Vapaa Sana, December 07, 1940

              VUJ
TAPAA SMU
(FRCC PRESS)
Independent Flnnlen-Canadia- n Newapapr
Publlshtd every Tueaday Thure-da- y
and Saturday by Tha Vapaa
ana Preee Llmlttd Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldent
VAINO MALMIVUORI Manajer
REYNOLO PEHKONEN Editor
Prlvate Addrest of Pretldent:
4 Soho SU Toronto Ont
lualneta and Editorial Depar-tment:
JW Spadlna Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Rtglttered aa aecond-clat- a matter
January 19th 1932 at tht Hoit
Offlca Department Ottawa Ont
Subacrlptlon ratea In Canada and
United Statea: Ptr Year J7S: SI
Montha $200 Three Montha 1100
In other Countrlet: P+r Year 600
8lx Montha 1250
Englannin lentoase
on ylivoimainen
Usein on kuultu lausuntoja Itä
ttä Britannian taistelukon?et Spit-flr- e
Ja Hurrlcane ovat molemmat
ylivoimailla saksalaisiin taisteluko-neisiin
nliiden Näitä lausuntoja el
monasti ole pidetty oikeassa arvos-saan
siksi että useimmat ovat epäll-le- et
lausuntojen oletan ainoastaan
jonkinlaista omien aaeitten kehumis-ta
Näin el kuitenkaan ole ollut e-Manial- ta
Jo yksistään se seikka
että saksalaiset ovat suurten lento-koncmenet)t- en
johdosta lopettaneet
melkein kokonaan pähälennot Bri-tannian
alueelle on osoituksena että
vastassa on täytynyt (Ha taistelulen-tokoneet
Jotka ovat vihollisen pan-neet
luopumaan yrityksistään
Aikaisemmin on ollut svllalren
käsitys myöskin että Yhdystaloilla
o!ll kehitettynä lentikonetypp"jä
jotka olisivat paljon voimakkaimpia
kuin brittiläiset taikka saksalaiset
koneet Asia on kuitenkin ollut ko-konaan
iMnvustaJnjni Yhdysvalta-laist- t
konett ovat aseistukseltaan
liuonompia kuin vasUavat lajit stkä
trittllälsiä että saksalaisia koneita
Tämän on Jo kauan alkaa tlennt
Uritannlan sotilasjohto mutta se ei
ole sitä tunnetuista syistä amrrika-laisill- e
suoraan ilmoittanut Nt on
kuitenkin tilanteesta saatu Julkinen
Juttu amerikalaMcn ainomaUhtl-mieste- n
välityksellä Nämä sanoma-lehtimieh- et
ovat Knglannlssa olles-saan
tolneft asianlaidan todeta ja
tiimiksi sen on sanpen huomatta-valla
tavalla vttänyl Iin Italph In-gersoll-nim- lnen
amorlkatalsen PM-lehd- en
toimittaja joka on ollut knu-kauJo- it
KnRktnnlssa Hän selittää
tttä amrrlkakUski lentokoneita ei
voida kfiyttltä lainkaan taistelu uin
oksaktMa konetta taan Tiima el
kk taoasUan a merikala Isla tatf-tekikoijs- Hta
mutta myöskin pommi-ttaja
Knriantl käyttääkin niitä Yh-OyivaOoi- sta
tuotuja konetta Italkilal-n- t
bttkompta komit vaiUan
Jo sodan aJtta saakka Uritan-nfctH- a
en ollut tehokkaampi kntot
vasta kuta Saksalla vaikkakin se on
oHmt paljon pttmentH Saksn knto- -
tilaisen arnteijan '
Dunktrktsta (kipiarnln '
lefltetolmat m-6kl-n
pelastivat Eng-lannin
sillä helMä en )Uvwimalsnn-p- 1
tasot- -
_ „
iipmiiiiirrwTMf" Viimr j# jwi liKfn n W 'ifi l J1W iuiM'iiwi wV - ' wfii -- Hf iiam' MlliiViiiii hji imtuM lpig
kaksi vuotta ennenkuin eaimerkikal
lentokoneteolltauua voidaan luoda
IjoukkotuoUnnon pohjale Ykal aihe
näin pitkälle ohjelman toimeenpa-nolle
o!i se tttä tarvittiin lentokt-nemalli- en
kokeiluja ja saavutettujen
tulosten perusteella tuotannon Jär-jestämistä
parannettujen mallien pe-rusi
le ArvoitaluHaa vaadittu
Uritannlan hallitusta aukttamaan
lentokonUuGtanto joHkkotuoUnni
perusteil heti utta halit um ei
taipunut sillä ei s ti tahtonut ui-ra- ta
lentokoneiden laatua Ja ylivo-imaisuutta
lukuni lärllle Ja tämän
kieltäytymisen tuloksena on nyt
Britannialla Hurrieare ja Spitflr
taistelukoneet jäille ei ole vertoja
missään maailmassa Joukkotuotan-no- n
perusteella nyt näitä konnta
tuotetaan suuria määriä ja niihin on
tehty sellaisia parannuksia aivan vii-meaikoina
että niihin asetetaan
kaksitoista konekivääriä vieläjä ple
niä kanuunoitakin
Munichln päitien aikana mainittu
lentokoneiden kokeilu- - Ja suunniteltu
Jtyö el ollut Vielä edistynyt pitkälle
ja sen tuloksena oli että mainittunu
aikana ci Britannialla ollut tuskin
jhtään kappaletta näitä hävittäjä
koneita Tämä osaltaan selittää mik-si
Britannia meni silloin niin pitkälle
Hitlerin rauhoittamisesa Jota Bri
tannian kantaa on niin perin anka-rasti
arvosteltu monissa piireissä
joissa ei ole ollut asiantuntemusta
Britannian sotaan lähtö Munichln
päivinä olisi siilo tiennyt suoranais-ta
its?murhia sillä Saksalla oli jo
silloin samat lentokonelaadut jotka
Ulla on tänäkin päivänä Vuoden ai-kana
Munichln jälkeen tilanne kui
tenkin muuttui täydellisesti ja
nyt on Britannialla lcntolaivasto jo-ka
on kalkisa muisa suhteissa yli
voimainen Saksan kmtovolmiln näh-den
paitsi ei viell lukumäärässä
Lukumäärästä Juopa kapenee mycs- -
kln nopeasti Ja kun tasaluku on saa-vutettu
niin Saksan tiäviönhctkl el
ole kaukana
Päivälehti vaihtanut
omistajaa
Lehden oaakeenemmlstö on siirtynyt
nyt Yhdysvaltain suomalaiselle kan-sanvallan
Intoile
Duluthissa Ilmestytä tämän man-tereen
)ki vanhin uomalainen sa-nomalehti
Pälvältfitl on nt siirty-nyt
uusien onfistajien" haltuun sillä
lehteä kustantavan yhtiön osuke-enemmis- tö
on iirtynyt Yhdysvaltain
suomalaiselle kansanvallan liitollp
Päivälehti on Jo aikaisemminkin
ennen nnlnitulle liitolle siirtymis-tään
ajanut kanmvallan asaa Jo-ten
suuria muutoksia sen
el tapahdu Lehden
on valittu Klis Sulka-nen
New Yorkista Joka onkin Jo ot-tanut
toimen vastivn
Suomailleen kansantallan liiton
toiminta Yhdysvalloissa on laajentu-nut
satw#n voimakkaasti kuluvan
keskuudessa
~i_i___ j a i_ii_
AfKen
sangen huomattava mii
Yhdysvaltain
Brltinnta atetttl suuren
aseistuksensa myhääa mmwä
10JT akKtetuA t' " ajoakaan oksaan
fnontl on tufut pääasia'--sanottii- n tulee ottamaan a ankarista
LAUANTAINA JOULUK T- P- lATUAYt PIC 1
VTTI
" J& mk'
'Tuota länneltä tullutta Intiaania me emme mitenkään ole voineet
saada taipumaan käyttämään näitä nykyaikaisia
Pakinajuttuja
nimmo v-nnii-oot tntta nurkkaoie- - den reilnteltä eikä ruveta siimat
nB hii(niiin YaDaan ihailevina tollottamaan loKotaan Sudburyn pllriaaä
nan olevan "Illaksi eiilanttlalsmie- - taikka Berliiniin Joihinkin maailman
llgen"# j terislmplln miehiin Jumalina
Tuollaiset lausunnot me otamme Me emme tulitikun
suurena kiitoksena voa sellaisille Ihmisille Jotka ulko--
Me nimittäin lähdemme suti tosi- - mailta tahtovat tuottaa 8)nnylnmaa-asiast- a
olemme brittiläisen vai- - hansa Jonkun taikka
takunnan asukkaita Ja näinollen j Jotka ihailevat jotakin raakaa
i _iih tnitniintnmtno nn Itä Ina" väkivallan Icävttdfclä tdt
olivat etelään aukeiden
nyt vastaan niin taen
11 lilluta nuiva--is~ii uisi uiia m„uuian -a-- r-vnlapklll ntlakn-l v-nlkki vrflttHvut ! '
Liikaa sltna i kln olevansa hyvinkin hartaita
suhteessa tuskin koskaan tulee 1 tlttyjä Meistä sellaiset ihmiset eivät
Nnmv neitfpipkian oIe isänmaallisia eivätkä kilstityitä
olemme englantilaismielisiä Kat-sokaas
tämä lehti on Canadassa asu-vien
suomalaisten Ja meille
opettaa suomalainen vanha sanan-laskukin
"sitä kuusta kuulemi-nen
Jonka Juurella asunto" Ksi-merkik- si
Suomessa vaaditaan ulko-maalaiselta
etteivät he suhtaudu vi-hamielisesti
maahan Ja ellei joku
"sitä kuusta jonka juurel-la
on asunto" Suomestakin tu-lee
äkkilähtö kenelle vain
toimit vastoin kansan
tahtoa
Kikös niin ole asianlaita?
Kuinka me siis taalla Canadassa
voisimme olla "vähemmän
Tämä letuthan on cana-dalalne- n
lehti mikaan muu
Toisekseen suurin osa meistä
täällä olevista suomalaisista kos-kaan
menemään takatli Suo-meen
Ja siksi on tämä maa meille
todellinen kotimaa jossa emme ole
loisina vaan täjsina kansalaisina
Mitä me silloin voimme olla muuta
kulu uuden kotimaamme mie-listä?
Me kylläkin arvaamme miksi tai-lall- a
lausuntoja lehdestämme an-netaan
Meidän suomalaisten keskuu-dessa
nähkääs on oikeastaan kol-menlaista
" Ilmaa" Tämän lehden ta
kana oletat ovat rehellisesti Ja vii
tiiii-nii- ii ! „„
neljän
näitt-- n aloite- -
niin Näitä aineksista Jemmat kum-mat
voivat tosiaankin meitä
"lilaksi r iRlantllalsmlellslksi '
vuoden ajalla Liitolla on hyvät mekä siltä tkkää jhtaan
nunesttmlsen myös-- j vaikka sanotaankin Osoittaahan se
keskit aitioiden suomalaisten seisomme oikealla
ja Päivälehden ' ja oikean asian puolella
Km- -
kln
liiton äänenknnrattajak- - Mutta nittfn on jalta „otten yllä- -
I tuleekin antamaan pntta mainittujen kahden rhmln kanssa"
___ ta
teddyn pij-Vaa- n
kauppavlrastoUe
jätteen- -
btin "maartlstaa" ol
vaan
että
anna ar-vastaan
että
n 11
fc%
enKlantllalsmlelLien
1p
että
että
kuuntele
niin
englanti-laismielisiä?
eikä
tule
että
slkipä
vaan isänmaansa kavaltajia Ja
häpäisijöitä He ovat kuin
pukit kaalimaan vartijoina
Meillä täällä Canadassa vallitsee
suunnilleen samanlainen yhteiskun-nallinen
elämänjärjestys kuin Suomes-sakin
ja siksi meidän
tulisi tuntea meidän Jotka olemme
vuosisatoja taistelleet kansamme
vapauden puolesta syvempää myötä-tuntoa
tätäkin maata kohtaan var-sinkin
hetkellä jolloin se taistelee
elämästä ja kuolemasta paria kolmea
pyrkivää herraa
vastaan Kl ole oikein että niitä suo-malaisia
vastaan Jotka tuntevat vel-vollisuutensa
tätä maata kohtaan ja
Jollia suonissaan virtaa vielä esl-lsl-emm- e
veil singotaan Ikäänkuin syy-töksenä
että olette "Illaksi englanti-lalsmielislä- "
Todellinen suomalainen
el voi olla muuta kuin
Todellinen suomalainen
aina puolustaa vapautta Ja
oikeutta missä hän asuneekin
Klvlperan 1'ekka
Lisätilauksia sotalaivoille
länsirannikolla
Victoriasta B C ilmcitttaan
laivaveistämölle an- -
im „„„inettu yhtecnä kaksi Ja p-i-ol
mli- -
lisiä" taas yksi ryhmä vilkuttaa sotalaivan valmistamisesta
silmää Moekotaan ja toinen Berlll-Työ- t rakentamiseksi
me pahaa
mnhdollisuudet
siirtyminen
Uttw
sinne
kris-tillisyyden
suomalaisten
taan heti
PtftArftvlMt
Meille Arthurin aluern
tulossa Jotain an riksista
JEmme cl? o leetkaan ti!a'?uudesca
räkerään surmalalsta elokuvaa i-'r- ron
aikaan Mutta nyt oknime tl-liiu- ud
-- ssa ellalsen n- -' -- missen
'Saakuljcttnjat' suo-malainen
feäni lekuva ja niivtetfc£i
te joko ? tul 10 pälvänä'Ni:'-oniss- J
Nol-lus- ja 11 p intolat-- a 12 p ja
Port Arthurissa 33 p kaksi näy-täntö'
ensimmäinen klo 7 ja toinen
1:1 5 9 lialla Katsokaa fVmirin
rnakiettista il-oi- tuki sta tL-t- l h-Oe- ssl
—K
Ennustaa Yhdysvaltain
03alHstuvan sotaan
Yhy:val:aln senastfrl en
ai an varma
atlasta
San Franciscossa lausui senaatto-ri
Hiram Johnson sanomaUhtlmichil-l- e
antamassaan haastattelussa että
ainoistaan Ihme voi pitää Yhdysval-lat
erillään sodasta Siitä el ole
lepäilystäkään etteikö Yhdysvallat
I osallistumaan sotaan hän lau- -
i: ~i„l n- - lniu In
m
on
el
on
on ai
on
on
ui Ne Jotka ovat Jdidossa
ovat täydellisesti hulluina
päästäkseen mukaan Hän myöskin
ennusti hänen nimellään tunnettu
Johnsonin laki tullaan piakkoin ku-moamaan
Tämän lain nojalla ei
myönnetä lainoja niille valtioille
jotka ovat lyöneet maksunsa laimin
Myrsky aiheutti vahin-koja
metsille
tämän Sa- - Ilmoitetaan kaatuneen runtaaati
puita
Sudburyn piirin kruununmetsäuhoi-taj- a
Thorpe on ilmoittanut et-tä
marraskuun 10 Ja 11 päivinä val-linnut
hirmumyrsky aiheutti metsissä
mainitussa piirissä sangen suurta tu-hr- a
Varsinkin sellaisilla palkoilla
aola vihollista vieläpä tola-- 1 1°!8 P"t
krls- -
joka
oman
sanoa
ni-mittäin
Ikinä
kahdelle
Tom
tuuli kaatoi paljon puita
Myöskin sellaisissa palkoissa missä
männyt ovat hakatut Jälelle jääneet
kuuset ja balsamit kärsivät suuresti
Suuremmastl ovat karsineet tuulesta
kuuset ja haavat Pääasias-sa
Joutuivat kuttenkii kärsimään sel-laiset
puut Joirsi oli Jonkinlaista vi-kaa
kun sensijaan terveet puut säi-lyivät
aika hyvin
'Sota Pohjan perillä
Toimittaja EA Pullin kirja Ilmesty-nyt
ätkettam
Lehtemme toimitukselle on saapu-nut
näytekappale toimittaja Eero A
Pullin kirjoittamasta kirjasta "Sota
Pohjan perillä" Kirja on aivan
ilmestynyt Päivä-lehden
kustantamana Minkälainen
kirja on sisällöltään siitä pääsee lu-kija
selville lukemalla tässä nume-rossa
Julkaistun toimittaja Yrjö Sjö-blomin
arvostelun kirjasta
Kirjaa on tilattu myöakln Vapaa
Sanan konttoriin mutta se cl ele
vielä saapunut sillä tulli- - Ja sensuu-rivaikeud- et
viivästyttävät lähetjstä
enempi kuin tatallisina aikoina Toi-vomme
kuitenkin saavamma kirjan
piakkoin Joten lukijamme voivat Itä
tilata suoraan lehtemme konttorista
—3000 kalltk-na- i aiotaan lähet- -
lustajla siis lilaksi englantilaismie- - Joonaa dollaila käsittivät tilaukset tää c?nadastl Englannissa oiville
jykevästi
suunnalta
balsamit
äs-kettäin
painosta
canadjlalsille sotilaille Jouluateriaksi
Kalkkunat J:utunevat syötäviksi
kuitenkin vasta Jolloinkin
Hajaannus kommunistien keskuu-dessa
latinalaisessa Amerikassa
nn„rnn Mrmumrup n lev- - „„ a kta lwl11 mlmaamme kohtalo merkitsevä mu K0™™™'"?1™?0 yottetoon ktttkkt jotka
Lausumme päivälehden tervetui- - tUn mmoIlkan Tot(iet rinBe halu ewat ole brittilais-- ja amerikalaisvastaUia
t9i-at- _ ""alslvat rssä!älen komennon Ja toi--Kun Haaska tahlatuU niin 1
(
Brltannhtn IcntovtKmat olivat ne? x1ra„ona edutajvva' „totki MvfltllttäakuH_n olKevnasntsnanalIusalunmt aallIl-r-at' Ja EM- '-ontaemvldeerloksatalalnenIruguklarylesetnavalhtkai-r- -- JpäulkoelueneestaNeeiväjotltoale no)ltleeptuhkdyiksetenteavainä
jotka tekivät aMMIIekst nglai- - CllnnUi(u ' Ma mua H™™lnut kjrllV W että Ktelä-Amerlsa- n '1 UruiUUlaa 3UUIIICai[iu %ullri nm lannnii mi kommunlstlcuoIneNsa on k!mlvaninttlean nmttuluttamaan ihanteitaan mm nope- - V--l tiix_
memstyksMlisen
evakuoinnin
lentokoneisto teknilliseltä
toimitus-ptlltlika- ss
pää-tolmltttja- ksi
"pelastajan"
ulkomaa-laiselle
Jänn'ttivä
O0 akf S&an hellte muka" vedä ketkää-n- —- ver-- 1 --- - — --- - "- - unuii suomeensa on ne "alnen hajaannu että kommunisti- - muuttanut Lyhyt aika sitten trotskl- -
kaupFasepimuksen
ra
vasta el
alkaa
yhteysvälineitä"
veitaa
tulisi
kistlllisjydenkn
maailmanvaltiaaksi
englantilais-mielinen
Pru-nnUK- a
toiset
toja lainkaan i puoiueei tuskin kokaan pääsevät laiset olivat kommunistiruninppn
Mutta onkohan se oikeaa Isänmaat-- ' entiselleen Kaikkialla latinalal- - semmlsto Tänään he ovat oikeistoa
llsuutta tehoa esimerkiksi suomen ! Amerikan maissa paitsi Chiles-- : silli kommunistipuolueen politiikka'
kansan Joutuvan natllaien dlkta-- ' ä eroitetaan kalkki ne kommunisti-- 1 on muuttunut brittilais- - Ja yhdysvalta-luuri- n orjaksi vaikkapa nuo sakalal- - puolueen jäsenet puolueistaan Jotka ' lalsvastatseksl
Berliinistä saapuneen Metkm mukaan sm dlktatunrtn harioittaiat olisivat- - vastustavat natsismia la rasMsmla Vllm t„tot taan Ja parenunl kouluuttttu kn htltn sXtn tehdyn Suomen jl kln synnyltään suomalaisia TiMly- - _ _ i kannattavat hyvää naapuruuspoll- - vasta ja kommunistien päämajasta
jlstö tSlaekts#ann kSauuopmpeasstoapimsaunksesenn huomnaotjtaa-l-la1 'msaienstyolyispipepjäar"empEiikaönhtäana Seulaoameonmkaana- - mtilakiksaikasi HKeiadkästi lveuimotattaaasnittenns Iltmrootlst-- -- kNaenw mYaiollrekisteaitämätiätrnäyns Kitelia-merln- - ii
hän
kuin v Kun s
"Joh- -
lehti
kun
t
"
vuosisataisessa Jota l vapaadc saan taa kirjeenvaihtaja trotslkllalsaus m Amerikassa on kvpä sotilas- -' työ-vapautta- an se on sanpen heilelmälll-- ' merkitsi kokonaan päinvastaista tai ja talonpolkalneuvostoien pe-ses- tl vaalinut Ja elkO jekalsen suo-- 1 kuin mitä se mnklts" tiniän Mut- - rustamlselle Muttta kommunistien
malalsen velTollluu olisi vaalia j ta kommunistipuolueet muuttivat po-- 1 kokous Santiagossa rhl!esi #t3nn
noita esi Isiltämme perittyjä vapau- - lltllkkaa-s- a Moskovan-LVIInl- n liiton nlstul näitten r-jvot-ni-
►- -!
-
14- 4-
Stvupaloia
Kokoili VANHA MATTI
jeuranaiets:stäjät Horn
tet farmarit ovat siei
vuohipuLkLn sarvet i_ vät netsistajit ereht i
a:aan peuroina p£
vimma arnpca lehmiä
elJLimii onkia vlimeaiK
tuureksl etti kohta
marit ovat pakoltett
kotielilntensä paali5 p
II Popolo ciMtal a tj fai:iimi opettaa Hai
katsomaan tcaiasioita
tui
-- lansJ
kamu
imlifil
Joo mutta kuinkas s - teret
aiaisten kanssa tilm n attom kantta?
Cräässä Suomesta sa
Jeessd sanotaan slena
ta ruokahommasta että
on nykyään niinkul i er s
matussa Katsottuamm
mitä se siitä sanoo huom_ i
laavan värssjn: "Sama
Ja iankaikkisesti"
ita
mai
sen
siy
amattj
il
tina
Uudet verot Ja pakkanen itkivaJ
meitä eanadalaiala taltu viikolla
amana aamuna
NO
Uallltus aikoo kieltää lukuisan
kon tavaroiden Ja uusien nai
saapumisen Canadaan Jesseri' kllä pärjätäänkli h"tia i!n
uuaimallisia hattuja salaatteja ni
Juttuja demokraatteja lumllapid
Ja reumatismia Niissä r itää nJ
vanhat mallit
Old-tlm- er on sellainen nenkiJ
Joka mulataa ajan Jolloin tunne
tlin vain ykal laji aiutyytttji
olivat pitkiä ja villaisia
ime
Caksasta ilmoitetaan ikalal
Kemistit ovat siellä valmistaa
keinotekoista vlinlmarjaviintä
tuoksuu viinille Ja Joka maistua
nille mutta el sisällä yhtaan alkoi
Ha Muuan koiranleuka taman JoH
ta viisastelee että sen luomiEfal
on ihan samanlaista kuin pusa 1'sj
tyttöä
Eliel olisi aotauutitia nin mtl
Ilma el olisi kotkaan paasiyt
tm)lVn että Siamin nimi
muutettu Thallandikti
Cähkösanoma keitoo Itäni
on saneen suuri puute Stnil
Voi hvvänei aika! Mistä rilvati
nyt Italian armeija slttc saa
kenkiä?
(Jakomme että nykypäivin!
ole nt unhoitettuja inmn
Veronkantaja on nimittäin aeti
ntn vierailija joka unhoita
tään
Meksikossa tekivät jutKun ta?!
laisille sanomaientimieniuir ia
lokuvaajllle Niitä nimittäin
parvlttaln Meksikoon viime m
talna Jolloin siellä uusi prHu
astui virkaansa Ja aja'l
luvattu oikein Jytisevä kana!iH
Kansalaissota pennie niin
tingassa Ja amerlkai sonil
tlmlehet Ja valokuvaa s--lt Tl
kiroillen omalle maaue
Erät tXhtitietlli 1 sanos i
on biljoonan v itta el
kehltyktettä maahan verrattj
No Jcpa tiellä - "
vät maakeinottel
Pnalannln naiset
inskatminln sx!'
määiäjksen mukaai
täla kaksi huullptnkr
terlaslaa Jokaista v
dessa
Jos aolnat volsiv Pu
h varmaankin Jyr-- ' iklnrt n keiit ' apinatta
A siat eivät olleet k F
In nntUInS fllk'v
Im nltrnl liVT K ''
UJ'
kl:i
rtllr„l:o ma"a:lllr:ian"tflr Stln"w
kUIKKl lieuoi Biauin' -
N
enää
Rurnri"u
vat ettl on tlH fvC"j
ien alini akteli Jcr i
dottaa sakta VenljMJu]
aurusaarella Suu
n ' VI 1HI1II ncw -
Ia narstta nn alnOlS
mutta saaren asnkK1 1
huolimatta ian"-Punaisel- le
Ristille -
IV alV
d Pnhdlsamnen- -
'
vfc-- H
-- loltfl
M
resa
jan lausunnon r
hclJaa Itselle-- "
II
a
Paikal
ag)4
SlrJ
ett
i
en
ilUnl
-- a
'
täällä
että
l
että
i juol
Jonka
'
Venut J
c
c
♦
vnxwiw
an
n
J
te
ta
I ♦ 3 - ri
!
t
Iskua
- 11
SS'
el
ja
I
f
tn