Vapaa Sana, July 21, 1945

              i mxi I
rt lf
"rJ lni
I
_' ÄMfl luV £4
Ei M
t ? T i" 1 t
'
t+1
M
I :
f
Mv„tWT -- A j l&mf-fiimitifttv- r- -- icTf - T UM" P"~W -- s?wi ™- - — T- -
f ' ifjf Jp r% ~ a i aa
-- fif ===-~- 7 r - 0j~ s
A J f kj-- a
jv (? -- j!_r
Ari -- V
— j T- - f "--
-S — i X ' A i
V 'I7 "
'- - _-
Tf - o v fM _ —m ' "ii—™ —H -- ia "—
Kirj Väinö
(Jatkoa)
Maalaisten veneitä saapuu Joukot
kin natamatorln rantaan Pitkänsillan
kupeeseen Ja sinne nyt hiljakseen
painuu kaupungin asukkaita M)oskin
lauppapuotien ovet alkavat liikahdel-la
Ja ennen pitkää on kauppa käyn-nissä
niin niissä kuin maalaisten ve-neissä
satamatorln rannassa
Hyyryläinen on tanaan tavallista le-vottomammalla
tuulella Kun kuulee
kaupungilla vihjailtavan tämän tätä
itu että heillä puotilalset varastele-vat
Isännältä — Ja mlkas on varas-tellessa
kun el isäntä pidä minkään-laista
kirjaa lNä'ääti — niin el ole
Ihme että mieli muuttuu levotto-maksi
Jopa epäluuloiseksikin
Tämän vuoksi on ukko kärtyisä
pistäytyy tavantakaa valvomassa Ja
vaanimassa puotilaisten toimia käy
varastohuoneessa Ja kellareissa äri-e- e
Ja kärisee kunnes lopulta palaa
Jallten kamariinsa Heittää vihdoin
k)llastyneenä lllkekirjansa pojtälaa-tikkoo- n
Ja seisoo pitkän tovin akku-tias- a
Postimestarin riippumatto näkyy
hiljalleen liikahtelevan Siinä on mies
tuumii llyyiylälnen se ei sitten pal-joakaan
sure huomista tata päivää el
ollenkaan Kun sillä on vain oma
lauhaiiFU Ja päiväinen ainemääränsä
e el muuta pyydi Tyytyväisenä vain
liikuskelee milloin rllppuverkosa
milloin missäkin klikaiolden 1'ir- -
hanan onnellinen mies!
Ilyyrjlälnen laskeutuu pjitahlhastl
laan puodin kautta kadulle 1'uotllal
set heräävät horrokseltaan Ja tark-kailevat
akkunoista mihin ukko m-ene
Alkaako se nuuskia heltl Jo ui-koak- in
käsin?
Hyyryläinen astuskelee postlmeta-- r
In puutarha aidan taakse pysähtyy
siihen Ja rykäisee
— 1'yy'äa p"ästä postimestarin
oluslata osalliseksi tuo kitupiikki
virkkaa Klnnus-Aapel- l Ansukalle hil-jaa
— Ikäänkuin el itsellä olil muu-ta
kuin myj tavaksi
Postimestari el ole kuulevinaan
vaikka on toisella silmällään nähnyt
ukon vetäytyvän puutarhaa kohden
Hyyryläinen rykäisee uudemman ker-ran
Ja nyt kovemmin mutta postimes-tari
ajattelee vain että ryi mitä rylt
äljäsenl onhan sinulla Itselläslkln o-lut- tn
Juo sitä Jos maskit vai-puen
Jälleen katselemaan naapuripi-halle
Jossa räätäli Julkus-lVkk- a ak-kansa
kanssa tonkii ryytimaata pens-kojen
kiljuessa pyylevän piilipuun al-la
Uumaakin naapurille:
— Pldäppfls nuo kakarasi kurissa
Ihailluin ne särkevät korvakalvot md-llnalM- ln
Pekka ltatltäa ne lapion varrella
isälle sulkee oven ja kirahtaa Jo-tain
akalleen Postimestari nauraa
lorotti Kelpaako sille naapurille
olvi? kysyy sitten kurlllisestt
— Ka mlVel tflssä heltee
— No naapuri ottaa sltte Ilmasta
kiinni puhelee postimestari tarttues-aa- n
pulloon — Nyt se sujahtaa
lullo on hyvin tähdätty vai onko
tama naapureiden jokapälvaietä ur-heilua
Se näet lentää matalassa kaa-re- a
Ja liUkähtää räätälin kököttä-vään
kouraan
lIyyryHHai purskahtaa nauruun
rotime#tarl kääntyy kivasti riippu-matosa- n
— iltapäivää sanoo silloin Hyyry-läinen
— Saakos astua sisään sinne
paratiisiin
— Jahah raatlmlespä se onkin
rastaa postimestari — Ja minä kun
luulin että rukit ne siellä torilla ai-dan
takana rylskelevät Saapl sitä
tulla tänne paratiisiin
Ja kun Hyyryläinen alkaa vääntäy-tyä
portin kautta mutisee r-tlmes--
tarl
että paratiisiin valaratll-Ii- n
mokomakin ukonkörllas Mut-ta
orkeastaan hän on hyvillään saa-dessaan
muutakin kuin vuohien Ja
pukkien feuraa tähän kirottuun
&§+?-- #- - g"'--- # v JJa Tm m4w AI A
WyyviwwWwwwwwwwwWf
HENRIK HYYRYLÄISEN
ELAMA
Kolkkala
JjyyMyMwyywyMwyxyMwxyxxxMwywyyMxwyywwy4
— Setä on hyvä Ja ottaa olutpullon
suuhunsa Siinä niitä on
Onkin siinä kokonainen komppania
mustia kokopulloja
— Kn minä sitä varten tullut vas-tustelee
Hyyryläinen mutta valikoi
kuitenkin yhden
Postimestari vilkaisee Hyyryläiseen
Ja havaitsee hänet tänään merkillisen
alakuloiseksi
— Mikäs setää vaivaa?
Hyyryläinen Istuu nurmella Ja mais-taa
pullostaan
— K— ehei mikään
Postimestari tappaa lälskäyttal
kärpäsen kädeltään Jonka on ojenta-u- t
velttoon asentoon riippumaan syö-tiksi
kärpäsille
— Ähäst sainpas sinut
Vilkaisee Jälleen Hyyrlälseen Ja pu-helee:
— Vai el mikään No taas tuli
ks klusanhenkl Onkos setä kuul-lut
että siltä kauppaneuvoksen puu-hasta
näkyy tulevankin tosi näinä
päivinä se pannaan Jauhamaan
— Mikä pannaan Jauhamaan —
myllykö hörähtää Hyyryläinen
— Klpä kuin se pankki Jaa
mlks'et volplhan sitäkin sanoa myl-lyksi
tavallaan rahamyllyksi Kaup-paneuvos
on tarjonnut sille konttori-huoneisto- n
talossaan Ja tänäln ni-iaisi
laivassa saapua sen Johtaja her-ra
Ulkklon
— Saapukoon! murahtaa
— Niin Juuri saapukoon Ja olkoon
tervetullut Tietääkös setä mikä on
vekseli?
— Jaako sellainen pitkä paperi ?
— Sellainen Juuri
— Tiedän mä vaikka olen perin
harvoin Joutunut mokomia viljele-mäi- n
Minä näes maksan useimmiten
komtantlstl
— Minä myös milloin sattuu rahaa
olemaan Ja kalpa se voi tapahtua se-killekin
Joskus tuo "milloin el satu"
kiusoittelee postimestari
Hyyryläinen valkenee postlmerta-ii- n
siemaistessa pullonsa tyhjiin Het-ken
kuluttua kyllästyttyään kärpäs-Jahtii- n
aloittaa postimestari:
— Iihutaan että sedän asiat ovat
hieman sekaisin Sedän pitäisi pitää
vähän tiukempaa silmää niihin puoti-laisii- n
nähden Kuuluvat varastelevan
aivan hirveästi varsinkin se Eemeli-vinti- ö
Kokonaisia sokeritoppia Ja
kahvilelviskoitä Ja Jauhokuleja myyt
kentelevät veitikat mukamas sedän
laskuun mutta todellisuudessa omaan
pussiinsa niinkuin huhuillaan
Hyyryläinen nousee
— Kukas sinulle on kertonut moi-sia
juttuja
— Se teidän Aapeli Kinnunen on
toUonkln kerran morkannut sitä Ee-meli
minulle Olen sanonut että mi-täs
sinä minulle Juoruat mene sano-maan
kauppiaalle Itselleen mutta se
on sanonut ettei kauppias muka us-ko
hanti Niitä multa huhuja kuute
kaurranctlta kerrottavan
HyyrylAletn mieltä kannattele
— Juoruja ne ovat eivät uuta sa-noo
vihdoin kankeasti
— SltÄ minäkin virkkaa postlmes-tar- l
jonka tulee säli HyyryMllstä —
Mutta Jos nllsä huhuissa sittenkin on
Jotain totuuden sidettä tietysti
sedällä on Jonkinlainen kirjanpito
liikkeensä tilasta?
Hyyryläinen tunnustaa kiusaantu-neena
että el eihän hänellä ole mul-ta
kuin Joltain ylimalkaisia merklntö-i- a
paperivihkolssa Ja — muistinsa lo-keroissa
s
— AI ai sentään! toruu postimesta-ri
— Se on kovin varomatonta Kyllä
minä nyt ymmärrän ejtä noissa hu-huissa
Jotka kiertelevät kaupungilla
saattaa hyvinkin vielärä melkein
tävtrvkln olla Jotain pohjaa Sedän
rltälsl ottaa puotilaisten vanhlmmak- -
sl Joku semmoinen mies Joka ry'yii
papereihin viemään selvän kuvan liik-keen
asemasta kunakin kuikautena
rankkikaan el hevin njydnnl laottoa
ellei ole sllmamääräseltään elvilla
käyttäjiensä taloudellisesta tilasta
— Kn alokaan turvautua pankin ar-moille
vastaa Hyyryläinen — En vi
rahojani pankkiin enkä myös ota siel-tä
vaikka tarjottalslinkln
— No noo El sieltä tarjolle tulla
Jollei itsellä halua ole Mutta luulen-pa
setäseni että vielä sitä yksi ja
toinen turvautuu pankinkin apuun
Samassa kuuluu pitkä voimakas
lalvanhuuto etelästä kasin sen kai-kua
kantavat saiat saaret lahdel-mat
ja vaarat yli kaupungin kuljet-taen
sitä edelleen Jokaiseen ilman
suuntaan
Postimestari hypähtää maahan
— Siinä se nyt on Ialva Iähde-täänpä- s
rantaan Saadaan nähdä se
pankintlrehtödrlkln
— Joutavakln tlrehtyorl sanoo Hyy-ryläinen
— Mutta mennään vaan
Saapahan samalla valvoa voiastloltte-n-i
lastaamista laivaan
— Ja samalla tutustu panklntlreh-töörii- n
— siltä voi olla Jotain hyötyä-kin
vastaisuuteen nähden kun on vas-taanottamassa
tämän ensikertaa sia-puess- a
kaupunkiin
— Hm mm' rjkll Hyyryläinen —
Hyötyä hvötyäkö ?
Näin puhellen alkavat herrat hi-taasti
tarsia laivalaiturille Hyyryläi
nen vh=i hlhaslliaan Heillä el ole kii-rettä
sillä kestfä vielä puolisen tun-tia
ennenkuin laiva ehtii kaupungin
lantaan laskea
Sen huuto näet on kajahtanut vas-ta
kanpunpln lihelslmmän laiturin
kohdalla
Lalvanhuuto on herättänyt koki
kaupungin Jalkeille
Nuokkuvat ajurit hierovat sllmläln
tuottamasta Vint-turi
taukoamatt taas Ja
relttfd
veiviin rtotevat maalaispojat
veneistään Ja
kalvofle
olla vedennostossa avuksi
koreille
Mitäs Kosolan
sllhn ilvehtii muuan stni-valkohepenln- en
—
kömpelyydetläln
sehän meidän
tyttäriä vastaa Aappo
sankoon ju sen
taiteen — Itkus olekin sen
Herttuan Loviisan siela Marja
suon kulmalta?
— Arvaa kantaa sankoni
kotiin vastaa ttto hiljaa nauraen
Arvasin Jo Ja sinun nimesikin
Eikös se ole Le
— Leena minun nimeni on
tyttö
— Alvan Leenahan
JIutta et suinkaan lähde kotiin
ennenkuin on tullut?
— En vastaa tyttö — En vaadi
kantamaan sankoani ennenkuin
nähnyt
— No Jos siltä on kysymys
kyi!ä koska tahansa kannan
noin sievän tytön kansannaiset Jo-kos
— El vielä Maltas Jospa sittenkin
odotettaisiin yhdessä laivan tuloa
— Niin yhdessä
vastaa lämpimästi— Kaksin on
hauskempi kuin yksin — ret kuvitellutkin Sillä on
nakin
— Ole hupsimatta nauraa tyttö
Tyckkvnen hevonen hi-taasti
edeten laituria nyhtää
ruohoa kalvon laheKä herhtää piipul-laan
Aapolle
— Vai Puukirkon lemminkli-tie- n
taas sleKä tyttöhalmeessa
1 — kun kr-to- n
vanhemmillesi tuolla veneessä i
Tynkkynen on vanha ukonkörilä
hairpaaton Ja posket sisäänpäin lon-gallaan
Sen vno'sl hänen sapotuk-sstaa- n
en hankata saada toulkkva
ässät sihisevät pahasti Ja
Irrät tapsenomafsestf
— Älä Tynkkynen tee tvh- -
I mykfä koettaen
rratkfa — Muuten
ohjaten hevosensa hiljakseen laituria rärt"n tlrulle pll-kulef- ta j
lähemmäksi vuohet Ja pukit torilla I Tynkkynen ei päre pahakseen my-rupeav- at
määklmään Kantaan lap- - J-ä- Pee vain hamraJttomttTa Ikenlltään
pautuu väkeä joihin asettaa rakkaan pll"punysänsä
Naiset kiiruhtivat kalvolle re?Isan-- i h°ilauttaa oh'asperliräin fkaän-kolnee- n
ehtPks-e- n ammentamaan ne l--ih hvt-äiff- cl 3'ähän välitä cl
täyteen ennen laivan saapimtsta Jot- - tämä ole enenkäln kanntskel-- '
la pääsisivät hoVfn osalllvfksl sen j Tnt 'noru a Fflähän Aappo välltäkä'n
tulon nantlnnosta
kitisee i
taas kun yksi tarttuu toinen
hvppäl-vä- t
rientävät laiskasti
puiston pubilta puulle koet
taen kau-punel- n
plikalsirte
— se fokin Aappo
pakkautuu
tvttö Häiritsee
vain tässä
— Kas on puolen
tarttuu tytön
kiepauttaa yks kaks
vettä
tjtto
riln saat
—
tiedän
sanoo
niin sinä olet
sinä
laiva
si-nua
olet laivan
niin
minä
lähdetään?
minustakin ett!
poika
al:a odct-- '
Jorka
kohden
sinä
olet
nutaa leikillisesti Varo
Hrä kan
fcorajavat
tlnä
vastaakin Aappo
ukon puhetapaa
J
että
poika
tvnteehan hän Tynkkysen Ikuiseksi
veltikafcsf hyvinsärylseksl Joskin
letkkipuhefseksl
appi kulke satamapulstossa tyt-töä
n 1-äd- estJ pitäen Ja kun laiva
vinhoinkin huutaa tuloaan laituriin
frrotttarat poika Ja tvttä kätensä Ja
astuvat rnfna Ihmisinä vakPoukon
sekaan laivalaiturin?
NTirt en kuin postimestari kertoi
!"yviy'31el!e: laivassa saapuu muu-an
muukalainen Joka heti laiturille
kepsahdettuaan käy puhuttelemaan
kauppaneuvosta
— Siinä se nyt on sanoo po3tlme3
Pau lehteä
Ensi-nuoruude- n haaveellisen rusko-tuksen
kajossa najttää usein siltä
olisi Ihminen luomakunnan kruu
tarl rientäen hänkin tervehtimään
tulijaa
Hyyryläinen naurahtaa tähyillen
kulmalnsa alta muukalaista joka on
semmoinen niorl laiha herrankutva-l- e
Joriniolveksi Hyyryläinen on ha- -
omituisen !st sieraimet Ja Hyyryläisestä näyt-- t
ä ikäänkuin ne olisivat alituisessa
vfiä'itely liikkeessä lisäksi
on lienet pistävät silmät jotka alin-omaa
vilkuilevat sinne tänne valan-taa
Hyyrj laisen mielessä kuva vainu-koirasta
Joka oudolle rlItarikkaallo
saarelle kuletettuna haistelee Il-maa
sierainten välähdellessä Ja sil-mien
villisti vipattaessa ennenkuin
pa'nautuu etsimään saalista
'lyyryläfnon rupeaa hämärästi vais-toamaan
että kenfes lie sittenkin pa
lempi nuoren pankklherran
tuttavana kuin vlhamlehenä Ja sen
vuoksi h3n IShestyy Juttelevia herro-t-a
Joiden pariin sillä välin on liitty-nyt
po'metirIktn Kauppaneuvos jo-ka
parhaillaan on selittämässä herra
! Ilkklölle latvaan lastattavien volas-tlofde- n
nimikirjaimien HIIHICn
merkitystä lopettaa nauraen:
— Mutta siirahan se on itse han-telsmannt- Mn HHHH meidän oiva
raatlrrtehemme
Hrrjiäinen astun Joukkoon Ja
kauppaneuvokselle kättä
— Ja tässä on meidän panklntlreh-törpnm- e
esittää kauppaneuvos
— Vai täisä se nyt on puhelee Hyy
ryPInen — No terve vaan terve
Hrrat na"rahtnvat Kauppaneuvos
rHttaa Kepillään parivaljakkonsa 15-hemmJl- ksI
nousten vaunuihin ppnkln-tirehtööri- n
seurasa Muut jäävät vie-lä
hetkiseksi haastelemaan laivat!!-Irll- e
Pormestari Joka myös on huoman-nut
herra I likklon omituisen liinan
tunnustelemien nuuhkallee sierai-millaan
Jokaiseen Ilmansuuntaan
(Jatkuu)
Lintujen ystävän Jack Minerin elämäntyö jatkuu
mutitoje+i JdJsijadM
iHlllllllH m - jV)-- kam
illllllllllllllHHHiW i&~KEKL4m
H ' !~J BBBBBBBBLB
l-- lBBBBH Sä iStt BBBBBBBBBBBB - KL j??P sHHHbIK' bbbbbbBbbbbbbbk pfaBr m
& M J Jk BBlBlBlBlViBV £H U'--x flK M s5Hfc bbIbIbIbIv iBfllBteaVJJlK
MmBaaaVS BT ?A Bk H bbTE3bbbbbbV
jVbvbvJV aÄaBVrV v Ib1VbiVbiVbHl tbiVbH
Jbb1bb1bb1bb1bb1bJsWbV jBbHbHbH bB Ib1b1b1b1b1b1b1b1bbw bbIbIbIHI
rBlalBlBlBBjkjL kk JJIK bH IHr atalBr bbI " I
! IbIVQk "~4b1HbB JHi r- - FilH yBBJBB bPW BBBBbKST BBbW BBBBat J tJLA BBBR
--BBH ASBLW BBBBbK' fl BBr --
BdKf"-iSBBBBBH 'bbV % vmMaBBBÄ? W --cbSbbbbH alB AdBk S m IbIbIbIbK F AWC 'JrT "SbIbIbIbH %bv KrMr VJr lr&m BÄBIBfcBaBBnBBlBBBBBBBBBiBiBW
Canadalalten Kntujen ystivln Jack Minerin timintyö Jatkuu hlntn perhtenai kautta Va-semmalla
Wilhlmina Mintr Kingsvillc Ont hyvilltmltU htntoa ankanpoikasta Hln en
Jack Mrnerln pojan tytlr Oikealla tdetmenneen luonnontutkijan letkl ruakkimttM lumi- -
#
--Aix'
%-
—
- - --y—__ "rryi
Kirjoittanut L Onerva
kun
Kun sillä
olla tuon
pis-- ä
JIbIk
naamaton kuninzas junel on tui smuauhndtaoallnisuJuattayhfätkiektla aovnokiinnna to nVi-tu- s muuttunut elämän keskipäiviä aurinko on jo korkealla huomaat o- - leväsi määrätyllä rajoitetulla a!a3i jusia ei oie poispaäs)ä sillat takaa-s- i kun ovat Jo poltetut Ja Jolla moj- -
f Of! l--l tl (t„i„n- tin- lk„m„„l 9dI-nS- 1lynyydestl Ia
elämäntyön pituudesta sinua tinka- - tl pidättää Min on elämänura luisu
nut eteesi tietämättäsi tahtomattasi
melkein kuin itsestään lukematt-omien
tuskin huomattavien vaikut-timien
lakkaamattomilta salaisista
työnnöistä Itsessäsi Ja itsesi uito- - puolella!
ni
Näin on ainakin ollut minun laita
i-- n Koskaan nuorempana tuum-itellut
erikoisesti kirjailijaksi rupe-amista
Mielikuvien paperille purkami
nen oli minulle ainoastaan Jonkun
lainen sisäisen tervehtimisen kelna
luonnollinen Ja vaaraton tapa vapaa
tua niiden liikapainosta ujo ja arki
kun muuten olin Ja lläksl hytin y-ksinäinen
Tämä oli syynä kynälläni- -
seeni niin pitkälle kuin muistu
kaikkein ensimmäisiä eputelnjiBi
ehkä lukuunottamatta Sillä ha
seitsenvuotiaana vuodatin paperille
näin kuuluvan syv8miettelsyden:
"Tuo koski aina pauhaa
tuoli Joen päässä vaan
el koskaan saa se rauhaa
elk' lepoo ollenkaan"
niin en usko sitä minkään erltyi-semmä- n
slelunhädän esiinkutsumsk-s- l
Kenties oli tämä riimittelyn tarre
Jälklkalkua Jostakin lastenkirja'!
tai myös vaikutusta äidistäni Jotka
kerrotaan kirjoittaneen runomitta-isia
kirjeitä Ja Jonka Juuri tähän li-kaan
olin kadottanut Jälklsointi
kuuluu kelkkeln varhaisemmasta lip-suudesta- nl
asti olleen minulle eri-ttäin
mieluinen
Sitten Jatkoin runojen seplttel-mlst- ä
läpi koko kouluajan ImUJiI
sain tavallisesti JoululahJak-- 1 kaikki
vuoden varrella Ilmeet) neet ora
laiset runokokoelmat Jotka oli ri-kkainta
lukemistani Ja Joiden t&
vien mukaan Järjestelin kaikesi
lalsuudessa omia runojanikln Jos X
klnnlmlslksi kokoelmiksi kuW
isänmaalle luonnolle (a jun
omistetut osastonsa Mutta amsu'
kirjailijan ura el häamolMänrt tr
nulle edes tuulentupana Rs M
kuului mielestäni pyhä-- m el rkfSl
En voinut ajatellakaan - --
t
Pä-ammatt-la
Ja kultenM" u"!"1
tnastn Inhdnkt ml koulu! - arl'''
voittavan minua vakav
maan Johonkin toim n
Itseni elättää s "utn i
Jasl harrastuksiM i niv
teellinen kasvatus
sen alaisena olin kann
tunnollisessa virkami --
oli nimittäin kuin to- -
suin siellä senjälkeen h
muuttanut Helslngis
koulualkanl Ja alun S
nl yhteensä tolstakv
Luullen tekeväni lsu '
Jos antautuisin tleovii
myös omaa mlelha
Jatkoin Jatkoplstos
klnnon suoritettuani 1 1-J-ani
yllopltosa Joskn
minussa koko ajan lk
valtakuntaan
Vähällä olikin ett
musiikki Jotka olivat 1
tänl saaneet minua k
tvä kokonaan valtoihin
tft ptoW
vit "--- ♦-
atteri
ien
-- un pi
i( ina vr- -
loma-aja- t Kotona auiui- - -
NrVrJ
notUJ'5"- -
Ill-ee-lllllvX ril äille puolille
vailla sisaria
T- -
V- -9
e r '- -
v ka- -
k "
-- a
- r S k
n Is""
t
f t
dl
Etetk
__
KU 1 ITCIU - -- "'
'
1
Hltll
aina olin "- - „
muuta samanikäistä Jf?nr' i
suurimman osan ajastani B'" 1t
lietsomiseen Josa etenkin
ahmlmlielU oli tärkeä °"J9 laaja kirjasto Joskin en lwp ' slmman sisällön muodosti
teellinen Ja nioooflnea J
tnut ja inakla sen arvo18