Vapaa Sana, February 13, 1937

              'HbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbBvJ &
y wmw vr" sy rf "T feaäBSsSSS
- -- pi-r (("-- W ™ Ti tfff ijf p "i
LAUANTAINA HELMIKUUN 13 P — SAT FEI 13 HVU3
IHV bL_ E h IbbbbYbbbbbbbv vHk L l?W """ fB
Pommituksen tuhoja Madriultla %P Mg plJ -- €j "L vSkCS I Espanjan hallituksen Joukot Ilmoittavat tcaneensa voiton Kapinallisista I ' ' (fci2jylÄ f "jISI ffi™ B
länsipuiston osalla 'Kinassamme kenraali Jose Mlaja (li Madridin puo- - k 3Spflm4 flff" gPW!Ttt £jFJf B
lustusjuntan päällikkö kirjoituspöytänsä ääressä Kuussa 2 nähdään ihmis- - 1 ni7 tPI f ' NlFviJpjSvSiS !
tea työskentelevän kapinallisten ilmapommituksesta Johtuneiden nökkiöi- - Ufcpll!sj535 'i 4?Ji5Bl I
den korjaamisessa pois kaduilta '{r#-- s fCnTr!!!'!?" iiVLs V bM I
28900000 ihmistä
asuu jossain muussa
fkuin omassa maassa
% —--—
Amerikassa vierasmaalaisia 6300000 eli 21£fft
koko maailman vicrasmaalahista
Eriin tutkimuksen mukaan Jonka
Kansainvälinen TyötolmUto on ju-lkaisuko'!
koko maailmassa v 1930
yhteensä 2P0OO0CiO sellaista henki- -
1 löi Jotka asjivat joscakln muussa
' naassa kuin omassaan Tämä Itku
edustaa lMi koko maailman väki-luvusta
Joka arvioidaan 2 miljaar-tiik- sl
hengeksi
a Ne maat Joilla oli kaikkein suurin
mäiri "vierasmaalaisia alueH'aan oli- -
vat Yhdysvallat Ja Argentiina Edel-lisessä
oli yhteensä C300COO el-kan-salai-sta
eli 21r koko maailman
vierasmaalaisista tällaista sauna
kiytta&kaemme Argentiinaa a oli
2800000
Sitten tulevat seuraavat maat:
Ranska Jolla oli 2luOCOO v 1926 Ja'
"2700000 v 1931 Lrasilla Jolla oli
1500000 v 1920 eJelleen brittlläl- -
' i
nen yalaijl (lSTOOtt) Siam (1
mllj) Ja Saksa (7S7OO0)
Ne Euroopan maat Joissa Icras- -
maajalstep lukumäärän kasvu oli
ka Ukein su-irl- n olivat Kreikka Ita- -
x lia Ranska Ja Alankomaat Euroo-pan
ulkopuolelta on taas mainittava
Argentiina Canada Hongkong Alan-komaiden
Itä-Inti- a brittiläinen Ma- -
JalJI ja Kcrea
- Saadaksemme kuitenkin paremman
Läjityksen muukalaisten todellisesta
merkityksestä Jossakin maassa on
tettaira lukuun kuinka paljon heitä
on kutakin tuhatta asukasta kohti
Eurooppa kohti Neuvostoliitto pcls
laskettuna oli keskimäärin 154 Lii-emburl- sa
keskimäärä nousi kui-tenkinisene-en
Sveitsissä S7:ään
Ranskassa 6G:een Itävallassa 13 een
Ja Belgiassa C3:äin
' Seuraavissa malsa on ä'iemxln
uunkalalsla t 'liatta asukasta kohti
lulnlfcisk!mä2rln koko Kuioopassa
Sak:aT(lt) Hulzarta (10) Unkari
(9) Turkki (O Portugali (3) Siur-Iritann- ia
(4) Italia Jt Suomi (3)
Loppuviikon
In
Sejicräan hvv:läiscn kirJoitu3
VKoaMunistit ja teollisuusurionlstlt"
joklJldkaistiii tässä lehdessä joku
paila(ikten näyttää herättäneen an- - altttlStmlelerklintoa Olen lukenut
sliti'Tlitauksia tästä lehdestä IndU3- -
triaUatteta Ja Vapaudesta Sudburj- -
Jäinen Kalle Mäki joka siellä kuuluu
olevan CTK liiton yhdistyksen pu- -
leeajeotaja kirjoitu ensimmäiseksi
tru(Micsen yllämainittuun klrjoituk
MejJ sai hyvästi korvilleen Huvit
tMRlvastaus tähän asti oli IndUit- - el
a lehden Port Arthurissa ole
t
-- t
m Imiston hoitajalta jota kir--
ssa syytettiin että hänellä on Ja
ksia yhteisritamapuubal- -
maa 'mmanlstien kanssa Tonla Wbja tL_ ' s- - il c- - A Kar- - r
Sivrli muut C:sli c:i tapltunit
el-kansahl- stii likumääiässä sitten
maailmanscilan ?2rsl'aan että Sak-ti3:- a
ulkomaalaisten lukumäärä las-ki
KnnzkaEsi Jola v 1910 ol 23 ti-kansala- ista
tuhatta asukasta kohti
oli Jo v 1921 39 Ja v 19C1 CC S veit 1
Jolh v 1910 oli s-u- urln s lhteelllnen
nuärä ulkonaal nlni HS tuhatta a-suk- aztn
kchtl en sen Jälkeen Joko su-lattanet
nämä vierasmaaUiret oman
kansansa ke-tkuutec- n ottanut heidät
siU kanialal-lksec- n tai muulla taoin
pdisst heistä ero-o-n nljn että muu-kalaista
oli v 1920 enää 1(0 Jj v
1930 kerrassaan vain 8 tuhatta asu-kasta
kohti
Aaslahisten 1 ikumäärä miilra
maissa nousi 5 milj:sta v 1P10 95
milj:can v 1930 Mutia JuUsu imN-s- i
olevien eurooppalaisten lukumäärä
vaikka se hiukan vähenikin v:sta 1910
v:cen 1930 on jhä paljon suinempl
kuin naIaValsten eurooppalal li oli
näet 22100000 toisissa maanosissa v
193
Tämä Kansainvälisen Työ:oiintton
almlstama tutkimus on ewimmäl-ne- n
kansainvälinen yritys vent)ä
tähln asiaan eil maiden tilastojen
perusteella Se on vertailera tutki-min
vv 1910 1920 Ja 1930 äe3tö-tllastoit- a
Ja se käsittää kaikkiaan
111 eri maata s'lrtomaata tai nnutt
al:etta Tutkimustyön kestäessä on
monta kertaa Jouduttu toteamaan
että äDstötllastct eivät lainkaan as
t-- a toisiaan Ja että yksin käsite "vls-rasmaalaine- n"
tulkitaan cil maissa
aivan eri tavalla
— Eräs retkikunta Joka en toimit-tanut
kahauksia etelä-Pabstiinai- sa
en löytänyt vapyro3-asiaklrjoj- a Jotka
ovat vuodelta £6 Näml cvjt ensim-mäiset
papyros kirjcitukset mitä on
löydetty Palestiinasta
vilkaisuja
Ja hln kirjoituksessaan syjutää että
Vapaa Sana muka hyökkää IVV:tä
vastaan Mutta siihen hän el vas-taan
ollenkaan onko hänellä osuutta
yhteisrintamapuuhlin kommunistien
kanssa Asia on kuitenkin sillä taval-la
että Vapaa Sanassa el tietääkseni
ole koskaan hyökätty lVV:tä vu
taan Ja Jos sen kirjoituksissa on
mainittu sanotun toimiston hoitajan
olevan myötämielinen yhteisrintama-Ilveilyy- n
stalinskien kanssa niin se
suinkaan merkitse hyökkäystä
IVV:n kimppuun Ja sikäli kuin tfc
dän Vapaa Sanan lukijain mielialoja
minä tunnenkin niitä eri palk-kakurnil- la
liikkureena aika paljon
nin talcud lliren Jurjc3Uytym!e:i
' -- - e-- at he ak r :r:sc:1 IV''
MUUTAMIA REUNAMUISTUTUKSIA
lndustrlal:zt'ssa julkaistu mtelcnkslntainsn
vastaus Charles Mäelle
Vapaus-Ichde- n tammikuun 26 päl
vän numerossi Chirlc Mäki" nl
melld Julkaistiin kirjoitus "Mitä ko-kemus
csoittaa yhteisrintamatolmln-nast- a
kommunistien kanssa" Kirjoi-ttaja
esitetään 'pitkäaikaisena 1 w wläisen:r — ei IVV:n jäsenenä
— mutta lUrJoitus sisältää satapro
senttiä pon-areist-a pienistä Ja suu
rista muodostuvan "työläisten" yh
teisrintamajärjfstdn puustaamistn Ja
kommunistien menneen toiminnan
kirkastamista
Analyysi kommunisteista päättyy
tulokseen että kommunistit ja crit-tainki- n Sudburyn suomalaiset kom
munistit "ovat käyttäytyneet kaikin
puolin moitteettomasti Ja kunnioite-ttavani
He ovat esiintyneet kalkissa
asioissa rehellisesti" nykyisen yhteis-rintaman
aikana Kommunistit ovat
aina olleet Järjestörakentecseen näh
clen trollisuusunioiden kannalla"
Yhteisrintamatoiminnnn malliksi
esitetään Ranskan Ja Espanjan yh-teirlntam- at ja Sudburyn yhteisnäyt-täm- ö Kommunistien "teollisuusunio-nistlnen- " kanta tod'stellaan Lewisin
"tcoIlisuusunionismilla Kommunis
tien mennyt toiminta taloudellisissa
Järjestöissä painetaan tykkänähn vii
laisella Tuntien tarkoituksen mihin
kirjoituksella pyritään katson muu-taman
reunamulstuksen kohtuullisek-si
Tiedot Ranskasta osoittavat että
palkkatyöläiset siellrf ovat Joutuneft
taistelemaan taloudellisten JärJeMö
Jensä kautta Itselleen etuisuuksia yh-t- ä lujasti kansanrintamahallituksen
aikana kuin sitä aikaisemminkin
Taas se että taloudelliset Järjestöt
Ranskassa ovat oimlstunect Ja kyen
neet estämään fasclstlcn altaan
nousun on vähemmän luettava kom-munistie- n enempää kuin yhteisrinta
maan lyöttäytyneiden ponan-lttcn-kaa- n ansioksi Tiedot päinvastoin o
soittavat että eräät kommunistien
Jeiri3tä lähtenef-- t yhteisrintamamie
het ovat juuri kaikista sisukkemmm
yrittäneet rakentaa fascistisia Järjes-töjä
työläisiä vastaan Näin ovat kcr
toneet eräSt kommunistllehdetkin
E3panjasa on taisteltu Ja taistel-laan
kivääri kädessä kapitalistien
värväämiä sotajoukkoa vastaan
Mutta syndikalistlt ja anarkistit Joi-hi- n lukeutuu enemmistö sf-- n maan
Järjestyneistä palkkatyöläisistä ovat
tosiasioilla osoittaneet että kommu- -
:tä Ja ovatpa lukuisat siinä jäseninä
kin Ja vielä enemmän' kun luin Va-paa
Sanan Joulunumeroa niin siellä
huomasin lehden toimituksessa ole-
I' van uuden miehen joka on IWV:n
Jäsen Ja lehden akinaiseen avusta-'jakuntaa- n
näkyy tämän kirjoittajan
lisäksi kuuluvan muitakin vankkoja
lVV:n Jässnlä Että el Vapaa Sanan
taholta ole hyökätty meidän talou-dellista
Järjestöämme vaataan enkä
usko sitä tapahtuvan vastakaan
'Vaikka tämä onkin poliittinen lehti
Luin äsken curopalaislsta lehdistä
sosialistis?n irtemilioralcn puheen-Johtaja- n ja sihteerin kirjoittaman
lauunnon Moskovassa käydystä oi-keusjutusta
Kumma kun Vapaa Sa-na
ei ole sit& julkaissut! (Meillä se
kyitäkin on mutta samaa asiaa kA-slttek-vl-en
kirjoitusten vuoksi on rcn
jull-auHnine-n
myrihXstynyt — Ttfrni
Sflna sanctaan e'tk infrnatonalen
c'i n-uvieH-on
llhtt a jtrtaa retirai
laa: erjr Tat'u'j:crtc2nsa '--
un txn
t
nistlt s'el!äkin ovat Jarruttaneet lyö
Idisarmcljan aseistamista ja rahasta
mistä Espanjan kansanrintaman
puolustuskomitean tammikuulla jul-kaisemassa
bulletiinlssa mm osoitet-tiin
ttä muun vehkeilyn lisäkf1
kommunistit ovat Ranskassa pidät-täneet
86000 dollaria joka on sinne
lähetetty eri maiden työläisten tahol-ta
Espanjan taisteleville työläisille
lähetettäväksi "Senttiäkään näistä
rahoista eivät syndikalistlsct Järjes-töt
eikä anarkistiset ole saaneet va? taanottaa" sanotaan bulletiinlssa
Canadassa kommunistien ja teolll
suusunloinistien keskeinen yhteisrin
tamatoiminta nykyajassa puhuttuna
rajoittuu muutamiin yhteisvoimin
Järjestettyhln Iltamiin Sudburyn yh
teisnäyttämödn ja Arptnin CTKL
Yhdistyksen Ja CSJ osaston yhtei-seen
haalin käyttöön Kuitenkin nain
kin vähäisen toiminnan yhteydessä
on Jo Ilmennyt kommunistien harjoit-tama- a kleräilyä
Port Arthurissa esim pidettiin yh
teisrintamailtama luokkasota ankiett
hyväksi viime syksynä lltamakoml
tea joka muodostui kummankin pu-heena
olevan ryhmän Jäsenistä hy-vtks- yl kokouksessaan yksimielisesti
kirjoitetun mainostuksen iltamien pi-dos- ta julkaistavaksi Vapaudessa Ja
Industriallstlssa Industrialistl julkai
sl kirjoituksen sellaisena kuin iltama-komite- a sen hyväksyi Vapaua sen
sorkki "toimituksen huomautuksella"
tummennuksella Ja värkkäilcmälla
monikoista yksikköjä ja sitten julkai
d väärentämänsä kirjoituksen Iltama-komitea- n Ja kirjoittajin persoonani
miin Ja laittoi vielä kirjoittajan ni
men Joka oli tarkoitettu ainoastaan
lehden toimituksen tietoon klrjoituk
sen Alle ja samalla Jitti julkaisematta
merkinnän että kirjoitus on luettu
}% hyväksytty iltamakomltfan ko-kouksessa
Tämä teko e ainakaan o-so- ila kalkkien Sudburyn kommunis-tien
rehellisyyttä työläisten asialle
vaan pikemminkin Vapauden toimi-tukseen
psytyne!den kommunistien
provokaattorimaisuutta
Kommunistit taloiiJHIIsr-Hv- i
lilkkreiiä
Koko olemassaolonsa ajan ovat
kommunistit antaneet palttua talou-- d tlften Järjestöjen Järjestömuodolie
Pääasia on ollut päästä niiden hallin
toon Jo Kolmannen Internationalen
käsittely oli jt-rjesttt-y
niin nopcakbl e'ti sinne olisi mitenkään ehtinyt
Simalla lausunnossa sanotaan etti
Moskova näyttää ikäänkuin uhmaPa
koettavan kansainvälisiä työväestöä
vieroittaa itsestään panemalla toi-men
nälta raakaiaisnäy telmiä Joka cin totta
Slls mekin täalld Canadassa o'em-- m
alkaneet varustautua oikein suur-maailma- n
malliin tulet la sotia var-tr- n
Kaikesta päättäen Canadan Ja
Engfonnln hallituksen välillä on ole-massa
salainen yhteisymmärrys ctut
Canadin sotavoimat kehitetään re-serviksi
englantilaisille sotavoimilla
sodan varalta Vaikka pääministeri
King el ote sitä tunnustanutkaan
CCF:n taholta on loltettu kamppai-lu
tätä varusteluvimmaa vastaan En
usko sillä kuitenkaan olevan suuria-kaa- n rnhbHi!ukis onnistua ii-ri
"n sCU nutti vallsukelltet3ft
r fcteeat sillä lloce enempi nerkJ-- t
sJL
toUen konfreMln PiitökteMi no S
uhtautumutcfta taloudellisiin Järjef-tölhl- n sanotaan mm aeuraavastl:
"Koska kommunistit pitivät am-mattljlrjes- tön päämäärää Ja olemus-ta
tärkeimpänä kuin niiden muotoa
eivät he saa säikähtää ammatillisten
järjestöjen hajaannustakaan milloin
heidän siltä pidättämisensä merkit
slsi luopumista vallankumouksellises-ta
toiminnasta ammattlyhdistyk-slssä- "
Tämä ohje määrättiin kaikkien
maiden kommunistien toteutettavaksi
Ja sitä myöskin ovat kommunistit to-teuttan-eet
El mvöskään pitäisi olla
kenelläkään cpäselvä mitä noilla pää töksesl mainituilla "ammatillisilla
järjestöillä" tarkoitetaan Kommunis-tien
käyttäytyminen on riittävän sei
västl osoittanut että el aln vanhoil-liset
ammattiperustalle rakentuvat
'Järjestöt ole pyritty hajoittamaan
mutta myöskin tcollisuusuniot kuten
I OBU Ja IAVAV Ja vähäisintä intoa
läsnä hajoitustyössä eivät suinkaan
ole osoittaneet Canadan Suomalaiseen
Järjestöön pesiytyneet entiset sosiali
demokraattiset ja nykyiset kommu
nisti kellokkaat
I Kun O II U nlkol osoittaa voi-makast- a edistymistä työläisten Jär
JestämisessJi Canadassa muuttui tuo
pata"anhoillista sosialidemokraallaa
edustanut C S J yhtäkkiä teollisuus
iunionismln "kannattajaksi" Koko
Suomalainen Järjestö julistettiin O
1 13 U:n propapanda-järjesiöks- i Va
Ipaudn toimitus kirjoitti leimuavia
I kirjoituksia tcollisuusunionismin puo
Iestä Mutta sitä kesti vain niin kau 'an kun ORU:lta tlrtasl runsaasti
I rahaa Vapaus-lehdc- n j i Suomalaisen
Järjestön keltaisen Johtonavan poh-jattomi- ln pusseihin
Kun rahantulo väheni muuttui ä:i-- nl kellossa Silloin el enään Vapaus
ieik Suomalaisen Järjestön johto vä-littänyt
vähääkään minkälainen Jär--
jestörakenne oli O n U:l!n Mie- -
i luummln se toivoi että slll l el olisi
ollut minkäänlaista Jlrjeslbnikcnnet-t- a Lainaamme tähän crJästä Siul
burysta lähetetystä ja "toerl-osa- s
loille" omistetusta klrielmilstä koh- -
dan osoittamaan miten OBUm pro-pagandatyöh- ön vannoutunut Vnpau
den klikki ja Suomalaisen Järjestön
1 keskl-Ontario- n piiritoimikunta sitä
I propapanda työtään teki
I "Sudbury on Vapauden Ja keski
i Ontarion piiritoimikunnan kotlpalk
Ika: Sudbury on yksi keskeisimpiä
paikkoja niist'1 obu-lainc- n taantu
pnussakkl yrittPä suunnata taistelun- -
sa jarjcsioinimi-- imoiiifiiumun: ji
koko vallankumouksellista työväeni
kettä vastaan — siksi on meidänkin
sijoitettava mahdollisimman paljon
raskasta tykistöämme tänne laken
netlava voima-asemi- a mistä porolt-amme
tätä taantumusta Ja työväen
verivihollista kapitalismia"
I Eikös olekin "kunnioitettavaa"
kieltä toverista jonka kanssa ollaan
(yhteisrintamassa?
I Eik tuo teolllsuusunlonlsmin ni
missä chkeilemlnen rajoittunut vain
sanoihin Sitä myöskin harjoitettiin
käytännössä OBUm metsätyölälsten
järjestöä lähdettiin kiilaamaan hajal-l- e
ryhtymällä Lumber Workers ot"
Canada-järjestö- n perustamiseen lä
hetMemällä agentteja kämpille ja
metsätyölälsten kokouksiin teollisuus-uniolnisml- n
nimesst Ja osaksi OB
U:n yaroillakin kuten esim eräs Ha
kola'
Miksi piti näin menetellä kun kcr-t-a
oltiin yhtelsrintfmassa O II U-s- sa
Miksi piti karkoittaa teollisuus-unioni- si t ulos Nipigonln suomalaisti
ta naalilta joka oli rakennettu palk
kakunnan raatajien yhteisvoimilla Ja
ylläpidettiin teolllsuusunionlstlen ja
kommunlstcn yhteisellä toiminnalla?
Miksi kommunistit yrittivät sulkea
Wolf Sldlng'n kansan haalin ovet C
TKL yhdistyksen Jäseniltä?
Miksi kommunistit nyt Jälleen esiin
H l-im-lnlnn
n r1 tl l4 llfl 1 laujiiuiita o - Itlft vhtfS j--- "
rintamaansa kaupittelemassa? Eikö-(hä- n
vain tarkoitus ole nytkin sama
Kum ennenkin nimiiimn o" iiihi-v- m
hajoitustyön täydentäminen Jonka
toteuttaminen heidän aikaisemmin
käyttämlllään menetelmillä Jäi kes
kencrälseksi
Työläisten yhteisrintaman rakenta-mlne- n
on kaunis ihanne Ja jalo tar-koitusDe- rä
lohon rchcllLset työläiset
J pyrkivät Ja Joka heidän täytyy kyetä
I muodostamaankin vapautuakseen
kapitalismista Mutta sen rakentaml
scsta el tule mitään tcollisuusunionls
fmllla keinottelevien kommunistien
kanssa On muistettava että Jalokivi
j varastetaan Juuri siksi kun se on ar
vokas Ja suurina aaueiua raisasic-taa- n
Juuri siksi että ne ovat oimak-kaa- t
— IVW:n jäsen
Kahsi Icntcbonelta pulssi
alas
Pcvacola I'h — Kolme miertä sai
I surmansa Ja neljäs Piukkaruifd vai-- i
keastl kahden lentokoneen rysähtäes
sä maalian lähellä täkäldlta lento-kenttää
viime-- maanantaina
Suomessa ratkaistaan taas' preaU
denttlkvsymys kuudeksi vuodeksi en- -
jsi maanantaina taikka tiistaina Mo-net
uskovat että p"C3identksl luce
I Kyösti Kallio mutta mikä hänet tien
I UM fnatals1ilttn Suomen lehtien
mukaan näkyy taaskin horjuvan ku-te- n
ennenkin oikeiston uhkausten e-des- sä
Jos maalaisliitto nyt hylkää
ehdokkaansa Kallion niin voidaan
sen sanoa merkitsevän kuoleman
! maalaisliitolle siinä voimakkuudessa
mikä sillä on näihin saakka ollut
♦
Eräs saksalainen Han Wolff klr
Jolttl äsken pitkän selostuksen Karl
Radekin toiminnasta vallankumouk
cfiHaonn KiHnliuksessA IlmencA eräs
harvinainen kohta Wolff nimittäin
' Äinoo ICarl Radekin valmistaneen V-rJl- n
uudn perustuslain Joka äsken
hyväksyttiin Ji jota on sanottu Sta-linin
tekenäksl KrmmaUIata! Siitä
ItonTniJU tähl!n ra oo' — M'en
fcadi!!i
I KOLARI
urtfMrpp
tfotlntn — flnrtniiVaii _ ttn Ipeaeslnetti Ont
(CIMl yiikäy vler)
U♦ww♦wwM♦wMW♦Myyw♦wwy(w f
LAURI HOTTI
+
+ Hitsausta sylinterin poraamista
autojen korjausta + + + 289 Begent SU SudlMirj- - Ont '
v v
% Puh Kollin 2740 V %
j Sapalle 2015 V +
+
A Fournier ltd
Perustettu v 1896
VAKUUTUKSIA
Suomalainen vaUiuitus-aslanile- s
palveluksessa iiinie
Puhelimet:
Konttoriin 2150
Kotiin 2125
J S JODOUIN
11 Klm Nt K Smlhiirv
Huom!
Kelloliike
Tuh 440
7 Durham St
SUDBURV
HEISKANEN
A NIEMI
VALOKUVAAMO
36 Elm St E — Sudbury
Valoku vaust iii ä kaikesta
lajilta
Dr ] Mindess
LAAKAIU JA KIUURGI
Nykyaikaiset sähkökoneet tautien
hoitoon erikoisesti miesten ja nais
ten sukupuolitauteja' varten Nielu-ris- at
peräpukamat ja suoni-kuoli- ot
poistetaan verettömällä leikkauksel-la
Suomalainen tyttö apulaisena
PUHELIN 88
29 Elin St V — Sudbury Ont
ISlEllBBSBBBBBBBa
Kun tarvitsette
Muuttopalvelutta varastotilaa ta-varoille
Mitä kuljetutta tahansa
soittakaa PUHELIN 1500 Tre
klmme ovat valmiina muuttarraan
mitä hyvänsä mihin hyvänsä mil-loin
hyvänsä
Delongchamp
CARTAGE CO
Limited
Phone 1500 Sudbury
Ä fwxzi£zn
j--fh
PUHELIN 2000
Suomalaisia hymnejä ja lauluja
Parempi palvelus Ilman suu-rempaa
hintaa Käyttäkää mei-dän
kappelia cl ylimääräistä
maksua
PARTURILIIKKEEN!
on nyt EIgIn Lunch'In vieressä
TERVETULOA LUOKSENI!
Puhdas ja hyvä tjö
Teroitan partaveitsiä
Erik Hj Länsi
H Eljln SL — Sudbury Ont
DR STANLEY POLACJv
1'IIVSICIAN & SUKGEOV
Capitol Theatre Bldi — Sudbury
Puli Konttoriin 211 asuntoon 2300 JlOBNNOrT
lakimies asloiji"a notario Jne
na!kle-(ll- l Ifork
sunni n ont
I