Vapaa Sana, July 01, 1976

              -
" i R
:l
:fl
%n 5 — Vpia Sani
N 53 1976 Torrtal halnak 1 p ThurscUy July 1
VAPAA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- n Nwspaper
Piifilished every Tuesday and Thursday by the
Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario
Postal Code M5V 2A6
PAUL ANONEN Preslriont
UhHO VERANKO Manager
LAURI TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonen CM Honorary Editor
Business and Edltorlal Departments
400 Quaen St W Toronto Qnt M5V 2A6 Phone 368-772- 1 368-956- 1
Second class mall registratlon number 0329
Subscrlption rates in Cenada USA and Finland
Vear {18 00 Six Months $1000 Three Months $600
Long Distance Number: 416—368-772- 1 Sinale conies 25c
vai
Kun suomalaiset lentäjät pu-huvat
lentoturvallisuuden ni-messä
— tai tanskalaiset sak-salaisi
italialaiset jugoslavia-laiset
— yleisön on helppo-usko- a
että on tosi kysymykses-sä
Mutta kun englantia puhuva
lentäjä alkaa puhua turvalli-suudesta
ja ranskankielestä len-nonvalvonnassa
sisikuntia na-kert- aa
epäilys että onko tässä
loppujen lopuksi matkustavan
lfU(in turvallisuus nääasia
Koneet lentävät nyt ja kaksi- -
kielisen lennonvalvonnan laa--
jentamista lykätään Helpotuk-sen
huokaus kuuluu yli maail-man
sillä Montrealin kisat oat
ovella
Sille ci voi mitään että rans-kankielinen
lentäjä näkee kieli-kysymyksen
Quebecin kentillä
aivan toiin kuin yksinomaan
englantia puhuva lentäjä Hä-nestä
tuntuu luonnolliselta ja
turvallisimmalta puhua ranskaa
oman lennonjohtonsa kanssa
Englantia puhuvan lentäjän
olon se tekee epäilemättä
epämukavaksi — Quebe
cissa Ei kuitenkaan muualla
maailmassa Kertaakaan ci ole
kuultu brittiläiskanadalaisten
lentäjien valittavan ranskan
käyttöä Pariisin lentokentällä
portugalin käyttöä Rio de Janei-rossa
italian Rooman lennon-johdossa
venäjää Moskovan
kentällä jne Joissakin maissa
kuten Sveitsissä vaihdellaan
lennonjohdossa kolmen kielen
välillä ja kansainväliset turval-lisuusstandardit
on täytetty vii-meistä
piirtoa myöten Liioin ei
ole esimerkkejä siitä että lento-onnet-tomuus
olisi joskus ta-pahtunut
siitä syystä että' len-nonjohdon
kanavilta olisi kuu-lunut
jotain muuta kieltä kuin
englantia
Kanadassa tästä on tulossa kun- -
r
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaT aaar
aaaasS
V
SEtaTLTi p- -
iiRluiUimmc tuon laulun
onninvnmme
Aja vesillä
moottoriveneily
sellaiset
leik- -
kaukana Erikoisesti viikon- -
SANA
Lentoturvallisuus kielikiista
niakvsvmvs jossa järkisrst pai-- ' ' '
nuvat taka-alall- a kummallakin
puolella kiehaitaa Uuc--
Ivcibiselle tuo
ta matala sillä hän osaa
lcensä englantia Englantilai- -
se on vastaavasti korkea
sillä valtaosa englantia
puhuvista ci ota mi-tään
muuta kieltä niin vakavas- -
ti että sitä kannattaisi opetella
Koska kaikki lentäjät saavat
?
iayuvn paivciun cngianninKicie
la on vaikea nahda nnta vaaro- -
lentäjät varoittavat
mutta toisaalta lentokapteeni
on ainoa lopullinen auktonteet- -
ti lentoturalllsuusksmJvSis
Hän kapteeni joka itse
päättää onko turvallista nousta
ilmaan
Lakon aikana lentäjät saivat
moraalista tukea paljon Jotkut
olivat arveluttavan kiihkomieli-siä
lchti-ilmoituskampanjo- ita
yleensä kaksikielisyyttä vastaan
Joku ehdotti rahankeräystä len-täjille
joita nyt pidetä kaik-kein
puutteenalaisempana osa-na
yhteiskuntaamme
Nyt lakko päättynyt kun
hallitus Imannut
kolmannen henkilön tutkimaan
kaksikielisyyttä lennonvalvon-nassa
Lentäjäyhdistyksen president-ti
on varoittanut hallitusta ja
kolmijäsenistä tutkimuskomi-tean
että lentäjät oivat
lakkoon uudelleen jos komitea
ehdottaa lennon-valvonnan
ulottamista Montrea-lin
Toinen liikenneministeri Lan- -
gin rmönnytyksistä oli että a--
lahuone saa päättää vapaassa
äänestyksessä tullaanko kaksi- -
kielinen lennonvalvonta ulotta--
maan kauttaaltaan Quebeciin
jos tutkimuskomitea katsoo sen
Quebecin ranskalaiset lentäjät
Klrj RELA
kaan veneiiysta yi si
kaikkea tiedettävä kuka vais- -
taa kuinka ohitetaan
menetellä hätätilanteeissa Elt
olisi se vaha mr
osataan maanticliikentccs- -
Omasta puolestamme ha- -
luaisimmc olijecksi sanoa
tä pitää tehdä ja mitä ci mls--
sään saa tehdä
JÄRVENPÄÄSTÄ
KIIKAROITUA!
Parisen vuotta sitten soi loppuisin ja kaupunkien ja
kalaisissakin suomalaisissa ra- - taajamien lähisöillä olevilla vc--
diolähetyksissäkin laulu "Aja sillä arkisinkin erikoisesti tl- -
hiljaa isi " ja soi silloin täi- - taisin
löin vieläkin Vaikuttava sa-- Ohi ovat ajat jolloin vas- -
metinpchmcä tytön ääni taantulijat vesillä olivat harvi- -
Tuo laulu tuli mieleeni aja- - naisia ja tilaa riitti jos ci put-essamme
erään järven rantaa jehdus elikkä venclytaitoa ol-pitk- in
ja seuratessamme vesi- - lutkaan Kasvanut veneilyhar-hurjastclu- a
kyseisellä järvellä rastus on tuonut mukanaan
Nimi jääköön sanomalla eikä myös osaamisen vaatimukset
sillä paljon väliä ole sjllä ti- - Ikävä kyllä joskus näyttää sl--_
_!i„! rnmoni-n- n fii nitri e! osata edes aakkosia--
autolla
sa
_„:„ ~„ teil- -
le " hiljaa isi
„„ muitakin"
Veneily eri- -
koiscsli on saanut
mittasuhteet että siitä on
ki
on
sklle
äidin-kielenään
ja joista
sä on
ei
on
on asettaa
mennä
kaksikielisen
lentokentille
turvalliseksi
kuinka
osattava edes
tä
sä
mi- -
tapauksessa
tä- -
ne
lffi!!!!i!!!::i!i!Hlil!!!!Sl::::!!!!ii!!!!li!!hin!!n!!!!ffWi iBriefly
IVIuit' new In Finland
Helsinki — SAK 1 Fcdera
tlou of l innlsh J nide Unions Itas
becu critical of the R0vcrnmtni's
handiin of the ccononty and Itas
pm part of the Maine on recent
tiomUei on fainters the Baitkof
l inland and busines
Sonic additional controls arc
uecded since the vi ice controls
were rcmocd SAS iirnes v
thictits of a neneral suikc nvn
heord m the tl iii conveniion hcld
in Kspoo near Helsinki
Helsinki — rinnislt ai my offi
cers uvi jhtit of the interna-tional
Kronn of observers at the
Sovietannv var names on the
Karelian Isthnius Xonvav Swe-den
1'oland and last Germany
aho setit inilitarv observers
Soine 25000 foi ces vere eimaned
in thcsc inanoiivers
UehinkiHancock Mieli —
Preudent Urho Kekkonen of Fin- -
tand wilt apper as guest speaker
at Finn Fest '76 the main event
of a scries of occaslont by Fin- -
tusluAnicricaits to cclebrale the
bicentennial of the American Re- - vom0„
The site of the festival is Suo--
mm College m Hancock inc onty
collese built bv Finns in Sorttn
America Dr Kekkonen vtll
spiak at t]u paavo Sunni Center
°" AR' '
wlth ihe Flnns in Canada
Tliunder Dav — A remarkable
bronze Midptiire made by Fiii'
uisli sculvtor Annas Hutri vas
tiom--lfPat rfl -i-rnunajer nnav irtuertia-nonr
the Finnish contributioit in
the Lakcneaa arca
mone the celebrities pressut
s" mere rpiivnsiiJim lufn(ujuJissauMvrpp mr
derinan Dale milotinhby as the
remesentative of the txvtit citv
(Mr Villougliby is of Finnish „„„: „) _ mut 1nt h„t
mt east tne sculptor Mr Hutri
nimself Moie than 1000 persons witHessed lhe cerem0llVt A joo
tnember mixed choir and the
Knkurtt an exceUent vell
trained folk dance group cntcr--
iuuii:u inc tuiuieiue
(Sce photos pagc 1)
ja lennonvahojat pihisevät kiu-kusta
"Englantilainen Kanada
on puskemassa Quebecia pois
konfederaatiosta" tai "hallitus
on kumartanut maahan asti len-täjien
ja lennonvalvojain yhdis-tyksen
edessä" Ranskalaiset
lentäjät uhkaavat kovilla otteilla-Tila-nne
on siis $e että eng-lanninkieliset
lentäjät uhkaavat
mennä lakkoon ellei itsenäinen
tutkijakomitca anna lentäjien
vaatimusten mukaista raporttia
ja ranskalaiset uhkaavat "ko-vill- a
otteilla" ellei kaksikielistä
lennonvalvontaa laajenneta
Ilmeisesti tämä komitea tulee
istumaan hamaan ikuisuuteen
saakka jotta seuraava yhteen-otto
vältettäisiin
Olisiko seuraavat "10 käs- -
kyä" aiheelliset:
?[(X vencesi ja sen varus
tuksct aina kunnossa
2 Tunne vcneiIyn ijjkcnnc- -
säännöt ja myös noudata nii--
tä — aina
3 Älä aja alkoholin vaiku- -
tukscn laisena Bensiini ja al- -
koh1 d sovl autoiluun yhtä %ä
hän se sopii veneilyyn
4 Ilmoita suunnitelmistasi
ystävillesi tai omaisillesi et-tet
aiheuttaisi turhia pelastus-toimenpiteitä
5 Vene ei saa olla mahtailun
kohde joten unohda älyttömät
uhkarohkeat näytöt
6 Kunnioita rantojen asuk- - ui„ v5Smmn38iiSH!is 5ISV8 A1MUI JMi'l'iJWfc MIMnM
päristcle öisin huila-o!ueide- n
vesillä
7 Noudata kohtuullista nope-utta
ja ennenkaikkea rajoituk-sia
missä sellaisia on Aja ka-peikoissa
varoen ole tarkkaa-vainen
avulias --vältä aiheutta-masta
häiriöitä moottorisi ää-nellä
pcräaalloilla tai ajotaval-lasi
8 Tunne hätätilanteet ja o-pctj-ele
autlamaan
9 Älä häiritse uimareita
älä mene sotkemaan kilpailu-ja
Varo erikoisesti sukeltajia
Tavallisesti heillä on sukellus- - TZTtiZ ala laske
pieniäkään oljymaana veteen
Ja ussa ci kbikki — seuraa
vaksi suurimmat kuoleman-synnit
joihin sinun ci saisi
syyllistyä: Näihin syyllistymi-nen
on huolimattomuutta a
Polttoaineen loppuminen b
yiltehoincn moottori c mat--
— - — — ! " w- - _ -- ~mp "" w
iiWrw K " Ci ' ffr--
' mJal aV
aVaHmka:a'RRaVa
aaaa r#l aaaaaT
aaaaaaaaTr am f mamKm amamamamamammmm - f
aaawaaaaaaam'iaaaaaaaaaaaaW
flaaaaaaaaaaaaaaHaV 0k aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam aaaaaam f 5 I
%aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaal
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaf MMH RRRRRRRRRRflRL Sp MiBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa? n-- l
kaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaav T?' 1 '[ aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaf 2t t aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaiBaaaaaas w %c&' j'
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaf aaaaaaam'al aWw £ A
'aaaakaaaaaaaaaaaaaaaaT "aaaaaaaYaaaaaaaaaaak 'BaaBbn
'aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaB Jaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaal
aaaaaa?aaäaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaiKiaBalaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaMaaaiTiBikajfiaylaaaaaaaaaaaaaaaaaaBaiiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaTaaaflai
' aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaas
vuaioaiuistiauiiuiiKUMu iuyn
sa Toro"° tnlsten cht!en tolmilfjlen kanssa
Pakinapalsta
Kieliriidan keskellä loiskuu ja
räiskyy Näemme jllä kansalais-asiai- n
ministeri Hugh Faulkne-ri- n
selostavan monikulttuurioh-jclma- a
Citienship Courtissa pi-detyssä
kcskusUlutilaisuudcs-s- a
Kädet on otettava avuksi
sillä kysymys ci ole aian yksin-kertainen
Vaikeammaksi sen tekee vä-hemmistöryhmien
pettymys
ranskaa puhuviin kanadalaisiin
Kanadan "mosaiikin" pienim-mät
siniset tukivat ja puolus-tivat
vuosikausia ranskalaiska-nadalaiste- n
kamppailua paikas-ta
auringossa heidän oikeut-taan
saada korkeita virkoja hal-lituksesta
kielelleen ja kulttuu-rilleen
tunnustellun aseman oi-keutta
saada puhua ranskaa u-rallisi- ssa
yhteyksissä
Tähän tukeen oli syvnä o-ikeustajun
lisäksi sanaton sopi-mus
että sen jälkeen kun rans-kalaiset
ovat saaneet kunnon
jalansijan kanadalaisessa hie-rarkiassa
he avustaisivat muita
kulttuuriyhmiä pääsemään lä-hemmäksi
pintaa saamaan oi-kean
paikkansa maan historias-sa
suuremman osan verokakus-ta
omaan kulttuuritoimintansa
jne
' Ranskalais-kanadalaine- n r li-ma
on edistynyt tavoitteissaan
tuntuvasti mutta nyt he ovat-kin
antaneet muiden kulttuari-rjhmic- n
sinisilmäisille johtajil-le
potkiin takamuksiin sillä ve-rukkeella
että "ne ovat joka ta-pauksessa
anglosaksien kaneis-sa"
Nyt on käynyt jotakuinkin sel-väksi
että ranskaa puhuvat o-v- at
menettäneet luonnollisen
liittolaisena Muut etniset ryh-mät-
voivat mielessään tuntea
sympatiaa joitakin ranskalais-kanadalaiste- n
tavoitteita koh-taan
multa eivät virallisissa yh- -
an Päämäärää ja arvioitu ai- -
koskevan Ilmoituksen jat
tamiscn laiminlyönti d tulipa
lovaaran havaitsemisen ja sam
mutuskaluston hankkimisen
laiminlyönti e- - sääennusteen
laiminlyönti f suunnistustai-don
opettelemisen laiminlyön-ti
g veneen ylikuormittami-nen
h varomaton veneessä
liikkuminen i ajo sopimatto-malla
nopeudella j terveen jär-jen
käyttämättä jättäminen
Tätä kuolemansynti listaa
voisi jahkaa pitkällekin mutta
edellä tärkeimmät
Ennen kaikkea ottakaa huo-mioon
muut vesillä liikkujat
Luonnon huomioonottamisen
airninlyönti on kenties suurin
kuolemansynti Aliksi et jattäi- -
' vesistöjä snstiKsi nuuiu
n a Jtsc Jn nauUval
toiset
Viimeksimainitusta crikoi-s- t
ja muustakin veneilyn
valvonnasta pitävät OI'P ja
MNR virkailijat huolta
IsiE"nnenkaikkea ' "Aa hiljaa
ratiiKtier KesKustciuiiiaisuiuIcS'
— Kuva Vapaa Sana
teyksissä kuten lehdistöliiton
puitteissa enää nosta ääntään
heidän puolestaan
Kanadalaisen elämän pohja-virta
on anglosaksinen ja mui-den
keskinäinen epäluuloisuus
pitää sen vaikutuksen voimak-kaana
Silloin tällöin tulee vastaan ih-misiä
joille elämä työleirissä
on yhtä luonnollista kuin meil-le
muille vapaudessa
Eräälle nykyiselle kanadalai-selle
joka oli aikanaan kymme-nisen
vuotta sosialistisen maan
pakkotyöleireissä selvisi asta
Kanadaan päästyään miten pi-rulli- n:n
filosofia näihin leirei-hin
kytkeytyy — ja miksi sosia-listissa
maissa tulee kuoleman-tuomio
säilymään yhtä kauan
kuin maassa on pakkotyölcirc- -
Henkilö saatettiin nimittäin
viikkkokausien oikeud:nkäyn-tie- n
jälkeen tuomita kuolemaan
jostain valtiota vastaan tehdys-tä
rikoksesta
Ennen teloitusta henkilö kui-tenkin
armahdetaan Tuomio
muutetaan 15 vuoden pakkotyö-rangaistuksek- si
Niin kallis on henkikulta että
tämä onneton on valmis s leile-inään
armahtajansa jalkoja tä-män
jalomielisyydestä vaikka
hän ei ole itse asiassa tehnyt mi-tään
joka objektiivisen oikeus-käsitykse- n
mukaan olisi ran-gaistavaa
Näin on valtio saanut iloisen
ja tyytyväisen orjan ostanut
tällä "armahduksella" yhden
miehen työvoiman pelkän ate-rian
ja vuodepaikan hinnalla
Hänen työtehonsa ci olisi lain-kaan
niin suuri jos hänet olisi
tuomittu suoraan 15 vuoden
pakkotyöhön
Sitäpaitsi työt eivät ole enää
näillä leireillä yhtä raskaita
Ruoan laatii on parantunut L-ihaakin
tarjotaan parina päivänä
viikossa Tuhoamisleireistä on
tullut tärkeitä osia valtiojohtoi-sessa
taloudcllcssa Ehkä kor-vaamattomiakin
Tästä seuraa että tietty kiin-tiö
on aina lähetettävä leireille
Vaikka jokainen kansalainen
muuttuisi yht'äkkiä enkeliksi
ja seuraisi prikulleen jokaista
lakia ja asetusta ja elisi muu-tenkin
nuhteettomasti niin sii-tä
huolimalta tietty prosentti
olisi passitettava näille leireille
kaivos- - tehdas- - metsä- - tai ma-taloustöi- hin
Nämä työleirien asukkaat so-sialistisissa
maissa vastaavat
ulkomaisia työjuhlia meidän
rikkaissa maissamme He ovat
meidän taivvanilaisiamme sin-gaporelaisiamme
korealaisiam-me
jotka tekevät merentakais-ten
johtajien laskuun pilkkahin-nalla
pitkän päivätyön Mutta
heidänkin asemansa on kym-menkertaisesti
parempi kuin il- maista pakkotyötä tekevän itä-eurooppalai-sen
Vatupassi
Svurlähetiiläs
(jatkoa l:ltä siutlta)
lainan johdosta monet sinne
ihmistä joista joka kolmas oli
pohjalainen Ennen cnsimniäis-t- ä
maailmansotaa Kanadaan
ictti siirtolaisina noin 400 000
matkustaneet tulivat varsin
suppealta alueelta Vaasan lää-nin
eieläisimmistä pitäjistä:
Karijoelta Kauhajoelta Isojo-elta
Jalasjärvellä Ähtäristä
Alavudelta Saarijärvellä
Näistä pitäjistä lähteneet pää-tyivät
kaksi kertaa useammin
kuin muut Kanadaan 20-lu-u- in
jälkeen tilanne tässä suh-teessa
on muuttunut
Miksi ihmiset lähtivät? Syyt
olivat scluistlkin ensi sijassa
taloudelliset Siirtolaisuus on
yhteydessä ajankohdan talou-dellisiin
murroksiin Varsinkin
Pohjanmaata koettivat ras-kaasti
suuret nälkävuodet
1867-6- 8 Suomalainen yhteis-kunta
oli maatalousvaltainen:
maa ja talo oiivat elinento
Pikkutilan jaossi väistyvä pe-rillinen
oli valinnan edessä:
säätykierto alaspäin ja elinta-son
lasku tai muutto Amerik-kaan
Perijää painoi taloudelli-sesti
vanhemmille ja alaikäi-sille
maksettava syytmKi ja
kanssaperillisille maksettava
sisarosuus Vanhat sivuelinkei-not
olivat tyrehtyneet ja vuo-sisadan
lopulla teollistumista
kohti kurottavan Suomen ta
louselämä ja liikenne suuntau-tuivat
etelään Suomenlahdel-le
Valtameren takaa lähdet-tiin
etsimään talonhintaa ja
aikomuksena oli palata itse-näisenä
talollisena Siirtolai-siksi
lähteneet lauloivat kulta-santaiscs- ta
Amerikan raitista
ja täysin katteettomia nämä o-dotu- kset
eivät olleetkaan Poh-jalainen
renkipoika saaoi
odottaa perustellusti palkkan-sa
--viisinkertaistuvan siirtyes-sään
kytösavun aukeilta suu-reen
länteen
Mutta syitä oli -- toki muita-kin
Suomalaiseen luonteeseen
liitetään epiteetit vapauden-rakkau-s
itseluottamus sosiaa-linen
itsetunto ja yritteliäisyys
Ei haluttu tyytyä vähempään
ja lähdettiin yrittämään muu-alla
parempia ehloja Huoli-matta
omanarvontuntoisesta
ja itsenäisestä Juonteestaan
suomalaiset maaseutuoloista
tulleina olivat tottuneet myös
yhteistyöhön Kun kerran läh-dettiin
lähdettiin yhdessä
Yhtenä syynä vanhmipaan siir-tolaisuuteen
oli vanhanväen
asevelvollisuus joka kolmivuo-tisena
lisäsi nuorten miesten
maastamuuttoa Sortovuosina
venäläislämistoimenpitc iden
painostuksessa Amerikan ta-loudellinen
nousukausi tunnet-tiin
Suomessa entistä houkut-televampana
Tästä on osoituk-sena
mm se että Suomesta
läh Kanadaan 'retkikunta jo-ka
etsi paikkaa Uudelle Suo-melle
tavoitteenaan suomalai-suuden
ja suomalaisen kult-tuurin
säilyttäminen Hiukan
samaan tapaan joskin toisin
motiivein rakennettiin vuosisa-dan
alussa suomalaista ihanne-yhteiskuntaa
Sointulaan
Malcolm-saarell- e Brittiläiseen
Kolumbiaan
Mihin suomalaiset sitten Ka-nadassa
asettuivat? Ensim-mäinen
Kanadan tavoitteek-seen
asettanut siirtolaisjoukko
tuli juuri Thunder Bayhin ja
siitä luhtienkin tämä alue ym-päristöineen
on vetänyt puo-leensa
suomalaisia Syntyivät
mm Pohjolan Alppilan Tar-niola- n
Lappin Otsokin Into-la- n
ja Kivikosken suomalais-kylät
Sittemmin Sudburyssä
Copper Cliffissä Timminsissä
Sault Ste Mariessa ja Toion-toss- a
on suomenkieli pohja-laisittain
äännettynä ollut yksi
virallisista kielistä Brittiläi-nen
Kolumbia on aina vetänyt
Ontarion tavoin puoleensa suo-malaisia
sen sijaan Albertan
Mangohan ja Saskatchevvanin
preerioiden suomalaisasutus
on jäänyt suhteellisen vähäi-seksi
samoin kuin Quebecin
ja Atlantin provinssien Viihty-vyystekijöiden
ohella työ- - ja
ansiomahdollisuudet ovat vii-mekädessä
määränneet minne
suomalaisia niin kuin muita-kin
siirtolaisia on asettunut
Pon Arthur tarjosi suomalat-sill- e
metsätöitä Timminsissä
Sudburyssä Ja Copper Cliffissä
oli kaivostyötä
Siirtolaiseksi lähteminen oli
Jokaisen IicnkllJikohtalnen
Kaisu joka perustui Z
Jm Jauai mumuZ
ta pallon uskallusta
ollut Helppoa uudessa maatCl
Yrittelumyyuellä Ja della siirtolaispolvci toty"
vtualievuinenelmpaonlvsaienja tlaoliovuadi epnoh2
J" ncnKiseiic
sivisty kscllivllc tasolle ja
Hyvät kuulijat
Haluaisin lopuksi lainata
tä näistä raivaajista raL
taakse jo ehtinyttä MaJ
Kärjenaloa jonka elämantu
not piuKasivat jylhäksi m10K
"Synnyin Pulkkilan kirkolla
jvaiiui-iisaiiiiiisiUSili-aa
k O 1 m kymmentavilsl
Nuoruuteni vuosina muutin
Ala-Tornoo- on
Sieltä muutin Norjaan Vesi-saare- n kaupunkiin
Norjasta muulin Amerikkaan
Minnesotaan '
Tulin Cocaton erämaahan ja otin humpsfcctln
Vuonna kuusikymmentä
kuusi vannoin itseni Yhdysva-ltain
jäseneksi
Meitä oli kolme suomalaista
Ja yksi Värmlännln suomala-inen
Eljas Peltoperän surmasi ln
tlaanln luoti John Vilniki an surmasi kaatuva puu
Olof Vesterberg värmlanti-laine- n uupui vaolle auraa ki-skovan
juhlaparin jälkeen
Minäkin lähden kohta
Muistelen menneitä aikoja
En tahdo niistä puhua paljon
Voisitte sanoa ejtä valehtelen
ja ken uskoisi hän itkisi
Hyvästi lainehtiva vehnä
humpsteetin ympärillä"
Tosin tämä runoilija joksi
tätä kansanmiestä voimme taV
della syyllä kutsua ei koskaan
ehtinyt Kanadaan saakka Me
haluamme kuitenkin täällä tä-nään
muistaa häntä ja hänen-kaltaisiaa- n
jotka eivät enää
ole keskuudessamme mutta
joiden elämä on kulunut uutti
kotimaata rakentaessa
Hyvät Thunder Bayn suom-alaiset
Tunnen tänään henkilöko-htaisesti
erityistä iloa osallist-uessani
Thunder Bayn suom-alaisten
muistomerkin paljast-amiseen
Esitän muistopatsas-toimikunna- n
puheenjohtajalle
Pentti Junnillc ja toimikunnan
jäsenille keräykseen osallist-uneille
sekä unohtamatta b
tään kaikille niille henkilöille
jotka tavalla tai t öisellä ovat
myötävaikuttaneet tmän mui-stomerkin
pystyttämiseen Su-omen
valtiovallan parhaat ki-itokset
Esitän parhaat kiitokset myös
kuvanveistäjä Armas Kutrille
taiteellisesti erittäin onnist-uneen
muistomerkin luomisesta
Veistämännc joutsenet sy-mbolisoivat
suomalaisten siirt-olaisten
onuuttoa Kanadaan m-itä
onnistuneimmin Näemme
tänään että Teidän työnne t-uloksena
Thunder Bayn Ysta-vyyspuis-to
on saanut jM
taiteellisesti arvokkaimmista
luomuksestaan Onnittelen k-uvanveistäjä
Hutria ja Thunder
Bavn suomalaisia Rohkaiskoon
tämä muistomerkki Kanadan
suomalaisia jatkamaan tyota
entisen kotimaan Suomen p-erinteiden
vaalimiseksi
Saksassa kokeillaan
(jatkoa 8:neltä shiäta)
kymmeneen viikkoon Sitten
korva irroitetaan leikkaama"
ja ommellaan paikoilleen Nap
esitteli menetelmänsä äskett
kansainvälisessä plastisen J
kuntouttavan kirurgian k£
resslssa Chicagossa Hän
taa että menetelmä soveit
myös muihin kasvojen o
saakka su Kokeet on tähän
tcttu kaniineilla mutta ne
onnistuneet siksi hyv'n'ctUL
fcssori Nagcl jo cnsIVUVtft
aloittaa ihmisten le
uudella menetelmällään
Metsäpalovaara vahei
juhannuskokkojen
määrää Suomessa
Helsinki - Suomen jun
oli lämmin ja kuiva - " '
va että juhannuskokkojen
tänisesti piti palotiVin
nimessä luopua monin p
Metsäpalovaroitus jjn Turun ja Porin
Kymen ja Hämeen la
näissä lääneissä 'S
antaa vain alueen Pr1
aattoiltana