0382a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
7V
Lauantai-illa- n lukemisto
MURHISAARI
Historiallinen kertomus Kirj Osmo lisalo
Oi Ikko ylinen herra
Taivabalilnen Jamaia
Tm krU rajalle rauna
I Sivu Sjltsuvl Vaaran Unetta
Siiat mittava maan rinne aukeal
puuttomaksi Ikäänkuin katsoakseen
etelään piin Ja mlssa se aivan kuin
huvlkMen oli ottanut ruohoa jopa
kukkasenkin uinee tänne houkutellut
riihen cli Vaaralan Antti heittä) ty n) t
kyljelleen puollpiltän heteeseen Sil-ta
oli sopiva tuohon mäen alle aholle
vartioida Ja kuulostaa ilta huuto
kaikuvana lennähti kellokkaan kuu
luville Jo se milloin läksi ulottumilta
kaikkoamaan ia aiinaDa aurinko
Uuaklmmln lämmitti Ja tuulen henki lammella kalastellaan oli
Itikat kauis karkolttl Kuolion korsi
uuplelessä Lalralakkl hiukan otsalla
hlklhelmet nenän varrella siinä Antti
virkaansa valvoi Alhaalla neljä leh-mää
ahnaasti haukkasi mehevää ruo-hoa
ahon viileässä varjossa Ilmassa
oli kauniin kesäpäivän tuntu Ja hel-le
Ja autere verhosi etäiset siintävät
vaarat velhoonsa
Antti oli Vaaralan nuoii isäntä Ja
dl nyt paimenena koska kontio oli
edellisenä päivänä jättänyt kynsiensä
merkit parin penlnkuorman päässä
oletan Kasin talon hiehon selkään
Siksi oli hänet pantu paimeneen Kar-jan
turvaksi annettu jousi Ja keihäs
mukaan tekä varoitettu kovin tar-koin
pitämään huulta karjasta Ja
itsestä eniten oli nuori Helena-emänt- ä
huoltstuneena aamulla anonut
kun oli noussut lämpimältä taljalta
Ja miestään kujalle saatellut Kun
hau tlelä metsän reunassa oli kaan-t)ii- )t
takailin katsomaan min oli
Helena )ht seisonut kujalla Ja sil-miään
tarjostaen katsonut lianen
Jälkeenkä Hän 11 hmatitanyt llele-na-n
huollllu ja puristanut keihään
tnrtla niin että aormet olivat punoit
taneel tolmaa oli vaikka muillekin
antaa
Antti olkalslhe sllna lotkoessaan ai-a- n
pitkin pituuttaan Jäntevä varta-lo
pinnist)i hetkiseksi kulti jousi ret-kahtaen
sitten teltoksl jolloin vert
lähti kuin uuteia elämänä virtaa-maan
pitkin hlenolntakin tiehyettä
Kohosi sitten pystöon ja antoi kat
reen harhailla kauas etäisyyteen
Tuolla sllntl kaukana kotlvaara aute-reen
verhossa suuri koivu kohosi
upeana pirtin perästä Ja terävä sil-mä
saattoi kuvitella näkevänsä kai-ten
viattakin Harmaaksi haalistu-neet
neitoon nurkltusten rakennetut
Döreählrslset asuinrakennukset ja
aitat melkein häipyivät näkymättö-miin
autereen väräjotntttn upoten ja
tärlllään jhtyen Tuosta kotlvaaran
ja Merllälstaarau välistä sllntl tilan-lu- s
Hauklperää Joka kaareutui tän-ne
aivan lähelle vaikka metsä täältä
esti näkemästä Vain kalattoman kui-kan
s)danmaan lampien ja järvien
ylpeän asukkaan valittava huuto Il-moitti
edcn olevan lähellä Kun oli
tyynenpuolelnen yltyivät ne usein
kimakkaan yhteisvalitukseen Joka oli
kuin hornan henkien huutoa kania-lA- a
Ihmisäänen kaltaisuudessaan
Nytkin ne huusivat mutta heittivät
fikklä Ja raskas siipien konina kun
linnut talvaloisestl pyrkivät lentoon
tytnestä vedestä limoitu niiden ha-luat
an Ja jrittätän suvilleen
Antti höristi korviaan Mtkä nltta
Ti)t lentoon ajaa kala:i varkaita?
Ky)ä saikin sillä hartinainen nti
kulkija näillä mallia Taisipa ollakin
Vaaralan ykstnälstalo t ilmeisiä var-tiolta
Pohjois Suomen tällä kulmalla
Venäjän rajalle vain syaaninaan ra-re- at
peninkulmat Itajan takana au-kesit
at samat sjnkeat sydänmaat
jatkuen pohjattomina soina ja koske-mattomina
metsinä Mrnaan saakka
Jos Joskus kulkijoita sieltä Ilmestyt
niin terisestl silloin naina alituisina
ryöstöjen Ja rajariitojen aikoma naa-pureita
tervehdittiin Ja levottomalla
mielellä hdltl Antti tuon kuikkain
kalastuksen lulrlou Johonkin epämie-luiseen
Hän kuunteli tarkoin £1 epäilystä-kään
Alvan selvään saattoi erottaa
Hauklperältä airojen kolketta mutta
nehän tulivatkin Suomen puolelta
Olisivatko tännt saakka matkansa
ulottaneita emäjoen eramienuT
Mitä tietenkin olivatkin
Antti rauhoittui mutta mielen
täytti viha Ainaisessa pelossa ja tus-kassa
oli heidän elettävä niin heidän
kuin Isän Ja lsinlsä1 joka ensiksi
cli tänne kirottuun korpeen muutta-nut
-- Miksi slU"el Antti ollut kos-kaan
voinut ymmärtää MU oit Joskui
puolella sanalla arasti maininnut et-tä
lakia pakoon oli täytynyt lähteä
oli oikeus otettu cemn käteen
'
-- f- r „
Itse tuomltu ja ite tuomio pantu
taytaitoon Mutta fe oli Anun mie-lettä
ahan oikea teko aii-- a hänkin
oli fl Uksi harkinnut että j s nuHi
oikeudestaan kiinni pltaa oli Itä lt-a- e
hanklttata lainlukijoita odotta-matta
lian tietl sj taaill eramaas-r- a
alnoaktl tehokkaaksi menettelyta-vaksi
sCU keihään k arjesta oli oi- -
keua Uutta sitäpä se olikin sitten
pelko Ja vastus että tavtyi katsella
hiukan arasti sekä itaan että län-tien
Antti katsoi oikeata katuun Käm-menen!
sormlluilen tanssi oli nuo-len
arpi suoraan läpi kämmenen Is-ketty
Kerraj hänen rauhassa era-- !
n3311
kun
iiiiihi rt i na i% iuiiul iiairiAusut aaiwur uniaivvmum nuiuiunnii
ja kälen naulinnut petäjän kylkeen !
l ujubij uiiaiij nauliinnu ja iai'i uusi
mennyt jos olisi sattunut siihen mi-hin
oli aiottu mutta etpäs sattunut
Ja siltä oli alkanut ajo jota muistel-lessa
Antille tuli vaikea olo Viha sy-dämessä
oli hän samonnut sata-am-pujaa- n
jälkeen samonnut nuoruudes-ta
huolimatta kuin nälkäinen susi Ja
oli vihdoin saaliinsa saavuttanut Ki
ollut todistajia siihen mitä tapahtui
(Ikä tarvinnut ollakaan ruoja nur-koo- n
sala-ampuja- n kuolemaa l'le-nee- n
saareen kaukana Järven seljalla
oli han vihdoin miehen soutanut Ja
sinne haudannut Sinne se olikin
sopiva haudattavaksi
Vaikka Antti oli oikeassaan rau-hallinen
ja varsinkin koti-oloissaa- n
säveä mies tunsi hän aina kun noita
raJantakaUia ajatteli sjdämessaän
stnkeutä vihaa Htn antoi heidän olla
niellä rauhassa — mitä tsänlsä Ja
Isä olivat tehseet se el kuulunut tä-hän
mutta hän otti leipänsä muualta
kuin valnokeihään kärjestä Silta
huolimatta oli tlha yha yllä KI ollut
vai muutta milloin oli suoranainen so-ta
ovella yksi mies yhdeksää vas-tassa
Verissä kat lienee tuo tlha ol-lut
synt) massa saatua ja maidossa
imetty Ja niin se tuntui luonnollisel-takin
ettei sääli tullut koskaan Joka
erämaassa rupeaa sitä ttijelemaan
tilin sen on paras jo ajoissa siirtyä
muille kalavesille tai ottaa heti arm-on-
Isku sillä ennemmin tai myö-hemmin
se kuitenkin tulee hänen o-saks- een
Armotta oli Antti senkin
käteen-ampuja- n Iskenyt kuin suden
keihäällään ja kylmästi katsonut
kun se siinä oli keppuroinut henkito-reissaan
Omista ajatuksistaan kiihtyneenä
kaiveli Antti keihään tyveltä sammal-ikko-
Iskien sen siihen pystoon kuin
pisteeksi ajatusjuoksutleen
Rauhallisempana rupesi han kot-van
kuluttua taas tarkkaamaan ympä-rilleen
Kotlvaaralta nousi hienoinen
t-atup-atsas
Suurella tulellapa se He
lena nyt kodassaan mietti Antti
Äkkiä hän säpsähti
Mitä tämä? Missä lehmät? Kellok-kaan
kello oli lakannut kuulumas-ta
el n)t se kilahti taas lak-kasi
kuulumasta
Yhdellä loikkauksella olt Antti
aholla ja hengähti helpotuksesta
Tuosa olivat lehmät mutta paat
yhdessä kuunnellen ja korviaan III-poltell- en
Ja kun huomasivat Antin
tulevan palnauslvat ne hänen tur-tiinpa
oudosti katselle! ja ikäänkuin
häntäkin epäillen Metsä lumoo ajat-teli
Antti Ja tarkkasi varoen ympäril-leen
H intä el petetty sillä hyvin tunsi
hän metsän merkit alkka metsä
olisi sammaltassutla ääneti sipsutel-lut
— nllnkutn osasi Jos tahtoi niin
olisi Antille inetsälälse1 vainu hänet
Ilmoittanut Viisas oli morko — kar-huksi
ei Antti ajatuksisaankaan huo-linut
häntä sanoa — mutta viisaaksi
oppi hänen koulussaan mieskin Ja
taikka tain hiukan nytkin tuolla
taampana rlsunen rtsahti hiukan
terran vain niin heti kylmä väre
mutta
soilla Varoiksi Antti kuitenkin
Kaiku kimpoili vaaran kyljestä toi- -
humisten outona parkaisuna Joka
tuntui lähtevän aitan kuin korven
särktneestä sydämestä Anttia puis-tatti
Metsän taikoja ntita ajatel-lessa
valtasi hänet taas viha kat-keruus
Tuolts raan takaa nekin
Kalkki paha mitä tällä puolella ta-pahtuu
tule sieltä sen ratsn
atvaa pahansuopalsuu- -
wL? Vif ryi-- ' iS i V if-- t
- m Vi -
Ylläoleva kuva näyttää että meiisotilaat pärjäivtt verrattain hyvin Havvalllla Ku-vassa
kaksi merimiestä ovat asreet hawaiilaiten tytön holviinsa jota valkckuvataan ja kestitetään
myöskin
talveksi rauhaansa heraa keväilli
ja vaeltaa Vienan rantaan syomaan
kuollutta kalaa kunnes myöhemmäl-lä
lähtee taeitamaan suomea konti
saapuu tänne ja vaihtaa taalla mar-jan
mauan elukan lihaan Talvek-sikin
jää joskus mutta useimmiten
menee rajan taakse raunaan
Taas Antti huomasi kiihtyvänsä Ja
kuminalli jo Itsekin outoa mielenti-laansa
Han tiesi kytla että metsä
lumoo jkslnälsen houkutellen hänet
takaansa Jos sattuu olemaan heikko
pää ja veltto Järki niin pian metsä
tuhookin mieheesi silla se on seu
aikomus halu Siksi Antinkin koti-vaara- n
laki oli tyhjäksi raivattu pait-si
käen kukuntapuuta ettei turma
pääsisi metsän suojissa taloa lähene- -
mcän Mutta
mokomasta
Jessen meripojilla hauskaa
rrr JBBk VtMilHHKt' !DB
bfllHHb
mvvMBilHHHB lwBl
yhdysvaltalaiset
Viimeinen näytös
Kirjoittanut Charles Hoover
miellyttävältä
teatteri-kiertueiss- a
lstumahuoneeseen
Pltdlsllun olla tä "Meneekö hän ulos tänälltana?" päänsä hyvm ja Mhpn
varmemmaksi on uusi onsiosan I nu0rl kauni
pääsbl kun siirtyisi ajoissa pois
metsän lumojen piiristä
ollutkaan Antilla enempää syy-tä
metsässä tllpvi silla ei pitaut
mörköä ärsjttää Kun se kerran ku-ningas
el tullut tervehtimään niin
tntcl se sillä ymmärtää että mene
rauhassa mutta mene hett
Kotiin ajot Antti lehmiaan ja aja-mista
niissä olikin silla ihmeen
vauhkoiksi olivat ne tulleet liene-vätkö
ttlkkaln käsissä netautuneet
vai metsäko heitä suupalakseen aja-tellee?
Kellokaskin Ikäänkuin el
olisi kotitietä oppinut tuntemaan
ryntälll kankaan reunalta hettelselle
suolle sinne kellonsakin sotkien
Mutta tiellä täytyi ajettavan pysyä
Kuljettiin atioja reunustettiin vaa
ran rinteitä painuttiin lepikkoon
missä lehvät hauskasti nipoitat elu-koiden
selkää JDssa hyönteisiä pllve-nää- n
pörräsi lapuksi lähdettiin koti-taara- a
nousemaan — (Jatkuu I
Anna Desbordes ranskalainen
Salnt-Yrielxist- ä ko'ois:n oleva talon-poika
Is vaimo ei ole mikään tavalli-nen
"ihmelääkärr tai puoskari Hän
parantaa sairaita ilma!sc'isi Hän
vain asettaa kätensä sairaan tai
ruumiinosan ylle rakoilee Ja
samalla hypnotisoi potilaan Ranaka
laiset lääkärit haastoivat hänet oi-keuteen
koska här ilman virano-maisten
luraa harjoitti lääkärin am-mattia
Hän saapui oikeuteen Ja tar-joutui
siellä tuomarien edessä parah-tamaan
yleisöstä kenen tahansa J~
ka tunsi itsensä sairaaksi tai vialli
seksi Tätä hänen tarjoustaan el ku- -
Antin selässä Ilmoitti että varmasti i kaan käyttänyt hyväkseen
oli siellä nyt liikkeellä se suuri ja Anna Desbordes vapautettiin kuiten- -
sanon mitä minä käsken
täydelllsesU rvnun
Usko henkinen voima sui- -
on
H
Klrby Allen katsoi peiliin Ja lo- - sovelias tähän toimeen ajatteli hän
petti samas3a hiustensa silittämisen
harjalUan Hän näytti hytin sirolta
ja Joskaan ei enkä
yhtä nuorelta kuin miltä aikaisem-mat
kuvat näyttivät Joita riippui
seinllä Närrät kuvat seinillä esit-tivät
häntä elokuvissa ja
Yksikään niistä el en£ä
ollut otettu viime aikoina
Kun hän astui
kysyi hänen vaimonsa
harcn takaaalle
tarma "K-ll- ä Minulla vato-ons- il knnl „„
Kl
ki-peän
tpaeivlauattiaa tiehdäonsestani Toivon sovpoimivuakn-i - lmkalann mukaanhänEi olluUt hnlllimn K „
sen
"Xiln toivon minäkin Laskut "
Tiedän ren M:na tiedän Pen
Mutta vasti sen jälkeen olen
saanut hänen allekirjoituksensa so-pirjks- ecn
olen kykenevä
osan laskuistamme Oh kuin-ka
se mahtaakaan tuntua lystiltä
kun saa taas käsitellä uikeaa ra-haa!"
Katkerat ajatukset rlsteillvät hä-nen
mielessään kun hän saapui ka-dulle
Olihan hän ollut tärkeä tekijä
aikoinaan teatterimaailmassa Mutta
sitten tullvit puhuvat elokuvat Ja
sen Jälkeen el hän ole saanut enää
näyttelemistä Ainoastaan Joitain
K-ähro1t"f'-
s?mpiä osia Broadwaylla
Ja lopulta — näyttelijän kruunattu
häväistys — hären olt alistuttava
värväämään uusia näyttelijöitä teat-tereih- ii
Eihän hän ollut lainkaan
Anna Desbordes
män ihmisistä on kadottanut Tun-tuu
siltä kuin Järjen kehittyminen
vastaavasti heikentäisi uskoa On
mahdollista että uskossa piilee
voimia Jotka vapaiksi pääs-tettyinä
vaikuttavat paljon tehok-kaammin
kuin lääkärien reseptit
leikkauks-- t Jo hoidot Afrikan ja
Etelä-Amerik- an alkuasukkaat osaa-vat
vielä nykypäivinäkin tehdä tai
koja Jotka eivät suinkaan aina ole
"hokus pokkusMempruja vaan
jotka Juontavat alkunsa syvemmäs
tiedota kuin kaikki meidän kir-javiisautemme
Anna Desbordes huo-masi
itse ensimmäistä kertaa y!l-luonnollis- en
kykynsä kun hänen
kahdeksan kuukauden vanha poi
kansa sairastut hinkuyskään Ja sai
hallava vanha tuttu Mertlatskorves- - kln syytteestä Tuomiosta valitettiin tällöin vaikean verenvuodon nenästä
ta Mutia el e nyt tule vakavissaan korkeampaan oikeuteen mutta sekin J Hän asetti kätensä pojan otsalle Ja
sillä hilloja on nyt runsaasti vapautti tämän ihmeitä tekevän ta- - verenvuoto lakkasi heti Tämä tä
hlh-ka- si
tulevat
lonpoikalsvaimon Poistuessaan c-t-ipah-tul
toukokuussa vuonna 1016
keuden istuntotalosta Anna Desbor--1 Nykyään Anna Desbordes var-de- s
paransi monta sairasta Jotka c-- hahko hilja'nen vaatimaton talon- -
seen muuttuen Ja särkyen lopuksi livat saapuneet palkalle osoittamaan potka'sTaimo On luultavaa että en--
Ja
ja
ta-marak- in
on jo
ja
on
la
kaikkea uskoa
r
tahtoon!'
jonka
valittaen
--ettävä ihmisten ennakkoluulojen
tlll-- n
vapaasti käyttää
el enempää kuin kärpänen
Klrby meni suoraapäätä eräisjen
klupiln vieraita hauskuutat
pläasiallisestl lauluilla Laula-Ja- n
nimi oli Jean An?el Hän
keltatukkainen ruori Omaten
niln-ja-näl- n tyydyttävän äänen
Klrby istui pöydään ääresn
Jean oli alkanut laulamaan
erästä nykyaikaisista sinisukka-la- u Laulatssaan taivutti Iiii n
jo
ja
tekemään Kun
maksa-maan
maa-gillisia
kovin
mitä
asettamia
hänet luoksensa
"NTeltl Angel" sanoi hän "Minä 'sesta erään
olen Kirby Allen" Hän odotti muttn
minkäänlaista vaikutusta hänen ni-mensä
mainitseminen näyttänyt
tekevän neiti An?eliln Joten hän
'binut tuntea hinta nVmestään
"Huomaan ettette minua
Luullakseni olen joskus paljon
teidän aikaanne myöskin
näyttelijä Nyt etsin ainoastaan
näyttelijöitä Haluaisin toimittaa
tiedät pois Uältä Luulen että teillä
on edellytyksiä Ja Johtoni alla
päästä vielä hyvin pitkällekin"
"En tiedä
Mutta epäilyksjni
kaikkia agentteja kohtaan Minulle
sanottu että olla varovainen
nähden" Tätä sanoessaan supis-ti
huuliaan Ja antoi äänensä-vynsäkt- n
Jo ilmaista käsitystään
"Varoitettu heidän
Kirby "Varmastikaan
tosissanne? Eipä sillä etteikö
niitäkin olla pilaantuneita
Mutta minä en sitä lajia" Kir-by
hymyili Ja koetti vuodattaa ää-neensä
öljyä "Älkää antako sellais-ten
puheitten päästä itsenne Ja ti-laisuutenne
silloin kun teille
Ja}joltti
hän hymyili uudestaan aivan
hänen silmiinsä ja sanoi: "Olet-teko
koskaan ajatellut yrittää Jo4-sai- n
Andersonin näytöksissä? Luu-len
voin toimittaa teidät ni-inelle"
"Mainiota! Sehän olisi todellakin
suuremmoista!"
"Tulkaa konttoriini ylihuo-menna
siinä puolenpäivän seudussa
Kun olette allekirjoittanut sopimuk-sen
vien teidät luo"
meni kotiaan
kuinka hän voisi taivuttaa Anderso-nin
ottamaan tytön vastaan Ja an- tamaan hänelle tilaisuuden yrittää
Kuinka vihasikaan tätä toin-taan!
Hänen itsenslh&n pitäisi olla
tähti eikä etsiä niitä epämääräisesti
muualta
myötätuntosan syytetylle la samalla !nen kuin tiedemiespiirit huomat Seuraavana aamuna John Ander-- etsimään omaa parannustaan Hän Ja tunnustavat Anna Desbordesir ! onin vastaanottaja amgautti hänel-kerto- o Ihmeettisen taitonsa Johtuvan kyvyn hän itse on jo siirtynyt rajan kysj-mykse- n: "Onko teillä sopi-- suia nan naxee nay-- a ja kuu- - laaxse Mutia ranen vaikutuksensa 'musta tavata Andersonia?"
outoja ääniä Hän sanoo: "Sen elää edelleen ja todistaa että uko "Kuulehan sisko sano An- -
Joka haluaa tulee ennen voima joka "siirtää dersonille Kirby Allen haluaa
uskoa minä vuoria nna Desbordesln oli sir- -
tehdä
llstua
on
et
un
tä
hänen vuoria en
nen kuin hän sai
Jossa
Uin
oli
Ja
erään
Juuri
luista
el
ei
tunne
on
nen ollut
voit-te
lienee herra
Allen on
on hei
hin
hän
suhteensa?"
ette
ole
toisia voi
ole
vähin
suo'
raan
että
sitten
Andersonin
suunnitellen
hän
vat
le
eua
lee herra
parannusta on että
nähdä häntä"
"Herra Anderson on ulkona"
Kirby tunsi pettymystä Hän a
vasi herra Andersonin
della ladattu Sinne mörkökin menee rin osa nykyisen sivistyneen maali-- kykyään kanssaihmistensä onneksi torin oven "Hyvää päivää herra
I Anderaon! Kuinka voitta
wko vieia minua - Kirby "zzr -- s!
::: ~iu"™ oia - vai niin Josk
talsi? wal
'TA Se el oi
poa" vastasi K
"J-a-ia
Xini
' lä -- MirS " -- n i "— - ftJ maissksi Kaikk r s& -- 71
pyytää tilaisuutta aart J~
Luulen teidän J0 kuui-r- " olen nykyään ' pak Jea uusilla näyttehjo1 l'v"
en nli fl-e- — -- -- n leuuwuraita eraa %ä Mutta pyj-da- a tfidfcu cm„iniunUlä palvelukye-- i vw dtiUJ l£UlllUl-- d
Vihi!- -
y
uHVi
1
f-- -!
aiiaa nyi urjy 0 vakavasti Alä hernottn-- -
ajj- -
L ¥ T- ' - m
"En lainkaan hermosta tl 1v1™lSn oIu yiu_m_a_ria-Rää- n U'r'lI
uieuexo use koskaan tuntea i amAaAunnan ajuklt-- ! suosikki ja sute havainnut yvJ
luumme aivan mtthirh
lomaKs- i- Kirbyn ääni aitta
a Konu
-- „ aitc -- Bla „ nua?" kysyi John Anderson k J
suoraan Mrbyä silmiin
"Minulla on uusi lupaava d
lys an on nuori Ja kaualj j ] voi lauiaa Oletteko hj-v- ä Ja te hänelle tilaisuudin
"Luonnollisesti Kirby Lihfj
net huomenna ympärille Paj- - i Ien että hän saa asiallisen huosj
Kiitoksia herra Andmoi
toksla paljon!" Kirbyn silmit k]
vat kyynelistä "Olen vana tl
ette tule katumaan siiä"
Kadulle päästyään Kirby v'a
vään henkeään Ja hiljalleen rj
taen nääntyi konttoriinsa OlJ
hän pannut asian kuitenkin ahj
Se ei ollut ollut niinkään fceijji
Mutta olihan hänen täytynyt psJ
Andersonille antaakseen tytölle ti
tilaisuuden Ja vielä sitten anrti
että hänen näyttelijäpäivlrjj
ohi! Astuttuaan konttoriirua iJ
hän kirjoituspöytänsä ääreen ja
koi silmäilemään sanomalehteä Kl
etsi teatterislvun ja katsoi ErcJ
tvayn palstalle Luettuaan iti pii
puoliväliin oli siinä neljä pientä : viä jotka käänsivät hänen RaJ
mansa aivan ylösalasin
"Jean Angel" sanottiin niiTI
reillä "on eronnut klupin palreh
Ison länneltä saapuu!
kuinka
minulla
kertasi
Klrby
yrttäl?"
pojan neuvosta He menivät m
siin varhain tänäaamuna"
Mitä siis hyödytti sekin?
oli rahatonna ja nyt tämä viunegH
ktn Ulaisuus meni häneltä Miti
hän sanoa vaimolleen ja milli td
saa nyt laskuja ? Ja mitä hän :
tähän selitykseksi Andersonille?
Puhelin soi hyvin meriktsevi!l
Hän ei lainannut siihen mitään U
miota Se soi uudelleen Väsysd
otti hän välinpitämättömästi tai
torven käteensä "Kirby Allen
huu Teilläkö on sähkösanoma
nulle? Hyvä on Antaapa krah
itten" Se täytyy varmaankin "
siltä madamtlta ajatteli Kirby Ka
varmaankin ilmoittaa olevansa l
vin pahoillaan Mitä sitä enäi i:
telee Hänen varmaankin Ui
luulla tulevansa paremmin tooiH
sen kollin kanssa kum yrittää JoUJ
arvokasta teatterissa
Hämmästynyt ilme levisi Kirtj
kasvoille hänen kuunnellessa puM
Unta Ja kyyneleet alkoivat vybr:
hänen silmistään "Odottaka-h-- l
kun otan kynän Ja kirjoitan sen W
perille Vapisevalla kädellään -- i
tarjoutuu mahdollisuus yrittää" hän
todellakin
yksityiskont- -
''Vr fnt L-Kvft- HS tVttBl '
käyttäytymisesi Johdosta tl=i J
muna on minulla sinulle Jok-T- -'
mieshenkilön osa seuraavassa
telmftssä Tule tapaamaan ffiSd
k_k_ lautan ti-- vcui„ v -a -s - n — se senU1
vielä käy — John Andersen"
Muuan J le "
hellinen ca kaW-- 1
rlkl kerran kuinka hänen e1
keittiössä sujautti P]
paistia taskuunsa Kartanon w
nni toi-Mfin- n tarttui patstinvaJ
T
kartanonherra
palveluskunta
palvelijansa
i„„i iaiwon nelästvneen p'H
lantaskuun la sanoi: — --"e
on aivan Illan kuivaa snnen
myös kastike!"
t nltl """ h-irlnltUkSl-
SSä
katkaa pojat Tuolla mieaä P_
ii-ir- n nttan vlholllse-- -
iut 6t"Sk- - M iv-tlH-a
iiroa -- rl
kyy ptcsalkossa iienu-- - "
_ --t:ii3 tkiitte i jouioptiwri 'Ettäl
Sotilas vasxaa nu" tTt
siellä tuulista herra uuta- -
_ rsut S
'Minun on sano' — :ji llsestl rakkaani etU olet e i
nen Jota tämä klhlasonnas
-
tv
en
oie
on
tä
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, November 22, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1941-11-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000926 |
Description
| Title | 0382a |
| OCR text | 7V Lauantai-illa- n lukemisto MURHISAARI Historiallinen kertomus Kirj Osmo lisalo Oi Ikko ylinen herra Taivabalilnen Jamaia Tm krU rajalle rauna I Sivu Sjltsuvl Vaaran Unetta Siiat mittava maan rinne aukeal puuttomaksi Ikäänkuin katsoakseen etelään piin Ja mlssa se aivan kuin huvlkMen oli ottanut ruohoa jopa kukkasenkin uinee tänne houkutellut riihen cli Vaaralan Antti heittä) ty n) t kyljelleen puollpiltän heteeseen Sil-ta oli sopiva tuohon mäen alle aholle vartioida Ja kuulostaa ilta huuto kaikuvana lennähti kellokkaan kuu luville Jo se milloin läksi ulottumilta kaikkoamaan ia aiinaDa aurinko Uuaklmmln lämmitti Ja tuulen henki lammella kalastellaan oli Itikat kauis karkolttl Kuolion korsi uuplelessä Lalralakkl hiukan otsalla hlklhelmet nenän varrella siinä Antti virkaansa valvoi Alhaalla neljä leh-mää ahnaasti haukkasi mehevää ruo-hoa ahon viileässä varjossa Ilmassa oli kauniin kesäpäivän tuntu Ja hel-le Ja autere verhosi etäiset siintävät vaarat velhoonsa Antti oli Vaaralan nuoii isäntä Ja dl nyt paimenena koska kontio oli edellisenä päivänä jättänyt kynsiensä merkit parin penlnkuorman päässä oletan Kasin talon hiehon selkään Siksi oli hänet pantu paimeneen Kar-jan turvaksi annettu jousi Ja keihäs mukaan tekä varoitettu kovin tar-koin pitämään huulta karjasta Ja itsestä eniten oli nuori Helena-emänt- ä huoltstuneena aamulla anonut kun oli noussut lämpimältä taljalta Ja miestään kujalle saatellut Kun hau tlelä metsän reunassa oli kaan-t)ii- )t takailin katsomaan min oli Helena )ht seisonut kujalla Ja sil-miään tarjostaen katsonut lianen Jälkeenkä Hän 11 hmatitanyt llele-na-n huollllu ja puristanut keihään tnrtla niin että aormet olivat punoit taneel tolmaa oli vaikka muillekin antaa Antti olkalslhe sllna lotkoessaan ai-a- n pitkin pituuttaan Jäntevä varta-lo pinnist)i hetkiseksi kulti jousi ret-kahtaen sitten teltoksl jolloin vert lähti kuin uuteia elämänä virtaa-maan pitkin hlenolntakin tiehyettä Kohosi sitten pystöon ja antoi kat reen harhailla kauas etäisyyteen Tuolla sllntl kaukana kotlvaara aute-reen verhossa suuri koivu kohosi upeana pirtin perästä Ja terävä sil-mä saattoi kuvitella näkevänsä kai-ten viattakin Harmaaksi haalistu-neet neitoon nurkltusten rakennetut Döreählrslset asuinrakennukset ja aitat melkein häipyivät näkymättö-miin autereen väräjotntttn upoten ja tärlllään jhtyen Tuosta kotlvaaran ja Merllälstaarau välistä sllntl tilan-lu- s Hauklperää Joka kaareutui tän-ne aivan lähelle vaikka metsä täältä esti näkemästä Vain kalattoman kui-kan s)danmaan lampien ja järvien ylpeän asukkaan valittava huuto Il-moitti edcn olevan lähellä Kun oli tyynenpuolelnen yltyivät ne usein kimakkaan yhteisvalitukseen Joka oli kuin hornan henkien huutoa kania-lA- a Ihmisäänen kaltaisuudessaan Nytkin ne huusivat mutta heittivät fikklä Ja raskas siipien konina kun linnut talvaloisestl pyrkivät lentoon tytnestä vedestä limoitu niiden ha-luat an Ja jrittätän suvilleen Antti höristi korviaan Mtkä nltta Ti)t lentoon ajaa kala:i varkaita? Ky)ä saikin sillä hartinainen nti kulkija näillä mallia Taisipa ollakin Vaaralan ykstnälstalo t ilmeisiä var-tiolta Pohjois Suomen tällä kulmalla Venäjän rajalle vain syaaninaan ra-re- at peninkulmat Itajan takana au-kesit at samat sjnkeat sydänmaat jatkuen pohjattomina soina ja koske-mattomina metsinä Mrnaan saakka Jos Joskus kulkijoita sieltä Ilmestyt niin terisestl silloin naina alituisina ryöstöjen Ja rajariitojen aikoma naa-pureita tervehdittiin Ja levottomalla mielellä hdltl Antti tuon kuikkain kalastuksen lulrlou Johonkin epämie-luiseen Hän kuunteli tarkoin £1 epäilystä-kään Alvan selvään saattoi erottaa Hauklperältä airojen kolketta mutta nehän tulivatkin Suomen puolelta Olisivatko tännt saakka matkansa ulottaneita emäjoen eramienuT Mitä tietenkin olivatkin Antti rauhoittui mutta mielen täytti viha Ainaisessa pelossa ja tus-kassa oli heidän elettävä niin heidän kuin Isän Ja lsinlsä1 joka ensiksi cli tänne kirottuun korpeen muutta-nut -- Miksi slU"el Antti ollut kos-kaan voinut ymmärtää MU oit Joskui puolella sanalla arasti maininnut et-tä lakia pakoon oli täytynyt lähteä oli oikeus otettu cemn käteen ' -- f- r „ Itse tuomltu ja ite tuomio pantu taytaitoon Mutta fe oli Anun mie-lettä ahan oikea teko aii-- a hänkin oli fl Uksi harkinnut että j s nuHi oikeudestaan kiinni pltaa oli Itä lt-a- e hanklttata lainlukijoita odotta-matta lian tietl sj taaill eramaas-r- a alnoaktl tehokkaaksi menettelyta-vaksi sCU keihään k arjesta oli oi- - keua Uutta sitäpä se olikin sitten pelko Ja vastus että tavtyi katsella hiukan arasti sekä itaan että län-tien Antti katsoi oikeata katuun Käm-menen! sormlluilen tanssi oli nuo-len arpi suoraan läpi kämmenen Is-ketty Kerraj hänen rauhassa era-- ! n3311 kun iiiiihi rt i na i% iuiiul iiairiAusut aaiwur uniaivvmum nuiuiunnii ja kälen naulinnut petäjän kylkeen ! l ujubij uiiaiij nauliinnu ja iai'i uusi mennyt jos olisi sattunut siihen mi-hin oli aiottu mutta etpäs sattunut Ja siltä oli alkanut ajo jota muistel-lessa Antille tuli vaikea olo Viha sy-dämessä oli hän samonnut sata-am-pujaa- n jälkeen samonnut nuoruudes-ta huolimatta kuin nälkäinen susi Ja oli vihdoin saaliinsa saavuttanut Ki ollut todistajia siihen mitä tapahtui (Ikä tarvinnut ollakaan ruoja nur-koo- n sala-ampuja- n kuolemaa l'le-nee- n saareen kaukana Järven seljalla oli han vihdoin miehen soutanut Ja sinne haudannut Sinne se olikin sopiva haudattavaksi Vaikka Antti oli oikeassaan rau-hallinen ja varsinkin koti-oloissaa- n säveä mies tunsi hän aina kun noita raJantakaUia ajatteli sjdämessaän stnkeutä vihaa Htn antoi heidän olla niellä rauhassa — mitä tsänlsä Ja Isä olivat tehseet se el kuulunut tä-hän mutta hän otti leipänsä muualta kuin valnokeihään kärjestä Silta huolimatta oli tlha yha yllä KI ollut vai muutta milloin oli suoranainen so-ta ovella yksi mies yhdeksää vas-tassa Verissä kat lienee tuo tlha ol-lut synt) massa saatua ja maidossa imetty Ja niin se tuntui luonnollisel-takin ettei sääli tullut koskaan Joka erämaassa rupeaa sitä ttijelemaan tilin sen on paras jo ajoissa siirtyä muille kalavesille tai ottaa heti arm-on- Isku sillä ennemmin tai myö-hemmin se kuitenkin tulee hänen o-saks- een Armotta oli Antti senkin käteen-ampuja- n Iskenyt kuin suden keihäällään ja kylmästi katsonut kun se siinä oli keppuroinut henkito-reissaan Omista ajatuksistaan kiihtyneenä kaiveli Antti keihään tyveltä sammal-ikko- Iskien sen siihen pystoon kuin pisteeksi ajatusjuoksutleen Rauhallisempana rupesi han kot-van kuluttua taas tarkkaamaan ympä-rilleen Kotlvaaralta nousi hienoinen t-atup-atsas Suurella tulellapa se He lena nyt kodassaan mietti Antti Äkkiä hän säpsähti Mitä tämä? Missä lehmät? Kellok-kaan kello oli lakannut kuulumas-ta el n)t se kilahti taas lak-kasi kuulumasta Yhdellä loikkauksella olt Antti aholla ja hengähti helpotuksesta Tuosa olivat lehmät mutta paat yhdessä kuunnellen ja korviaan III-poltell- en Ja kun huomasivat Antin tulevan palnauslvat ne hänen tur-tiinpa oudosti katselle! ja ikäänkuin häntäkin epäillen Metsä lumoo ajat-teli Antti Ja tarkkasi varoen ympäril-leen H intä el petetty sillä hyvin tunsi hän metsän merkit alkka metsä olisi sammaltassutla ääneti sipsutel-lut — nllnkutn osasi Jos tahtoi niin olisi Antille inetsälälse1 vainu hänet Ilmoittanut Viisas oli morko — kar-huksi ei Antti ajatuksisaankaan huo-linut häntä sanoa — mutta viisaaksi oppi hänen koulussaan mieskin Ja taikka tain hiukan nytkin tuolla taampana rlsunen rtsahti hiukan terran vain niin heti kylmä väre mutta soilla Varoiksi Antti kuitenkin Kaiku kimpoili vaaran kyljestä toi- - humisten outona parkaisuna Joka tuntui lähtevän aitan kuin korven särktneestä sydämestä Anttia puis-tatti Metsän taikoja ntita ajatel-lessa valtasi hänet taas viha kat-keruus Tuolts raan takaa nekin Kalkki paha mitä tällä puolella ta-pahtuu tule sieltä sen ratsn atvaa pahansuopalsuu- - wL? Vif ryi-- ' iS i V if-- t - m Vi - Ylläoleva kuva näyttää että meiisotilaat pärjäivtt verrattain hyvin Havvalllla Ku-vassa kaksi merimiestä ovat asreet hawaiilaiten tytön holviinsa jota valkckuvataan ja kestitetään myöskin talveksi rauhaansa heraa keväilli ja vaeltaa Vienan rantaan syomaan kuollutta kalaa kunnes myöhemmäl-lä lähtee taeitamaan suomea konti saapuu tänne ja vaihtaa taalla mar-jan mauan elukan lihaan Talvek-sikin jää joskus mutta useimmiten menee rajan taakse raunaan Taas Antti huomasi kiihtyvänsä Ja kuminalli jo Itsekin outoa mielenti-laansa Han tiesi kytla että metsä lumoo jkslnälsen houkutellen hänet takaansa Jos sattuu olemaan heikko pää ja veltto Järki niin pian metsä tuhookin mieheesi silla se on seu aikomus halu Siksi Antinkin koti-vaara- n laki oli tyhjäksi raivattu pait-si käen kukuntapuuta ettei turma pääsisi metsän suojissa taloa lähene- - mcän Mutta mokomasta Jessen meripojilla hauskaa rrr JBBk VtMilHHKt' !DB bfllHHb mvvMBilHHHB lwBl yhdysvaltalaiset Viimeinen näytös Kirjoittanut Charles Hoover miellyttävältä teatteri-kiertueiss- a lstumahuoneeseen Pltdlsllun olla tä "Meneekö hän ulos tänälltana?" päänsä hyvm ja Mhpn varmemmaksi on uusi onsiosan I nu0rl kauni pääsbl kun siirtyisi ajoissa pois metsän lumojen piiristä ollutkaan Antilla enempää syy-tä metsässä tllpvi silla ei pitaut mörköä ärsjttää Kun se kerran ku-ningas el tullut tervehtimään niin tntcl se sillä ymmärtää että mene rauhassa mutta mene hett Kotiin ajot Antti lehmiaan ja aja-mista niissä olikin silla ihmeen vauhkoiksi olivat ne tulleet liene-vätkö ttlkkaln käsissä netautuneet vai metsäko heitä suupalakseen aja-tellee? Kellokaskin Ikäänkuin el olisi kotitietä oppinut tuntemaan ryntälll kankaan reunalta hettelselle suolle sinne kellonsakin sotkien Mutta tiellä täytyi ajettavan pysyä Kuljettiin atioja reunustettiin vaa ran rinteitä painuttiin lepikkoon missä lehvät hauskasti nipoitat elu-koiden selkää JDssa hyönteisiä pllve-nää- n pörräsi lapuksi lähdettiin koti-taara- a nousemaan — (Jatkuu I Anna Desbordes ranskalainen Salnt-Yrielxist- ä ko'ois:n oleva talon-poika Is vaimo ei ole mikään tavalli-nen "ihmelääkärr tai puoskari Hän parantaa sairaita ilma!sc'isi Hän vain asettaa kätensä sairaan tai ruumiinosan ylle rakoilee Ja samalla hypnotisoi potilaan Ranaka laiset lääkärit haastoivat hänet oi-keuteen koska här ilman virano-maisten luraa harjoitti lääkärin am-mattia Hän saapui oikeuteen Ja tar-joutui siellä tuomarien edessä parah-tamaan yleisöstä kenen tahansa J~ ka tunsi itsensä sairaaksi tai vialli seksi Tätä hänen tarjoustaan el ku- - Antin selässä Ilmoitti että varmasti i kaan käyttänyt hyväkseen oli siellä nyt liikkeellä se suuri ja Anna Desbordes vapautettiin kuiten- - sanon mitä minä käsken täydelllsesU rvnun Usko henkinen voima sui- - on H Klrby Allen katsoi peiliin Ja lo- - sovelias tähän toimeen ajatteli hän petti samas3a hiustensa silittämisen harjalUan Hän näytti hytin sirolta ja Joskaan ei enkä yhtä nuorelta kuin miltä aikaisem-mat kuvat näyttivät Joita riippui seinllä Närrät kuvat seinillä esit-tivät häntä elokuvissa ja Yksikään niistä el en£ä ollut otettu viime aikoina Kun hän astui kysyi hänen vaimonsa harcn takaaalle tarma "K-ll- ä Minulla vato-ons- il knnl „„ Kl ki-peän tpaeivlauattiaa tiehdäonsestani Toivon sovpoimivuakn-i - lmkalann mukaanhänEi olluUt hnlllimn K „ sen "Xiln toivon minäkin Laskut " Tiedän ren M:na tiedän Pen Mutta vasti sen jälkeen olen saanut hänen allekirjoituksensa so-pirjks- ecn olen kykenevä osan laskuistamme Oh kuin-ka se mahtaakaan tuntua lystiltä kun saa taas käsitellä uikeaa ra-haa!" Katkerat ajatukset rlsteillvät hä-nen mielessään kun hän saapui ka-dulle Olihan hän ollut tärkeä tekijä aikoinaan teatterimaailmassa Mutta sitten tullvit puhuvat elokuvat Ja sen Jälkeen el hän ole saanut enää näyttelemistä Ainoastaan Joitain K-ähro1t"f'- s?mpiä osia Broadwaylla Ja lopulta — näyttelijän kruunattu häväistys — hären olt alistuttava värväämään uusia näyttelijöitä teat-tereih- ii Eihän hän ollut lainkaan Anna Desbordes män ihmisistä on kadottanut Tun-tuu siltä kuin Järjen kehittyminen vastaavasti heikentäisi uskoa On mahdollista että uskossa piilee voimia Jotka vapaiksi pääs-tettyinä vaikuttavat paljon tehok-kaammin kuin lääkärien reseptit leikkauks-- t Jo hoidot Afrikan ja Etelä-Amerik- an alkuasukkaat osaa-vat vielä nykypäivinäkin tehdä tai koja Jotka eivät suinkaan aina ole "hokus pokkusMempruja vaan jotka Juontavat alkunsa syvemmäs tiedota kuin kaikki meidän kir-javiisautemme Anna Desbordes huo-masi itse ensimmäistä kertaa y!l-luonnollis- en kykynsä kun hänen kahdeksan kuukauden vanha poi kansa sairastut hinkuyskään Ja sai hallava vanha tuttu Mertlatskorves- - kln syytteestä Tuomiosta valitettiin tällöin vaikean verenvuodon nenästä ta Mutia el e nyt tule vakavissaan korkeampaan oikeuteen mutta sekin J Hän asetti kätensä pojan otsalle Ja sillä hilloja on nyt runsaasti vapautti tämän ihmeitä tekevän ta- - verenvuoto lakkasi heti Tämä tä hlh-ka- si tulevat lonpoikalsvaimon Poistuessaan c-t-ipah-tul toukokuussa vuonna 1016 keuden istuntotalosta Anna Desbor--1 Nykyään Anna Desbordes var-de- s paransi monta sairasta Jotka c-- hahko hilja'nen vaatimaton talon- - seen muuttuen Ja särkyen lopuksi livat saapuneet palkalle osoittamaan potka'sTaimo On luultavaa että en-- Ja ja ta-marak- in on jo ja on la kaikkea uskoa r tahtoon!' jonka valittaen --ettävä ihmisten ennakkoluulojen tlll-- n vapaasti käyttää el enempää kuin kärpänen Klrby meni suoraapäätä eräisjen klupiln vieraita hauskuutat pläasiallisestl lauluilla Laula-Ja- n nimi oli Jean An?el Hän keltatukkainen ruori Omaten niln-ja-näl- n tyydyttävän äänen Klrby istui pöydään ääresn Jean oli alkanut laulamaan erästä nykyaikaisista sinisukka-la- u Laulatssaan taivutti Iiii n jo ja tekemään Kun maksa-maan maa-gillisia kovin mitä asettamia hänet luoksensa "NTeltl Angel" sanoi hän "Minä 'sesta erään olen Kirby Allen" Hän odotti muttn minkäänlaista vaikutusta hänen ni-mensä mainitseminen näyttänyt tekevän neiti An?eliln Joten hän 'binut tuntea hinta nVmestään "Huomaan ettette minua Luullakseni olen joskus paljon teidän aikaanne myöskin näyttelijä Nyt etsin ainoastaan näyttelijöitä Haluaisin toimittaa tiedät pois Uältä Luulen että teillä on edellytyksiä Ja Johtoni alla päästä vielä hyvin pitkällekin" "En tiedä Mutta epäilyksjni kaikkia agentteja kohtaan Minulle sanottu että olla varovainen nähden" Tätä sanoessaan supis-ti huuliaan Ja antoi äänensä-vynsäkt- n Jo ilmaista käsitystään "Varoitettu heidän Kirby "Varmastikaan tosissanne? Eipä sillä etteikö niitäkin olla pilaantuneita Mutta minä en sitä lajia" Kir-by hymyili Ja koetti vuodattaa ää-neensä öljyä "Älkää antako sellais-ten puheitten päästä itsenne Ja ti-laisuutenne silloin kun teille Ja}joltti hän hymyili uudestaan aivan hänen silmiinsä ja sanoi: "Olet-teko koskaan ajatellut yrittää Jo4-sai- n Andersonin näytöksissä? Luu-len voin toimittaa teidät ni-inelle" "Mainiota! Sehän olisi todellakin suuremmoista!" "Tulkaa konttoriini ylihuo-menna siinä puolenpäivän seudussa Kun olette allekirjoittanut sopimuk-sen vien teidät luo" meni kotiaan kuinka hän voisi taivuttaa Anderso-nin ottamaan tytön vastaan Ja an- tamaan hänelle tilaisuuden yrittää Kuinka vihasikaan tätä toin-taan! Hänen itsenslh&n pitäisi olla tähti eikä etsiä niitä epämääräisesti muualta myötätuntosan syytetylle la samalla !nen kuin tiedemiespiirit huomat Seuraavana aamuna John Ander-- etsimään omaa parannustaan Hän Ja tunnustavat Anna Desbordesir ! onin vastaanottaja amgautti hänel-kerto- o Ihmeettisen taitonsa Johtuvan kyvyn hän itse on jo siirtynyt rajan kysj-mykse- n: "Onko teillä sopi-- suia nan naxee nay-- a ja kuu- - laaxse Mutia ranen vaikutuksensa 'musta tavata Andersonia?" outoja ääniä Hän sanoo: "Sen elää edelleen ja todistaa että uko "Kuulehan sisko sano An- - Joka haluaa tulee ennen voima joka "siirtää dersonille Kirby Allen haluaa uskoa minä vuoria nna Desbordesln oli sir- - tehdä llstua on et un tä hänen vuoria en nen kuin hän sai Jossa Uin oli Ja erään Juuri luista el ei tunne on nen ollut voit-te lienee herra Allen on on hei hin hän suhteensa?" ette ole toisia voi ole vähin suo' raan että sitten Andersonin suunnitellen hän vat le eua lee herra parannusta on että nähdä häntä" "Herra Anderson on ulkona" Kirby tunsi pettymystä Hän a vasi herra Andersonin della ladattu Sinne mörkökin menee rin osa nykyisen sivistyneen maali-- kykyään kanssaihmistensä onneksi torin oven "Hyvää päivää herra I Anderaon! Kuinka voitta wko vieia minua - Kirby "zzr -- s! ::: ~iu"™ oia - vai niin Josk talsi? wal 'TA Se el oi poa" vastasi K "J-a-ia Xini ' lä -- MirS " -- n i "— - ftJ maissksi Kaikk r s& -- 71 pyytää tilaisuutta aart J~ Luulen teidän J0 kuui-r- " olen nykyään ' pak Jea uusilla näyttehjo1 l'v" en nli fl-e- — -- -- n leuuwuraita eraa %ä Mutta pyj-da- a tfidfcu cm„iniunUlä palvelukye-- i vw dtiUJ l£UlllUl-- d Vihi!- - y uHVi 1 f-- -! aiiaa nyi urjy 0 vakavasti Alä hernottn-- - ajj- - L ¥ T- ' - m "En lainkaan hermosta tl 1v1™lSn oIu yiu_m_a_ria-Rää- n U'r'lI uieuexo use koskaan tuntea i amAaAunnan ajuklt-- ! suosikki ja sute havainnut yvJ luumme aivan mtthirh lomaKs- i- Kirbyn ääni aitta a Konu -- „ aitc -- Bla „ nua?" kysyi John Anderson k J suoraan Mrbyä silmiin "Minulla on uusi lupaava d lys an on nuori Ja kaualj j ] voi lauiaa Oletteko hj-v- ä Ja te hänelle tilaisuudin "Luonnollisesti Kirby Lihfj net huomenna ympärille Paj- - i Ien että hän saa asiallisen huosj Kiitoksia herra Andmoi toksla paljon!" Kirbyn silmit k] vat kyynelistä "Olen vana tl ette tule katumaan siiä" Kadulle päästyään Kirby v'a vään henkeään Ja hiljalleen rj taen nääntyi konttoriinsa OlJ hän pannut asian kuitenkin ahj Se ei ollut ollut niinkään fceijji Mutta olihan hänen täytynyt psJ Andersonille antaakseen tytölle ti tilaisuuden Ja vielä sitten anrti että hänen näyttelijäpäivlrjj ohi! Astuttuaan konttoriirua iJ hän kirjoituspöytänsä ääreen ja koi silmäilemään sanomalehteä Kl etsi teatterislvun ja katsoi ErcJ tvayn palstalle Luettuaan iti pii puoliväliin oli siinä neljä pientä : viä jotka käänsivät hänen RaJ mansa aivan ylösalasin "Jean Angel" sanottiin niiTI reillä "on eronnut klupin palreh Ison länneltä saapuu! kuinka minulla kertasi Klrby yrttäl?" pojan neuvosta He menivät m siin varhain tänäaamuna" Mitä siis hyödytti sekin? oli rahatonna ja nyt tämä viunegH ktn Ulaisuus meni häneltä Miti hän sanoa vaimolleen ja milli td saa nyt laskuja ? Ja mitä hän : tähän selitykseksi Andersonille? Puhelin soi hyvin meriktsevi!l Hän ei lainannut siihen mitään U miota Se soi uudelleen Väsysd otti hän välinpitämättömästi tai torven käteensä "Kirby Allen huu Teilläkö on sähkösanoma nulle? Hyvä on Antaapa krah itten" Se täytyy varmaankin " siltä madamtlta ajatteli Kirby Ka varmaankin ilmoittaa olevansa l vin pahoillaan Mitä sitä enäi i: telee Hänen varmaankin Ui luulla tulevansa paremmin tooiH sen kollin kanssa kum yrittää JoUJ arvokasta teatterissa Hämmästynyt ilme levisi Kirtj kasvoille hänen kuunnellessa puM Unta Ja kyyneleet alkoivat vybr: hänen silmistään "Odottaka-h-- l kun otan kynän Ja kirjoitan sen W perille Vapisevalla kädellään -- i tarjoutuu mahdollisuus yrittää" hän todellakin yksityiskont- - ''Vr fnt L-Kvft- HS tVttBl ' käyttäytymisesi Johdosta tl=i J muna on minulla sinulle Jok-T- -' mieshenkilön osa seuraavassa telmftssä Tule tapaamaan ffiSd k_k_ lautan ti-- vcui„ v -a -s - n — se senU1 vielä käy — John Andersen" Muuan J le " hellinen ca kaW-- 1 rlkl kerran kuinka hänen e1 keittiössä sujautti P] paistia taskuunsa Kartanon w nni toi-Mfin- n tarttui patstinvaJ T kartanonherra palveluskunta palvelijansa i„„i iaiwon nelästvneen p'H lantaskuun la sanoi: — --"e on aivan Illan kuivaa snnen myös kastike!" t nltl """ h-irlnltUkSl- SSä katkaa pojat Tuolla mieaä P_ ii-ir- n nttan vlholllse-- - iut 6t"Sk- - M iv-tlH-a iiroa -- rl kyy ptcsalkossa iienu-- - " _ --t:ii3 tkiitte i jouioptiwri 'Ettäl Sotilas vasxaa nu" tTt siellä tuulista herra uuta- - _ rsut S 'Minun on sano' — :ji llsestl rakkaani etU olet e i nen Jota tämä klhlasonnas - tv en oie on tä |
Tags
Comments
Post a Comment for 0382a
