Vapaa Sana, December 24, 1940

              HVU1 tiistaina: joulukuun u f — tucsay
TATAASAJU !
(FREE PRESS)
Independent rinnlah-Canadla- ri
Newepaper
Publlehed tvery Tueeday Thura-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
ana Press Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvate Address of Pretldent:
4 Soho SU Toronto Ont
uainess and Editoria! Uepart- -
mentt:
360 8padlna Ave Toronto Ont
Phona WA 7721
Reglstered aa tceond-clai- t matter
January 1tri 1932 at tha Post
Offlca Department Ottawa Ont
Subserlptfon ratea In Canada and
United St tee: Per Year J75 81
Month $200 Three Monthe 1100
In other Countrlea: Par Year $500
8lx Monthe 2S0
Suomen suuri mies
Viime torstal-lltan- a saimme tänne
neren taakse surusanoman etti
Suomen presidentti Kyösti Kallio on
kuollut Jo viime kesänä Kallio tuli
niin sairaaksi että niinen virkaansa
Joutui hoitamaan pääministeri Ryti
Syksyllä palasi Kallio kuitenkin Jäl-leen
presidentin palkalle mutta oli
pakoltettu lyhyen ajan kuluttua ko-konaan
luopumaan paikaltaan Jcs-s- a
hän oli kansan tyydytykseksi us-kolhse- stl
seisonut Suomen kansan
historian kaikkein mustlmmat ajat
Kailla kuoli sydänhalvauksc-c- n
Oli oikeastaan kohtalon ohjaama tt-t- ä
hän kuoli niinkuin hän kuoli
Hänen virkakautensa loppunjiksl oli
Juuri valittu uudeksi presidentiksi
KMo Ryti mtlkeln yksimielisesti
presidentin vlrkaasunnossa Kallio
luovutti seuraajalleen Suomen tasa-vallan
peräsimen Ja sen Jälkeen läk-s- l
asemalle matkustaakseen kotiinsa
maaseudun rauhaan Puolet Heisin-Ki- n
väestöstä tervehti iiHntä hä-nen
kulkiessaan kaupungin Jäpl are-mal- lo
Ja siellä oli odottamassa kun-niakomppania
sotureita tekemässä
kunniaa kunniakkaalle eronneello
päätrlehelte-t- n Hän tarkasti kunnia-komppanian
rivistöt Ja kun se oli
tehty kiltti kalkkia :ncnntvaU vh-telstyos- Ul
— ja kaatui kuolleena
marsalkka Mannerheimin syliin
Vaikka suomalaisten suru onkin
suuri kaikissa kansalaispiireissä pi-detyn
Kyösti Kallion poismenoa
viriksi Joka tuntuu erittäin Järkyt-tävältä
siksi kun hän kuoli niin äk-kiä
niin siltä huolimatta voimme
sanoa että hänen kuolemansakln eli
jhtä kaunla kuin hanan elämänsäktn
ilmeiseen saakka hän seisoi palkoll
laan paljon kärslnem kantna en-simmäisenä
miehen Ja Kun hän o)l
pakoltftu terveytensä vuoksi eroa-maa- n
Jj ntnen seuraakin oli nlt
tctty nim filn poistui -- - poistui
Ijäksl sotilaitten tähdessä kunniaa Ja'
kansallislaulun satxJefckn kaikuessa
ilmaa
Xe Joka Kyftstl Katkstte JRilhy
tätstilaisuudtn HaktntJssA Järjesti-vät
civit luntnalllsestl votaeet aa-vistaa
että hänn kunirinkseen muo
distettu satllajkomppanta )a hänen
kunniakseen kansan laatm ksuisal
lislaulu talisi merkitsemään hänelle
Jäähyväisiä mybfln etämäs-t- ä
Mutta niin oli kohtele määrännyt
Kallion kuoleman kautta potatul
Suomen vallfslls-t- a ämatä yksi
Suomen hVstotUn kalkkein vtrtk- -
kyytenal valtiomiehen ei ollut ali-na
etU hän olisi aina lolsU-nu- t
etualalla Ja koettanut loistaa toisten
i della El Lountceltaan hän oli vaa
Mmaton Ja se sama vaatimattomuus
kuvastui h3nn valtiollisessa telmin
natsaankin Kall'on valtiolliset as
tustajat e-h- ät koskaan tolntct hä-neen
suhtautua räikeästi niinkuin
valitettavasti usein tapahtuu vuar
kohtelivat liatta aina suurella ku:
nloitukslla Nimrä hindiä olikii
kalkkien Kansalaispiirien melkein Ja
kamaton luottamus
Kallion ansioksi on myoVkln las-Aetta- va
sumeita osaltaan säkin et
tä Suomen valtiollinen elämä tcr
vthtyi nopeilla askeleilla hänen a?- -
j tuttuaan f residentin palkalle kolme
I ja puoli viutta sitten Joiltakin tn- -
i noilta tulleesta vastustuksesta huo-limatta
iian kutsui hallitukseen ru-siilidemokr- aatlt
Ja heidän osallistu
misensa hallitusvastuuseen osoittau-tui
viisaaksi valtiomiesteoksi Kallion
taholta Ristiriitaisuudet J-t-ka
cli-v- at
kalvaneet Suomen valtiollista
elämää vuosikausia alkoivat hälve-tä
Ja kun maa Joutui viime syksynä
Venäjän hyökkäyksen kohteeksi niin
vihollista vastassa oli koko kansa
Me meren takana olevat suoma-laiset
paljastamme päämme suuren
suomalaisen Kyösti Kallion poisme-non
vuoksi syntyneen kansallUen
surun Johdosta Hänen lämmin kan- -
Ifcam ällälle sykkinyt sydämensä en
lakannut ijäkst sykkimästä mutta
ne aatteet joidm puolesta hän elä-mänsä
taisteli tfit koskaan simmu
Suomen kansan sydämissä
— Lrhtrm'"e Ilmestyy Joulupyhien
vuoksi ensi kerran asta ensi lauan-taina
Torstain numero siis Jää I-lmestymättä
Turkkilaiset ivallisia
Saksalle
Sodan päämääriin nähden lausjttu
ajatuksia
Istanbulista Ilmoitetaan etti turk-kilainen
sanomalehtimies II C Yal-chl- n lauul sodan päämääristä sen-raaa- a:
Uritannla taistelee lopettaak-seen
Saksan hegemonian Ja palaut-taakseen
Itsenäisyyden niille maille
Jotka sen oat menettäneet lhmeellU
tä k)llakln sellttä1 alrhln Saksa
myöskin Julistaa että Jos se voittaa
sodan niin se tulee pitämään arvossa
kalkkien kansojen vapautta ja itse-näisyyttä
Tämän Johdosta sitten Yal-clil- n
Ivallisesti huomauttaa etti kuin-ka
sellaiset kansat Joilla on noin
lämrlmli stftii ovat kuitenkin tä-nä
päivänä ulkomaalaisten valloitti-- -
joukkojen mlehlttämtni Mutta kaksi
suurta valtaa tuskin taistelee vfJirin-mmärrkse- n
vuoksi Toinen näistä
raitioista el varmasti ele alran rehel-linen
Tosiasiat oU kokonaan Sak- -
saa nstaan Jti maaliman mielipide i
tulee edelleenkin syttamaa-- i f Itä
Ennustaa maanjäris-tykji- ä Vancouverissa
Tähdlstäkattoja on varma maanjä-ristyksestä
vuoden aiuisa
Vaneou erilainen "amatoOrlennus- -
taja' entlnei InslnMri VJ ThrupP on
Jllletn ennustanut tnaanJarltksU i
Hän selittää että enl tammikuun 29
Jn hetmlkaun 10 päivän välillä tulee
Vancouverissa tapahtumaan maai-Jliistr- s
Ja tapahtuu se kesklum Ja
kello kuiden Vilillä N A mä ennustuk-set
hän selittää perustuvan tähdistä
tekemiinsä havaintoihin Jäämme
siis odottamaan kuinka paljon tämä i
"täkdlstflkatsojan" puheissa oi perää
Kumil voltti vedon?
VashmitJn — Viime käkuun
M p M W Lewis Ja fiänen vstän- -
V
Ctmmdmttm nCnäyttämtill
r—ITTM" S i Talei— r~aaa— i " " m FaaaaaaK Ib "
H'1St
i "-lijaY-M
? V m eueVBBMBsVBaasHBMeaapim sv
l?4k%$y {flLLHHaBBBBBBBBHpAul
i lii' Ä ' ItBBBBKBBBBBBBBBBBBsV 'V"
v av ''VbLLLLLMbLLv
Kjvassc rJemme armeijan kuljetusautoja listattavan laivaan Jos-sakin
Itä-Canad- an satamassa Ne menevät Britanniaan batoja tällai-sia
valmistetaan Canadassa päivittäin armeijan käyttöä varten eri
sotan}yttäm6illä
pakinajuttuja
On sitten hassua millä tavalla mentaa lahtarlnsa pienen Suomen
Jotkut jmiset kasitteltvat kanbojei kimppuun? Ta mitä oikeutta näillä
asioita sameilla Herroilla oli ottaa Suomelta
Äskettäin kirjoitti muuan Baer alueita Jatka eivät heille kuulu?
Lakei Jurkikankku "lekonluus" Venäjän valloittamat alueethan oat
Vapaudessa artikkelin äsken limes- - olleet t-uomala-isia
alueita vuosisato-tynytt- ä
toimittaja fceio A Pullin Vieläpä venäläiset tsaarit ovat
kirjaa "Sota Pohun perillä" astaun- - aikaisemminkin ruomalMsilta otta-vaik- ka
mainittu mlekkcnen ensiksi- - ncel alueita Jotka eivät de venäläl-kää- n
tuskin on kirjaa vielä nähuyt- -
lä- - Sellaisia alueita en koko Is-kään
Ja toisekseen han ei Uedä Suo- - nadln ympäristö Ja koko Vienan
men asioista tulitikun trtaa simen Karjala Niissähän asuu suome lainen
verraten mitä niistä asioista Pulli astö jota tsaarit Ja bolshevikit o-tie- töä
vat koettaneet venälälstyttää Ml- -
te"kä teVapautcen kirjoittajat tä-järjennäytt-Hassuinta
kuitoelni ksine ettmä ahinäintuskse-a- mä" Ekt se ole mltäeessä 'f"67 huti Leninin antaneen Suomelle itac- - JPäunhavnatiaaitmPn"ä™kin päJivoätanä har- -
Mainitun kirjoittajan pitäisi tie- -
tää sen erran asioita että Venäjin'
valtakunta hajosi alkutekijöihinsä
tsaarivallan kukistuessa ja sen si-sällä
olleet kansat saivat ilman
muuta sillain itsenäisyytensä Lenin
kukaan valtaan tullut el ollut "-"- —'" - -- m ian mikään vallanperijä Suomi nllnkui'ka"Sa eivät koskaan ole matkin knt imu niu(raitlän sovinnollisuutta u-a- t ' naapureil- - eivätkä ole venäläisiä aivan itses
tään vapautuivat Venäjän alta'un-nast- a
Jonka alaisuuteen ne oli pak-kokeinoilla
alistettu
Leninitlä el ollut mitään oikeutta
ottaa eikä antaa sikäli kuin Venäjän
alaisuudessa olleet vieraat kansalli-suudet
olivat kysymyksessä
Mutta Lenin niinkuin kaikki toi-setkin
ryssälälset Johtajat hänen jäl-keensä
oli venäläinen Imperialisti
Joka tahtoi venäläisen rodun alalsck
sl painaa naapurlkansojaan lain-kaan
ottamatta huomioon sitä seik-kaa
että noilla kansoilla oli aivan
samat oikeudet Itsenäisyyteen kuin
venäläisillekin
Sanoimme että venäläiset neu-vostojohtajat
Leninin jälkeenkin o-v- at
lmpiriallsteja Ja siihen me V-etäisemme
Ueaver Laken Järkkikan-kull- c
todistuksen Venäjän 'presiden-tin"
Knlinin pitämästä ptfieesta bol- -
-- hevlklvallankumouksen vuosljuhhl- - 'tl tA1fntlM !!_ m~~~ 1
pSlvänä Hän sllttl että Viron
Liettuan Luvian Ja nessarabim
liittämiseni tänä vumna Venäjän
yhteyteen hyvttsttiln suuri hlstortal
Unen vafryy- - Joka oli muka tapah-tunut
kun nuo alueet er:slat Venä-jän
valtakunnasta
Historiallinen vääryys!
Sanakaapa Tekonlmus" voVto
imperiallstlsempat lausuntca kukaan
toinen antaa
Ryssille oli se 'historiallinen
vääryys" kun venäläisiin kuulumat-tam- at kassat irtaantuivat r-sI-m
Iktestä Ja nyt se "väärj-js-" on hy1
tc„tt„y„ kun nuno - pime-net kansat ovat
ralkattnana
Mainitun syrjäkylin polltllkon pi-täisi
myöskin ti tää se Uslasla ttä
venäläiset ovat vähemmistönä siinä
valtakunnassa Jota Neuvosto-Vt-näjäk- sl kutsutaan Ryssät siis ha!-lltsev- at
diktatuurilla kansaja Jtka
eivät halua elän heidän alaisuudes-saan
Tvkonirnvs" selittää Lnlr
antoi Sii3Telle ltenäiyvden Ilman
taltehia Mikä vapauden antaja
Lenin cli sitten? Eihän hänellä eikä
bolhevtk-IU- i ollut mltäPn tekemistä
Suoman rmlstusolkeukslen kansu
Vaimpiä IUomlht3 J?jiitynfna ! 1 'ö "" 'Htl Josko 10 sentin Mutta mitenk's Reaver Liken
trraten kftyhlstl tamrrfots--H
' nY TH ' {'C salmn mäS "urpolltllkV- o- selittää sen kun -- a-riämättöm--
n ajan rcrjantaliamu- - mat bJlheMkl-- n Jäänrösherrat Ma-h-e-s- tä hän kohosi v4hitelln kan- - na raha kaatui Uskotaan että t'u- - llnJa muutamat muut Jotka oat
sinsa e-simm-älsfksi
ml-hek- si taa df"a Jlnj-w--
a tapahtunut mian- - jälellä Leninin kaartista yrtttJvtt
Järistys oli tunturut Washiritor-- nilan pr iati Hänen vär !t- - aXkx a mviim„e tMaluväenaolkveaullotuittaafc„ukliko0„ Skuoo (
jouiavai neiKompien KustannuKteila
Suomalaiset kommunistit ovat ai-na
koettaneet tuikuttaa sitä aja-tusta
että Venäjän kanssa pitäNl
esimerkiksi Suomen elää sovinnossa
Mutta miten kcmmunistlraukat
eikä
kUn
että
ileen osoittaneet?
voiko e3lm "Tekmlmus' sanca
että Venäjällä olii koskaan kom-munistien
siellä vallassa ollessa sal-littu
esiintyä minkäänlaista liikettä
joka cllsl suuntautunut ystävällisesti
Suomeen? Onko esimerkiksi Xeu esto-Ka-rjalassa
sallittu koskaan toi-mia
spllaista liikettä taikka kansal-lisia
puolueita jotka olilvat toimi-neet
tuon suomilalsen maakunnan
liittämiseksi Suomeen yhteen tois-ten
suomlalsten kanssa? El sellaista
ei ole koskaan sallittu
Mutta Su3mesa on toiminut ai-van
Julkisestikin sellaisia puolueita
Jotka ovat halunneet Suomen liittä-mistä
Venäjään Ja Ilmeisten vuo-sle- n aikana noitten ryssäläismielis-te- n
piirien työtä on tukenut sangen
voimakkaasti Juuri Venäjä
Vapauslalsten kana on kuiten-kin
aivan turha nättä ahoista väi-tellä
He ovat venälälsmidlsiä asui-vat- pa he missi tahansa Heille el
merkit? yhtään mitään kuinka pai-J:- n muut kansat kärsivät kunhan
aln rysrä olisi valtiaana He eivät
perusta tulitikun vertaa toisten kan-sojen
oikeuksista elää vapnlna ja it-senäisinä
kunhan vain ryssä tfioa
toisten kustannuksella
Me toivoisimme joskus kuulevam-me
TekonlmuktnM Ja Vapauden
huulilta edes pu:li lausetta tuomiok-si
ryssien aluevaikutuksia vastaan
Kivlperän rekka
"MSaakasialmn apnähäemrräuäursä"on
Natsllalnen Puolan kuvernööri
pitänyt rasiopjneen
lontoosta Ilmoitetaan että lniolan
ratrllalnen kuvernööri Hans Franit
tlti radlopuh-e- n Jossa hän lausui
etti "maailmanherruus on Saksan
päämäärä" Samoin hän lausui että
on taivaallinen lahja voida kutsua it-seään
saksalaiseksi Ja että Adolf
Hitler on suurin sotaherra maali-mass- a
Joka on kutsuttu Johtamaan
maalimaa Koskaan ennen emme ole
olleet niin suuria Ja ylhätsu hän
lausui Puolalaisten oikeuksista hän
lausui että heillä el ole mltan muu-ta
tekemistä krln tehdä neliin teh-ttvän- sä tnlkl on tyo
Tilatkaa
Vapaa Saaa
$mm kusi
Suomen aanomalehdiiaJ vaikka tiellä
ui- - -- VLX nlllh4laa aina
unimtn linilvaitoitn Britannian ia YhdvivalAia i
u " '
uiniciuuiliiivja
Meillä tCällä valtcsieren takana el
monastikaan ele kfisltystl niisti val-keuksista
joitten tiaisena SJoml til-iä
hetkellä elää Mutta yhd'stä aslas-t- a
me täällä olemme olleet varmoja
Nimittäin sillä että fcuamen kansan
pohja joukot oi at täydellisesti kansan-altaisi- a
mielipiteiltään valkkakli
noita mielipiteitä nykyhetklnä on täy-tynyt
ulkonaisten selklro en vuoksi
pitää taka-alall- a diktntuurlmalUa joh-tuneen
painostuksen vuoksi
Jokainen tämän maan suomalainen
tietää ilman muuta Suomen suurim-man
puolueen kannattajali soslall-demokraatti- en
kan an S--' e on ollut Ja
tulee aina olemaan tbklmittömästl
kansanvallan kannalla illtä asiasta
siis ei kannata se:i eneinai tassi
kirjoittaa
Mutta mo-el- la s-omal-aI~
el!a tälli
mantereelld c:i ollut erättetolsuutta
miten näinä raskaina aikoina Jolloin
Suomi on Joutunut naapurlKsl kan
soille Joissa vallitsee diktatuurinen-k- i
suhtautuu kansanvaltaan Ja kan-sanvaltaiseen
jhteikunnalliseen Jär-jestelmään
muut puolueet Lähinnä
jokaisen katse on tietystikin suun-nattuna
maan toiseksi suurimpaan
I uolueeseen nimittäin maalaisliit-toon
joka yhdessä sosialidemokraat-tien
kanssa Jakoi hallitusvastuun en-nen
Venäjän hyökkäystä Suomeen
Ja myöskin en täällä suomalaisten
keskuudessa monasti ajateltu miten
suomalaiset Suomessa suhtautuvat
yleensä suurvaltain sotaan Un nlm
esiintynyt hätyyttäviä tietoja että
Jotkut piirit Suomessa olisivat haluk-kaat
)hteistolmlntaan Saksan kanssa
pitemmällekin kuin tavallinen mait-ten
välinen kauppa
Kun me tiedämme sosialidemo-kraattien
kannan olevan Jyrkästi nat-rllalsrastais- en
niin katselkaamme
tässä suhteessa Suomen toiseksi suu-rinta
puoluetta maalaisliittoa mitä
siellä asioista ajatellaan
Niinkuin jo alussa sanoimme Suo-messa
on nykyisin oltava erittiin va-rovaisia
lausumaan mielipiteitään
ulkopoliittisista kysymyksistä On
käytettihä erlnälsti taktiikkaa jolla
lehdet voivat lausua mielipiteitään
ulkomaitten asioista Tällaista mieli-piteiden
Ilmaisua kiyttlvat hyväkseen
Suomen lehdet mm lulyevattaln
presidentinvaalien allinna Mime mar-raskuussa
Kuvaavin näistä lausun-noista
oli "Pohjolan Sumuna l" nimi-sen
maalaisliittolaisen pahälehden
monen palstan pituinen kirjoitus jos-ta
tulemme tähän ottamaan otteita
näyttaäksemme lukijoillemme etti
Suomen maalalsväestö en täydellises-ti
IUItannian takana Saksaa vastaan
Ensiksi kuitenkin sallittakoon mei-dän
esitellä minkälainen lehti mainit-t- u "Pohjolan Sanomat" oi Lehden
päätoimittajana telmii ennen cotaa
Ja sodan aikana hallituksessa ollut
opetusministeri Uuno Hannula Jolla
on erittäin suuri luottamus maalais
liiton keskuudessa Hän oli myöskin
mies Joka kansalaissodan Jalklalkol-n- a
pani mainitussa toimittamassaan
lehdessä vastalauseen runaisten vai-noamista
vastaan Saman lehden a-vusta- jana
— nlkalsemmli toimittaja-na
— toimii maalaisliiton nykyinen
sihteeri maisteri Kittilä erittiin tun-nettu
Ja tykätty mies maalaisliiton
keskuudessa Tämi sama lehti varoit--
II Jo pari kk sitten 'hellnkllil-sl-l piirejä" etteivät ne Tokkuroisi
diktatuurimaihin päin vaan keholttl
kalkkia olemaan ainoastaan suoma
laisia Joille on tarpeeksi hyvä heidän
oma Pohjolan vapaus Ja yhteiskun-nallinen
Järjestelmä
Marraskuun 5 päivän numerossaan
mainittu -- 'Pohjolan Sanomat" Julkaisi
pitkän kirjoituksen Yhdysvaltain pre- sidentinvaalien Johdosta ja samaan
kirjoitukseen laballl pitkästi nresl- - lenttl YVIlsonln huhtikuun : päiväni
131T pitämiä puhetta jossa puheessa
ilmoitettiin Yhdysvaltojen ryhtyvän
sotaan iaksaa vastaan Lehti painaa
YVIlsonln lausuinot mustalla täten
antaakseen lausunnoille pontevuutta
Mm seuraavat kohdat Mlsontn pu- heesta lehti Julkaisi:
"Neutraalisuus I silloin enää ole
mahdollinen eikä toivottava kun
maailmaa rauha Ja kansojen vapaus
on kysymyksessä Tuota rauhaa Ja
vapautta uhkaa nyt autokraattien
Ja hallitusten olemassaolo Jotta hai-Htttks- la turvaa hyrln järjestetty so- tavoima Ja se on yksinomaan hallit-evie- n määräysvallan alainen i kansan Me olemme saaneet näh-dä
neutraaliuuden lopun — Lujaa
yhteistoimintaa rauhan puolesta "ei-vät
milloinkaan voi yllipttaä muut
knln kansanvaltaiset maat oli' n yh-teisymmärryksessä
keskenään El voi-da
luottaa siihen tu reikiin au- -
y isi lfJ n ijitistavA
taan demokraattisti kanssaa
täytyykin olla varovani
alin a latiiann Jth
- -- - „ Tmvn i3l
ttaoikkrkaaattinnoeundatmtaaaa soprlitmaa PauiUl " i n„ ovat Juonittelijoita saJ t '?
reen koska voivat olU IUal"
tllia tekemättä Itse nii rji vmaät ti älAlyitntaoäasttaaarnkolvtaupipaastrinKsamat vo Fy(l ja kunniansa horjumattomana c puun saakka"
"Me tulemme taisteleman mu man lopullisen ruhan pu estä kjj zojei vapauuamiseKst k
oikeuksien puolesta suu ia pien-- ten sekä kaikkialla asu Hmiiv ten oikeuksien ruolesta a ltm
lensä oma elämäntiensä alaan- - suutensa Maalima on tehtav iliv stnvallallc turvalliseksi jj
emme palvele minkaaL i kältä tarkoitusperiä
mlnkäälalsla valloituksia emmeti määrääni ls aitaa Emme vaadi m tfjin hyvityksiä Itsellemme trniT1 edes aineellista hyvitysti niisti yh raukaista joita tulemme tekemiin
Me olemme vain yksi nllsu Jotk
taistelevat ihmisoikeuksien puolesta
Me tyydymme siihen kun nuo ollet-de- t
on saatu niin tunallHehsi kula
kansakuntien usko Ja vapaus voivat
ne turvalliseksi saada
"ön hirvittävä asla Johtaa tämi
suuri rauhaa rakastan a kansa sotaan
jossa Itse sivistys näyttää olevaa
vaakalaudalla Mutta oikeus on vieli-ki- n
kallisarvoisempi kuin rauha ja
ma tulemme taistelemaan niiden i-aioi- den
puolasta jotka ovat ami o-lleet
sydämiimme lähinnä: kinsan-valla- n
puolesta pienten kansojen o-ikeuksien
ja vapauksien puoletta
yleismaailmallisen oikeuden puolesta
että taataan rauha Ja t jrvalnsuus kl-ikillä
kansoille Sellaiselle tehtäville
me saatamme pyhittää elämämme
omaisuutemme ja nyt on tullut pä-itä
Jolloin Amerikan kansalle on to-tu
etuoikeus uhiata vertansa ja vo-imansa
niiden periaatteiden puolesta
Jotka sille antoivat syanyn onnell-isuuden
Ja rauhan Jota se on uskoll-isesti
säilyttänyt Kun Jumala ilti
näin auttaa se el voi muuten men-etellä"
Näitten lainauksien Jälkeen Po-hjolan
Sanomat" lausuu oman mie-lipiteensä
harvinaisen suorasukaisella
tavalla julki Kas näin:
"Niin sanokaamme suoraan etti
Yhdysvallat on sellaisessa pySrttessi
että sen liittyminen maallmars:Uas
tulee miltei pakoksi Samat tyyt jo-tka
tuotiin esille edellä lainatmu
VVilsonln puheessa ovat nyt iytii-mä-t
Ja pakoittavammat kuin v iM
Kdellilolevassa lyhyessä lauseesi
Jonka "Pohjolan Sanomat mm ki-rjoituksensa
loppuun esiintyy selvätl
se mieliala Joka valitsee &uaea
maalaisliittolaisen Ja yleensä maalais-väestö- n
keskuudessa He toivovat
Yhdysvaltojen liittyvän e an B-ritannian
puolella täten tao ka
varman olton niille a'c X'1
taistelevat kansanvallan pi uten ha-sojen
oikeuksien Ja maaiim vjP
Ien puolesta
Nykyisessä tila iteesa m n f
mittain S i malalnen lehti in isesss
Ilmestyvä el voi tuon se'v ua
mia mielipidettään lkl v
' 'i lä olellle tuollaiset '
at erlttäli suuren li ' ' ' n I
samalla tukea siihen
set eivät taivu alnakaui sö
pakolttavtista rok°9a '
dlktatuurlmnllle
Saksalaiset kehuvat
ruokkivansa Euro-pa- n
Lentoon radio antanjt
Ilmoituksen
Ensiannin yieisraui
kcttaln että Berlin Inetltt-- r
clnsi Research on tntanuf tP1
i missä Ilmoitetaan että Sa- - on
Ikenevä täydellisesti tunta"
kals-- n yltsllön niJkkimls- - B
'sa Ranskasta kuitenkin "
JeUM siellä sato tuskin rua
Ivaan satoon saakka San-- "
tetain Puolassa olevan st 1 P"
teen
8yv!ce-ftl- U oli Suomea n-r-
T
vässä aikakauslehdessä '
iKUVaiftltr sansaiai? f„
inistävä kirjoitus Jia s'
(tä Europassa cl ole nälänhäJ-- n
kaa ainakaan ensi tatve-- a
RilibfHtropIn perhe kaw
' vw York — Saksan a _
tl perjantaina että Saks n ' m
nlsterln vaimo eli eyru-dn- nen
läpeen pojan