Vapaa Sana, June 03, 1941

              iS'
&
vs
' Ul'J '
m
V"W P" ya
3? 18
i
-- mmii
tl'?
Ui
Kftl
P wiPfrai ~r
lir
Et
i li
? f a
"MI
V ' h' Ai
f ii f1
1 VuVM Iitfr- - $
JIVUJ
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- n
Newepper
Publlshed every Tueeday Thurt-da- y
and Saturday by Tha Vapaa
ane Free Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
VAINO MALMIVUORI Manager
K G ASIALA Editor
Prlvate Addrete of Preeident:
4 Soho St Toronto Ont
ualneee and Editoria! Uepart- -
menti:
160 8padlna Ave Toronto Ont
Phona WA 7721
Regtatered ae aecond-claa- e matter
January 19th 1932 at the Hott
Office Department Ottawa Ont
8ubecrlptlon ratee In Canada and
United SUtee: Per Year U7b SU
Month 1200 Three Monthe 9100
Inother Countrlei: Per Year VSOO
Slx Monthe I2&
Victory Ms
Voiton lainoja
Sota on sellaista että sitä käy-dää- n
kahdella rintamalla: Taistelu
ja kotirintamalla Sotilaittemme ky-ky
pitää puoliaan taistelurintamalla
ci riipu yksinomaan heidän taidos-taan
Ja urheudestaan mutta se riip-puu
paljon ja melkcn kokonaan sii-tä
avusta ja tukemisesta mitä he
saavat hallitukselta ja kansalta jo-ka
heidät on taistelun tuoksinaan lä-hettänyt
Parhainkin sotilas on avu-to- n
taistelussa jos siltä puuttuu riit-tävästi
ravintoa ja taisteluvälineitä
Hallituksen velvollisuus on katsoa
että näitä molempia on riittämiin
saakka ja kansan velvollisuus on
taas se että tukee hallitusta riittä-västi
nttider tarpeiden hankklm'so3-- f
a
Tuskin on tarpeellista toistaa e-n- ään
sitä tosiasiaa että Britannia
ja Canada ci halunneet tätä sotaa
Se on niin monta kertaa sanottu ji
todettu että Britannia oli pakcltettu
siihen olemassaolonsa puolesta I'it-le- r
vallanhimossaan cl ollut tyytyväi-nen
niihin suuriin hyvitksiin Ja
myönnytyksiin mitä Britannian ta-holta
tehtiin Saksalle tarkoituksella
välttää tämä sota Ja kuinka Hitler
riisi voinut jääd Ikään puolitiehen?
sillä hänen pyrkimyksensä oli al-kujaankin
tähdätty pidemmille:
kaikkien kansanvaltaisten maiden Ja
erikoisesti Rritannlan kukistamiseen
Britannian kukistaminen taasen ter-koitta- isi
samaa Canadalle kuin jäädä
natsien armoille menettää se ano
ja vapaus mihin tämän maan kan-sanvaltaisissa
oloissa olemme tottu-neet
vapaina ihmisinä elämään
Kdelläolcvassa olemme tuohet
lyhkäsesti rsiin ne pääpiirteet min-kä
tähden Canada käy sotaa
#
Sen
lisäksi olisi paljon muita syitä mut-ta
niistit on niin usein ennen sanotti
että tämän asJin yhteydessä on tar-peetontakin
niitä kalkkia käydä luet-telemaan
Mitä meille nyt jää tth-tavak- si
on te etä tämä taistelu on
kealk 15 p 1931 NäiiU lainoista
maksaa hallitus korkoa 3 pros
Joku roisi olla siinä asemassa
että el voikaan kerralla maksaa näi
tä mrkkaamiaan lainoja Mutta
#
siinäkin suhteessa on hillltus jär-jestänyt
nun että Jokaiselle ansio-työssä
käyvälle Jää yhtäläinen tilai-suus
säästää rahaansa näiden ton-die- n
avulla kuin sellaisillekin jotka
kykenevät ottamaan niitä kohta kä-teisellä
Ehto on seuraavanlainen ja
koskee se yhdellälailla molempia bon
de ja:
Maksetaan heti alas 10 rros Seu-raava
maksu on 15 pres ja makse-taan
se 15 päivä heinäkuuta sitä
seuraiva lr pros maksetaan 15 p
elokuuta sitä seuraava 20 prcs mak-setaan
15 p syyskuuta seuraava 2)
pros maksetaan lokakuun 15 p ]a
loppusumma marrask 15 päivä Nyt
on bondi tai bondit jos useampia on
merkitty maksettu ikäänkuin huo-maamatta
kaikki Ensimmäinen 6
kk korko maksetaan lainaajalle jo
15 p joulukuuta 1941
Näin on hallituksen taholta tehty-helpok- si
se että tähän lainanantoon
hallitukselle oikeammin: rahansa
säästämiseen on "melkein kaikilla ti-laisuus
Lähempiä ohjeita saatt:
kaikkialla Canadassa kullakin palk-kakunnall- aa
Ja mitä pelkoon että
jos hallitus ei sitä maksaisikaan ta-kaisin
tulee niin se on kerrassaan
ulkopuolella kaiken epäilyksen Tä-män
kirjoittajalla oli viime maailman
sodan aikana otettu 100 dollarin
bondi juuri räitä samanlaisia kuin
nytkin kyseessä olevat on Ja kun
aika tuli täyteen niin raha tuli sieltä
aivan vaatimatta lukuunottamatta
vielä sitä että korko oli tullut sään-nöllisesti
aina ajallaan ja päivälleen
Tällaista on kansanvaltaisen hal-lituksen
menettely kansanvaltaises-sa
maassa Jos eläisimme Venäjällä
Italiassa tai Saksassa niin meidän el
lainkaan tarvitseisl vaivata päätäm-me
että annammeko omalle maal-lemme
lainaa tai el Ei sitä meidän
el tarvitseisl tehdä! Sillä hallituksen
lähettämät miehet tulisivat kotfl-hlmm- e
Ja työmaillemme sekä yksin-kertaisesti
ottaisivat lainkaan kysy-mättä
mielipidettämme
Suomalaiset Canadassa! Näyttä-käämme
kaikkialla ja kaikissa muo-doissa
että olemme tilanteen ym-märtäviä
kansalaisia Ja että mitä
parhaiten täytämme velvollisuutem-me
tätä maata kohtaan siitä suu-rempi
oikeus on meillä myöskin vaa-tia
oikeuksiamme
Victory Bondit ovat
helppoja ostaa
Niitä voidaan ostan
Sen Johdosta että Victory Borde- -
ja voisi ostaa Jokainen töissäkäypä
henkilö on bondien myynt! Järjes- -
vletävä voittoon Canadankln on sen tettv siten että niitä voidaan ostaa
tHKu„ i mtH tttii vvw vählttäismaksullakln Hakemusta
(tehdessä on maksettava vain 10 tuo- nnitta sen sijaan on tehostettava ' 'senttIa ja lopul n1aksut seuraavasti- -
siihtn määtään että kansan yhtei-ii- 5 pros heinäkuun 15 p 15 pros
stl t -- „ u fcnifiiicitomtnlokuun 15 p 20 pros syyskuun 15 p
20 pros lokakuun 13 p Ja loppu
takemlnen takaa aseillemme '„„„„„ 15 P Vumeiseen mik- -
nktllisen voiton [suun sisältyy myöskin se korko min--
Canadan hallitus avaa maanantai- - kä maksamatta olevat erät tekevät
i marraskuun 15 rälvään menress
na kesäk 2 p J6V)O0OOO0 lainan o- - j0 ime numerossamme kehoitlm-to- n
m-jTnäl-
U bondeja Jotka ?e lu- - rne suomalaisia Jos se suInkLn on
mahdollissH tilaamaan bondmsa raa lunastaa takaisin kahdessa eräs- - suomalaisten asiamiesten kautta ti Ensimmäinen erä käsittää sl-- niä meidän silrtosuomalalsten asial-lais- et
bondit Jotka lankeaa maksct- - olisi äärettömän arvokasta Jos
vvls'mme 'Mllakln numerotiedoilla
tavaksi viiden Ja puolen vuoden pe- - nayMU canadallttll j8keenräin
tästä se on 15 p joulukuuta 106 että suomalaisetkin ovat ostaneet
Tällaisista bondelsta maksaa halli "d'Ja Kalkka ost0Ja# ""f" tletvsti tietoomme mutta e- -
tus 2 pros korkoa T mn laji M nemmän saamme on se sen parempi
bondeja on 10 vuoden ajaksi jolloin meille Odotamme senruoksi suoma- -
ne
maksettavaksi takaisii rausssaina yKsimiciisyyiia lassaiun
THfTAlNA KESÄKUUJt 3 F — TUE5DAY JUNS 3
- N06S„
Mi§ jota ffott mnd tapaamaan
bh m ?äa bbbbbh abaaaaaaaae?aAi m iM SPSuaaaai
BBBB "ffN 2aVBkälBBBaiaBllBBBK Kj' ' --? _lM töS"I M
BBK tMTXV aaöMkBBBBBBr JBBB£Ä ' JBW?I l'ThM
aiiiiiiiSeDiflaLiiiV i y 7aw'
BBBaVE&iliBhVlaaBBBHBtlääiYfe Lbm laaV 1 k' i
iBBBvEjBaBBIiBBBB2 'BBaBBBBBBBBBBBM"'' - mW
NaMiSaiaTaaaTaBaBfalMaäaBiBVLM'VB mJrM' m ' VjwWC&j &"&lBrfk eBBBBBBBvl
aBBBBBBBBE3aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaBam bbbbbbTbbl VT iS JBt m ar
f i"? WjJ +-- + 4 %# " h
i rcs4m --_ v f II tty-k- L 9
m mm S1 nkaIka fjKA f i i k W 2 -- #''? Av V-- M r aaP aiääMB 11 ™4 t?jg: 2m W BlaiaBaatiiiiiiaiiV äLWkm "Mm t xliv i 7&
Rudolf Heasin sanotaan lentäneen Skotlantiin tapaamaan Ha
miltonln herttuaa HSn en kuvatta vaimonsa kansaa vahan en-ne- n
heldin naimltlinmenoaan vuonna 1937
Pakinajuttuja
"Alä aja auto on tulessa!"
Maailmassa on nykyisin niin pal
jon ruudin käryä tulta Ja tulikiveä
että eipä ole enää halua lisäillä tui-t- a
roihua kantamalla siihen lisää
puita niinkuin se entinen akka Jolle
Johannes Huss tai cliko se Galilei
sitten sanoi nuo paljon merkitsemät
sanat: voi pyhä yksinkertaisuus!
Mutta kansa Ja kansanpalvelijat
ovat aina olleet hanakoita leikki-mään
tulella Ja tulenaroilla asioilla
Sellaiset suuret kynämiehet kuin
GorkiJ France Ja Lehtimäen-Kondr- a
kuvailivat mielellään tulipaloja Ja
niiden synnyttämää Jännää Ihmisten
mielissä
Ihmiset yleensä ovat hieman tur-hamaisia
tulipalojen suhteen heille
on Jännää ja huvia nähdä kiemurte-levia
punaisia tulikleliä eivätkä he
lainaa huomiota tulipalojen tuhoisuu-delle
niin paljon kuin sille nautin-nolle
mikä syntyy ilotulituksien nä-kemisestä
Tulipalot olkootpa ne mitä lajir
tahansa ovat sangen tuhoisia eikä
niiden kanssa ole leikkimistä sillä
ne eivät ole leikin asioita Ei var-sinkaan
metsäpalot jotka nytki?
tätä kirjoittaessa parhaillaan raivoa-vat
Ontarion metsissä Canadan
pohjoiset kaupungit Cobalt Tim-ini- ns
Ja Porcupine ovat menneinä
aikoina kärsineet suunnattomas3
määrin metsäpalojen tuottamista
vahinrclsta Ihmishenkien Ja omai-suuksien
menetykset ovat otleet ar-vaamattoman
suuret puhumatta-kaan
kaikista niistä kärsimyksistä
mitä ne ovat tuottaneet
Näyttää siltikin sellaiselle ettei-vät
ihmiset opi olemaan varovai-sempia
tulen vaarojen suhteen E-r- äs
nykyajan hu3lestuttava Mmiö on
autopalot Yhdysvalloissa yksistään
palaa vuosittain vll miljoonan autoa
Noin suuri luku puhuu Jo vakavaa
kieltä omaisuusmenetyksessäkin
mutta vielä vakavampaa ihmishen-kien
menetyksien vuoksi
Hyvin suuri osa autopaloistakin
johtuu Ihmisten huolimattomuudes-ta
Ei olla kyllin varovaisia käsitel-täessä
tulitikkuja gasoliinitänkkl?n
lähettyvillä Tupakanpoltto Joka on
nykyisin innoittavana Intohimona
naistenkin keskuudessa aiheuttaa
paljon tuhoisia autopaloja
Autopaloja tapahtuu Yhdysval-loissa
noin 3000 päivässä Ja täällä
Canadassa luultavasti on sama sun- -
Kelloa kerraksi
Eräs belgialainen kelloseppä on ra-kennuttanut
kellon Joka ei ole kalk-kein
tavalllttnpla ISinä on 933 kello-taulua
eikä osoita vatn alkaa maail-man
eri puolilla vcan mos auringon
kuun planeettain ja ktlntotantlen nou-sut
ja laskut Edelleen se osoittaa
mailman tärkeimpien satamien nousu-ja
laskuvesien ajat Jne Kelloa käyt-tää
yhteinen koneisto Kräiden tau-lujen
osoittimet kiertävät hyvin no-peasti
lOOkln kertaa sekunnissa
Muutamat taas kiertävät nun hitaas-ti
ettei niiden liikettä edes huomaa
Hitain osoitin tarvitsee r(Hi vuotta
kiertiäkseen kerran kellotaulun ym-päri
mikä lieneekin ennätys tilli
ilalla
de prosenttilukuunsa nähden kokka-pa
me itsekin olemme olleet monen
sellaisen tapauksen silminnäkijänä
Syytä olisi siis olla varovaisempia
Luultavasti ja todistettavastikin
tapahtuu hyvin monia autopalo- - ja
itsemurha tarkoituksessakin sellaisia
tapauksia voisi luetella loppumatto-miin
Ihmisten mentaalinen tasapaino on
nykyisin perin kyseenalainen Ja kun
auto on sellaisten ohjattavana ci rau-hallinen
Jalankulkija ole turvassa ti-vukäytävillä-kään:
yhä vaarallisem-paa
luonnollisestikin on olla autossa
matkustajana ei tiedä minä päivänä
on karreksi palaneena Yliajolta sit-tenkin
paremmin välttyy äärimmäi-sellä
varovaisuudella
— Kloopparl
Pelko
Pelko on paha Juttu Onhan niitä
viisaita Jotka sanovat ettei mitään
sankaruutta olisi ellei pelkoa ole
Sankaruutta kun el ole se että us-kaltaa
Jotakin ellei pelkää Mutta
jos pelkää Ja kumminkin uskaltaa
siis pystyy hallitsemaan pelkonsa
on heti sankari
Kaikenlaista sitä ihminen pelkää
Yksi yhtä toinen toista Kenelle on
pimeä kauhea Juttu kenelle taas va-loisa
Riippuu aivan siitä minkälais-ta
kukin harrastaa Tai siitä onko
lapsena peloteltu Ja uhattu "möröl
lä" El kuuluisi pitävän pelotella
millään lapsena sillä Jonkinlainen
ikuinen kiusa niistä kuuluu Jäävän
Kaiketi se vanha neiti Joka koko
ikänsä pelkäsi varkaita oli lapsuu-dessaan
kuullut sanotti van: Alä tee
sitä tai tätä tai muuten tulee varas
Mistä lieneekin alku tullut mut-ta
tuo vanha nainen kolusi joka ilta
vuoteensa alukset Ja komcrolttensa
sisustat etsien varkaita ennenkuin
tohti menrä nukkumaan Elämä
kului hiljalleen eikä koskaan vatas
tullut Vanha ihminen Jo alkoi kyl-lästyä
ainaiseen odotukseen Eikä
kumminkaan ihminen mitään odota
liian kauan koska Juuri odotus kal-kissa
asioissa on mieluisempaa kuin
sen saaminen
Eräänä Iltana neidin palatessa
Jostakin ompeluseurastaan varas
todella olikin hänen huoneessaan Oli
kömpinyt vuoteen alle Ja odotti siel- -
II hetket jolloin voisi poistua nei-din
hopeat ja kullat mukanaan "Neiti
kumartui taaskin katsomaan vuoteen
alle
Tietenkin voisi luulla neidin sa
neen sydänhalvaukren tai ainakin
pahan hysteerisen kchtau!csen Kuin-kas
kävi? Neiti vain painoi kädet
(rintaansa vasten huokasi helpotuk-sesta
Ja sanoi: "Siinäkö te nyt vih
dolnkin olette!?
Kenties omien vastoinkäymi3tem-m- e
kestämisen salaisuus on tuo vih-doinkin
Mehän ennätämme pelätä
I elämämme varrella vaikka minkälai
sia pahoja Milloin sairautta mil-loin
läheisen kuolemaa milloin sitä
päivää Jolloin lankeaa suurempi vek-seli
kuin mihin palkkarahojen täh-teet
riittävät Kullakin on oma pel-konsa
säätyysä mukaan- - Minulla
henklkiklitalsesti ovat suurimpina
i pelkoina lehmille sattuvat vastukset
Jos nyt sitten joskus sattuu joku
[todella paha asia me olemmekin
I (VimoclHcliy fntoll lo(8 8™rk
kuin luulisi- - Me ikäänkuin pahan
tulien huokaisemme: Vihdoinkin se
tuli
Eräs vanha mies osoitti tämän
eräänä päivänä Hän oli ostanut he-vosen
mustalaiselta Ja se oli terve
ja hyvä hevonen Seuraavana päivä-nä
se kumminkin alkoi puhaltele-maan
kuin palkeilla ja ostaja tuumi
melkein hymy huulilla: "Sitä minä
vähän toivoinkin että se olisi henki-laUa- "
Ihmettelin: Toivoitte"?
Miksi"
'Katto? joku vika siinä kummin-kin
on aina mustalaisen hevosessa
Kun on henkilalta el muuta vam-maa
ole ja saan sen ainakin vielä
niille omiin käsiin kun perään ajan
Hänen elämänviisaudessaan oli se
opetus että aina ymmärtäisimme
"toivoa" Jotakin pahaa asioista em-mekä
niitä solkenaan hyviksi uskoi-si
jottei pettymys tule Elämä kun
on vähän niinkuin mustalaisen he
vonen aina siinä Jokin paha piilee
Sellaisena se sitten onkin
arvoista En millään tahtoisi si
tä toisenlaiseksi Sitä kun saa olla
aina pienessä jännityksessä Ja Joe
pienempi pelätyistä pahoista tapah
tuu tulee kerrassaan onnelliseksi
Webster's Corners
Eletään sitä hiljalleen täälläkin
vaikka tulee niin harvoin miinlttua
näistäkään Suomi-ap- u touhuista
Ompeluseuramme on toiminut tau
koamatta Se väsymätön pieni Jouk
ko Joka alusta alkaen on ymmärtä-nyt
Punaisen Ristin työn kuuluvrn
velvollisuudekseen on sen pitänyt
yllä Silloin tällöin on yleisiä tilai-suuksia
niistä on ollut lisätuloja
siihen kasaan Jota kartutamme joka
toinen maanantai kahvialsilla Jokai-sen
kotona vuoron peräin Näistä
tuloista olemme Canadan punaiselle
ristille luovuttaneet osan ja osan
Suomen apuun Viimeksi 50 dol
I numerollisesti summat nävttävät
kovin pienelle mutta se on hiljaista
rahankulku farmarien tuotteista Ja
ne harvat yksilöt tekevät tässä tös-s- ä
taksvärkkinsä" Jatkuvasti edel-leen
Ja niissä puitteissa kun on mah
dollista
VVebsters Cornerin Ompeluseuran
emäntien kevätterveiset kaikelle
"riihi väelle"
SiKHmry Ont
Sudburyn piirin kesänviettopaikan
virallinen avaisjuhla on sunnuntaina
8 päivä kesäkuuta
m Ohjelma sisältää
kilpailuja Ja illalla näytellään 3:m
osainen näytelmä "Kultaristi"
Katsokaa lähemmin torstain nu-merosta
ilmoitusta — Toimikunta
XITU HUIPUTETTIIN
Pikku OHI rientää äitinsä luo Ja
lertoo Ilosta säteillen että vieras se-tä
suuteli Liisaa keittiössä
Xiti aikoo mennä katsomaan kun
Olli huutaakin:
Aprillia aprillia se olikin vain Isä Viljarahasto
Aikaisemmin saatu J188180O V Karhunen 200
Sudburyn piirin Suom ota 'E VVoutilainen bW
Apuoaatto entisten htaxtl 28900 W NorJoud 500
(Sudburysta tähän asti yhteen-- K Lahtinen 500
sä 14739 001 K Haanpu 200
So Porcuplnen Suom Avun R Kyyhkynen 200
Ompeluieu entisten lisiksi 5000 A Partanen ' 200
Mr Ester Kujala So Koreupme 200 J Rajamlki zou
Mr E Stadtlander So Porcupine 250 ! M Aho iaw
Klrkland Laken Suom Apu Ompe-- 1 E Katsre ''[ 100 luttura entisten litlktl 6500 '
A Luhtala !!!!!! l!oO
Kämpän 66 miehet Neaygo Tim Yhteensä $3300
ber Co Ltd Mead Ont ___ w Rentu 500 Yhteensä l2595o
Tuoreimpia tiet
Suomesta
Toukokuun
Omalsuudenlui v
Helsinkiä lukuunc
tu melko tarkka
iee se olemaan a
markkaa Helsing-tuott- o
arvloidaa
Kaksi joten jl'-maa- n
yli 9 mJI„u
miljardia tuot s-osu-us
19 milja
osuus 4 2 miljard
kossa siis Helsh k
Tampere ykkönen
siellä tulee olemu
(milj) markkaa T
konen 324 milj c
mas 143 miljöön
J
JWaU
oetrs- -
miliardi1 laL-g-ni lj
Maanvi
teollisuudet 9537 !a]
Jat C937 milj yh_
ja erinäiset Jaltokc
27S milj mk
Veronalainen c
6S ma k
maani
tjrJ
iarcuj
taiii
-
"JJCi
Cllu-- t
—
"muJ
a U
raavasti: "T- -
-
km
miljardiin
seuraavasti
tf%J
Jah:~l
iarr „„ u __' :: m' " miu ennaise --ra- _lnta ')k!et j 1 Jestöt 300 milj Di- -
miljaidla muut ve zxtiraL 1
inij iiiaiKKaa
M-Uj- J
J
Ja
Kauppiaiden --a-an
liv„J
toveron tuotto Jonka vjroa kjjjj
jai varsinaisesti Joutjvat mai
sillä heidän on suoritettava iik
toveroa 10 pios laskun lopp
man usaKsi on koko maa v maaliskuulta 32050oooo mk K&
hevaintoveroa suunniteltua tih vioitlln verotuotto yhdet _ diksl mutta Jo nyt soidaan päui että tuotto tulee olcaaan tjosj-- j
vasu suurempi
Mwolcdneln VIiInjjiIiiuun imet j tettavaksl kaksi uutta EroWr- -
nimittäin mineralogian Ja tK]cu
pfersosrueussrul url KJoatitkaolotiutasltoiuestetleentMj f opislfr luun tarvittavista neljästä raota
käytetään yksi käytännöllisiä
Joitukslln Opiskeluaikaa IibjS
sessa tiedekunnassa on ehdotta 1 hennettäväksl puolellatoista tuoda
Toukokuun pnä tuli Saoiss
voimaan ns valtalaki lämianin
lain nojalla antoi Suomen h&a
toukokuun 12 p:nä asetuksea vii
ilen säännöstelystä hykaisni
sään ovat tämän uuden iU"?!
pääkohdat seuraava' Nykyiset xii
rasopimukset Jäävät lmaaa uit
irtisanominen talor riistacan
lelta olisi Jo tapahtu utkln Join
ralalnen omasta v:sta UiJ
taan 011 Irtisanonut hjoneustza
niin voi hän lrtlsan misena t
asetuksen mukaan p uuttaa toi
kuun 19 p:n klo 6 mnztA
Talonomistajilla Ja vuolralica
el pilkan ol nIVpiif iloina
Taloissa loissa on k isue:l J
vuokraa saa koroit' eaeiniski
10 pros siltä mitä v aiUjfa
kesäkuuta 1939 iai"T--
011 vastaavasti i'v
rotus 1'nlnlllnpn lcn Inen Tl O
oikeus astuu volm ainjfM
siinä tnpauksesa c"i t"-- -
kesäkuun 1 n jai 1 tari
on talonomlstaial s "-- ! t&
vuokralalen?d -- ak £ dton'
koko Suomen kalki itanpn
Ja möyhemmln nu- - Tisji W
väklsissä yhdysk i' ris-- i
Uudella Jälleen
ka laskettiin liikk
on ollut erittäin
jo tk:n 10 p:nl oli
yhteensä 275 milj
Ruotsin Ja Suomc
lymaaottelussa Joka
00(1 norltusta iotea tn ltoiinrtn rlsf kävelyottelun Hr"l lliopisio
l-nii- til 6u naukuu fan
voltti Helsingin
koon Helslnpi w
toinen asukas
ka 15 kilometrillä
Ruotsin Vapaaeh' tU %
väksynyt Suomen
sun saapua Suomeen
„rall„tltu?" ja nunuli"n"'
Ja Upsalan ylioppia
-- B
' I S- - lf
1
" J B
k
'a
n :
a
"
uc
s
tr--
9
L
v
f
-- p
1
sa s '1 t
a
t- - a p
I a
P
tk n 5 P =
t enel r--
u su rri
ITT08
u va
at'p tk
aia f 1 iti 'sa
S "' T
T1" I
4 t "1 I
___ ja t1 i-i
In VA ! K
oa
'
A
_
"'
I
'
t
k— fi ettl sa f " -l- „ -
(
i
A --'
tca
1
I O 1J"
-
-
'
t U
U
~
levät Suomeen nait' ' 1J2 - I
tuakseen
Amerlkanuoma:a
dessa tunnettu J 5
Kosti Vehanen joka tl --&
_ #n k~ kustanee takaisia =- - f
aan rnonta vuoua u-ta- ren
Mariaa Andersi sia
us-aM- -i
vfl
Jea
sen
ium
Pars
s"1
f"