Vapaa Sana, October 04, 1941

              JIVUS
TAPAA SANA
(FXEE PRESS)
IMsadit rnnittCMM4ln Nwspr
PuMUheti tvary TM THura-da- y
and aturrJay ty Th Vapaa
Sana froea Llmftad Tcronto Out
EINO UNHOLA Prestdent
VAfNO MALMIVUORI Manaoer
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Prlvatt Address of Prealdent:
4 8oho 8L Toronto Ont
uslneta and Editorlal Oiparl--
menu:
CIO Spadtna Avo Toronto Ont
Phono WA 7721
RoglrUred aa aecond-elaa- a matter
January mn 1932 at tha Poot
Office Department Ottawa Ont
Subscrlptlon retee In Canada and
UnIUd fttatea: Par Yar 375 8lx
Montha $200 Thret Montha 100
In other Countrlea: Par Yaar 00
Ix' Montha %2M
Eräs merkillinen
artikkeli
Äskettäin julkaistiin eräässä To-ronton
englanninkielisessä päiväleh-dessä
artikkeli siirtolaisuudesta jo-ka
crklssk suhteissa oli suorastaan
merklHnen Siinä nimittäin sano-taan
että englantilaiset skotlanti-laiset
ja irlantilaiset muodostavat
Canadan väestöstä ainoastaan va-jaa- n
puolet Ja tähän epäkohtaan
vastaisuudessa silrtolaUuutta jär-jestettäessä
pitäisi saada muutos ai-kaan
Kirjoituksessa selitetään että
muista maista tulleet siirtolaiset
muodostat at täällä Canadassa suo-rastaan
ryhmiä jotka elävät aivan
samalla tavalla kuin kotimaassaan-kt- n
eivätkä sopeudu maan väestön
kanssa elämään samojen tapojen ja
puitteiden mukaisesti vielä toisessa
tai kolmannessakaan polvessa
Kirjoituksessa el mainita sanal-lakaan
silti millä tavalla siirtolais-ten
tulisi sopeutua Siinä et myös
kään moitita neljää miljoonaa Cana
dan ranskalaista jotka varmasti e-lä- vät
omalla tavallaan piittaamatta
vähääkään olipa maassa englantilai-sia
skotlantilaisia taikka Irlantilai-sia
Eipä edea sanallakaan sanota
että Canadan ranskalaisesta väestös
tä hyvin pieni osa osaa edea englan-ninkieltäkään
Vielä vähemmän mai-nitaan
kirjoituksessa englantilaisten
skotlantilaisten ja Irlantilaisten o-mi- stä
tavoista Eiväthän hekään ole
täydellisesti sulautuneet canadalal-seks- i
yhteisöksi vaan yhä edelleen-kin
heidän joukossaan löytää luke-mattoman
joukon ihmisiä jotka las-kevat
olevansa juuri niitä miksi o-v- at
syntyneet Joko englantilaisia
skotlantilaisia taikka Irlantilaisia
Kun katsellaan tämän maan asu-tushistoriaa
niin huomaamme sen
merkillinen tosiasian että Juuri muu-alta
tulleet siirtolaiset ovat anta-neet
kalkkein vähimmän vaivaa tä-män
maan kehityksessä siksi mikä
se on tänä päivänä Päinvastoin mo-net
sukupolvet siirtolaisia ovat ko-valla
työllään Ja aherruksellaan
auttaneet tämän maan kehittämistä
sangen huomattavasti
Ja siksi toisekseen kansallisuuk-sien
yhteensulautumisessa tassi
maassa el voida käyttää mittapuu-na
mitta n määrättyä standarttia
Jokaisen siirtolaisen olipa hän sit-ten
cngirtllainrn skotlarllli non
irlantilainen slaavi prmaanl skan-dinaavi
taikka suomalainen on mu-kauduttava
olemaan ainoastaan ea-nadalaln- en
Yhdysvaltain suurensa
kansojen sulatusuunissa on eri kan-sallisuuksista
ja neidin JälkelälsU- -
tään kehittynyt ame rikalalnen '
tankki 1a Canadassa tapahtuu alvai i
— — — —
sama kehitys Tänne kalkilta maali
man Urilta kokoontunut lhmlamas
aa itataailn kehittyy aikai mikai m
kehittyy eikl ailk ennakolta voida
asettaa mitään mittapuita
Kun katselemme esimerkiksi suo-malaisia
siirtolaisia ja heidän tasaa
maassa syntyneitä jälkeläistään niin
tulemme huomaamaan että jo siir-tolaiset
suurimalta osiltaan sulau-tuvat
siihen ihmisvirtaan Joka U
män kansan muodostaa Seuraavas-sa
polvessa el suomalaisten sr-tolalst- en
jälkeläisiä enää erolta
muista muusta kuin ehkä eris-kummallisista
nimistään Ja su
tä että hi ruhuvat vieu
Isiensä Ja äitieniä kieltä— huonoitl
Mutta heistä el ole tullut Johonkin
toiseen siirtclalskansallisuutcen kuu
luvia Ei heistä on kasvanut cana- -
dalaisla Jotka ptävät tätä maat
synnyinmaanaan aivan samalla ta
valla kuin kuka tahansa Englannis-sa
Ranskassa taikka Kiinassa syn-tynyt
Ja siellä asuva pitää omaa
maataan synnyinmaanaan
On siis sulaa hulluutta puhua
että tämä maa pilaantuisi siitä jos
tänne tulee monista maista siirto-laisia
Tämähän on kokonaisuudes-saan
siirtolaisten asuttama ja kaik-ki
ihmiset täällä ovat siirtolaisia
taikka heidän jälkeläisiään joista on
syntynyt kansakunta joka sisäisesti
kehittyy omaa tietään välittämättä
mistä aen asujamet taikka heidän
esi -- isänsä ovat tulleet
Sittenkin korotus
gasofiinin hinnassa
Viikko aitten huhuttiin korotukaoata
mutta ne peruutettiin
Ontariossa ja Itä-Canadas- sa nousi
Karoliinin hinta keskiviikkona sen-tillä
gallonaa kohden Ilmoitetaan
liittohallituksen öljykontrolleerln toi-mes- ta
Samaan aikaan tuli käytän
töön myöskin uudet gasollinllaadut
Autoilijoille myydään nyt ainoastaan
kahta lajia gasolllnla nimittäin voi-makkuudeltaan
Useat laatumerkit
kuitenkin esiintyvät edelleenkin
markkinoilla Gasolllnla hinnan koro-tus
tosiasiassa on suurempi kuin yk-si
sentti gallonaa kohden sillä laatu
on huonompaa kuin aikaisemmin A
slantuntljat ovat laskeneet että ko-rotus
tosiasiallisesti tekee keskimää-rin
kolme senttiä gallonaa kohden
Maailma on sentään
pieni!
Hauska tapaua eräässä New
Yorkin yöklupitsa
Muutamia viikkoja sitten eräs mies
meni erääseen New Yorkin yokluplln
Sinne saapui Ulan kuluesa myöskin
muita miehiä "New oiker" aika
kauslehden raportterl oli myöskin
klupilla Ja häa tunsi yhden miehistä
englantilaiseksi ja liittyi heMäu seu-raansa
Toiset olivat myöskin englan-tilaisia
ja jksi heistä kysi amerika-laiselta- :
"Arvatkaapa mlta me teh-tiin
viime yönä?" Amerlkalalnen koet-ti
arvata mutta Ilman tulosta ja lo-puksi
selitti kysyjä lakoonisesti:
"Pommitimme Berliiniä"
Se olikin totta Palattuaan Lontoo-seen
pommltusretkeltaäa ilerlitnlin
lentäjille ilmoitettiin että heidän on
palkalla matkustettava Yhdysvaltoi-hin
He saapuivat Sewfound!andlln
muutamia tunteja myohemmlj Ja otti-vat
sieltä New Yorkiin menevän len-tokoneen
saapuen sinne lilalla Ja yö-klupls- sa
New Yorkissa he sltteu Istui-vat
vuorokausi jälkeen Uerlllnln
Liike-eläm-ä Canadassa
kohonnut
Liikevaihto elokuutta 11 proa suu-rempi
kuin viime vuonna
Liittohallituksen tilastollinen toi-misto
Ilmoittaa että vähittäiskauppo-jen
myynnit Canadassa nousit at kes-kimäärin
11 pros viime elokuussa
verrattuna samaan kuuxauteen viime
tuonna Myynnit Hrltlsh Cohimblassa
olivat 6 pros suuremmat Ontariossa
Ja Albertassa 7 pros Saskatchewa-niss- a
S pros merenrantainaakunnlssa '
IS pros Quebecissa 1 pros ja Mani
tobassa 16 pros
Uudistakaa tilauksenne
LAUANTAINA LOKAKUUN 4 P — IATUKPAV OCT 4
KorrmiMtun maan taktiikkaa
MTkkkkS -'- -'' 4§aiiVkkkkkkkWPsM£ikkkkkkKkHr MBaaBaBaBaBaH ' -- s jäftkkkkkkkkkkkkffiKMekkkkkkkBMPHK laBaBBBBBBBBBfi "SfaVBlrBHkkSSHKiakkkMMBJSgfPiXli
BYaYaYaYaYaYaYaYaYaS ''i '& afarav j&KL ii § ' BYaYS&SfSr aaYaaMQBH£k2'9allt' 'toiTtKKi
SbabkbkbkbkKkkBaa xJBmaSAMBkkva±kMlJaMftkmkkmVHMHKaOnkmsKmB rFi&&"'ilBk t
nAjkkkkkkkBkMkBkVVAHaalaaklkbHjBkuHarHTiaakBkakkakaBatKJuT-j-y- i 1W i H JaBBBHBBBB]BBBBBBM '"fsaavkkkkBKkEH "ilF BBV 1# SBsBBBBBBBSBBBBBB&ABVaBsBsBBBBBBTrnL aBHQiBiV::vT#HBaklff
fMvRavBvBvBMaVaViVBavBYty "IBaMaBaaVBBKaii 'tBBBfBBBBBBBBVBKBBVBaBV1 Zi"a_fBtrfaZBvaVJttfasmaVlaCaaTBaBTaVBTaBCTaaTaMaaal-h'""-ds' Blk4BVMVBv
bvbVbhbVBwhpV 'Mj m- - wkw dmm"JkwEkRkwErJkmkmmWlwM 'TLi " mmk Tn m tiBbmBbIbm BbLv Jl MwJUtK BbbPbbBbH
'kaBRIBP'-'- ' "t ''YaHfiVHff
m i V SHBaBlJit ' kkkkBBBk7
k fBvHi sbbbVPIFjbLvbbSbIbb
l Vi!1 f77fc5K£" # 'tsBHHbbbt
Tämä kuva on Smolenskiata Ja on ae aaksalaiaten toimittama Arne-rikaa- n
Kuva antaa kuvauksen minkälaista on venäläisten suoritta-ma
ns korvennetun maan politiikka He nimittäin hävittävät kai-ken
perääntyessiän Vain rauniot ovat jälellä Kuvaaaa näkyy takana
osittain tuhoutunut kreikkalait-katolilaine- n kirkko Pakinajuttuja
Kyllä tämä nykyinen aikakausi
on Ihmeellinen Se vääntelee Ihmisen
pois silta ladulta jota slvlatyksekrl
kutsutaan Ja tahtoo riidellä Järkeä
toimimaan luolalhmisen aikakauden
malliin
Meidänkin rokkatorveemme en
moni älskä yritellyt saada otetta
nimittäin henkisesi: puhuen Ja me
olemme puolestamme koettaneet ha-muil- la
toisten palppulhln kiinni
Ja kuitenkin vaiXXa sellaista
teemmekln nimittäin me Ihmiset
me tiedämme että se on vastoin
kalkkia niitä hyviä Ja Kauniita asioi-ta
Jolata tämän nykyisen maaliman
pitäisi olla rikaa ja ylpeä
Eikä siltä oikeastaan voi ketään
yksityistä syyttääkään Sanoohan e-r- äs
vanha sanilaskukln että susien
Joukossa on elettävä suden lailla Ja
kalpa se siltä johtuu että sellainen-kin
henkilö jolla et ole taipumuksia
muuhun kuin sivistyneisiin Ja kau-neitii- n
tapoihin on pakoitettu 1-kää- nkuln
pinnalla pysyskseen heilu-maan
toisinaan nyrkinkin kanssi
ympäristönsä vakuuttamiseksi että
hänkin on oikeassa Nyt kun el ni-mittäin
saada millään muulla usko-maan
toista kuin voima::a jos sil-läkään
Sota joka nyt riehuu kalkesst
kaameudessaan Europasta ja vähän
muuallakin on sekin tulosta siitä
että muutamat Uimiset ovat saa
neet päähänsä pakoUlaa toisia voi-man
kanssa ottamaan vastaan mitä
nämä eivät halua
Hitler esimerkiksi rupesi
väkivallan kanssi tyrkyttä
mään aatetta jota hän kutsuu kan-sallissosialismiksi
Kun hän ei luo
punut väkivallan käytöstä hyvillä
puheilla niin täytyi pistää väkivalta
väkivaltaa vastaan Eikä nyt sitten
toistaiseksi muuhun turvalakaan
kuin kättä pitempään Eikä olisi hy-vä
turvatakaan Jos joku nyt olisi
niin hoopo että alkaisi tyhjin nyr-kein
saarnaamaan rauhaa ja muuta
sellaista töskää maallma?n niin hä- -
Suomalaiset natsien
pelastajina
Saksalaiset joukot Sallatta joutuneet
taarrokaiin
Tukholmatta saapuneen tiedon mu-kaan
saksalaiset Sallassa ovat kärsi-neet
jatkuvasti tappiotta joutuen
melkein täydellisesti venäläisten saar-roksiin
Josta suomalaisten oli heidät
pelastettava Tällä rintamaosalla ei-vät
saksalaiset ole päässeet paljoa-kaan
yli Suomen entisen rajan Tuk-holmalainen
tieto kertoo että taiste-luissa
Sallan ilntamaosaila nattlt o-v- at
osoittautuneet olevansa tavallista
huonompia taistelijoita metsiisi el-tät- kä
he kkene seuraamaan suoma-isista
meritaisteluissa
tnet kaikki katsoisivat lähteneen pak
kopaidassa jumalanilmaan
Täällä Canadassaktn ovat pikku
hitlerit' ja Stalinit saarnailleet väki-vallan
oppejaan Neuvosto-Canadast- a
taikka kansallissosialistisesta Cana-dast- a
ja he ovat saaneet niittää jus-tiin
sitä samaa myrskyä mitä ovat
kylväneetkin Tänä päivänä näitten
liikkeiden päämiehet istua nököttä-vät
piikkilanka-aitoje- n takina ja
pysyvätkin kai siellä siihen saakka
kunnes heidän päistään ovat väki-vallan
ajatukset jäähtyneet Hekään
eivät uskoneet muuhun kuin voi-maan
ja nyrkkiin aatteittersa läpi-ajamiseksi
eikä ollut siis muuta
konstia kuin käyttää heihin nähden
samaa lääkettä jota he meinasivat
toisille tarjota
Semmoista on maailmanmeno tä-tä
nykyä
Eikä parannusta siihen näytä en-nen
tulevankaan ennenkuin väklval-taoppie- n
rä&saarnaajilta on selkä-ranka
rouhaistu poikki Sitten kai
heidän seuraajansakln talttuvat Ja
palaavat nöyrinä Ja ahkerina työn-tämään
sivistyksen vainioille Jotka
sarat nykyisin ovat jääneet kesan-noksi
Niin sellainen on elämän kierto-kulku
Ja elämä tekee kiertokul-kunsa
sanoimmepa me aita taikka
tätä Siksi onkin parasta panna pis-te
loppuun Ja lähtea lauantaisaunaan
kylpemään ulkonaiset tomut Ja liat
pois Sisäinen kuona meistä ihmisis-tä
ei saunassa lähdVkään
Klvlperän Pekka
Karhuja runsaasti
pohjoisessa
# - Niitä on tapettu runiaittlmutta yhä
niitä riittää
Karhuja Temlskamlngm piiilssa
Pohjol-On!arioss- a on niin runsaasti
että ne ovat muodostuneet taaraksi
karjalle Farmarit järjestivät niiden
Jahdin Ja jksl Joukkue tappoi niitä
viikon lorulla kokonaista kahdeksan-toist- a Koko kesän aikana Ilmoitetaan
niitä tapetun toista sataa South Por-cupln- en alueella karhut orat tulleet
niin valvakti lammaslaumoja harven-ncllessaa- n että eräs farmari suuttu-neen- a
myi kalkki lampaansa Nipis-slngi- n
piirissä on myoskia karhuja
enempi kuin koskaan ennen Taljat
Jclta kaadetuista mustista karhuista
en saatu sanotaan olevan erittäin hy-vää
laatua Enimmäkseen ovat karhut
lihavia ja tuuria
Venäläisillä suksi-joukko- ja
Tukholmatta ilmoitetaan että koko
viime vuoden on venäläinen kenttä-marsalkk- a
Blueeher harjoittanut Si-periassa
puolen miljoonan suuruista
venäläistä tuktiarmeljaa Jonka sano-taan
osallistuvan taisteluihin
Smnlaistei
kana Repolan
rintamalla
Ruotaalalten sotakirjeenvainujan
haaintcja ja vaikutelmia
Pitkin kapeaa mutkittelevaa tie
tä läpi venäläisen erämetsän etenee
tuomalalnen kolonna Aurinko helslt
jtaa pilvettömältä taivaalta mlthet
'ovat painaneet uräskypärät niskaan-sa
saappaat ja raskaat marssiken-'gä- t
pöyhivät rhmtää hiekkaa sa-ike- a
pölypilvi peittää koko
— Vihollinen on kova
Suomalaisen tykislöupseerin kat-se
on tiukka Ja vakava kun hän
näillä kolmella sanalla selostaa ti-lanteen
rintamalla n SO km itään
sucmalais-venä!ä'selt- ä erämaarajal-t- a
63:nnen Ja 64:nnen leveysasteen
välillä Hänen Ilmeestään näkyy et-tei
hän usko kuulljoittensa täysin
ymmärtäneen mitii hän tarkoittaa
senvuoksl hän kumartuu hieman e-teen- päin
lyö ratsupiiskallaan saa
pasvarteensa ja lisää:
—Hyvin kova!
Tämän Jälkeen hän tervehtii ja
poistuu En ole koskaan kuullut lr-hyem- pää
tilanneselostusta en rehel-lisempä- ä
enkä kaunopuheisempaa
Suomalaisten hyökkäys tällä loh
kolla toimeenpantiin kahdelta suun
nalta Yksi joukkc käytti pohjoista
ja parempaa tietä toisen painuessa
etelästä päin läpi melkein tiettömien
taivalten Hyökkäys tapahtui sa
manaikaisesti heinäxuun 4:nnen päi-vän
aamuna Kummatkaan osastot
kohtasivat aluksi tuskin mitään
vastarintaa ja vent Iäisten etujouk-kojen
tarkoituksena oli nähtävästi
vain Joukkojemme viivytys Tiet o- -
livat tietenkin miinoitetut mikä
kuitenkaan ei sanottavammin hai
tannut etenemistä Vasta Tuullvaa-ra- n
kylän eteläpuolella kohtaat vai
eteläiset joukot vakavaa vastarintaa
Erään Joen reunamalle olivat ve-näläiset
rakentaneet erittäin vahvoja
linnakkeita Metsäiset rinteet olivat
täynnä hunkereita ja muita puolus
tusasemia Täällä käytiin kovia tais
teluja samoin kuin vastaavien venä
läisten varustusten luona Kolvasjär-veli- ä
Jossa pohjoisesta etenevät
joukot kohtasivat lujempaa vastusta
Venäläiset puolustautuivat mielet-töminä
Linnake linnakkeen jälkeen
täytyi vallata yksikään el antautu
nut Eräällä kohdalla esti suoma
laisten etenemisen voimakas varus-tus
Johon satoja kevein Ja raskain
automaattiasein varustettuja venä
Iäisiä oli kokoontunut Suomalaaet
onnistuivat löytämään ns kuolleen
kulman venäläisessä tykki- - ja kone-kivääritulessa
ja piirittivät kenttJi-linmkkee- n
Ryssiä kehoitettiin an-tautumaan
Vastauksena oli entisiä
kiivaampi tuli Ampuma-aukoist- a
heitettiin kisapanoksia ryasät vain
hurrasivat Ja huusivaL Sama toistui
monta kertaa ja oli ilmeiatä ettei
yksikään antautuisi vapaaehtoisesti
Voimakas trotyllpanos teki heistä
kalkista selvää
Kun venäläisten asemat oli mur
rettu tapahtui suomalaisten marssi
Repolaan nopeassa tahdissa Ryssät
polttivat Jäljessään kalkki ja pake- -
nivat pika marssissa Heinäkuun 6 p
näkivät suomalaiset sotilaat savu- -
pilvien nousevan tuleen sytytetystä
Repolasta ja 8:nnen päivän iltanäi-väli- ä
kohosi Suomen lippu salkoon
raunioituneessa kylissä
Venäläisten Ilmatoiminta on ol-lut
niinä kolmena päivänä jotka
vietin tällä rintamanosalla erittiin
heikkoa Jatkaa ruotsalainen kirjeen
vaihtaja Sensijaan ovat venäläiset
hyvin varustetut raskaalla tykistöllä
Heillä ön mm 15 amn haupitseja
Jotka ovat ahkerassa käytössä Mut
ta suomslalstpnkaan el tällä kertaa
tarvitse säästää Jokaista panosta
ennenkuin e voidaan lähettää mää-räpaikkaansa
kuten oli laita viime
sodassa jolloin hyökkäystä edeltä
nyt tykkituli rajoitun muutamiin
kymmeniin laukauksiin Eräs hyvin
vahvoista venäläisistä asemista Rr
polan länsipuolella vallattiin kiivaan
suomalaisten tykkitulen jälkeen ja
kolmen tunnin aikana ampuivat raj-ka- at tykit pari tuhatta laukausta
Ryssät vastasivat "samoin aanoin"
parin tunnin aikana mutta lopetti-vat
sitten
Suomalaisen lykitän ampuma-tarkkuu- s
on kuuluisa — sattui usein etu ammukset löysivät metrilleen
määräpaikkansa venäläisten aa- -
miin Myöskin venlitn iii ii
voimakasta mutta ampumataito
vaihtelevaa Eräässä vnKUiMR
tyklstöasimasa Joka oli ollut suo
malaisen tykistökeskityksen alaise-na
oli alue muutaman sadan metrin
leveydeltä täydellisesti tuhottuna
suoja-asem- at maahanlyödyt ja tykit
w
2!2li
pjma Kränät
vat repineet ymparväT!!!
tytttaeet metsän - SI
Pltnl tuskin jrfctu iET" Muuan ruau11
-- Ja oli hitutt„ ' Vttx
--tutta komöDanian i h
ollut paljon kernit 7 '
ala hän ei halunnut tjt"h
Venäläisten sotilaitten m
l"
nen lausumansa akaT' taan Uiiiv i„i °n tiJ Kun ke--rto„jamamme xoclvia wleiJm
että tällaisen „s
tainnut olla var aIIS4rJ
maa oli "kittfin "l"4 i
SVä vl! " r-L-
1
muitten vanki-- n 7
keat moittectton
saappaat ma htal V vlsotaammc „!„' 'J°:
me m MI „ i„i„uual HT ! "Jj repaleisista a n n" lDo
geista kuin unekönä ift '
kin olivat nämä uUnV tä karuinta todelW„ 4)' :
Se muutcs i0U „„
"
johtuu varmaanko Biltl
— —-- — nvnciniHiar _ käyuntöön Suomalaiset 2?
'auut IIMLLI-T- I L- -
oli asiasta keskustsiif
_ UVllj-- J
Mitä haavoittun#!iiR 2FJ2?? """i- - JJ1UCJ1 vc a la
Talvisodassa esiintyneitä kai£"
uioiiukq ruumisröyklciörj nyt ole Tällä kerU v
näläisetkin pois kaatuneensa 1 v
Eräillä paikoilla ti
kyy venäläishautois m __
— luvuluan '" "onsieiuptarispnpkji-ernnmitlnl-uä - kivrj-lell- iä iawu Kuumiamujollhaonononpunpauirsreekltsyi nk tuneen nimi Jos tällä 0:i tioirt: arvo lal hän omasi knnni„
--- — -- v i mainitaan kirjoituksessa siiti finnn 4AlaVtM -- r 1 j-o- an„ luisiomerxea
Kaatuneen valekuvakin lasm
kiinnitettynä Kaatuneen toi]
nauta merkitään kernaasti noti
slivllli Koko hauta-aluee- n ymd
on kyhätty viheliäinen it r
jaiaiatcn kelohonkien oksisti
Koouuunisteiliin
ole luottamista
Sodan varjolla he vain ktttuvij
laajentaa omaa toimintunti
r—m
Vinnlpe?lssä pidetyssä C111J
poliisipäällikköjen yhdistyksen rnJ
kokouksessa puhui Koyai Utui
Mounted poliisin komisslonerl ti
tl FJ 'Mead ja lausui hän puhe
saan että Canadan kommunlsi
täyskäännöstä Venäjän sottu f
mlsen Jälkeen tulee poltisivlr
maisten ja stvlilihenkllolden ti
epäilyttävänä Ennen ta mi laittoa
st julistettu kommunistiliike
lentolehtisiä joissa moitittiin kuu
valtaisien maitten sotatoiminta I
tehtiin maanalaista kllhoitustyi
sotatarvetehtatssa mutta nyt
laiton Järjestö keholttaa Ujteen
mlntaan Venäjin puolesta SM
voittamiseksi
Eversti Mead selitti että Uxi
lainen täydellinen kannanmuutoi
Johtunut siltä että Sakw tjtU
Venälän kimppuun Ja jatkaa: Me'i
poliisiviranomaisten täytyy ottaa hl
mlonn että kommunistien J
muutos el ole Johtunut raKsudej
Canadaa Ja sen hallitusta omi
Canadalalsten ei tulisi tetaa
erehdystä että uskoisttat kon
nlstlen nyt rakastavan enempi
VvUtä Canadan hallitusmuotoa
tnisrat knlkplla tavalla Uyt:i=l
hyväkseen nklstä yMelftoU!
Venäjän kanssa vaniisuaiw
maa asemaansa Ja timintaat
prati tofliin l:usunto on fri
valaiseva Ja totuudc mukainen Xl
kalkkien kansalaisten tulisi M PJ
mielessään
KIINALAISTA VIISAUTT
Vain pölkkypäät haluavat H
tusta esl-lslens- ä teoista
Jos ylimalkaan ku:rarrat 1J1
niarra syvään
uvarii Vokusiemun x
ala aiheita mutta kuitenkin ot
orttuaaa li sia jouca raminu -- —
puhua jaloista
& Jos kalkki naiset ovat
niin miksi jotkut miehet tn
kakslnnalmisllnt
= - ih' intta PT c
ivenena i —
ta hyvät Jalat
- Jos arvostelette 7t ihanaa ueua m -s-h—Änkin „ i
telU yhtä olkeudennmaa- -
lueettomastl