-syist- ä
vhden miehen hallitukset
ovat käytännöllisimpiä ja niin-pä
molemmat pyrkivät par-haansa
mukaan kääntämään
muiden valtioiden asioita tä-hän
suuntaan Etelä-Amerik- ka
ja Afrikka näyttävät ottavan
huomioon suurvaltojen organl-saatiotoivomuk- set
mutta Eu-rooppa
on toivottomasti jäljes-sä
iänkaikkisine vaalcincn ja
parlamentteinecn
Ruotsissa ilmestyvä suoma-laisleh- ti
"Tukholmalainen" har-mittelee
Suomen Tukholman
suurlähetystön sanomaiehli- -
asun päällikkö Tom Söderma-nin
lapaa jakaa eduskunnan
mvöntämiä vaali-ilmoituks- ia
syksjn eduskuntavaalien alla
Tukliolmalaisen mukaan
Ruotsin viidestä suomalaisien-tiest- ä
vain yksi sai sarjan vaali-ilmoituks- ia
Valtaosa 500000
markan ilmoitusmäärärahasta
meni kuitenkin ruotsalaisille
sanomalehdille
Ilmoituksia sai väin Ruotsin
Suomalainen jsosiaalidemok-kraattisill- a
toimittajilla miehi-tetty
lehti jonka toimitusneu-vostoon
kuuluu Tom Södcmjn
Tällainen jako tuntui Tukhol-malcise- n
mielestä puolueelliset
ta
12
(kmm) '(vl)
ifliiijrnnnu avt ttal
Muratkaa tikaaJä) —'
####################Vf#fff####f#####£
TILAUKSET JOISSA ON NUMEROT
197
OVAT f AÄTTYIIIIY
MERELLISTÄ TARINAA ELI KUN
PIRTULAIVÄ LÖYSI KOHTALONSA
Silmien edessä luminen laa-kea
merenselkä jota kuitenkin
kivikkoiset niemien nokat kori-va- t
pitkin sormin karkkoiset
saaret ja karit pirstovat pie-niin
palasiin Kävellään Pouti-nieme- n
rannasta Kuusisaareen
Siinä on kolme miestä Auton-kiillotta- ja
Seppä ja Sukcltaa
— sanotaan heitä njt vaikka
näin
On sen verran pakkasta että
lumi narskuit mukavasti antu-ran
alla Talven kalpea aurinko
yrittää jo kurkistella pilvipeit-teen
läpi mutta kovin on vielä
voimaton sen katse — hyinen
tuuli puhaltaa täällä armotta lä-pi
vaatteiden: se antaa tuntea
että meren kanssa ci ole leikki-mistä
ci talvella eikä kesällä
Poroluodolla puolukassa
— Tuohonhan se viime tam-mikuussa
hukkui se Simo Järvi
Ruotsalosta Oli sunntintaika-laa- n
menossa mutta jäähän oli-kin
voimakas maatuuli painanut
railon jota se ci huomannut tar-peeksi
ajoissa oli hyvä myötä-tuuli
Potkukelkan jarrutusjäl-jet
olivat railon reunalla Se oli
yksin
— Tuolla Poroluodon rannas-sa
on vieläkin sen moottorive-neen
hylky joka minulla oli lai-nassa
Lampuotin Taunolta Se
tapahtui heti sodan jälkeen Olin
eräänä syyskuisena lauantai-ilta-päivän- ä
kyydissä Hagströmin
tchetaan naisia Poroluodollc
puolukkaan mutta nousikin niin
kova tuuli että potkuri pääsi ir-ti
ja ajoi sen karille se oli läns-pohjan- en
joka painoi niin koval-la
vauhdilla rantaan että rikki
meni hvvä vene Kaikki onneksi
pelastuivat mutta Poroluodolla
saatiin olla yötä seuraavana päi-vänä
osui sinne eräs seilivene
jolla päästiin pois
— Muistatteko sen Suuren
Myrskyn 8 vuotta sitten? Minä
menin silloin täältä Pietarsaa-reen
Se oli kummallista meri-vesi
oli puolitoista metriä nor-maalia
alempana kova tuuli
tuntui kerrassaan vievän veden
mukanaan Sitten kävi niin että
moottorin jäähdytys lakkasi
toimimasta: putki oli imeytynyt
täyteen pohjamutaa ja merile-vää
Minulla ei ollut varaa het-keksikään
hellittää peräsimestä
mutta keksin sen että neuvoin
vaimoa koko ajan öysäämään
merestä vettä ja kaatamaan
moottorin päälle — ja niin siinä
vain perille päästiin
Niihin liittyy monta tarinaa
Seurue on pieni mutta jokai-sella
jo näistä miehistä on ker-rottavana
omakohtaisia tai mui-te- n
kokemuksia elämästä me-ren
armoilla Kädet ojentuvat ja
talvikintaalla osoitetaan milloin
"länspohjosta" milloin "läns-etclää- "
jokainen niemenkärki ja
lahdenpoukama ja karikko tun-tuu
olevan tuttu Kaikkiin nii- -
hin jiittyy jotakin — jo näiden
elinaikana tapahtunutta mitä
sitten jos tietäisi edellisten vuo-sisatojen
tapauksetkin? Niemet
sellaiset kuin Dödmanskär ja
Tolvmannaskrundcn — Kuol-leen
miehen saari ja Kahdentois-tamiehe- n
kari viime mainitussa
on noiden kahdentoista kunniak-si
pystytetty muistomerkkikin
Sitähän se on ja vielä loukkaa
vaa Jättäähän se käsityksen et
tä vain sosiaalidemokraatit ei-vät
osaa lukea vaaliohjcita
ruotsinkielisistä sanomalehdis-tä
Joskus on tullut sanotuksi et-tä
Toiontoon on rakennettava
vuori jotta saisimme takaisin
Vancouveriin muuttaneet trt- -
rontolaiset
Hyvät entiset torontolaisct
Vancouverissa! Nvt sitä vuorta
tehdään Se rakennetaan jät-teistä
Toronton itäosaan ja tä-nä
talvena sitä käytetään ensim-mäisen
kerran pujotteluinako-n- ä
Huippu kohoaa nyt vasta
200 jalan korkeuteen mutta to-rontolais- tcn
kehittämä jäte ta-kaa
— pikku lamasta huolimat-ta
— että ylitämme Grousc-vuo-re- n
korleudcn vajaassa kym-menessä
vuodessa Puhtaanapi-tolaitos
suunnittelee jo tclakct-juvetoiste- n
jäteautojen ostamis-ta
päästäkseen huipulle
Se on niitä vuoria Joiden ta-kia
loivoisj etjä mdllä olisi tal-vi
ainiaan
Vatupaitl
— kertovat omaa kama kiri
tään On Kuolomanklvet — ja ♦
tämä lahti tämä jolla kävelem-me
on nimeltään Kuolinlnhtl
Niemi on Päivänicxni
— Ei se ole Kuolinlahti min
kään tapauksen takia mutta se
on siksi että ulapalta tulevat
aallot kuolevat tähän lahteen
sen pohjukkaan laskee Triisin-jok- i
selittää Seppä
— Tuollahan se aiot karille se
Marionpurkki muistelee Autoi-lija
ja osoittaa Vestcrbadan
suuntaan
Useimmat lienevät jo unohta-neet
vielä useammat tuskin o-v- at
kuulleet puhuttavankaan
tanskalaisesta purjelaivasta Mq-rienborgi- sta
jonka tuhon Auton-kuljettaja
vielä hv vih muistaa:
— Se oli syyskuussa 1924-Mn-rienbor- g
oli niitä suurimpia lai-voja
joka siihen mennessä plj
Ykspihlajassa vieraillut Se ajoi
täysin purjein Vestcrbadan ma-talikolle
ja juuttui niin lujasti
kiinni että kaikki irroitusyrityk-sc- t
olivat turhia
Vähän etelämpänä on legen-daarisen
John Graf tönin hylky
aselaivan joka upotettiin suur-lakon
vuonna 1905 Pohjoisessa
taas Himangan kohdalla Kärä-jäluodo-n
edustalla on vc'rääh
vanhan laivan hylky josta' Su-keltaja
on löytänyt tuliaisia )5x
15 kupariplootuja sen' aikaista
rahaa Jokaisessa kulmassa '-Ru-otsin
vaakuna kruuriuineen—
senhän on täytynyt upota sato
ja vuosia sitten Ja kansan suus- -
sa kulkee edelleen penmajieto
"Rnuvilnn narrelaivasta" ionka
olisi pitänyt upota tuohon Päivä-nieme- n
toiselle puolen
Kalastajaveneellä yli
Mitä osaisivatkaan kertoa
kaikki nämä kivikkoiset metsäi-set
rannat ja kallionkolot? Ne
tietävät myös odotuksesta yksi-näisistä
hetkistä yöllisistä läh-döistä
ihmisistä joiden askel- -
ten alla tämä -- maa on alkanut
polttaa aikojenV ja hallitusten
vaihdellessa "oikean" ja "vää- -
rän" muuttuessa njinkuin ihmis- -
teq yhteiskunnissa saattaa ta-pahtua
Oq jouduttu tarttumaan
viimeiseen oljenkorteen: on läh-detty
meren yli Useimmiten sif-loi-n
pienellä avoimella kalastus-veneellä
Tästä jostain Yöllä
Täällä on aina ollut niitä jotRa
ovat tunteneet nämä karikot ja
rannat kuiri viisi sormeaan ja
niitä jotka ovat uskaltaneet
ryhtyä meren kanssa kilpasille
Joiden omatunto pi ole ollut eh-kä
kaikkein ahtainta lajia Muis-tellaan
eestiläisiä ja inkeriläisiä
kohtaloita ja muita sodanjälkei-siä
pakoja tästä maasta
Ja sitten:
— Tuohon tuon laakean (kU'en
taakse upposi se pirtulaiya
Joskus kieltolakiahan loppu-puolella
olisiko ollut 30—32
näyteltiin juuri tällä lahdella
näytelmä joka Kuusisaaren hu
vilassa käydyn keskustelun pe
rusteella voitaisiin rekonstruoi-da
vaikkapa seuraavanlaiseksi
kertomukseksi:
Pjrtulaiva oli matkalla
Kemiin ~~"
"Laiva oli saksalainen nimel-tään
Roslin ja oji pirtulastissa
tulossa Virosta Se oli YYilhcIm-kcisari- n
aikuinen armeijan purk-ki
tuollaista pitkää kapeaa sort- -
Ptas mtr
MSK-HAf- fD
TOMt
STONES
re used
ecBc trttvfwJEcSt rAi4A£AJVaWBs?r?vJ
AfÄ) SPAIN MML -
ASAUNK10
MCiStCKS n urio u:pt: Ci
£UH tf
— - - - --— f
WORSMP£R% -- 1 yfy- -
4 'ttMW ny" ! c
i4äaWv
m' !-
- wmrmi I— fI=iI'fBjBllllUjfllll H~ OJM " H
tMÄTIÖMAl MIKfUMP- -
l
-
PÄIVÄNIEMEN KUOLlNLAHDESSA
tia sllnS oli hyvä' teräsrunko Ja
kolme moottoria
— Kofme moottoria Meillä ei
ollut 6-silinleri-stä
moottoria run selitystä siitä laivasta ei an-perk- ele
koko valtakunnassa ticta enää minkäänlaisia selilyk-harmittel- ee
Seppä vieläkin siä siellä on poliisit olleet jo
koslinissa niitä oli kolme
Roslin oli matkalla Kerniin
sen piti vain poiketa Kninnissa
"asioilla" Miehistönä Roslinllla
oli 2 kapteenia ja 20 miestä Toi-nen
kiplecni joka oli virolai-nen
kulki maitse ja järjesti asi-at
Toinen kapteeni joka oli lat-vassa
oli saksalainen mutta osa-si
kyllä suomea Miehistöä piti
olla paljon sillä näillä laivoilla
työskenneltiin kolmessa vuoros-sa
väkeä tarvittiin myös varti-ointitehtäviin
— Se ci ollut mitään leikki-homma- a
joka siihen sekaan Ui
siinä oli tosi kysymyksessä
' Laiva oli siis matkalla pohjoi-semmaksi
ja' jätti lastia tiettyi-hin
paikkoihin pitkin rannik-koa
Tiedettiin milloin sen piti
olla Krunnissa Siellä oltiin ka-Jastajavcne- ellä
vastassa Mutta
kovaksi onneksi nousi juuri si-nä
--lokakuun yönä kova pohjois-tuuli
tuollaista 8 beaufortin
luokkaa Käyi min että Roslin
ajoi Krunnin edustalla oleviin
KuolemankivMin ja' sai vuodon
Siinä mietittiin mitä olisi pa-ras
tehdä
— Oli ensinnä puhe että ne
lähtisivät kaikki mun veneessä-ni
mutta ei he pirut uskaltaneet
' tulla se ölj niin kova ilma Poh
jatuuli puhalsi semmosella yoi- -
iiMuacimvcMuupmnuKma- -
kin metrin normaalista
Päätettiin että yritetään oh- -
jata laiva lasteineen miehistöi'
neen Päivänicmen rantaan juu-ri
tähän Kuolinlahtecn Pumput
pystyivät vjelä tässä vaiheessa
pitämään tilanteen kurissa ja
tuollaisena myrskyryönä ei ollut
tullivencestäkään suurta pelkoa:
sen tiedettiin pitävän tuulta
Granön rannassa
Roslin lähestyi hitaasti an--
nikkoa puniput toimivat koko
ajan Kaikki näytti kayvan hic- -
nosti kunnes se aivan muuta-maa
sataa metriä ennen rantaa
rysähti vedenalaiselle kivelle
paikalla jossa väylä oli vain
muutaman mejrin Jevyinen Ja
vesi huomattavasti normaalia
matalammalla
Nyt oli vuoto niin paha että
pumput eivät enää toimineet
Peli jäylti olevan pelattu Mut-ta
mitä tehdä? Laivassa oli vie-lä
ainakin 30 000 litraa pirtua
kymmenen litran pelltkaniste- -
reissa Jos tuollainen määrä ai- -
netta olisi päässyt markkinoille
"alennusmyynnissä" jollaiseen
se ilmeisesti olisi näissä olosuh-teissa
joutunut se olisi saatta-nut
pahasti horjuttaa koko sa-lakuljetusmarkk- inoita
Mutta
miten päästä siitä eroon — ka-nisterithan
nousisivat joka ta-pauksessa
pinnalle?
Rosllnlsta tehtiin hylky
Laiyan oma pelastusvene las-kettiin
nyt vesille niutta ennen
rantaan lähtöä virolaiset itse
hakkasivat laivan pohjaan lisää
reikiä valoivat sen kannelle tyn-nyrillisen
petrolia ja sytyttivät
palamaan Soutivat sitten ran-taan
— Näin minä sen kapteenin
vielä myöhemminkin muutama
päivä sji) jälkeen Kysyin mihin
H orNott
aaaT iiLsLsB BBBBBBBBBBBPr _ _aW VBBBBBBBBBBBBB1 TiBW ' '2Sx-r-- V BiBV
BSK&ya_ yJT l vlrW W5
NlC0LA$ PlETRI
CI66JIP64)
of Gartena !orsicJ
6IVEU THE MAE CP
M ODER E80THER vi mo DlED AT THE
3E CF-OH- E lKD 70 THE A—GE
OP 101
" "
han on menossa Sanoi että täy-tyy
mennä antamaan mcriselvl- -
tys siitä laivasta — Ja mitä pi- -
kohta Jcnksi päivää anoin Kyl-lä
sille tuli kiire — Miten täältä
pääsis pois se alkoi kysellä
— Täällähän ne piti kaikki toi-mitta- tr
pois miitta ci Kokkolan'
asemalta Siitähän olisi heti
päästy selville jos joku outo
mies olisi ostanut Kokkolan ase-malta
lipun etelään päin Se
kapteeni vietiin Pännäislcn ase-malle
ja autonkuljettaja osti sil-le
lipun
Pirtua kahlata asti -
Mutta niinä parina vuorokau-tena
jotka Rosim makasi puo-liksi
palaneena eikä poliisi ollut
sitä löytänyt ehti tapahtua pal-jon
Lähirannikon heinäladot ja
kivikkoiset 'ulkoluodot joutui-vat
aivan uiidenlasiin käyttö-tarkoituksiin
Myös Ojalaiset tu-livat
kalastusveneillään osingon-jakoon
ja piilottivat melkoisen
määrän kirkasta Harbodan nie-men
nokkaan Sen jälkeen ajoi-vat
veneen Ykspihlajan Pottiin
mutta poliisi saj asiasta vihiä ja
pidätti Ojalaiset
— Pahuksen tyhymiä olivat
menivät ja tunnustivat 'kaiken
Eihän siinä" olis tarvinnu muuta
kun olla hiljaa vaan kun1 kerran
saalis oli piilossa Niin niiltä vie-tiin
koko varasto ja veneet ja
kaikki
— Vöyrin rannikko on yhtä
sokkeloista ja' vaikeakulkuista
kuin tämäkin' Siellä 'oli paljon
kätköpaikkoja
— Ne uuskaarlcpyyläiset ne
olivat sitten harvinaisen yksi-mielisiä
samaa pataa kulo sian
jalat Siellä oli kaikki mukana
kansakoulunopettajakin
r— Pitihän ne minuakin put-kassa
viikon verran ja kuuluste-livat
Kyselivät isän ja äitin ni-met
ja kaikki mutta sitten ky-syivät
äitin tyttönimeä Sanoin
että sitäpä en satu tietämään —
No minkälainen sinä oot ko et
ces äitis tyttönimiä tiejä ihmet--'
teli se poliisi — Jos sinun äitis
olis kuollut siilon ko ihtc olit
yheksän päivän ikänen riiin tus-kinpa
sinäfOljsit tyttönimeä eh-tinyt
kysellä Muistinhan minä
sen --tyttönimen sittc myöhem-min
mutta en enää kehannut
sanoa „Sitte se kysy näinkö
minä sitä laivaa Näin minä
sanoin Missä ja milloin? ne ky
HiMrairiiuiMutoiiiiN
_- -
Toronto —
odottamaton talviloma ei pääty
vielä maanantaina' Torontossa
sillä opettajat päättivät jatkaa
lakkoa Ke hylkäsivät välitysesi-tyksen
joka olisi' tarjonnut
J12'iJ6o — $24 100:n vuosipalkan
viime vuoden $7 800— $18 400n
sijasta sekä $600:n kertasura-ma- h
takautuvina kolauksina
ja täyden
Lakko on kestänyt viik-koa
Maakuntahallitus harkitsee la-kiesityksen
antamista
Iille opettajien sää-tämiseksi
työhön Yksi neuvot-telijoilta
totesi että lakossa
olevat opettajat ovat kuin "so--
mmmmmmmm
'$!— Siinmen" -- Kuvalehden!
hän se oli kyllä sen siinä
kaikki näki minä sanoin
Kosimista ja sen lastista oli
tosiaankin näiden tapahtumien
aikoihin julkaistu kuvia Suo-men
Kuvalehdessä Kovia jut
jujo --oli JilkkceUä jptfeut uskoi-v- at
että fijnä pjisi kaikkiaan
ollut jopa 250000 litraa pirtua
ei tietenkään enää silloin kun
karilleajo tapahtui Joka tapa-uksessa
joku poliiseista on
muistellut että Kokkolan
käytävätkin olivat
täynnä noita kanistereita niin
että tuskin pääsi liikkumaan
Niillä oli muuten kumma
kohtalo noilla virolaisilla mi-uil- le
kerrotaan — Nc nousivat
Helsingissä johonkin 'laivaan
joka sitten räjähti Suomenlah-della
— juuri samalla kohtaa
jossa vähän aikaisemmin oli
räjähtänyt ja uponnut yksi tut-livc- nc
Siinä täytyi olla ensim-mäisen
maailmansodanaikai-ne- n
miinakenttä Kapteeni ci
jostakin syystä lähtenyt samas-sa
laivassa Suomesta hän pe-lastui
mutta ne kaikki kaksi-kymme- nä
virolaista painuivat
meren pohjaan
Mutta laivankaan tarina ci
loppunut vielä tähän
Kun poliisi tuli paikalle ja
otti lastin sekä hylyn haltuun-sa
huomattiin ilmeisesti että
siinähän on jykevä runko vank-kaa
ja hyvää sakslaista työtä
Niin kerrotaan että puuosat
nyt irrotettiin ja itse runko kul-jetettiin
Pietarsaareen jossa
sen ympärille piti rakennetta-man
uusi laiva Tapahtuiko
näin sitä eivät kertojani tiedä
Mutta Roslinin teräsrunko oli
ulkopuolelta vuorattu paksul-la
sisäpuolelta ohuemmalla
tammilaudalla Puuosat ovat
maanneet merenpohjassa kol-me
--neljä metriä syvällä neli-senkymmentä
vuotta Paikka-kuntalaiset
ovat kyllä pirtulai-va- n
uppoamispaikan hyvinkin
tiehenet mutta vasta touko-kuun
viimeisen päivän jUana
1970 Kokkolan sukcJJuskerhon
pojat sen uudelleen löysivät
Sukeltajan puuvajassa on sitä
nähtävänä samoin pari Rosit-ni- n
kansiluukkua ja muita pie-nempiä
metalliosia
Kertovat omalla tavallaan
kovaotteisista miehistä jotka
työskentelivät lain toisella puo-lella
ja- - joiden elementtinä oli
öinen meri karikoiset rannat
Tarinoita joita ei usein kerro-ta
mutta joiden olemassaolo
tiedetään
puliparvi matkalla kohden o-m- aa
tuhoaan"
Toronton alueen colleget 'ovat
ilmoittaneet harkitsevansa oppi-laiden
kalidcn vuoden keski-määräistä
menestystä hyväksy-mispcrustce- na
tai lisäkurssia
syksyllä kahden kuukauden ai-heuttaman
aukon kuromiseksi
kiinni
KUTSU
Kutsumme kaikkia Sudburyn
ja ympäristön 'suomalaisia ase-velj- iä
ja sisaria kokoukseen joka
pidetään tammik 11 p 1976 Suo-mirannal-la
klo 2 ip esillä aseveli-kerho- n
perustaminen
imun tpeuajai jauemt lakkoa
— maakunta harkitse lakiesitystä lakon lopettamiseksi
Oppikoululaisten
indeksisidonnaisuu-den
8
maakun-tapariam- cn
KANADAN SUOMALAISTEN
HIST0BIA
Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on
nyt caatavana m m seuraavilla paikkakunnilla:
Torontossa: Vapaa Sana Press Ltd
Montrealissa : Pastori Markku Suokonautio
Thunder Bayssa : Finnish Book Store
Sudburyssa: Finnish Book Store
Scandinavian Foods
Niagara Fallsissa : John Coutts Library
Sault Ste Mariessa: Jprma's Home Furnishings
Vancouverissa: Finn Imports
Sivuja 529 Hinta $1500
Myöskin suoraan kustantajalta: Ctniu SiimaUinei Hisloria-Seir- a
ex tl f Sudbury Ont