0170a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- '- - :m% f 'f J%JMft A U" IlK tf "- -(
V' yr--:
A kS Ii'! Wkm gbl „ H I (I i w BT "_ _
K£ mJmmmL # mZ JK
—
Kirj Naima
Hämäläinen torppa sijaitsi kuivan
Patakankaan laidasaa kivenheiton
matkaa vaan oli Kuivajärven rantaan
Se oli ihanteellisimpia palkkoja mi-tä
voi löytää
Kun nuori Hämäläisen Niilo joka
oli räätäli ammatiltaan oli saanut
Turuvehmaan talon tyttäreltä myön
taviin vastauksen siihen kysymyk
een Joka Niilosta oli maailman tär-kein
kysymys alkoivat ho yhdessä
katsella tuvan palkkaa koska Sallin
isä lupasi torpan paikan nuorille
niin oli ensin katseltava mihin sopisi
tupa mihin navetta ja kalvo — Kun
he olivat aikansa kiertäneet pysähtyi
vät he tämän kankaan laitaan ja
huomasivat että tuohon sopii heidän
tuleva kotinsa
Eräänä kauniina päivänä maalis-kuun
lopulla seuraavana keväänä
kuului tasaista kirveen kalkutusta
palkalta Johon talvella oli vedetty
tukkia
Nillo-räätä- ll siellä rakensi tupaa
joku kuka kulloinkin oli apulaisena
tänään siellä oli Sallin Isä Ja Salli
Viimeksimainittu keltti perunoita
padassa kivistä tehdyn tulisijan pääl-lä
Kun perunat olivat valmiit aukai-si
Salli llharaslan otti leivät kontista
Ja niin oli päivällinen valmis
VMinä olen välillä ajatellut mikä
tämän palkan nimeksi pannaan mut-ta
Hume ole Sallin kanssa löytäneet
sopivaa nimeä" sanoi Niilo
"Eikö Isä keksi nimeä talle" kysyi
Salli -
"Jos olisitte kysyneet kotona en
pian olisi tietänyt mutta äsken tuol-la
salvoksella ollessamme kun näin
mustan padan klpendlvän tulen kes-kellä
tuli mieleeni Jos tällekin pai-kalle
nimen antaisi niin 1'atakan-kaaks- l
minä tämän nimittäisin
"Sepä mukava nimi el ainakaan
--ole multa saman nimisiä torppia" sa
notvat molemmat kun yhdestä suusta
Ja niin tuli palkasta Patakangas vaik-ka
isännän nimi olikin Hämäläinen
Rakennuksessa oli pieni kamari ja
tupa vähän Isompi Sltte tehtiin na-vetta
Jossa oli yksi lehmä porsas ja
pari lammasta
"Kyllä kelpaa alkaa elämin kun
Salli sai niin paljon kotoaan Ja Niilo
on pystyvä sekä talonpojan eitä rää-tälin
työhön" sanoivat naapurit
Hyvinhän se menikin ensi vuodet
Kun he olivat olleet naimisissa neljä
vuotta oli heillä jo kolme pellava-päist- ä
tytön tylleröistä Mutta seuraa-vana
uotena kun tytöt salvat veljen
oli isä juovuksissa kolme päivää yhtä-mittaa
El hän mikään vesiputka ol-lut
koskaan ennenkään mutta tämä
oli nyt Jo ennenkuulumatonta
Sitä mukaa kun perhe kasvoi kas-voi
Niilon juomahalu ja väheni työ-halu
Nyt oli Jo lappia yhdeksän Kaksi
vanhinta olivat kylässä kesälU pai-menessa
sitä seuraavat palmentivat
omaa Muurlkkta ahon laidassa silli
metsään el niin pieniä paimenia us-kaltanut
laskea
He olivat kaiket keslt Ja keväällä
alkaisin aiojalotn ja Ilma ja lika teki-vät
pihat "variksenjalat" heille Veri
vaan tuli halkeamista Ihan piti It-keä
Isoon ääneen kun äiti niitä voi-teli
Suurimman onan talvesta olivat
lap?et sisällä kun kenkiä el ollut et-tä
olisi voinut päästä ulos
Vanhemmat lapset tekUät vanhain
sukkain päälle tallukolta niistä til-kuista
mitä isältä jäi neuloessa Kylä-läiset
kyllä takanapäin sanoivat ettei
Patakankaan torppaan kannata viedä
neuleita siellä kun on liuta alastomia
lapsia jotka Joka työstä vievät osan
Itselleen mutta kun tuli vaan puku
tehtäväksi niin kenellepä muille kuin
Niilo-räätälill- e sitä itsekunkln oli
asiaa
Niinkuin kerroimme olivat vanhim-mat
lapset kesällä paimenessa Ja kos-ka
he olivat vähään tyytyväisiä sal-vat
he Jäädä talveksi "plkkuplljaktl"
Tikkurilan tuli hoitaa lapsia kan-taa
eli raahata puita sisään tiskata
lakaista tuoda sitä viedä tätä mitä
kulloinkin tarvittiin
Koton oli kurjaa Yksi riita Ja tora
Ja Iinan löyhkä oli aina mlUoln lel- -
— --—----— --—— m — m — - --y r r"
JmYm Atm mfm~ J M MmMm M 1m"m M M Mmm Mm M A JfltfMIfIAXiv InflXMi HilJV #ivCi —M mvm mmrmmrmmrmwMmw mw mP ZZ &
Martan kokemukset
Kertomus tosielämästä
Kalliokoski
kävi Lapset pyysivät toilelpää ja
maltoa turhaan silloin kun ainoa leh-män
kanttura oli ummessa Joka oli
niinkuin lasten kiusalla sekin pitkiä
aikoja
Salll-emänt- ä koetti aluksi hyvällä
saada Niiloa pois viinasta mutta tur-haan
ja paha puhe oli yhtä tehotonta
mutta tämä viimeksimainittu jäi ole
maan perheen Jokapäiväisenä vieraa-na
siksi Martta perheen vanhin ty- tär usein tullut palveluspaikastaan
kotona käymään
Eräänä kesänä Martan ollessa Jo
kuusitolsta-vuotla-s tuli Martan täti
Amerikasta kotimaahan Hän ajatteli
jäädä sinne ainakin vuodeksi ja jos
sattuu niin vaikka lopuksi Ikäänsä
Han kertoi sitä ihmeellisestä Ame
rikasta niin paljon että Merita joka
yö valvoi ja mietti miten hänkin pää-sisi
sinne
Eräänä päivänä hän yllätti tätinsä
pyytämällä häneltä matkarahaa Täti
ensin esteli kun ei voinut saada ke
tään Joka Nltlo-räätäll- n tytärtä ta
kaisi ei Niilo Itse tullut kysymyk
seenkään hänellä kun oli lapsia
enämpl kun tupaan kerralla olisi
pinutkaan nitä kun oli jo kaksitoista
ja volpl vieläkin tulla -- Eikä niistä
huoli edes kuolema" sanoivat kylän
akat toisilleen
Kukapa siis olisi Niilo-räätäli- n ni-mestä
tykännyt
Martta vaan Itse puhui puolestaan
ja ihdolnkln täti suostui ja lainasi
tarvittavan summan
Kun pyhäinpäivä tuli niin Martta
pääsi vapaaksi paikastaan Hän meni
viikoksi kotiin ennen kun lähti pit
källe matkalle
Eivät olleet suuret matkavalmlstuk-se- t
eikä matkatavarat Mailan valvoi
Täti antoi pari vanhaa vaatekertaa
siinä kaikki Nämä Ja vähän evästä
pakattiin pieneen koriin ja niin alkoi
tuo pitkä matka Joka silloin vielä
kesti viidettä viikkoa
Kyllä oli Martan jalannousu keveää
kun hän astui Hämeenlinnassa Ju
naan Tuntui kun Joku satumaa olisi
aukaisemassa porttinsa hänelle Ja
niin olikin mutta oli aivan erin- -
lainen kun hän oli uneksinut
ai vaan päästyään tapasi hän pai
Jon nuoria tyttöjä ja poikia joitten
kanssa pidettiin hauskaa Yksi poika
Kustaa-nimine- n alkoi aina ulia Mar
tan seurassa ja ennen kun oltiin tuon
pitkän matkan päässä sanoi Kustaa
Martalle että kun he tapaaat toi-sensa
Amerikassa menevät he naimi-siin
ja Martta-laps- i vielä uskot että
tapahtuu piankin
Kun saavuttiin perille sai Martta
pian paUeluspalkan koska uomalal
set tytöt olivat hyvässä maineessa
Hän sai Kustaalta joka meni heti
kauemmaksi kolme kirjettä Joissa
puhui samaa kun latvallakin mutta
sitten lakkasivat kirjeet tulemasta
Martta odotti Ja odotti kirjeitä tur
haan Hän päätti ettei Ikänä enää us-ko
yhteenkään mieheen multa taas
hän erehtyi Kolme vuotta kulu
tiut Martta el ole pitkään aikaan
enää muistanut Kustaata siksi han
säikähtää kun Kustaa yhtäkkiä as
tuu palveluspaikan keittiöön
Hän pyytää Marttaa Illalla ulos
hän haluaa puhella Martan kanssa
mutta Martta lupia lähteä Hän
on kolme vuotta ajatellut ettei enää
menlslkään Kustaalle siksi hän
lupaa lähteä uloskaan mutta Kustaa
vaan pyytää Ja pyytää Ja vihdoin
Martta lupaa tämän yhden kerran
lähteä ulos
Yhtä kertaa seurasi toinen Ja kol-mas
kerta Ja vihdoin eräänä päivänä
tuli Kustaa hakemaan Marttaa pappi-laan
Ja niin tuli Martasta Kustaan
vaimo vaikka Joku oli sanonut että
Kustaa Juo salaa älä huoli siltä el
Martta tuota uskonut
Kustaa tuli kotiin useammin Ja
useammin päihtyneenä Martta pyytl
Ja pyysi että Kustaa el Juopottelisi
mutta pyyntö kaikui kuuroille
Kun siltä el ollut apua esitti
"Jos et voi olla ilmaa väkijuomia
niin Juo kotona tulee vähän halvem-maksikin-
Kustaa osti pullon kotiin
--£## #1# _ _£ '
_ s — — m w m _ jm _- - "
— m - m
m ma
—
lä
el
so
n a
se
I
se
on
el
ei
-
- — — ~ _ -~- _ w — - - —~ — — - — ___ _ _ _ _~ _ 5:=V2ä''
Juttuja
Tervehdys äideille
Tää päivä kevätkirkas toukokuun
tää juhlahetki kesän kynnyksellä
tää Teille Äidit omistettu on
yllenne langetkoon sen hyvyys hellä
kuin maille lankee loiste auringon
Tää päivä mielihimme johtakoon
hiljaisen työnne joka elää yhä
jokainen sydän tänään tajutkoon
vaivanne joka ompi suuri pyhä
Te ette mitään koskaan pyytäneet
palkkanne oli usein kyyneleet
ja sydämiinne lyötiin usein haavat
vaan astumanne raskaat askeleet
kevyen lopun ehkä kerran saavat
Me kulkiessamme elon valtatiellä
niin usein unohdamme äidin vaivat
ja kuuntelemme turhaa tuulta siellä
on meille tärkeä vain oma onni
ja ilon maineen etsintä ja kaipuu
se kaikki ajan vuohon kerran vaipuu
kun myrskylaine elon yli lyö
on onni pirstaleina eessä yö
Vain kestävintä eloss' ihmisen
on Äidin rakkaus ja huoli vain
se rakkaus min lapsilleen hän antaa
itsensä toisten vuoksi unohtain
Kuin kirkas valo elon polulla
on oman Äidin ohje neuvonta
oi jospa oppisimme kulkemaan
se soihtu oppaanamme aina yhä
se päästäisi ei meitä lankeemaan
Me emme täysin koskaan palkita
voi Äidin tuskaa työtä vaivoja
Sen mitä kesti äiti tähtemme
vain täysin tietää yksin Luoja taivaan
mi antaa avun murheeseen ja vaivaan
Nyt tänään kiitoksen me pienoisen
kuin kevään ensi kukan ojennamme
se vaatimaton vastaan ottakaa
se kuiskaa Teille päivänsankarit:
ei työnne koskaan hukkaan mennä saa!
Verneri Liinamaa
muutaman kerran Ja joi yksin mutta
sitten eräänä iltana hän toi naisen
mukanaan Nyt alkoi Martalle maan-pääline- n
helvetti Milloin ei Kustaa
tullut naisen kanssa kotiin oli hän
kotoa pois puoleen yöhön joskus tuli
vasta sitten kun piti lähteä työhön
Kuluu ne ajat slllälalllakln Martalla
oli jo kolme lasta neljättä odotti
Hän usein muisti oman äitinsä Jolla
oli kaikkiaan neljätoista lasta Eikä
f mr% kmWmmW M l B&ito %A mmmmmM?' Jml
mmmm1mW&ml&'%
mmmmmmmmmmmmmmmmr mmmmmmLmmm
sLLLLLv' V' H
CmmmWmmmWmW- -
i
tmmmmmm ''mmmmmmmM' f" i
v:?jbkkFu1kkkLIIIIIIIIK-Fr- v
mmmVimmmmmmh X- -
(mmrm riLHLIIIVs 1"
j 1 kkU M M
ItmÄfLlVTl-kVHsMIskfti-wMi jBaBBBsBKvÄsV
LASIPXINEN KAUNOTAR
Doris VVasill Long UlandlsM va
littiin skttUIn tlmln vuodtn !'--
pliMktl kaunottareksi Ja nyt hln saa
kirJIU Mkl läheltä tttä kaukaa
joissa miehet kuuluvat kirjoittele
van hänelle Jos vaikka minkälaisia
hulluja
hänen Isänsä sentään juonut toisten
naisten kanssa
Mitähän jos hän lähtisi vanhaan
maahan? Hän puhui miehelleen siltä
Tämä oli hyvin myöntyväinen pyyn-töön
Hankklpa pian matkarahatkin
Martalle Ja lapsille
Martta saapui kotiinsa Ei rikkaam-pana
kun lähtiessään mutta paljon
viisaampana
Näitten kymmenen vuoden aikana
feOB ~yV"3iVeeJ VZ~ t~ mmmmmi
mm¥ mT7'' ~A'mmmmmm
BBBsTfe BttsXji I TJbBkBBBBBBBBBb
bbbbbbbbbbbIHbbbbbbbbbbb!
mmmWr$&mmmmmmm
BbbbbbbbbbbbbbbC JyECBbbbbbbbbbbbbbbbbbbbVQ mmmMy~'$mmmmm
BBmbmHbmbSmbfURrZfi5iiyt9lmbfmblPbmbBMblI
BBBBBBBBBBBBBBBBBMBaBBBVjB'SBBBBl
bbbbbbbbbbbbbbbb BbbbbbbbbbbbV
bbS ibbbbbbbbbbbbbbI
äbbbbbbbbbbbbbbh ' 'wbbbbbbbbbbbbb
AMPUI KARHUN
Mrs Isabel Gray vartioi viisi yStl
karjatarhassaan karhua Joka oli tap-panut
hlnen lampaitaan Viidentenä
yöni karhu saapui ja leabel ampui
en kuoliaaksi Kuvassa nlhdäln tä-mä
tolmekas emäntä pyssyineen Ta-pahtumapaikka
eli Mermorassa Ont
Valloitus meni vika
Kirjoittanut Frances Burns
Troijan Helena He laskenut vesille
tuhannen laivaa valloituksilleen
Mutta Arlene Daly laski suunnitel-mansa
ainoastaan yhden miehen val-loittamiseen
Kyseesjä oleva mies oli
Larry Schaefer Nuori pitkä Ja hy-vän
näköinen Hänessä oli Jotain
blondemaista Liikenneliikheenhoi-taj- a
oli hänet ottanut Arlenen liik
keeseen Arlene itse oli ksi noita
älykkäitä pikku kepposia tekeviä
naisia Joiden päälle miehet katsovat
kahdesti
Arlene oli kuullut Larryn mainit-sevan
Jotain kun hän ulkt Larryn
Ja kahden muun työläisen oh' Tämä
saattoi Arlenen antamaan Larrylle
sellaisen katseen kuin olisi tahtonut
antaa ymmärtää että "ota Jos saat"
"Naiset ovat typeriä" oli nuori lii
kennejohtaja sanonut "Minä vihaan
niitä elukoita"
Arlene läpi asti kiukustuneena oli
päättänyt tehdä perinpohjaisen val-loituksensa
Ja sitä varten alkoi
suunnitelmansa Hän ei heittänvt
mitään sattuman varaan Hän tutki
valitsemaansa miestä mikroskooppi-sella
tarkkuudella Juuri niinkuin tie
demies suorittaa tutkintonsa labora-toriossaan
Hän alkoi tutkimaan
hänen perusolemustaan H?ln tunsi
Jo henkilöt Joiden Kanssa hän teki
seuraa hän tunsi hänen mikunsa
valta lukemisensa Vieläpä Arlene
tiesi senkin missä hän vietti Jokai
sen illan viikosta
Kärsivällisesti otti hän hänet pa- -
kun Martta oli ollut Amerikassa! oli
isä lakannut juomasta Lapsetkin ovat
kasvaneet kahdeksan vanha on nuo-rin
Koti on vähän siistimmin näköi-nen
eikä puute lrvlstele yhtä julmas-ti
sisälle Isä on tehnyt yhden huo-neen
lisää Joka on suurempi kun enti-set
kaksi yhteensä Joten Martta lap-sineen
sai entisen kamarin asuttavak-seen
Hän odotti poikaa mutta taaskin
tuli tyttö niin pieni Ja hento ettei
jaksanut tätä maalimaa katselemaan
jäädä ollenkaan vaan liiteli pois vii
den viikon Ikäisenä suureksi suruksi
siskoille mutta helpotukseksi äidille
Kun talolliset huomasivat että
Martta oli halukas tekemään työtä
kutsuivat he kilvan häntä töihin Ja
kun tytöt vanhenivat Joutuivat he
vuorostaan paimeniksi Ja plkkupll-Joik- si
Isältä Amerikasta el tullut e-d-es
kirjettä rahasta puhumattakaan
Nyt alkoi Martta toisen kerran
saada Amerikan kuumeen ja koska
hän oli maksanut niin pian ensimäi-se- n
lippunsa tädille rohkeni hän pyy-tää
uutta lainaa Vaan täti oli nyt
Jyrkkä "Jos saat edes isäsi takaa-maan
niin Jos sitten annan" myön-tyi
hän vihdoin Martta pyyti Isää ja
oli heti myöntyväinen vaikka vielä
Martan lapsetkin jäivät heille kun
he kävivät koulua
Surullinen oli se hetki kun juna
lähti ja kolme tyttöä jäivät asemalle
Itkemään vaikka vanhin olikin Jo 12
vanha oli nuorin vasta kahdeksan Ja
kesktmäinen yhdentoista vanha
Martta ltk! ja vaikeroitsi koko ju-namatkan
niin että Ihmisten tuli hän-tä
aivan sääli "Jos rouva itkee noin
koko matkan el rouva pääsekään läh-temään"
sanoi joku vanhempi nai-nen
Ja toinen lisäsi: "Ehkä sentään
paremman siellä pitäisi lapset kun
täällä" "Niin tai päinvastoin" lisäsi
ensimmäinen
Kun Martta näin oli saanut puhe-kumppanin
tyyntyi hän ennen Han-koniemeen
tuloa ja haudotruaan sil-miään
kylmällä vedellä pääsi kun
pääsikin lähtemään
Kahden vuoden perästä hän lähetti
vanhemmalle tytölleen lipun itä en-nen
oli jo oma lippu maksettu Sitten
taasen kului kaksi vuotta Jolla ajalla
Martta Ja Katri yhdessä lähettivät li-put
Sannille ja Pirkolle
Nämä tytöt olivat viisaita he ym-märsivät
ottaa opetuksista ja neu-voista
vaarin Heillä on kaikilla rait-tiit
miehet ja hyvät kodit
Isäänsä he eivät nähneet enää kos-kaan
Hän kuoli kaivannossa joten
tuli siitäkin Juopottelusta loppu
Xltl eli niin kauan että tai vielä
sylissään pitää tyttSjensi lapsia
la nAlnlta UKmxkv — - "— Houseen katakseen sitten jälleen W
ne yhteen Ja loppujen IorU
huomasi että tällä inhima
M" "a °" ysi sangen i- -v ko kohta— liikenteen Johtax
vaNllaa_ilswleallinen1 rt viekk~atus pä&i y pr vu piK0a(
maan ikäänkuin huomiixis i tä kun hän havaitsi että hfcJi
Kansa ane ei päässyt nmut
punumana Larryn omiDi Arlene siis alkoi koulunii
maila tälle nal?v:haijane
Häntä huvitti nauraa koko Mutta hän samalla huomaido]
vanaa tue iltakoulussa ojp:
uppimassa joitain seikkoja 1 Johtamisessa
Hänelle tulikin tilaisuus tdjl
uea eauinnen vaikutus eraii l kun hän tapasi Larryn newi massa erään pulman edessl
hän 'oli aivan neuvotonna S41
na työajan päätyttyä odotr nuorta liikennejohtajaa im väliä
-- ir öcnaerier" sanoi h 1 tlutnululnoiITaOMiha v_avaiunuKaiseUi Uil "kuulin teidän keskustelet a aJ
ane Kanssa eräästä vaK-- j
tehtävässänne"
Larry veti suutansa pienere' kaan hymyyn josta ei tKtjtfll
ninuiKaan lämpöä "Ja te
voitte siihen antaa kenfcei ti sen?" anoi hän kymäsu
m uuijTuan asiaan sanoi A4 että "minä todellakin voa"
asettui kävelemään Larryä r=
ja piti puhetta yllä Tuska
he kävelleet yhtä neliötä taa la
pysähtyi Hän katsoi Arleaeii
hämmästyneenä
"Jukolautal" huudahti hii
olette ratkaissut sen pulman I
naanan: ah Ka teidsn mmma 1 kaan?"
Kohta seuraavana plivlri
Arlene konttorinsa nuutettei!
ryn konttorin yhteyteen Talal
olivat olleet kolrrea päiU
konttorissa Jnm !w ta &M
että menisivät yhdessä pavl
Hän kyllä teki ehdotuksesi!
selväksi sen että kysymyVieril
ainoastaan puhtaasti lukeuut)
ta voitaisiin puhua samaSa ka
Tästä ensimäisestä atcnai
lähtien seurasi että mentia '
sä jo puolipäivällisellekä Ji
mentiin Jo illallisellekin Jjih
iltakutsulhln saakka He
nyt käymään yhdessä teitte
tansseissa paarteissa Ja koaU'
ka missä Hetken perästä ik]
näyttää siltä kuin Arlene w
päässyt Larryn "nahan aHe-- "
Arlene kvi ä teki --„ Kova- mwi
kin" sen eteen
Mutta Arlene cl hellittlCt1
teki valloitustaan Larryp
Joka tilanteessa Vimein bk 1
tämän naisvihaajin Larry
ferin täydellisesti toivottaan
hulluuteen saakka rakast--a
reensä
Eräänä Iltana Joka taas cli c
teen sovittu saapui vun"
Schaeffer
Arlene oli valinnut ckeä
sen palkan" ulkona isisJa c
kaksi Sinne heidän ajaessan
keväinen ilma Sedam ta
lkkunoista sisään TSy =?
taivaalla Jota ympäröi
tähdet Arlene oli mmtytf1
ajatuksiinsa Hän mietti l
Joilla hän tulisi murskiin11
keran Larrv SchaerT- n-mietteissään
ollen tussi fcö'
Larryn käsi hyväili ha--e- s ~- -
T m autn Oli tVSlhtp'" '
Ikujam Jonka kahta r
vien puiden oksat ?-- -
Aiunt muodostivat i5
holvin koko kujan PJJ Arlene oli toinen Larrp 1
väilvstä hiuksissata H l
ketnn että nyt oli Zi
- t TtrtTLS3 lenxaan iou1-a-u —- - p
JLarrjTn Hären m! "H
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, May 09, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1942-05-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000997 |
Description
| Title | 0170a |
| OCR text | - '- - :m% f 'f J%JMft A U" IlK tf "- -( V' yr--: A kS Ii'! Wkm gbl „ H I (I i w BT "_ _ K£ mJmmmL # mZ JK — Kirj Naima Hämäläinen torppa sijaitsi kuivan Patakankaan laidasaa kivenheiton matkaa vaan oli Kuivajärven rantaan Se oli ihanteellisimpia palkkoja mi-tä voi löytää Kun nuori Hämäläisen Niilo joka oli räätäli ammatiltaan oli saanut Turuvehmaan talon tyttäreltä myön taviin vastauksen siihen kysymyk een Joka Niilosta oli maailman tär-kein kysymys alkoivat ho yhdessä katsella tuvan palkkaa koska Sallin isä lupasi torpan paikan nuorille niin oli ensin katseltava mihin sopisi tupa mihin navetta ja kalvo — Kun he olivat aikansa kiertäneet pysähtyi vät he tämän kankaan laitaan ja huomasivat että tuohon sopii heidän tuleva kotinsa Eräänä kauniina päivänä maalis-kuun lopulla seuraavana keväänä kuului tasaista kirveen kalkutusta palkalta Johon talvella oli vedetty tukkia Nillo-räätä- ll siellä rakensi tupaa joku kuka kulloinkin oli apulaisena tänään siellä oli Sallin Isä Ja Salli Viimeksimainittu keltti perunoita padassa kivistä tehdyn tulisijan pääl-lä Kun perunat olivat valmiit aukai-si Salli llharaslan otti leivät kontista Ja niin oli päivällinen valmis VMinä olen välillä ajatellut mikä tämän palkan nimeksi pannaan mut-ta Hume ole Sallin kanssa löytäneet sopivaa nimeä" sanoi Niilo "Eikö Isä keksi nimeä talle" kysyi Salli - "Jos olisitte kysyneet kotona en pian olisi tietänyt mutta äsken tuol-la salvoksella ollessamme kun näin mustan padan klpendlvän tulen kes-kellä tuli mieleeni Jos tällekin pai-kalle nimen antaisi niin 1'atakan-kaaks- l minä tämän nimittäisin "Sepä mukava nimi el ainakaan --ole multa saman nimisiä torppia" sa notvat molemmat kun yhdestä suusta Ja niin tuli palkasta Patakangas vaik-ka isännän nimi olikin Hämäläinen Rakennuksessa oli pieni kamari ja tupa vähän Isompi Sltte tehtiin na-vetta Jossa oli yksi lehmä porsas ja pari lammasta "Kyllä kelpaa alkaa elämin kun Salli sai niin paljon kotoaan Ja Niilo on pystyvä sekä talonpojan eitä rää-tälin työhön" sanoivat naapurit Hyvinhän se menikin ensi vuodet Kun he olivat olleet naimisissa neljä vuotta oli heillä jo kolme pellava-päist- ä tytön tylleröistä Mutta seuraa-vana uotena kun tytöt salvat veljen oli isä juovuksissa kolme päivää yhtä-mittaa El hän mikään vesiputka ol-lut koskaan ennenkään mutta tämä oli nyt Jo ennenkuulumatonta Sitä mukaa kun perhe kasvoi kas-voi Niilon juomahalu ja väheni työ-halu Nyt oli Jo lappia yhdeksän Kaksi vanhinta olivat kylässä kesälU pai-menessa sitä seuraavat palmentivat omaa Muurlkkta ahon laidassa silli metsään el niin pieniä paimenia us-kaltanut laskea He olivat kaiket keslt Ja keväällä alkaisin aiojalotn ja Ilma ja lika teki-vät pihat "variksenjalat" heille Veri vaan tuli halkeamista Ihan piti It-keä Isoon ääneen kun äiti niitä voi-teli Suurimman onan talvesta olivat lap?et sisällä kun kenkiä el ollut et-tä olisi voinut päästä ulos Vanhemmat lapset tekUät vanhain sukkain päälle tallukolta niistä til-kuista mitä isältä jäi neuloessa Kylä-läiset kyllä takanapäin sanoivat ettei Patakankaan torppaan kannata viedä neuleita siellä kun on liuta alastomia lapsia jotka Joka työstä vievät osan Itselleen mutta kun tuli vaan puku tehtäväksi niin kenellepä muille kuin Niilo-räätälill- e sitä itsekunkln oli asiaa Niinkuin kerroimme olivat vanhim-mat lapset kesällä paimenessa Ja kos-ka he olivat vähään tyytyväisiä sal-vat he Jäädä talveksi "plkkuplljaktl" Tikkurilan tuli hoitaa lapsia kan-taa eli raahata puita sisään tiskata lakaista tuoda sitä viedä tätä mitä kulloinkin tarvittiin Koton oli kurjaa Yksi riita Ja tora Ja Iinan löyhkä oli aina mlUoln lel- - — --—----— --—— m — m — - --y r r" JmYm Atm mfm~ J M MmMm M 1m"m M M Mmm Mm M A JfltfMIfIAXiv InflXMi HilJV #ivCi —M mvm mmrmmrmmrmwMmw mw mP ZZ & Martan kokemukset Kertomus tosielämästä Kalliokoski kävi Lapset pyysivät toilelpää ja maltoa turhaan silloin kun ainoa leh-män kanttura oli ummessa Joka oli niinkuin lasten kiusalla sekin pitkiä aikoja Salll-emänt- ä koetti aluksi hyvällä saada Niiloa pois viinasta mutta tur-haan ja paha puhe oli yhtä tehotonta mutta tämä viimeksimainittu jäi ole maan perheen Jokapäiväisenä vieraa-na siksi Martta perheen vanhin ty- tär usein tullut palveluspaikastaan kotona käymään Eräänä kesänä Martan ollessa Jo kuusitolsta-vuotla-s tuli Martan täti Amerikasta kotimaahan Hän ajatteli jäädä sinne ainakin vuodeksi ja jos sattuu niin vaikka lopuksi Ikäänsä Han kertoi sitä ihmeellisestä Ame rikasta niin paljon että Merita joka yö valvoi ja mietti miten hänkin pää-sisi sinne Eräänä päivänä hän yllätti tätinsä pyytämällä häneltä matkarahaa Täti ensin esteli kun ei voinut saada ke tään Joka Nltlo-räätäll- n tytärtä ta kaisi ei Niilo Itse tullut kysymyk seenkään hänellä kun oli lapsia enämpl kun tupaan kerralla olisi pinutkaan nitä kun oli jo kaksitoista ja volpl vieläkin tulla -- Eikä niistä huoli edes kuolema" sanoivat kylän akat toisilleen Kukapa siis olisi Niilo-räätäli- n ni-mestä tykännyt Martta vaan Itse puhui puolestaan ja ihdolnkln täti suostui ja lainasi tarvittavan summan Kun pyhäinpäivä tuli niin Martta pääsi vapaaksi paikastaan Hän meni viikoksi kotiin ennen kun lähti pit källe matkalle Eivät olleet suuret matkavalmlstuk-se- t eikä matkatavarat Mailan valvoi Täti antoi pari vanhaa vaatekertaa siinä kaikki Nämä Ja vähän evästä pakattiin pieneen koriin ja niin alkoi tuo pitkä matka Joka silloin vielä kesti viidettä viikkoa Kyllä oli Martan jalannousu keveää kun hän astui Hämeenlinnassa Ju naan Tuntui kun Joku satumaa olisi aukaisemassa porttinsa hänelle Ja niin olikin mutta oli aivan erin- - lainen kun hän oli uneksinut ai vaan päästyään tapasi hän pai Jon nuoria tyttöjä ja poikia joitten kanssa pidettiin hauskaa Yksi poika Kustaa-nimine- n alkoi aina ulia Mar tan seurassa ja ennen kun oltiin tuon pitkän matkan päässä sanoi Kustaa Martalle että kun he tapaaat toi-sensa Amerikassa menevät he naimi-siin ja Martta-laps- i vielä uskot että tapahtuu piankin Kun saavuttiin perille sai Martta pian paUeluspalkan koska uomalal set tytöt olivat hyvässä maineessa Hän sai Kustaalta joka meni heti kauemmaksi kolme kirjettä Joissa puhui samaa kun latvallakin mutta sitten lakkasivat kirjeet tulemasta Martta odotti Ja odotti kirjeitä tur haan Hän päätti ettei Ikänä enää us-ko yhteenkään mieheen multa taas hän erehtyi Kolme vuotta kulu tiut Martta el ole pitkään aikaan enää muistanut Kustaata siksi han säikähtää kun Kustaa yhtäkkiä as tuu palveluspaikan keittiöön Hän pyytää Marttaa Illalla ulos hän haluaa puhella Martan kanssa mutta Martta lupia lähteä Hän on kolme vuotta ajatellut ettei enää menlslkään Kustaalle siksi hän lupaa lähteä uloskaan mutta Kustaa vaan pyytää Ja pyytää Ja vihdoin Martta lupaa tämän yhden kerran lähteä ulos Yhtä kertaa seurasi toinen Ja kol-mas kerta Ja vihdoin eräänä päivänä tuli Kustaa hakemaan Marttaa pappi-laan Ja niin tuli Martasta Kustaan vaimo vaikka Joku oli sanonut että Kustaa Juo salaa älä huoli siltä el Martta tuota uskonut Kustaa tuli kotiin useammin Ja useammin päihtyneenä Martta pyytl Ja pyysi että Kustaa el Juopottelisi mutta pyyntö kaikui kuuroille Kun siltä el ollut apua esitti "Jos et voi olla ilmaa väkijuomia niin Juo kotona tulee vähän halvem-maksikin- Kustaa osti pullon kotiin --£## #1# _ _£ ' _ s — — m w m _ jm _- - " — m - m m ma — lä el so n a se I se on el ei - - — — ~ _ -~- _ w — - - —~ — — - — ___ _ _ _ _~ _ 5:=V2ä'' Juttuja Tervehdys äideille Tää päivä kevätkirkas toukokuun tää juhlahetki kesän kynnyksellä tää Teille Äidit omistettu on yllenne langetkoon sen hyvyys hellä kuin maille lankee loiste auringon Tää päivä mielihimme johtakoon hiljaisen työnne joka elää yhä jokainen sydän tänään tajutkoon vaivanne joka ompi suuri pyhä Te ette mitään koskaan pyytäneet palkkanne oli usein kyyneleet ja sydämiinne lyötiin usein haavat vaan astumanne raskaat askeleet kevyen lopun ehkä kerran saavat Me kulkiessamme elon valtatiellä niin usein unohdamme äidin vaivat ja kuuntelemme turhaa tuulta siellä on meille tärkeä vain oma onni ja ilon maineen etsintä ja kaipuu se kaikki ajan vuohon kerran vaipuu kun myrskylaine elon yli lyö on onni pirstaleina eessä yö Vain kestävintä eloss' ihmisen on Äidin rakkaus ja huoli vain se rakkaus min lapsilleen hän antaa itsensä toisten vuoksi unohtain Kuin kirkas valo elon polulla on oman Äidin ohje neuvonta oi jospa oppisimme kulkemaan se soihtu oppaanamme aina yhä se päästäisi ei meitä lankeemaan Me emme täysin koskaan palkita voi Äidin tuskaa työtä vaivoja Sen mitä kesti äiti tähtemme vain täysin tietää yksin Luoja taivaan mi antaa avun murheeseen ja vaivaan Nyt tänään kiitoksen me pienoisen kuin kevään ensi kukan ojennamme se vaatimaton vastaan ottakaa se kuiskaa Teille päivänsankarit: ei työnne koskaan hukkaan mennä saa! Verneri Liinamaa muutaman kerran Ja joi yksin mutta sitten eräänä iltana hän toi naisen mukanaan Nyt alkoi Martalle maan-pääline- n helvetti Milloin ei Kustaa tullut naisen kanssa kotiin oli hän kotoa pois puoleen yöhön joskus tuli vasta sitten kun piti lähteä työhön Kuluu ne ajat slllälalllakln Martalla oli jo kolme lasta neljättä odotti Hän usein muisti oman äitinsä Jolla oli kaikkiaan neljätoista lasta Eikä f mr% kmWmmW M l B&ito %A mmmmmM?' Jml mmmm1mW&ml&'% mmmmmmmmmmmmmmmmr mmmmmmLmmm sLLLLLv' V' H CmmmWmmmWmW- - i tmmmmmm ''mmmmmmmM' f" i v:?jbkkFu1kkkLIIIIIIIIK-Fr- v mmmVimmmmmmh X- - (mmrm riLHLIIIVs 1" j 1 kkU M M ItmÄfLlVTl-kVHsMIskfti-wMi jBaBBBsBKvÄsV LASIPXINEN KAUNOTAR Doris VVasill Long UlandlsM va littiin skttUIn tlmln vuodtn !'-- pliMktl kaunottareksi Ja nyt hln saa kirJIU Mkl läheltä tttä kaukaa joissa miehet kuuluvat kirjoittele van hänelle Jos vaikka minkälaisia hulluja hänen Isänsä sentään juonut toisten naisten kanssa Mitähän jos hän lähtisi vanhaan maahan? Hän puhui miehelleen siltä Tämä oli hyvin myöntyväinen pyyn-töön Hankklpa pian matkarahatkin Martalle Ja lapsille Martta saapui kotiinsa Ei rikkaam-pana kun lähtiessään mutta paljon viisaampana Näitten kymmenen vuoden aikana feOB ~yV"3iVeeJ VZ~ t~ mmmmmi mm¥ mT7'' ~A'mmmmmm BBBsTfe BttsXji I TJbBkBBBBBBBBBb bbbbbbbbbbbIHbbbbbbbbbbb! mmmWr$&mmmmmmm BbbbbbbbbbbbbbbC JyECBbbbbbbbbbbbbbbbbbbbVQ mmmMy~'$mmmmm BBmbmHbmbSmbfURrZfi5iiyt9lmbfmblPbmbBMblI BBBBBBBBBBBBBBBBBMBaBBBVjB'SBBBBl bbbbbbbbbbbbbbbb BbbbbbbbbbbbV bbS ibbbbbbbbbbbbbbI äbbbbbbbbbbbbbbh ' 'wbbbbbbbbbbbbb AMPUI KARHUN Mrs Isabel Gray vartioi viisi yStl karjatarhassaan karhua Joka oli tap-panut hlnen lampaitaan Viidentenä yöni karhu saapui ja leabel ampui en kuoliaaksi Kuvassa nlhdäln tä-mä tolmekas emäntä pyssyineen Ta-pahtumapaikka eli Mermorassa Ont Valloitus meni vika Kirjoittanut Frances Burns Troijan Helena He laskenut vesille tuhannen laivaa valloituksilleen Mutta Arlene Daly laski suunnitel-mansa ainoastaan yhden miehen val-loittamiseen Kyseesjä oleva mies oli Larry Schaefer Nuori pitkä Ja hy-vän näköinen Hänessä oli Jotain blondemaista Liikenneliikheenhoi-taj- a oli hänet ottanut Arlenen liik keeseen Arlene itse oli ksi noita älykkäitä pikku kepposia tekeviä naisia Joiden päälle miehet katsovat kahdesti Arlene oli kuullut Larryn mainit-sevan Jotain kun hän ulkt Larryn Ja kahden muun työläisen oh' Tämä saattoi Arlenen antamaan Larrylle sellaisen katseen kuin olisi tahtonut antaa ymmärtää että "ota Jos saat" "Naiset ovat typeriä" oli nuori lii kennejohtaja sanonut "Minä vihaan niitä elukoita" Arlene läpi asti kiukustuneena oli päättänyt tehdä perinpohjaisen val-loituksensa Ja sitä varten alkoi suunnitelmansa Hän ei heittänvt mitään sattuman varaan Hän tutki valitsemaansa miestä mikroskooppi-sella tarkkuudella Juuri niinkuin tie demies suorittaa tutkintonsa labora-toriossaan Hän alkoi tutkimaan hänen perusolemustaan H?ln tunsi Jo henkilöt Joiden Kanssa hän teki seuraa hän tunsi hänen mikunsa valta lukemisensa Vieläpä Arlene tiesi senkin missä hän vietti Jokai sen illan viikosta Kärsivällisesti otti hän hänet pa- - kun Martta oli ollut Amerikassa! oli isä lakannut juomasta Lapsetkin ovat kasvaneet kahdeksan vanha on nuo-rin Koti on vähän siistimmin näköi-nen eikä puute lrvlstele yhtä julmas-ti sisälle Isä on tehnyt yhden huo-neen lisää Joka on suurempi kun enti-set kaksi yhteensä Joten Martta lap-sineen sai entisen kamarin asuttavak-seen Hän odotti poikaa mutta taaskin tuli tyttö niin pieni Ja hento ettei jaksanut tätä maalimaa katselemaan jäädä ollenkaan vaan liiteli pois vii den viikon Ikäisenä suureksi suruksi siskoille mutta helpotukseksi äidille Kun talolliset huomasivat että Martta oli halukas tekemään työtä kutsuivat he kilvan häntä töihin Ja kun tytöt vanhenivat Joutuivat he vuorostaan paimeniksi Ja plkkupll-Joik- si Isältä Amerikasta el tullut e-d-es kirjettä rahasta puhumattakaan Nyt alkoi Martta toisen kerran saada Amerikan kuumeen ja koska hän oli maksanut niin pian ensimäi-se- n lippunsa tädille rohkeni hän pyy-tää uutta lainaa Vaan täti oli nyt Jyrkkä "Jos saat edes isäsi takaa-maan niin Jos sitten annan" myön-tyi hän vihdoin Martta pyyti Isää ja oli heti myöntyväinen vaikka vielä Martan lapsetkin jäivät heille kun he kävivät koulua Surullinen oli se hetki kun juna lähti ja kolme tyttöä jäivät asemalle Itkemään vaikka vanhin olikin Jo 12 vanha oli nuorin vasta kahdeksan Ja kesktmäinen yhdentoista vanha Martta ltk! ja vaikeroitsi koko ju-namatkan niin että Ihmisten tuli hän-tä aivan sääli "Jos rouva itkee noin koko matkan el rouva pääsekään läh-temään" sanoi joku vanhempi nai-nen Ja toinen lisäsi: "Ehkä sentään paremman siellä pitäisi lapset kun täällä" "Niin tai päinvastoin" lisäsi ensimmäinen Kun Martta näin oli saanut puhe-kumppanin tyyntyi hän ennen Han-koniemeen tuloa ja haudotruaan sil-miään kylmällä vedellä pääsi kun pääsikin lähtemään Kahden vuoden perästä hän lähetti vanhemmalle tytölleen lipun itä en-nen oli jo oma lippu maksettu Sitten taasen kului kaksi vuotta Jolla ajalla Martta Ja Katri yhdessä lähettivät li-put Sannille ja Pirkolle Nämä tytöt olivat viisaita he ym-märsivät ottaa opetuksista ja neu-voista vaarin Heillä on kaikilla rait-tiit miehet ja hyvät kodit Isäänsä he eivät nähneet enää kos-kaan Hän kuoli kaivannossa joten tuli siitäkin Juopottelusta loppu Xltl eli niin kauan että tai vielä sylissään pitää tyttSjensi lapsia la nAlnlta UKmxkv — - "— Houseen katakseen sitten jälleen W ne yhteen Ja loppujen IorU huomasi että tällä inhima M" "a °" ysi sangen i- -v ko kohta— liikenteen Johtax vaNllaa_ilswleallinen1 rt viekk~atus pä&i y pr vu piK0a( maan ikäänkuin huomiixis i tä kun hän havaitsi että hfcJi Kansa ane ei päässyt nmut punumana Larryn omiDi Arlene siis alkoi koulunii maila tälle nal?v:haijane Häntä huvitti nauraa koko Mutta hän samalla huomaido] vanaa tue iltakoulussa ojp: uppimassa joitain seikkoja 1 Johtamisessa Hänelle tulikin tilaisuus tdjl uea eauinnen vaikutus eraii l kun hän tapasi Larryn newi massa erään pulman edessl hän 'oli aivan neuvotonna S41 na työajan päätyttyä odotr nuorta liikennejohtajaa im väliä -- ir öcnaerier" sanoi h 1 tlutnululnoiITaOMiha v_avaiunuKaiseUi Uil "kuulin teidän keskustelet a aJ ane Kanssa eräästä vaK-- j tehtävässänne" Larry veti suutansa pienere' kaan hymyyn josta ei tKtjtfll ninuiKaan lämpöä "Ja te voitte siihen antaa kenfcei ti sen?" anoi hän kymäsu m uuijTuan asiaan sanoi A4 että "minä todellakin voa" asettui kävelemään Larryä r= ja piti puhetta yllä Tuska he kävelleet yhtä neliötä taa la pysähtyi Hän katsoi Arleaeii hämmästyneenä "Jukolautal" huudahti hii olette ratkaissut sen pulman I naanan: ah Ka teidsn mmma 1 kaan?" Kohta seuraavana plivlri Arlene konttorinsa nuutettei! ryn konttorin yhteyteen Talal olivat olleet kolrrea päiU konttorissa Jnm !w ta &M että menisivät yhdessä pavl Hän kyllä teki ehdotuksesi! selväksi sen että kysymyVieril ainoastaan puhtaasti lukeuut) ta voitaisiin puhua samaSa ka Tästä ensimäisestä atcnai lähtien seurasi että mentia ' sä jo puolipäivällisellekä Ji mentiin Jo illallisellekin Jjih iltakutsulhln saakka He nyt käymään yhdessä teitte tansseissa paarteissa Ja koaU' ka missä Hetken perästä ik] näyttää siltä kuin Arlene w päässyt Larryn "nahan aHe-- " Arlene kvi ä teki --„ Kova- mwi kin" sen eteen Mutta Arlene cl hellittlCt1 teki valloitustaan Larryp Joka tilanteessa Vimein bk 1 tämän naisvihaajin Larry ferin täydellisesti toivottaan hulluuteen saakka rakast--a reensä Eräänä Iltana Joka taas cli c teen sovittu saapui vun" Schaeffer Arlene oli valinnut ckeä sen palkan" ulkona isisJa c kaksi Sinne heidän ajaessan keväinen ilma Sedam ta lkkunoista sisään TSy =? taivaalla Jota ympäröi tähdet Arlene oli mmtytf1 ajatuksiinsa Hän mietti l Joilla hän tulisi murskiin11 keran Larrv SchaerT- n-mietteissään ollen tussi fcö' Larryn käsi hyväili ha--e- s ~- - T m autn Oli tVSlhtp'" ' Ikujam Jonka kahta r vien puiden oksat ?-- - Aiunt muodostivat i5 holvin koko kujan PJJ Arlene oli toinen Larrp 1 väilvstä hiuksissata H l ketnn että nyt oli Zi - t TtrtTLS3 lenxaan iou1-a-u —- - p JLarrjTn Hären m! "H |
Tags
Comments
Post a Comment for 0170a
