0353a |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
H}
t
i
!
rv- - i'iy"n' imuuni i- -
SIVU 2 TORSTAINA LOKAKUUN 31 P—THURSDAY OCTOfER 31 NO 124 -19
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indspandent Flnnlth-Canadls- n Ntnpapr
Pufallshtd vsry Tussdsy Thurs-a- y
and taturday by Th Vapa
tana Prasa Llmltod ToroMo Ont
i
KINO UNHOLA PrealdtM
U VERANKO Msnaatf
RCYNOLO PEHKONEN Editor
Prtvata Adoress af Prasldsnt:
4 Soho St Toranto Ont
Busines and Cditorlal
Dcpartmcnts:
1 Huron St Toronla 2 B
Phena WA 7721
fUalttarad aa aatend-tlaa- e matttr
January IKn 132 at tha Poat
Offica Depsrtmsnt Ottawa Ont
Subacrlptlon ratct In Canada: Par
Ycar V25 Slx Montha $225:
Three Montha %Ui United Statei
Finland and ether countrica: Per
Year WM Slx montha W-0-
0
Osuustoiminta on
kasvamassa
Osuustomlntallikc Canadassa on
kasvamassa J laajentumassa
Vaikkapa suurin osa osuustoimin-taliikkets- Ji
tässä maassa tänään
on etupäässä farmarien Järjestä-mää
Jotka kiinnittivät huomion
etupäässä maanviijelystuottcldon
Jakeluun Ja myyntiin monet muut
tuotteet Ja palvelukset sen lisäksi
käsitellään osuustoiminnallisella
pohjalla- -
Vähemmässä kuin vuosikymme-nessä
osuustoinvntalaltosten har-joittama
liikevaihto on noussut 270
prosentilla Vuonna 1945 eslmer-- ki
tilastot näyttävät että osuus-toimintaliikkeiden
kokonaisliike-vaihto
oli 585650066 dollaria Tä-nä
samana vuonna osuustoiminta
liikke)isä oli 739604 osuuksien o-mis- tajaa
eli enemmän kuin puolta
enemmän kuin vuonna 1936
Farmituottect käsittävät suurim-man
osan liikevaihdosta ja vuonna
1945 ne olivat arvioltaan yli 500
mJJoonaa dollaria Canadalalsten
usuustolmlntalaitosten Ulkepääoma
on myöskin kohonnut huomatta-vasti
slUä vuonna 1936 se oli noin
Id miljoonaa dollaria mutta vuon-na
1945 se oli Jo yli neljäkymmentä
miljoonaa dollarit
Liittohallituksen maatalousmi-nisteriön
alaisen mrkkinolmlso-sasto- n
taloudellisen jaoston toimes-ta
on valmistettu laaja selostus o-suustol- mMnan
kehityksestä Ja kan-taa
tämä selostus nimeä "Osuus-tamin- ta
Canadassa 1945" Tdmilii
kirjasen mukaan avloidaan että
osuustoimintaliikkeet Canadsa
kästtellvät aikakaudella 1944-4- 5
keskimäärin noin 23 prosentti
kaikista päämaataloustuotMsta
Osuustomlntallikket myyvät eri-laisia
tarvikkeita Ja kauppatavaraa
kundcJ-lee- n joiden arvo arvioi-daan
noin kahdeksakslkymmenck- -
sl miljoonaksi dollariksi vuosittain
Osuustolmlntajärjestoillä on myös-kin
suuri keskinäinen palovakuu-tuslil- ke
Kaikkiaan on sellaisia c-suustolm- lnnalllsia
palovakuutus-liikkeit- ä
yi) 400 Joiden nettovakuu-tuks- et
käsittävät noin puolitoista
biljoonaa dollaria
Maakuntien Joukossa Johtaa Sas-katchewan
osuustoiminnallisten
liikkeiden osuuksin omistajina UI
osakkaina sillä yli 2)0000 sen --
sukkaUU tekevät tavaravaihtonsa
osuustoimintajärjestdjen kauttai
Saskatchewan myöskin Johtaa o
suustoimintalllkkrkien liikevaih-dossa
Albert on tissi suhteessa
toisella tilalla ja Ontario kolman
neHa
Canadassa on myöskin 2375 o
suusto!mlnnlllta puhelinosuus
kuntaa joiden sijoitukset nousevat
yhteensä no)i 22 miljoonaan dol-lariin
Lisäksi osuustoiminta on
laajentunut käsittämään myöskin
sellaisia aloja kuin kotien raken-nusta
asuntoloita ruokala- - Ja a-suntot- aloja
kuljetuslllkc-nnett- ä
lääketJteellistä Ja sairaalahuoltoa
ja hautausapua
Nipigon Ont
Nyt Vun vihdoinkin paljoa puhuttu
metsätjöläist-- n Ukko alkoi olin tän-ne
"pääkaupunkiin" on tulvinut met-sämiehiä
nllr että huoneistot orat
ääriään myöten täynnä Täällä oli jo-ku
laiva lastauksen alaisena ja een
lastauksessa ollut miehistö tl ollut
päättänyt ryhtyä lakkoon koska heil-lä
työstään oli Jonkinlainen boonus
jonka he menettävät Jos ryhtyvät lak
koon tarkoittaen sopimuksen rik-komista
Plkettllinja dll kuitenkin tk
6 päivänä saapunut heidän työmaal-leen
vaatien töitten lopettamista
1'olllseja oli myöskin saapunut sa-manaikaisesti
työssä olevia suojele-maa- n mutta kun lakkovahteja oli
runsaasti niin poliiit vetäytyivät
Pois Ja työt lopetettiin Ja miehet me- nettivät boonuksena — Kräs lakko-lainen
Fort William Ont
Ajattelin kertoa tässä siltä hänen
nuksesta Jokc suomalaisten keskuu
uessa täällä on alkanut tapahtua ai-van
Jatkuvasti
V k 24 päivänä Koit Willlamln pit-käaikainen
asukas Victor Anttila kuo-li
McKellar-sairaalass- a Kuolema seu- -
asl sisällisen leikkauksen johdosta
Jota hän el romut kestää Hautaus
toimitettiin saman kuun L'6 päivänä
suuren hautausväen saattamana
pVejstfotrodilmn itthiauvitiumuemisaeanllepalveKluikesliennen
Luultavasti vainajalle el Jäänyt o-mai- sia tähän maahan Hän oli yksi-näinen
mies Ja viimeiset kymmenen
ruotta hän o!l runnannut pallokalia
poikatalon kellarissa Oli palkatalon
perustavia Jäseniä toimien liikkeen
mukana koko ajan ja kokouksien pu
heenjohtajana joksi hänet valittiin
vuosi vuodelta jäsenistön taholta
myiyy tunnustaa että Victorissa
poikatalo menetti Jäsenen Jonka Jät-timiä- ä aukkoa on valkea täyttää Vie-to- r tilasi Ja seurasi Vapaa Sanaa sen
syntymästä naakka Kepeät mullat
haudallesi kunnon kansalainen!
Muutamaa paitaa aikaisemmin kuin
edellinen Ivaj Kahila kuoli svdänhal
taakseen taWsa 116 0Kden St Jossa
oil asunut t Ilmeiset kahdeksan vuot- -
ta Ivarl oli myöskin poikatalon jäsen
Kauan säilykion hänen muistonsa
Mr Tekla Taikka on joutunut sai-raak- sl Vuosi aikaisemmin hänelle toi-niitetti- in leikkaus Josta hän silloin
parani osittain mutta sairaus on uu-fllntun- ut Johon ehkä vaikuttaa ha-lin
Korkea Ikknsäkln Toivotaan par-hamt- a
— Mas vieras
Arne Rutquist 60-vuoti- as
Arne Rutquist Ruotsin Amerikan
Linjan pitkäaikainen tikettlasla- -
mies täytti vihne viikon perjantai
n ou vuoita iian on syntynyt
neisingissa ja saapui Yhdysvaltoi-hin
vuonna 1897 Ja liittyi palveluk-seen
Nielsen & Lundbeck laivaliik-keesee- n
vuonna 190 Ruotsin A-meri- kan Linjalla hän palveli vuo-sien
1915 Ja 1918 välillä Ja liittyi
silloin Yhdysvaltain laivastoon En- -
simmälsen maailmansodan Jälkeen
hän Ifcttyl Cunard-Anch- or Donald-so- n
laivalinjalle Ja oli apulaisjoh-tajana
sen Detroitin konttorissa
Vuonna 1923 hän liittyi Jälleen
Ruotsin Amerikan Linjan palve-lukseen
Ja o linjan Montrealin
konttorin Johtajana vuodesta 1925
sodan alkuun saakka Sodan aikana
hän oli Uddeholm Compayn ml
veluksessa ja on jälleen Ruotsin
Amerikan Linjan palveluksessa
New Yorkissa Lausumme onnltte-hurun- e!
New Yorkista ilmoitetaan ett
lihan hinnat alella ovat laskeneet
meikein samalla nopeudella kuin ne
nousivat kaksi viikkoa sitten kun
hlntakontroUi poistetuin Ltia-ktuppia- at
sanovat lihaa olevan
runsaasti Ja nyt on vain kysymys
kundien saamisesta Kukaan el
perusta enil ostaa lihaa varastoon
kun sltl on aina saatavtoa Esi-merkiksi
sirlotn-pals- U maksoi viik-ko
sitten 95 senttli pauna ja nyt
ien hinta on laskenut 55 senttifci
HV ässssssssssssssssssa aw äaYS
as4H-äBt-
L % am 20
tBBBBBeHht BjhBBBBBBBSS_ i SBfc?--w
"" " awaif -- A vt"'a -
"A
Joosepin (rramofoonl Parilsn rauhankonferenssia — N VV World Telepram
PakinajuHuja
Juttelimme joku aika sitten tällä
palstalla Niilo NVallärlnlmisen hen-kilön
puuhista perustaa tälle mante-reelle
Suomea i Iktfninisterion varoil-leen
suomalaiset lehdet sitten kuule-l- a
Ja johdon alla ylläpidettävä "uutis-toimisto
Jj' nämä tämän mante- -
ma saMtat "oiiieita" tietoja Suomes
ta
Nvt meillä on Jälleen kunnia palata
Juttelemaan Niilo NVälläristä vaikka-kin
toisessa yhteydessä
Saimme nimittäin erään lukijamme
Kautta leikkeleen Oulusa Ilmesty'
ästä kommunistisesta Kansan Tah
to-lehdes- tä Jossa oli mainitun Väliä'
rln haastattelu hänen palattuaan koi
nlvllkkolselta Amerikan-- tnatkaltaa i
Mainitulle kommunlstlehdelle
työväenmles" XVälläri oli lasketellut
meidän Amerikan mantereen suoma
täisten asioista pehmolla Ja Jos en
nakolta nletaan mainitun "nutistoi
nilston" Isän omien lausuntojen pe
rusteella puntaroimaan minkälaisia
"oikeita tletjja" meille ällärllälnen
uutistoimisto" serveeralsl niin mle
luummln edelleenkin turvaudumme
tähänastisiin tietolähteisiimme
Wällärl oli lausunut haastattelussa
että Amerikan mantereelta Johtuva
suuri lahjapikettltulva Suomeen suu-rok- sl
osaksi johtuu siltä että tämän
mantereen suomalaisten keskuudessa
"n tapahtunut "suuri suunnanmuu-tos"
Ja että tänllä 'ihaillaan" Suomen
altlolllsen elämän "demokraattista"
kehitystä Ja sen vuoksi tunnetaan
suurta innostusta ja myötätuntoa
Suomea kohtaan Ja lähetetään vietä-tät- l
paketteja
Me voimme aivan noin suoralta kä
deltä lausua kslnkertalen totuuden
tuohon Vvallätin unennäköön
Nimittäin sen että Amerikan man-tereen
suomalaisten pakettlttflva Suo-meen
et enslkslkään ole lähtöisin niis-tä
piireistä jotka "Ihailevat" Suomen
Lykyistä valtiollista kehitystä
Suomalaiset kommunistit tällä man-tereella
nimittäin olivat niitä kalk
kein vilmelsimriä jotka täällä paket
ejaan Suomcn postittelivat Ja ne-hän
täällä allärllälstä "kehitystä"
Suomessa Ihillevat
Jos Suo:nen lähetettävät lahjapa-ketit
riippuisivat siltä mielialasta mi-kä
täällä Amerikan mantereella tun-netaan
Suomen valtiollista kehitystä
kohtaan ntln mitään tulvia el kos-laan
olisi syntynytkään eikä mitään
avustustoiminnolta melkotsine tulok-sineen
saavutettu
Tosiasia nimittäin on että esimer-kiksi
Canadassa suomalaisten luku-määrään
nähden suomalaista kommu
nisteja on ehkä korkeintaan kym-menen
prosenttia —- noin roppakldel-l- ä
laskettuna — Ja Yhdysvalloissa
lienee suhde jokseenkin nämä
Niittä ei siis suuria pakettltalvta
oi UI koskaan voinut syntyä eikä syn
nykään siili mtklli me Uedlnrme
niin kommontolt yleeas orat kalk-kein
UlstUmpU paketteja Suoneen
lähettiniln rleti nytkin
PaketUtulrt Snomeen oetuijaaa on
syntynyt 1U ettl melkeinpä Jokai
ten on katsonut vetvolllnadekseen
eottaa omaUUan Ja tatUtlaan silti
ryyMi etU kansa Suomessm oa Joa-tun- ut
ryaaiUiteQ ryöstösodan ansiot-t- a
enaeakvulttnattomaa raikeaaa ta-loudelliseen
Memaao iki m ole Joh-tunut
ent&XUfl silti etu Ullia oli
si ihastuttu Suamen valtiolleen elä-män
tväliäriluueen "demokratisoitu-misten"
Mutta mainittu Yälläri ei puhu peh-moisia
ainoastaan pakettiasiassa
vaan vieläpä muussakin
Mainittu kommunlstilehtl oli oi-ke- it
mustalla painanut yhden ainoan
kohdan hänea lausunnostaan Ja se
kuuluu näin- -
'Hinnat ovat Amerikassa niin kor
eat että vjln itsekleltäymyksellä
taauaan ellua säistojä Joilla voi-daan
lähettää paketteja"
Tlttjstl m naketlt tulevat paljon
maksamaan J tietysti täytyy jokai-sen
hillitä niMihalulaan uakettien
lähettänilsessä sitähän el toida klel-- taa mutta tuolla mustalla painetulla
palalla onkin suomalaisessa kommu-nlstllehde-s- ä
kokonaan toinen merki-tys
Propagandimerkitys
Sillä Välllrl yrittää suomalaisten
mieleen Johdattaa käsitystä että
täällä Ameilkolssa olevat suomalai-set
ensiksikin lähettävät paketteja
Suomeen siltä syystä että ovat Ihas-tuneita
Suomin nykyiseen valtioin
#een kehitykseen Ja toiseksi että he
ovat niin llmtunelta siihen että itse
melkoisessa ouristukaessa eläen ka-pitalistisen
Amerikan asukkaina ki-ristäv- ät
suoMtyotään ja paiskivat
paketeilla Suomea Jossa päitä on ai-kan- ut
nousemaan
Mahdollisesti löytyykin sellaisia
Jotka Vällärii taruja uskovat usko-vat
kommunismien täällä olevan pa-Vtttltulv- an
aiLcuttaJla Ja uskovat et-- ä
me täällä tykätään kovasti Hertu
Kuusisista Ja rtänen Suomelle sanele
mastaan uudesta "demokratiasta"
Juttu on kuitenkin alt-a-n toinen
Ryssälälseen orjuuteen painetun Suo-me- n kansan taloudellinen hätä meitä
Vilhoittaa paketteja ja avustusta Suo
men kansafle lähettämään eikä ml-kaä- n politiikka
Vai on Välläri Jo ruvennut teke-mään
meidän tämän mantereen suo- malaisten halunalaisten avustustyös-tä
propagandaa Ja laskee meidän
lähettämämm paketitkin klltospake-telks- l
kommunistisen ohranat aition
perustamtspuuLllle!
No siltä mieheltä ei näy häpyä
puuttuvan
Klviperän Pekka
Lännelle tuli jo talvi
Lunta satanut ltilmaakunnltta Jo
par' Jalkaakin
Wlnnipeiist4 Ihnoltetaan ett rli--
kon vaihteessa ja tämän viikon alku-pilvi- n talvi saasn! aavikiom™
tiin ollen lumentulo pari Jalkaa Ja
ylikin Ja ilmojen ennustajat lupaa-vat
titi vielä liaUktn
Raakain krvBtulo oli Letibrldtes-i- i Alta jossa lunta vlfane perjanUU-t-a
on satanut 24 9 tuumaa Ja noin
mtljoonan dollarin sokerijuurikassa-don
pelitiia olevan täydellisesti mc
netetyn 8unnntalna oli slell lm
pOmlttart lasJteaut kolme eistett al-le
noRan Wiflalpgla Mtoj
tuumaa lunta matta se suli kuiten-kin
lämpöisesti aurinronpaisteeisa
Voin väheunyksestä
puhutaan
Mahdollinen voiannokslcn vähentä-minen
marraskuussa
Ottavasta ilmoitetaan että Cana-dan
volvarastot tälli hetkellä ovat
pienemmät ktin vuosi sitten Ja voin
tuotanto Canadassa osoitti syyskuus-r- a
15 prosentin laskua Lokakuun nu-meroista
riippuu paljon minkälainen
tilanne tulee olemaan mutta kaikes-ta
päättäen voiannoksia tullaan vä-hentämään
ennen joulukuun 1 päivää
Un kylläkin mahdollisuus että Aust-raliasta
Ja Undesta Seelannista saa-daan
tuotettua voita mutta mitään
varmaa el kuitenkaan ole voiko tämä
tuonti täyttää vajausta
Myöskin on ollut viimeaikoina pu-hetta
voirasvan hinnan korotuksesta
mutta siihen nähden el ole mitään
kuulunut tapihtuuko voin hinnoissa
kohoamista eli el
Uudet lentopostin
taksat
Canadassa 1 senttiä ensimmäinen
unssi 5 seuraavat unssit
Ottajasta ilmoittaa liittohallituk-sen
poMlhallilus että marraskuun 1
päivästä lähtien astuu voimaan uu-det
taksat lentopostllilkenteessä Ja
näiden uusien taksojen mukaan taval-linen
kirje lentopostissa Canadassa ja
Ihdysvalloisja maksaa ensimmäiseltä
unssilta 7 jenillä ja 5 senttiä Jokais-ta
seuraavaa unssia kohden lisää
Suur-l)ritann!aa-n maksaa kirje sa-man
7 senttiä unssilta Ja 5 senttiä
:ina seuraat ilta unsseilta lisää mut-ta
ios kirjeen haluaa lähettää myös-kin
Atlannin ylitse lentopostissa niin
lltä on maksattava 15 senttiä lisä
maksua Jokaista neljännesunssla koh-den
Kuropan maihin tulee klrjemaksu
lentopostissa olemaan lf senttiä jo
kaista unssia kohden Tähän el sisäl-ly
kuitenkaan Atlannin lentoposti
josta on maksettava 15 senttiä lisää
Jokaista neljännesunssla kohden Si-ten
estin koko matkan lentopostissa
menevä nellinnesunssln kirje tulee
maksamaan 25 senttiä ja puoli uns-ll- a
painava kirje 40 senttiä kolme-neljännes- tä
unssia painava kirje 55
senttiä ja linssin kirje 70 senttiä
Yli unssin painava kirje Joka el ylitä
neljännestä painossaan maksaa siis
95 senttiä
Kirjeiden lähettäjät voivat lento
postia käyttäessään huomioida että
on parempi käyttää erikoista lento
postiin tarkoitettua kirjepaperia Jo-- 1
a tekee klfjtn keveäksl Ja siten
en halvemmaksi postimaksultaan
-- aw"fÄ
" 'BLasssssssssssssV 1
JBBBBBBLsaTaTam
AyjY? "? y äyXyXyXVI
sbbbbbbbh s—j3s'w----4- t 'HI IBERlbbP
VHb'' bbsS:'
VBBBBBBBB
f 4 IBXsBTBTBTl f-- v 'iMsvBBfl
pxhkinöitäi
Niini aurinkoisina lokakuun pilvi
n aadat nuorukaiset ovat samolllctt
Ontarion metsissä pihklnttlden poi minnan ja „„!„ p„hoil„ „rmrt
ovatkin n Hl -- ii i ---- --- — —„ h-v- m-j-p
panjaiia vsiKcan pankinipuun Ja Uk
sanpihkinipuun pihklnölti sanoUSn
olevan runsaasti mutta kastanjan
pihklnlt evtt mtlktln kadonnett Ja
tumman pihklnipuua matoisia Ir bara Melurneyn hammasliiklrl tl
Kuitenkaan tkii Uvtsta milli hln
l-lhkl-ndtu
rikkoo
KrtJand Lake Onl
VaamkUnslt pidetain Suomen hy- viksi Ycirkland Lakella Suomalaisella
UaliUa ti Jl p alkaen klo t Illalla
Niini tanssit Järjestivät nuoret Ja
toivomme runraita osanottoa niihin
tansMltln!
Janhoji ostetaan
' Suomeen
VUJarahasto on päätetty käyttää
Urkoltukseensa
liiTttooropnitotin viismuoemamlaakaiennantaiendaistykso kaosiuaknsenoshaellaJosmsayöskkäisnitelvtiuinonnmaujlj&enu kerityn Suomen viijarahastcn
hKkaaCsyttotonJiatrMuKsrotlkioSsuivtkesnMelrlSetaAdeKlruisttGivturäalothkasrmeat neuvotteluista viljan ostanK
Suomeen mainitulla rahastolla
ka nousee hyvän joukon ylt kaki!
kymmentä tuhatta dollaria ja M-Ora- ham llmcitU ettei Jauhamal-ta
viljaa saada ostettua mutta sensijaan voidaan ostaa säkeissä
Janhettua vKJaa Ja laivata se Suo- meen
Kokouksessa keskusteltiin tästä asiasta Ja päätökseksi tuli keholt-ta- a trustiiseja päättämään Jauho- jen osto Ja lähettämään ne Suo-me- n- Näin ollen näyttää siltä kuin maJiltun vlljarahaston asia tulee
päätökseen lähiaikoina Ja rahano
käytettäväksi siihen tarkoitukseen
mihin se aikoinaan Vapaa Sanaa
avustusella sanotun edi$tsUon
toimesta kerättiin
Metsämiesten
lakossa sovinto
Ontarion maakuntahallitukjen
piireistä keskiviikkona saadun tie-don
mukaan neuvottelut tilstana
Pohjols-Onlarlos- sa valitsevan
metsämiesten lakon sovittamiseksi
union virkailijain Ja metsäyhtiöi-den
edustajjn välillä ovat Johta-neet
suotuisiin tuloksiin ja lakk-olaisten
uskotaan palaavan takai-sin
työhön ensi maanantaina Saa-dun
tiedon mukaan lakkolaisten
keskuudessa tullaan toimJtamaan
äänestys sopimuksesta perjanta'na
Neuvottelun kutsui koolle Onta-rion
työministeri Daley Ja mukana
neuvotteluissa oli myöskin Onta-rion
pääneuvottelija LouJj Fm
Sopimuksen sanotaan käsittävän
unlon tunnustamisen alimman vi-iden
dollarin pohjapalkan Ja kämp-päoloj- en
parantamisen niin että
kaksJkerroksiset vuoteet tulevat
poistettavaksi Ja tilalle yksityis-vuote- et
kämpillä Union Johtajat
matkustanevat keskiviikkona ta-kaisin
PohJols-OntarJjo- n Ja Port
Arthuriin Ja neuvotteluissa saa-dut
ehdot asetetaan lakkolaisten
hyväksyttiväksr mahdollisesti Jo
perjantaina
-
Työläisten teollisuuden ha-llitseminen
lykkäytyy
Lontoo — Sir Stafford Cripps Br-itannian
kauppakamarin puheenjohta-ja
Ja varsin huomattu henkilö työ-väenhallituksessa
on Bristolin kun-ralllsvaalltals- telun
yhteydessä plti-mässää- n
puh?essa lausunut että en-nen
kuin työlliset ovat saavuttaneet
enemmän kokemusta teollisuuden
Johtamisessa on lähes mahdoton set
taa kSytäntöön työläisten hallitsema
tuotantojärjestelmä Jos se sellais-enaan
olisi sfotava
"Minun kotemuksenl perusteena"
sanoi Sir Stafford "el toistaiseksi o
olemassa riittävää määrää työläisiä
Jotka voisivat ottaa vastuulleen suur-ten
tuotantolalsten hoitamisen" Hän
selitti että hänellä tehdessään Järje-stelyjä
oman hallltusosastonsa kesku-udessa
oli valkeuksia löytää tarpeelli-silla
edellytyksillä varustettuja tak-iloita
tärkeisiin toimiin sanotussa o-sasto- ssa
rtrlttlUtnen työväestö kokonaUua-dessaa- n
ei nle tarkoltanutkaan to-imeenpanna
mitään yhtäkkistä nua-tost- a
tuotannossa eikä yhteUkurnlU-slssa- "
suhteissa Työläisten smsm
' parantavia muutoksia he tosia u:--
ttaTat mJtu UrkoltetaB toi
I
- aeenpanuvlksl asteettalsesU
Olipa huntUuonnea viimein-ki-a
8t Catharlnesta Ont Urooite- -
taan että William Panngton a
metiiaUmiin fasaaneja mutta
palasi pahoilla mielin Ukaisin ai-van
tyhjin kistn-- Sitten hän Ukr
metsaatimaln Jinlkxi mutt
hunttauaonnl el parantunut sU-- 1
JlnlksJi el aaanut pyssynsä kanta-mitta
Sensijaan hinta rastaan sat-tui
hopeakettu Ja en hän paukut
ti Hln s sUU tl doliria tap-porahaa
Ja lisiksi asiantuntijat s
Uttitit nahkan okran parin
da& dollarin anrolsen WilUm nyt
e ole pahalla tuuleU metsisty
aensa ruoksr lainkaan
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, October 31, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1946-10-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001653 |
Description
| Title | 0353a |
| OCR text | H} t i ! rv- - i'iy"n' imuuni i- - SIVU 2 TORSTAINA LOKAKUUN 31 P—THURSDAY OCTOfER 31 NO 124 -19 VAPAA SANA (FREE PRESS) Indspandent Flnnlth-Canadls- n Ntnpapr Pufallshtd vsry Tussdsy Thurs-a- y and taturday by Th Vapa tana Prasa Llmltod ToroMo Ont i KINO UNHOLA PrealdtM U VERANKO Msnaatf RCYNOLO PEHKONEN Editor Prtvata Adoress af Prasldsnt: 4 Soho St Toranto Ont Busines and Cditorlal Dcpartmcnts: 1 Huron St Toronla 2 B Phena WA 7721 fUalttarad aa aatend-tlaa- e matttr January IKn 132 at tha Poat Offica Depsrtmsnt Ottawa Ont Subacrlptlon ratct In Canada: Par Ycar V25 Slx Montha $225: Three Montha %Ui United Statei Finland and ether countrica: Per Year WM Slx montha W-0- 0 Osuustoiminta on kasvamassa Osuustomlntallikc Canadassa on kasvamassa J laajentumassa Vaikkapa suurin osa osuustoimin-taliikkets- Ji tässä maassa tänään on etupäässä farmarien Järjestä-mää Jotka kiinnittivät huomion etupäässä maanviijelystuottcldon Jakeluun Ja myyntiin monet muut tuotteet Ja palvelukset sen lisäksi käsitellään osuustoiminnallisella pohjalla- - Vähemmässä kuin vuosikymme-nessä osuustoinvntalaltosten har-joittama liikevaihto on noussut 270 prosentilla Vuonna 1945 eslmer-- ki tilastot näyttävät että osuus-toimintaliikkeiden kokonaisliike-vaihto oli 585650066 dollaria Tä-nä samana vuonna osuustoiminta liikke)isä oli 739604 osuuksien o-mis- tajaa eli enemmän kuin puolta enemmän kuin vuonna 1936 Farmituottect käsittävät suurim-man osan liikevaihdosta ja vuonna 1945 ne olivat arvioltaan yli 500 mJJoonaa dollaria Canadalalsten usuustolmlntalaitosten Ulkepääoma on myöskin kohonnut huomatta-vasti slUä vuonna 1936 se oli noin Id miljoonaa dollaria mutta vuon-na 1945 se oli Jo yli neljäkymmentä miljoonaa dollarit Liittohallituksen maatalousmi-nisteriön alaisen mrkkinolmlso-sasto- n taloudellisen jaoston toimes-ta on valmistettu laaja selostus o-suustol- mMnan kehityksestä Ja kan-taa tämä selostus nimeä "Osuus-tamin- ta Canadassa 1945" Tdmilii kirjasen mukaan avloidaan että osuustoimintaliikkeet Canadsa kästtellvät aikakaudella 1944-4- 5 keskimäärin noin 23 prosentti kaikista päämaataloustuotMsta Osuustomlntallikket myyvät eri-laisia tarvikkeita Ja kauppatavaraa kundcJ-lee- n joiden arvo arvioi-daan noin kahdeksakslkymmenck- - sl miljoonaksi dollariksi vuosittain Osuustolmlntajärjestoillä on myös-kin suuri keskinäinen palovakuu-tuslil- ke Kaikkiaan on sellaisia c-suustolm- lnnalllsia palovakuutus-liikkeit- ä yi) 400 Joiden nettovakuu-tuks- et käsittävät noin puolitoista biljoonaa dollaria Maakuntien Joukossa Johtaa Sas-katchewan osuustoiminnallisten liikkeiden osuuksin omistajina UI osakkaina sillä yli 2)0000 sen -- sukkaUU tekevät tavaravaihtonsa osuustoimintajärjestdjen kauttai Saskatchewan myöskin Johtaa o suustoimintalllkkrkien liikevaih-dossa Albert on tissi suhteessa toisella tilalla ja Ontario kolman neHa Canadassa on myöskin 2375 o suusto!mlnnlllta puhelinosuus kuntaa joiden sijoitukset nousevat yhteensä no)i 22 miljoonaan dol-lariin Lisäksi osuustoiminta on laajentunut käsittämään myöskin sellaisia aloja kuin kotien raken-nusta asuntoloita ruokala- - Ja a-suntot- aloja kuljetuslllkc-nnett- ä lääketJteellistä Ja sairaalahuoltoa ja hautausapua Nipigon Ont Nyt Vun vihdoinkin paljoa puhuttu metsätjöläist-- n Ukko alkoi olin tän-ne "pääkaupunkiin" on tulvinut met-sämiehiä nllr että huoneistot orat ääriään myöten täynnä Täällä oli jo-ku laiva lastauksen alaisena ja een lastauksessa ollut miehistö tl ollut päättänyt ryhtyä lakkoon koska heil-lä työstään oli Jonkinlainen boonus jonka he menettävät Jos ryhtyvät lak koon tarkoittaen sopimuksen rik-komista Plkettllinja dll kuitenkin tk 6 päivänä saapunut heidän työmaal-leen vaatien töitten lopettamista 1'olllseja oli myöskin saapunut sa-manaikaisesti työssä olevia suojele-maa- n mutta kun lakkovahteja oli runsaasti niin poliiit vetäytyivät Pois Ja työt lopetettiin Ja miehet me- nettivät boonuksena — Kräs lakko-lainen Fort William Ont Ajattelin kertoa tässä siltä hänen nuksesta Jokc suomalaisten keskuu uessa täällä on alkanut tapahtua ai-van Jatkuvasti V k 24 päivänä Koit Willlamln pit-käaikainen asukas Victor Anttila kuo-li McKellar-sairaalass- a Kuolema seu- - asl sisällisen leikkauksen johdosta Jota hän el romut kestää Hautaus toimitettiin saman kuun L'6 päivänä suuren hautausväen saattamana pVejstfotrodilmn itthiauvitiumuemisaeanllepalveKluikesliennen Luultavasti vainajalle el Jäänyt o-mai- sia tähän maahan Hän oli yksi-näinen mies Ja viimeiset kymmenen ruotta hän o!l runnannut pallokalia poikatalon kellarissa Oli palkatalon perustavia Jäseniä toimien liikkeen mukana koko ajan ja kokouksien pu heenjohtajana joksi hänet valittiin vuosi vuodelta jäsenistön taholta myiyy tunnustaa että Victorissa poikatalo menetti Jäsenen Jonka Jät-timiä- ä aukkoa on valkea täyttää Vie-to- r tilasi Ja seurasi Vapaa Sanaa sen syntymästä naakka Kepeät mullat haudallesi kunnon kansalainen! Muutamaa paitaa aikaisemmin kuin edellinen Ivaj Kahila kuoli svdänhal taakseen taWsa 116 0Kden St Jossa oil asunut t Ilmeiset kahdeksan vuot- - ta Ivarl oli myöskin poikatalon jäsen Kauan säilykion hänen muistonsa Mr Tekla Taikka on joutunut sai-raak- sl Vuosi aikaisemmin hänelle toi-niitetti- in leikkaus Josta hän silloin parani osittain mutta sairaus on uu-fllntun- ut Johon ehkä vaikuttaa ha-lin Korkea Ikknsäkln Toivotaan par-hamt- a — Mas vieras Arne Rutquist 60-vuoti- as Arne Rutquist Ruotsin Amerikan Linjan pitkäaikainen tikettlasla- - mies täytti vihne viikon perjantai n ou vuoita iian on syntynyt neisingissa ja saapui Yhdysvaltoi-hin vuonna 1897 Ja liittyi palveluk-seen Nielsen & Lundbeck laivaliik-keesee- n vuonna 190 Ruotsin A-meri- kan Linjalla hän palveli vuo-sien 1915 Ja 1918 välillä Ja liittyi silloin Yhdysvaltain laivastoon En- - simmälsen maailmansodan Jälkeen hän Ifcttyl Cunard-Anch- or Donald-so- n laivalinjalle Ja oli apulaisjoh-tajana sen Detroitin konttorissa Vuonna 1923 hän liittyi Jälleen Ruotsin Amerikan Linjan palve-lukseen Ja o linjan Montrealin konttorin Johtajana vuodesta 1925 sodan alkuun saakka Sodan aikana hän oli Uddeholm Compayn ml veluksessa ja on jälleen Ruotsin Amerikan Linjan palveluksessa New Yorkissa Lausumme onnltte-hurun- e! New Yorkista ilmoitetaan ett lihan hinnat alella ovat laskeneet meikein samalla nopeudella kuin ne nousivat kaksi viikkoa sitten kun hlntakontroUi poistetuin Ltia-ktuppia- at sanovat lihaa olevan runsaasti Ja nyt on vain kysymys kundien saamisesta Kukaan el perusta enil ostaa lihaa varastoon kun sltl on aina saatavtoa Esi-merkiksi sirlotn-pals- U maksoi viik-ko sitten 95 senttli pauna ja nyt ien hinta on laskenut 55 senttifci HV ässssssssssssssssssa aw äaYS as4H-äBt- L % am 20 tBBBBBeHht BjhBBBBBBBSS_ i SBfc?--w "" " awaif -- A vt"'a - "A Joosepin (rramofoonl Parilsn rauhankonferenssia — N VV World Telepram PakinajuHuja Juttelimme joku aika sitten tällä palstalla Niilo NVallärlnlmisen hen-kilön puuhista perustaa tälle mante-reelle Suomea i Iktfninisterion varoil-leen suomalaiset lehdet sitten kuule-l- a Ja johdon alla ylläpidettävä "uutis-toimisto Jj' nämä tämän mante- - ma saMtat "oiiieita" tietoja Suomes ta Nvt meillä on Jälleen kunnia palata Juttelemaan Niilo NVälläristä vaikka-kin toisessa yhteydessä Saimme nimittäin erään lukijamme Kautta leikkeleen Oulusa Ilmesty' ästä kommunistisesta Kansan Tah to-lehdes- tä Jossa oli mainitun Väliä' rln haastattelu hänen palattuaan koi nlvllkkolselta Amerikan-- tnatkaltaa i Mainitulle kommunlstlehdelle työväenmles" XVälläri oli lasketellut meidän Amerikan mantereen suoma täisten asioista pehmolla Ja Jos en nakolta nletaan mainitun "nutistoi nilston" Isän omien lausuntojen pe rusteella puntaroimaan minkälaisia "oikeita tletjja" meille ällärllälnen uutistoimisto" serveeralsl niin mle luummln edelleenkin turvaudumme tähänastisiin tietolähteisiimme Wällärl oli lausunut haastattelussa että Amerikan mantereelta Johtuva suuri lahjapikettltulva Suomeen suu-rok- sl osaksi johtuu siltä että tämän mantereen suomalaisten keskuudessa "n tapahtunut "suuri suunnanmuu-tos" Ja että tänllä 'ihaillaan" Suomen altlolllsen elämän "demokraattista" kehitystä Ja sen vuoksi tunnetaan suurta innostusta ja myötätuntoa Suomea kohtaan Ja lähetetään vietä-tät- l paketteja Me voimme aivan noin suoralta kä deltä lausua kslnkertalen totuuden tuohon Vvallätin unennäköön Nimittäin sen että Amerikan man-tereen suomalaisten pakettlttflva Suo-meen et enslkslkään ole lähtöisin niis-tä piireistä jotka "Ihailevat" Suomen Lykyistä valtiollista kehitystä Suomalaiset kommunistit tällä man-tereella nimittäin olivat niitä kalk kein vilmelsimriä jotka täällä paket ejaan Suomcn postittelivat Ja ne-hän täällä allärllälstä "kehitystä" Suomessa Ihillevat Jos Suo:nen lähetettävät lahjapa-ketit riippuisivat siltä mielialasta mi-kä täällä Amerikan mantereella tun-netaan Suomen valtiollista kehitystä kohtaan ntln mitään tulvia el kos-laan olisi syntynytkään eikä mitään avustustoiminnolta melkotsine tulok-sineen saavutettu Tosiasia nimittäin on että esimer-kiksi Canadassa suomalaisten luku-määrään nähden suomalaista kommu nisteja on ehkä korkeintaan kym-menen prosenttia —- noin roppakldel-l- ä laskettuna — Ja Yhdysvalloissa lienee suhde jokseenkin nämä Niittä ei siis suuria pakettltalvta oi UI koskaan voinut syntyä eikä syn nykään siili mtklli me Uedlnrme niin kommontolt yleeas orat kalk-kein UlstUmpU paketteja Suoneen lähettiniln rleti nytkin PaketUtulrt Snomeen oetuijaaa on syntynyt 1U ettl melkeinpä Jokai ten on katsonut vetvolllnadekseen eottaa omaUUan Ja tatUtlaan silti ryyMi etU kansa Suomessm oa Joa-tun- ut ryaaiUiteQ ryöstösodan ansiot-t- a enaeakvulttnattomaa raikeaaa ta-loudelliseen Memaao iki m ole Joh-tunut ent&XUfl silti etu Ullia oli si ihastuttu Suamen valtiolleen elä-män tväliäriluueen "demokratisoitu-misten" Mutta mainittu Yälläri ei puhu peh-moisia ainoastaan pakettiasiassa vaan vieläpä muussakin Mainittu kommunlstilehtl oli oi-ke- it mustalla painanut yhden ainoan kohdan hänea lausunnostaan Ja se kuuluu näin- - 'Hinnat ovat Amerikassa niin kor eat että vjln itsekleltäymyksellä taauaan ellua säistojä Joilla voi-daan lähettää paketteja" Tlttjstl m naketlt tulevat paljon maksamaan J tietysti täytyy jokai-sen hillitä niMihalulaan uakettien lähettänilsessä sitähän el toida klel-- taa mutta tuolla mustalla painetulla palalla onkin suomalaisessa kommu-nlstllehde-s- ä kokonaan toinen merki-tys Propagandimerkitys Sillä Välllrl yrittää suomalaisten mieleen Johdattaa käsitystä että täällä Ameilkolssa olevat suomalai-set ensiksikin lähettävät paketteja Suomeen siltä syystä että ovat Ihas-tuneita Suomin nykyiseen valtioin #een kehitykseen Ja toiseksi että he ovat niin llmtunelta siihen että itse melkoisessa ouristukaessa eläen ka-pitalistisen Amerikan asukkaina ki-ristäv- ät suoMtyotään ja paiskivat paketeilla Suomea Jossa päitä on ai-kan- ut nousemaan Mahdollisesti löytyykin sellaisia Jotka Vällärii taruja uskovat usko-vat kommunismien täällä olevan pa-Vtttltulv- an aiLcuttaJla Ja uskovat et-- ä me täällä tykätään kovasti Hertu Kuusisista Ja rtänen Suomelle sanele mastaan uudesta "demokratiasta" Juttu on kuitenkin alt-a-n toinen Ryssälälseen orjuuteen painetun Suo-me- n kansan taloudellinen hätä meitä Vilhoittaa paketteja ja avustusta Suo men kansafle lähettämään eikä ml-kaä- n politiikka Vai on Välläri Jo ruvennut teke-mään meidän tämän mantereen suo- malaisten halunalaisten avustustyös-tä propagandaa Ja laskee meidän lähettämämm paketitkin klltospake-telks- l kommunistisen ohranat aition perustamtspuuLllle! No siltä mieheltä ei näy häpyä puuttuvan Klviperän Pekka Lännelle tuli jo talvi Lunta satanut ltilmaakunnltta Jo par' Jalkaakin Wlnnipeiist4 Ihnoltetaan ett rli-- kon vaihteessa ja tämän viikon alku-pilvi- n talvi saasn! aavikiom™ tiin ollen lumentulo pari Jalkaa Ja ylikin Ja ilmojen ennustajat lupaa-vat titi vielä liaUktn Raakain krvBtulo oli Letibrldtes-i- i Alta jossa lunta vlfane perjanUU-t-a on satanut 24 9 tuumaa Ja noin mtljoonan dollarin sokerijuurikassa-don pelitiia olevan täydellisesti mc netetyn 8unnntalna oli slell lm pOmlttart lasJteaut kolme eistett al-le noRan Wiflalpgla Mtoj tuumaa lunta matta se suli kuiten-kin lämpöisesti aurinronpaisteeisa Voin väheunyksestä puhutaan Mahdollinen voiannokslcn vähentä-minen marraskuussa Ottavasta ilmoitetaan että Cana-dan volvarastot tälli hetkellä ovat pienemmät ktin vuosi sitten Ja voin tuotanto Canadassa osoitti syyskuus-r- a 15 prosentin laskua Lokakuun nu-meroista riippuu paljon minkälainen tilanne tulee olemaan mutta kaikes-ta päättäen voiannoksia tullaan vä-hentämään ennen joulukuun 1 päivää Un kylläkin mahdollisuus että Aust-raliasta Ja Undesta Seelannista saa-daan tuotettua voita mutta mitään varmaa el kuitenkaan ole voiko tämä tuonti täyttää vajausta Myöskin on ollut viimeaikoina pu-hetta voirasvan hinnan korotuksesta mutta siihen nähden el ole mitään kuulunut tapihtuuko voin hinnoissa kohoamista eli el Uudet lentopostin taksat Canadassa 1 senttiä ensimmäinen unssi 5 seuraavat unssit Ottajasta ilmoittaa liittohallituk-sen poMlhallilus että marraskuun 1 päivästä lähtien astuu voimaan uu-det taksat lentopostllilkenteessä Ja näiden uusien taksojen mukaan taval-linen kirje lentopostissa Canadassa ja Ihdysvalloisja maksaa ensimmäiseltä unssilta 7 jenillä ja 5 senttiä Jokais-ta seuraavaa unssia kohden lisää Suur-l)ritann!aa-n maksaa kirje sa-man 7 senttiä unssilta Ja 5 senttiä :ina seuraat ilta unsseilta lisää mut-ta ios kirjeen haluaa lähettää myös-kin Atlannin ylitse lentopostissa niin lltä on maksattava 15 senttiä lisä maksua Jokaista neljännesunssla koh-den Kuropan maihin tulee klrjemaksu lentopostissa olemaan lf senttiä jo kaista unssia kohden Tähän el sisäl-ly kuitenkaan Atlannin lentoposti josta on maksettava 15 senttiä lisää Jokaista neljännesunssla kohden Si-ten estin koko matkan lentopostissa menevä nellinnesunssln kirje tulee maksamaan 25 senttiä ja puoli uns-ll- a painava kirje 40 senttiä kolme-neljännes- tä unssia painava kirje 55 senttiä ja linssin kirje 70 senttiä Yli unssin painava kirje Joka el ylitä neljännestä painossaan maksaa siis 95 senttiä Kirjeiden lähettäjät voivat lento postia käyttäessään huomioida että on parempi käyttää erikoista lento postiin tarkoitettua kirjepaperia Jo-- 1 a tekee klfjtn keveäksl Ja siten en halvemmaksi postimaksultaan -- aw"fÄ " 'BLasssssssssssssV 1 JBBBBBBLsaTaTam AyjY? "? y äyXyXyXVI sbbbbbbbh s—j3s'w----4- t 'HI IBERlbbP VHb'' bbsS:' VBBBBBBBB f 4 IBXsBTBTBTl f-- v 'iMsvBBfl pxhkinöitäi Niini aurinkoisina lokakuun pilvi n aadat nuorukaiset ovat samolllctt Ontarion metsissä pihklnttlden poi minnan ja „„!„ p„hoil„ „rmrt ovatkin n Hl -- ii i ---- --- — —„ h-v- m-j-p panjaiia vsiKcan pankinipuun Ja Uk sanpihkinipuun pihklnölti sanoUSn olevan runsaasti mutta kastanjan pihklnlt evtt mtlktln kadonnett Ja tumman pihklnipuua matoisia Ir bara Melurneyn hammasliiklrl tl Kuitenkaan tkii Uvtsta milli hln l-lhkl-ndtu rikkoo KrtJand Lake Onl VaamkUnslt pidetain Suomen hy- viksi Ycirkland Lakella Suomalaisella UaliUa ti Jl p alkaen klo t Illalla Niini tanssit Järjestivät nuoret Ja toivomme runraita osanottoa niihin tansMltln! Janhoji ostetaan ' Suomeen VUJarahasto on päätetty käyttää Urkoltukseensa liiTttooropnitotin viismuoemamlaakaiennantaiendaistykso kaosiuaknsenoshaellaJosmsayöskkäisnitelvtiuinonnmaujlj&enu kerityn Suomen viijarahastcn hKkaaCsyttotonJiatrMuKsrotlkioSsuivtkesnMelrlSetaAdeKlruisttGivturäalothkasrmeat neuvotteluista viljan ostanK Suomeen mainitulla rahastolla ka nousee hyvän joukon ylt kaki! kymmentä tuhatta dollaria ja M-Ora- ham llmcitU ettei Jauhamal-ta viljaa saada ostettua mutta sensijaan voidaan ostaa säkeissä Janhettua vKJaa Ja laivata se Suo- meen Kokouksessa keskusteltiin tästä asiasta Ja päätökseksi tuli keholt-ta- a trustiiseja päättämään Jauho- jen osto Ja lähettämään ne Suo-me- n- Näin ollen näyttää siltä kuin maJiltun vlljarahaston asia tulee päätökseen lähiaikoina Ja rahano käytettäväksi siihen tarkoitukseen mihin se aikoinaan Vapaa Sanaa avustusella sanotun edi$tsUon toimesta kerättiin Metsämiesten lakossa sovinto Ontarion maakuntahallitukjen piireistä keskiviikkona saadun tie-don mukaan neuvottelut tilstana Pohjols-Onlarlos- sa valitsevan metsämiesten lakon sovittamiseksi union virkailijain Ja metsäyhtiöi-den edustajjn välillä ovat Johta-neet suotuisiin tuloksiin ja lakk-olaisten uskotaan palaavan takai-sin työhön ensi maanantaina Saa-dun tiedon mukaan lakkolaisten keskuudessa tullaan toimJtamaan äänestys sopimuksesta perjanta'na Neuvottelun kutsui koolle Onta-rion työministeri Daley Ja mukana neuvotteluissa oli myöskin Onta-rion pääneuvottelija LouJj Fm Sopimuksen sanotaan käsittävän unlon tunnustamisen alimman vi-iden dollarin pohjapalkan Ja kämp-päoloj- en parantamisen niin että kaksJkerroksiset vuoteet tulevat poistettavaksi Ja tilalle yksityis-vuote- et kämpillä Union Johtajat matkustanevat keskiviikkona ta-kaisin PohJols-OntarJjo- n Ja Port Arthuriin Ja neuvotteluissa saa-dut ehdot asetetaan lakkolaisten hyväksyttiväksr mahdollisesti Jo perjantaina - Työläisten teollisuuden ha-llitseminen lykkäytyy Lontoo — Sir Stafford Cripps Br-itannian kauppakamarin puheenjohta-ja Ja varsin huomattu henkilö työ-väenhallituksessa on Bristolin kun-ralllsvaalltals- telun yhteydessä plti-mässää- n puh?essa lausunut että en-nen kuin työlliset ovat saavuttaneet enemmän kokemusta teollisuuden Johtamisessa on lähes mahdoton set taa kSytäntöön työläisten hallitsema tuotantojärjestelmä Jos se sellais-enaan olisi sfotava "Minun kotemuksenl perusteena" sanoi Sir Stafford "el toistaiseksi o olemassa riittävää määrää työläisiä Jotka voisivat ottaa vastuulleen suur-ten tuotantolalsten hoitamisen" Hän selitti että hänellä tehdessään Järje-stelyjä oman hallltusosastonsa kesku-udessa oli valkeuksia löytää tarpeelli-silla edellytyksillä varustettuja tak-iloita tärkeisiin toimiin sanotussa o-sasto- ssa rtrlttlUtnen työväestö kokonaUua-dessaa- n ei nle tarkoltanutkaan to-imeenpanna mitään yhtäkkistä nua-tost- a tuotannossa eikä yhteUkurnlU-slssa- " suhteissa Työläisten smsm ' parantavia muutoksia he tosia u:-- ttaTat mJtu UrkoltetaB toi I - aeenpanuvlksl asteettalsesU Olipa huntUuonnea viimein-ki-a 8t Catharlnesta Ont Urooite- - taan että William Panngton a metiiaUmiin fasaaneja mutta palasi pahoilla mielin Ukaisin ai-van tyhjin kistn-- Sitten hän Ukr metsaatimaln Jinlkxi mutt hunttauaonnl el parantunut sU-- 1 JlnlksJi el aaanut pyssynsä kanta-mitta Sensijaan hinta rastaan sat-tui hopeakettu Ja en hän paukut ti Hln s sUU tl doliria tap-porahaa Ja lisiksi asiantuntijat s Uttitit nahkan okran parin da& dollarin anrolsen WilUm nyt e ole pahalla tuuleU metsisty aensa ruoksr lainkaan |
Tags
Comments
Post a Comment for 0353a
