Vapaa Sana, August 18, 1942

              MVU2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indfptnrffnt Flnnlth-Canadla- n
Ntwipapr
Publlshed tvtry Tuesday Thurt-a- y
and Saturday by Tha Vapaa
Sana Press Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prtsldtnt
VAINO MALMIVUORI Manager
RfVNOLO PEHKONEN IdlUf
Private Addreaa of Praaidant:
4 8oho St Toronto Ont
Business and Editorisi Oepart--
manta:
260 Spadlna Avo Torento Ont
Mona WA 7721
Rcglttcrad as second-elas- s mattor
January 19th 132 at tha Poat
Offict Department Ottawa Ont
Subocrlptlon ratca in Canada and
Unltod Statae: Par Yr S37S Slx
Montha $2X0 Thrss Montha $1-0- 0
In othor Countriti: Per Yaar 1600
8lx Montha 120
Itsehillintä jokapäi-väisessä
elämäs-sämme
Näiden kriitillisten vuosien kulutt-aa
on sanomalehdissä ollut varojtuk-si- a
huhujn levittämisestä la niihin
uskomisesta paljonkin Noiden varoi-tuksien
antaminen sekl Julkaisemi-nen
otettiin tällä mantereella tar-kemmin
huomioon heti sen jälkeen
kun Jaapanin hyökkäys Havaijille
oli tapahtunut Europan lehdissä oli
nuo varoitukset käytännössä Jo pal-jon
ennemmin Suomen lehdet mm
kehoittlvat kansaa ottamaan vas-taan
tyynellä harkltaevaisuudelli
kaikki esiintulevat tapahtumat Ke-hoitett- iin
visusti vartioimaan sanais-ta
arkkua — On pysyteltävä asialli-sen
rauhallisuuden puitteissa ja kar-tettava
liioittelua ja pikkuhuollen te
hostamista Jokapäiväisessä puhees-sakin
Tuollainen tyyni Ja rauhallinen
harkinta on aina edukst itsellemme
Ja etenkin nykyaikana Kun maail-man
tilanne ei vielä osoita jännityk-sen
laukeamista Niinkuin Julklsea-- s
sanasia meidän on harkittava mitä
kirjoltamme meidän on myöskin
tarkoin punnittava mitä puhumme
Jokainen tietää että 'joskus yksi
ainoakin harkitsematon sana voi an-taa
asialle aivan toisena ivyn kuin
olemme tarkoittanee ja vaikkapa
kerromme tietomme aivan asiallises-tiki- n
e pyrkii sittenkin muuttu-maan
klertäessan suusta suuhun
Lisäksi on sellaisia Ihmisiä jotka ei-vät
kertoja-innossaa- n huomaa Hioit-televan- sa
vaan luulevat puhuvansa
täyttä totta silloinkin kun he todel-lisuudessa
esittävät omia liian pit-käl- le
meneviä johtopäätelmlaan
Yleensä on niihin tietoihin Jotka
eivät tule viralliselta taholta suh-tauduttava
varovaisesti myöskin sil-loin
tai ehkäpä paremmin sa-noen
— Juuri silloin kun niiden sa-notaan
olevan lähtöisin "varmalta
taholta Siitä on saatu vakuuttavia
kokemuksia Suomessa kuin myöskin
muualla täälläkin Jossa sodan kau-hut
Ja tapaukset eivät ole olleet niin
lähellä kuin Euroopassa
Sodanaikainen tapa Jonka arvoa
el aina rtlttkäsU ymmärretÄ huhujen
torjunnassa on tärkeiden tietojen
saattaminen Julkisuuteen Ja yleisen
tietoisuuteen Toisinaan sattuu ta-pauksia
että aivan yleisesti puhu-taan
tapahtumista joiden vältetään
tapahtuneen mutta niistä el Julki-suudessa
kuitenkaan kerrota aina on
kuitenkin raras tyytyi ilhen mitä
vannalta taholta Julkisuuteen saate-taan
Yksityisessä elämissämme me
malttamaton Ihmismieli d Uhin ti-na
tyydy se tahtoo --tletii enempi
kuin muut Ja niin hän kasvavalla
innolla puhuu huhuja levitUen ja
höystäen niitä oman mielensä mu-kaan
Kun näin menetellään menet-tää
tiedoituspalrelus pohjansa ja e-päluo- ttamus
saa Jalansijaa sellais-ta
menettelyä on joskus sanottu
kuudes-kolonnalalsuude- ksl
Esivallalle tulee olla kuuliainen si-tä
meille on sanottu pienestä pitäen
ja filosoofisisaa mietelmissäkin sa-notaan
melkein samaa: "Missi vain
ihmielämää löysin siellä kuulin pu-heen
kuuliaisuudesta Elämässä en
l kuuliaisuutta: se joutuu käskynala'- -
seksl joka ei osaa Itseään totella --
Niin on elämin laatu siinä tuiee a-l- ati
voittaa itsensä Tulee voittaa
itsensä turhamielistn maailman kes
kellä' — Hauska tätä elämää on
sentään suvaitsevaisen ihmisen elää
Jos elämä joskus haavoittaa niin
kyllä se parantaakin "Siksi minä
säästän turhamielifciä koska he ovat
minun alakuloisuuteni lääkäreitä ja
pitävät minua kiinni ihmisessä kuin
näytelmässä — Teidän valhcennekin
he uskovat kun te valehtelette heis-tä
hyvää sillä syvimmästään ihmi
sen sydän huokaa: mitä minä olen!
Miksi minä tulen — Ja minkätäh- -
denT"
Näin veistelee eräs ajattelija ja
siinä syvää elämänymmirrystä Mei-dän
tavallisten ihmisten olisi niini
kään opittava tottelemaan edes o- -
maa itseämme — Ja pitämään ku-rissa
hillittömyyttämme
Lännen Suometar
20-vuot- ias
Viime viikolla perjantaina elokuun
seitsemäntenä ilmestyi Lännen Suo
metar komeassa Juhla-asussa- an 2C-vuotisjuhla- nsa
merkeissä Se saapui
tänne rajan taaksekin upeassa Juh
lapuvussaan Ja juhlamielellä Leh
den toimittajana on nykyään meille
rnadan suomalaisillekin tunnettu
Eero A Pulli- -
Merkkipäivänään lehti Itse kirjoi l
taa asenteestaan mm seuraavaa:
'Näin juhlapäivänä Jolloin tämä
lännen suomalaisen siirtokansan ny-kyisin
ainoa äidinkielinen palvelija
ilmestyy erikoisnumerona rohkenen
otaksua kalkkien niiden Jotka ovat
tämän lehtiyrityksen vaiheissa olleet
tai niitä läheltä seuranneet tunte-van
oikeutettua tyydytystä Mitä
tuskaa Ja huolta mitä väärinkäsi-tyksiä
ja pettymyksiä Menevätkään
nämä kaksi vuosikymmentä he'lle
tuottaneet heitä ilahduttaa var
maankin tänä päivänä se tosiasia
että lehti Ilmestyy yhä! Amerikassa
on Anders Johan Mulkun ensimmäi
sen yrityksen Jälkeen perutettu Ja
painettu luettavaksi varovaisen ar
vionkin mukaan lähes 100 erilaista
jraomenkipllsta lehtijulkaisua Ole
massaolon taistelu on pitänyt eräät
hiistä heiveröisinä alusta pitäen
Muutamat ovat kituliaasti eläneet
vuoden pari muutamat ovat löytä- -
nct kiitollisen maaperän edustamil
leen aatteille Ja paisunet siirtolais-oloiss- a
todellisiksi suuryrityksiksi
mutta sitten sortuneet atteelllsen Ja
poliittisen keinottelun uhreina Muu-tamat
taas ovat jaksaneet läpäistä
kalkki vaikeutensa ja ovat J alella
tänäpäivänäkin nyt Jo tuimassa" tah
dissa harvenevan suomenkielisen leh-den
tarvitsijain joukon keskuudessa
tietoja Ja opastusta jakamassa
Lehti on tänään pukeutunut vaati-mattomaan
juhlapukuun ja haluaa
viettää hetken kuljetun taipaleensa
varrelle kertyneiden muistojen ker- -
rannassa Havaitsen niihin liittyvän
paljon harmaata arkea huolta J?
vaivaa mutta myös mieltä rohkai
sevaa ja lämmittävää yhteistä aher-rusta
yhteiseksi hyväksi Juuri nilta
hiljaisia vaatimattomia ja tänäänkin
yhtä nimettöminä kuin kaksi vuosi-kymmentä
sitten Ja yhtä uskollisina
nvt keveimmän kuorman aikana
kautta länsirannikon suomalaisasu-tusten
niin hellittämättä ahertaneita
ystäviään asiemiehiä kirjeenvaihta-jia
Ja tilaajia Lännen Suometar tah-too
nyt erikoisesti muistaa Ja lausua vn tosin koruttomasti mutta siti
ehdimme sen kuulla Ja sulattaa sit- - vilpittömämmin sydämelliset kiltok
loin kun aika tulee olipa asia tai sensa"
Astorla Ore heln&Suussa 1P42
tapahtuma mikä tahansa Mutta
THSTAIMAJ MjtKUUN 1 P —UJUDXt AUOUiT lt
äyHHt LV vy jri %CsnasWaY bsbcssb
jgBOflEflsflfBfeiBa9SSHBBavBVHCawiHhiM0k
-- Annoin kumisaappaan! Jättkumln Uriykaoon"
Pakinajuttuja
Luettuamme "Lännen Suometta
ren Juhlanumerosta Oskari Tokoin
ansiokkaan kirjoituksen: Tommina
Seattlessa v 1894 Jossa hän mm
kertoo puolenvuoeasada takaisista
asioista Ja tapahtumista "kun temo-krat- ti
maahan tuli" 18M — Oskari
oli silloin lähtenyt Canadan lännelle
Ihan alnne äärimmäisille rannoille a
ti vaikka el Solntulaakaan silloin
vielä ollut
Niin luettuamme tuon hauskasti
kirjoitetun historiikin — sillä sellai-seksi
sitä voi sanoa — heräsi meissä
taas Hevi lännen kuume Täytyykö
sitä Ihmisen Ikänsä kaiken olla "ilr-tln-Toml- na?
— Tuo on aina ollut
nimimerkille arka Ja Ikäänkuin kun-nla- n
päälle käypä kysymys
Pari liplmurtoyrltysti olemme Jo
riheriilsessi nuoruudessamme teh-nyt
lännelle Ylijärven molemmilta
puolilta Ensikerralla pääsimme Port
rthuritn asti Ja toisella kerralla
Evelethlin Mlnn Sitten loppui rc-h- at
Ja täytyi mennä Saaren-Jussi- n
kämpälle paksipulta Ja aitaposua
tekemään
Arthurin reissulla menikin koko
nainen vuosi läntelälstylmme Jo sii-nä
ajassa huomattavasti Port Ar-thurissa
vallitsi siihen aikaan kuin
lännen kurssi vaikka se kuuluukin
lyhkälsten tukkien vyöhykkeeseen ~
Slellä on luullaksemme aina vallinnut
"länsimainen sivistys' voimakkaampa-na
kuin Clay-Bcltl- n tällä puolella
Suomalaisten historia on Port
Arthurin perukalla Canadan suoma-laisiin
nähden vanhempia Se Ja-kaantuu
vähintäin neljään osaan
"Sii-pll-aari- n- aika Crard Trunkln
aika Northern aika ja Maantie-aik- a
Ja lienee siellä ollut suomalaisia jo
ennen kuin rautateitäkään on sinne
rakennettu
Tuleekohan koskaan sellaista uk-koa
joka kirjoittaisi Ukkoslahden
seudun suomalaisten historian Se
olisi vannaan mielenkiintoinen sillä
monia hurjanhauskoja Juttuja on
kerrottu kulkurimiesten keskuudessa
esim niiltä ajoilta kun ensimäistä pa
elfieln rataa on avattu Siltä on ku-lunut
Jo paljon yli puolenvuoslsataa
Ja paljon on luullaksemme unohtu-nut
ajan mukana
On siellä tosin Ilmestynyt suomen-kielisiä
sanomalehtläkln --Työkansa
Ja "Canadan Uutiset" Joista Jälki-mäinen
Ilmestyy yhä vielä Ehkip1
sen taholta pidetäänkin huolta suo-malaisten
siirtolaisten tärkeämpien
muistojen talteen ottamisesta
Tällä Vapaa Sanalla on Arthurissa
ollut useita kirjeenvaihtajia Niistä
oli hyvin tuottelias edesmennyt 'Kulkur-i-
Kössi Hänen kutemastaan tutl
kuluneeksi nyt heinä- - Ja elokuun
vaihteessa kolme vuotta tasan
Useita uutisviljelysalueita on
Thunder Bayn piirissä Ja asustaa
nllsi vakiintuneita suomalaisia far-mareita
jollakin paikkakunnalla on
supisuomalainen nimikin kuten In-to- la
ja Kivikoski ym Nämä pikku-paikkakunnat
ne etupäässä olivatkin
'Kulkuri-Kössi- n' asiamiespiiriin Ja
uutispalvelukseen kuuluvia Ja van-ha
tunnettu "pttntle oli hänelle kuin
kotikylää niinkuin se on ollut mo-nelle
finnille: siellä olemme itsekin
Iskenyt "pikaruunan' ratapölkyn
päähän ja vetänyt virtain vietäväksi
Siellä Järvienpäässä on soinut Suo-men
laulu ja runous rampplvalojen
loisteessa Siellä on moni Suomen
mies riistaa pyytänyt kuusia kata-nu- t
sekä siemenen kylvänyt perkaa-maans- a
peltoon Kaikesta Usta kan-nattaisi
vaskea vahvempaa paperille
panna
K— rl
Sudbory Ont
"Ah kun tulls se toivottu lauantai-ilt- a
että pääsisi saunaan! — ja sen
piille satsi piimää" Tähän tapaan
mekin huokaamme niistä tulevista
Punaisen Ristin juhlista jotka pide-tään
tk 23 p Ing lakella Suomi-rannall- a
Niitä juhlia kyllä kannat-taa
varttoa sillä niistä tulee yhdet
suurimmista mitä meillä on ollut
Urheilupuoli on Jätetty "Voiman"
huolehdittavaksi Heillä on miehet
jotka sen tekevät Ja on heillä siihen
kykyä sillä he ovat ottaneet juurta-Jaksai- n
kalkki huomioon — Mesta-ruuksista
on nähkiäs kysymys
Illan ohjelma alkaa olla kauttaal-taan
jo järjestyksessä Siltä niinikään
tulee arvokas ja todellinen nautinto-ilt- a
ohjelma alkaa kello 830
Lakimies Kauko Mäki pitää avaus-puheen
Laulua esittävät Aake Heis
kanen ja Teuvo Tenhunen Puhe Bru-no
Tenhunen ja runo Mrs Tenhunen
Englanninkielinen puhe huomatulta
heklloltä
Väliaika Ja sen jälkeen esittää
laulua Lempi Johnson kansantanssia
esittävät montrealllalset Näytelmä
"Voiman mies" — On myöskin kuo-rolaulua
jos vatu kalkkien laulajien
työvuorojen vuoksi suinkin sopii si-tä
kuitenkin toivomme Tässä näin
on sopiva antaa tietää arvokkaasta
Iltamasta Jotta kalkki osaavat siirtää
kalamatkansa ym viikolla eteenpäin
Sisäänpääsyä peritään vain 25 sent-tiä
aikuisilta ja lapsilta 10 senttiä
Ohjelmaa tulee mahdollisesti lisää-kin
kunhan kaikki saadaan lopulli-seen
Järjestykseen — Sitten tuotte
sokerit mukananne me pidämme huo-len
lopusta
Kun lähdin kokouksesta niin kuu-lin
naisjäsentemme välttelevän siitä
minkälainen soppa on parhainta tar-jota
päivälliseksi liha- - valko kala-soppa?
He kysyivät minultakin mut-ta
minä sanoin: molempl parempi
En nyt sitten tiedä minkälaista he
valmistavat mutta tulkaa Itse syö-mään
niin sittenpä sen tiedämme —
Se toinen komitean Jäsen
Tinmiiis Ont
Punaisen Ristin ompelukerho ko-koontuu
20 p elokuuta Mrs Koirin
kodissa SI —6th Ave
Vanhanpuolen Miina
Ukrainalaisia yhtyy Suomen
rmeij&am
1mtoo — Sanomalehti Ukralnskl
Vlstl ilmoittaa etti joukko ukraina-laisia
vapaaehtoisa ovat yhtyneet
Suomen armeijaan
fkralnlan hetaiannl Skeropadskl
onnitteli sydämellisesti marsalkka
Mannerheimia hinen syntymäpäi-vänsä
johdosta
taiMli C L ChMuunlt
eridnhcM kayfapön afa
Vaikka sellaiset kuuluisuudet kuin
Clemenceau ja Masaryk alkoivat Jul-kisen
toimintansa opettajina ihmette-lee
suuri yleisö aina kun se kuulee
kirjallisen miehen antautuvan käy-tännön
mieheksi Kenraali Claire L
Chennault joka komensi Amerikan
vapaaehtoista lentäjäjoukkoa Kiinas-sa
on sellaisesta sattuva esimerkki
Kun ensimmäinen mailmansota al-koi
oli Chennault korkeakoulun Joh-tajana
Texasissa V 1917 littyt hän
Slgna) Corps osastoon lentovoimlssa
Sodan päätyttyä jäi hän armeijaan
kapteenina ja toimi tavallisessa ar-meijan
kiertokulussa New Yorkissa
Texasissa Havanassa ja llmailuosas-to- n
teknillisessä koulussa taktillisella
osastolla Mutta 42 vuoden Ikäisenä
ryhtyi hän kahden luutnantin kans-sa
aavan epätavalliseen toimeen lähti
kiertämään maata esittämään taide-lentonäyttei- tä
Yksi niistä oli kun kolme lentoko-netta
yhteensldottuna teki manöve-rej- ä
Ilmassa 'Kokeiluja tehtiin myös-kin
laskuvarjoilla Vältetään että
venäläiset oppivat heistä aikaisem-man
laskuvarjotaitonsa Chennaultln
sen alan kehittämisestä
V im kun Chennualt oli tullut
osittain kuuroksi erosi hän sotapal-veluksesta
ja muutti vaimonsa Ja
lastensa kanssa farmille Louisianaan
Mutta tämä rauhallinen elämä el saa-nut
Jatkua kauan Kaksi hänen enti-sistä
luutnanteistaan oli lähtenyt
Kiinaan perustamaan sinne lentokou-lua
ollen Madam Chlang Kal-she- k
sen tuoslja ja rahastaja Nämä ke-holtti- vat
Chennaultia yhtymään hei-hin
Lyhyen ajan kuluttua olikin hän
jo Kiinassa järjestäen erikoisen me-netelmin
ilmareldausvaroltukselle o--
petti kiinalaisia lentäjiä ja lensi pie-nen
kiinalaisen lentovoiman kanssa
aktnellislssa taisteluissa
Tuli kumminkin aika Jolloin Kii-nalla
el enää ollut omia lentokoneita
vastustaakseen japanilaisten hyök-käyksiä
Silloin tehtiin sopimus ku-lett- aa
sinne sata amerlkalalsta takaa-ajokonet- ta
— alkujaan tehty Ruotsia
varten — vieden ne ensin Burmaan
siellä koottavaksi ja lentokuntoon
laitettavaksi Chennault palasi takai-sin
Amerikaan ja pestasi sata nuorta
amerlkalalsta lentäjää Amerikan ar-meijasta
Jotka lentäjät menivät hä-nen
kanssaan Kiinaan vapaaehtoisina
Hän vei vapaehtoisensa leirille 150
mallin päässä Rangoonlsta opetti
heille akrobaattista lentoa Ja Japani
StaBngrad
(Ent Tsaritsyn)
Pilrikunnankaupunkt Kaakkols-Ve-näjäll- ä
Saratovin kuvernementln ete-läpäässä
Volgan korkealla oikealla
rannalla Tsarltse puron suussa Asu-kasluku
oli v 1910 yli satatuhatta
(100817) — Tsaritsa-pur- o jakaa kau-pungin
kahteen pääosaan uuteen ja
vanhaan kaupunkiin lisäksi useita
esikaupunkeja Toistakymmentä kirk-koa
— Joukossa luterilainenkin —
nunnaluosterl Pari lukioa kirjastoja
ilmatieteellinen observatorl Pari sai-raalaa
Se on Kaakkols-Venäjä- n tär-keimpiä
kauppapaikkoja sen kautta
kulkee suurenmoinen nafta- - vilja- -
metsän- - ja kalastuksen tuotteiden
kauppa osaksi Volgaa osaksi Etu-Kaukaasta- an
Donin alueelle sekä
Keskl-Venäjäll- e haarautuvia rautatel-- t
ämyöten Myllyteollisuutta konepa-Joa- j
sahoja — Tsatltsyn mainitaan
ensikerran 1589 Se oli 1700-luvu- n lo-pulle
asti sotilaallisesti hyvin tärkeä
rajapalkka ollen lujana linnoitukse-na
aron paimentolaisia ja rosvoilevia
kasakkaparvia vastaan Muutamia
kertoja se kuitenkin Joutui kapinal-listen
kasakkaln haltuun (1667—72
Tsaritsyn liittyi Stenka Raxlnlln
1707 Donin kasakat Joksikin aikaa
salvat kaupungin haltuunsa mutta
1774 Pugatsev kaksi kertaa turhaan
piiritti sitä) Menetettyään merkityk-sensä
rajallnnoltuksena Tsaritsyn
t arpeutui viime vuosisadan loppu-puolella
se alkoi nopeasti kehittyi
rautateiden rakennuksen Johdosta
V 1927 sille annettiin nykyinen ni-mi
Staltngrad Asukasluku on nyt
450000
Venäjän kommunisteille Stallntra-dlll- a
on historiallista merkitystä
koska Stalin perusti siellä nykyisen
puna-armeijans- a Jo senkin tähden
hän on antanut määräyksen säilytti-mlses- ti
hinnalla millä hyvällä
Mutta Stallngradilla on muutakin
merkitystä Siellä ovat Venäjän huo-mattavimmat
tankkitehtaat Kaupun- -
J Vt on runsasmalmlsella alueella Kyra- -
menlsen vuotta sen traktorien vai
mlstus myös on ollut kymmeniä tu
hansia joka vuosi Lisäksi se on huo
mattava rautatiekeskus Kaukaasian
i öljykenttien sekä kaivosten Ja Mosko
"?- -
laisten talsteluteknlikka
loin oli jo liian myt }
Kiinaan Japani "T? !
JPieiaral lnMne-- h„„milsasä_v_asUtanan i V~ii
brittiläisten llmavoimui
Ho 3 " Utll
Silloin alkaisin vnnr
kuulua uutisia Amerikan i£ mlnnoista eikä vain iJ '
koko maailmaan alkoi k2! mi i o uinui J
Taistellen Rangon! t7 w„ci Ja pommittaen -rttnm et~
mia Thallandim j iB7' '
pommitti Chennaultln tt1 I"ra'r"tt" l"l"i""a ""HTM itoneua neljässä vviiihkoollsissaen sjT
u iTucijKsensa tuon Ju
a on uaukiaan kuusitoit t
Ennen kuin heidän 'l'B„WU
thaecniinueäeHktumuamnnosna4lnpkiäMeirvirnoinailnäle oltionvl™ai t h$e '
Japanilaisia lentokoneita itM J
taen omista voimistaan i
sen maaran taistelukoneitaan
e olivat myötkin jättäneet 1 laisille asetovereilleen „„„
Joka oli Innostava Ja loiltani
tlnnl nphniiHa1 v- --
tajlnsa he Jättivät terveelli
Jollaista Japanilaiset eivät eui leet tunteneet
Heinäkuun 4 p Chennault k
hänen miehistään jotka tantoirit
tya taistelemaan Amerikan lipan
slna heti Ja välittömästi otettiin I na Amerikan armeijan lem
toon 23:een takaa ajojouih
Chennault itse ylennettiin pri kenraaliksi ja siirrettiin Cak
johtamaan Ilmataistelua Japuitj
taan
Chennault on yli 50 v Iki:
mutta näyttää nuoremmalta Htal
taa tunnustuksen meneitytoi
yksinomaan miehistölleen m
neesta sissisodastaan Ilmassa ja i teinistään Chlang Kai-theii- n Jos]
sa Japanilaisia vastaan Miehistö I
sen puolestaan lukevat kaiken cd
tyksen Chennaultln ansioksi Hl
novat että Chennault tietää n
min takaa-ajolennost- a koin yksiä
muu mies koko maalimain Xu
tö vielä lisää etti he eirit
taistella kenenkään muun Jobi
kuin hänen — "Vanhan Miehen i
ka kanssa he oi at valmiit piti
mään japanilaiset Joka kerta I
heitä kohtaavat Ilmassa — Cox
Council
van välillä Koska se möttj
Venäjän Isoimman Joen VolnK
rella joka on tärkeimpiä liila
Väyliä niin se on tietenkin en
satamakaupunki
Ymmärrämme näin ollen mlH
rl tappio on Venäjälle Joi Su
joutuu saksalaisten haltuun
SudburyOiit
Voiman mieskuoron harjoitti
vat Sampo-haalill- a tiistain (uaj
18 p alkaen klo 730 Pyydetäia 1
Via kuorolaisia silloin saapumasi
joltukslln sillä on aikomui Uslul
naisen Ristin hyväksi järjesterjn
juhlissa Suomlrannalla ensi mw
23 päivä tk --Kuoroa
V Ja U-seu- ra Voiman yll"
kous on Suomlrannalla torstiä
käen klo 830 urheilun:1
Jälkeen) Kokouksessa kyr
mm ntv Dalrrn lahjoittamaa i
iin asnnot losia myös kilp-- J
ensi sunnuntaina Punaisen fco
vaksi JärJestCavissä kilpaiLl
kä Järjestellä kaikki ''
sunnuntain ki aja varten
Kalkki Jäsenet xoulseen
seniksl aikovat Kokoc
Xollä henkilöä huk
Kapuskasingin lihrf
Mpuisin_6i-is- i—lmoiteta1111
__ na fcenkllo laniaina eu " - — - 1
kunut Mrs M Hemingy I
vuotias tyttärensä aidw ' hakijat W" tlas poikansa
veen myöhiin torstaina i
putosi veteen o11"-- "'
_ k5( lii"1 Htnen aiun? —u 1 ---i-nka e: t
sä Järveen ja w- - vedetykfl rt kepin tuli
veen „ At
10-TUO- U WJ I
torstai-man- a """"" #1
poikia Jotka e --
meni uimaan
— 100 Himt™ -- pA
_ — __ --~ri su— TJ
Roj-a- l lorn-HVi- v " C3]
na ja paaiu s- - v
vapauttaman vinkein
niSUl ja ju-- —
'puolueen Jälleen Ud