Vapaa Sana, May 17, 1941

              - 'Cli'
h:
a
SI
t
11
I:
li
Kevät oli tullut alkaisin purot li-risivät
fctväti etten runsaudesta
Koivun lehti oli jo hiirenkorvilla ja
koko metsä tuoksui pihkalta Ja lin-tujen
tuhatäänlnen kuoro lauloi
kauniimpia liverryksään
Tuntui jo oikein kesältä — ilnr
teki mieli slelllii joka puuts joka
kiveä Ja kantoa kun taas tulee kesä
ja lääkäri sanoi että h n tulee Vield
aivan terveeksi aivan ehkäpä han
voittaa "vielä Urhon rakkauden ta-kaisin
vaikka Urho on kylmennyt ia
Tleraantunut sillä alkaa kun hän
on ollut sairas
Ei Urho milloinkaan ole mitään
kirjoittanut mutta Mttenkin Ulla
tunte että joku on hinen ja Urhon
välissä sillä kirjeisiin on tullut vie-ras
sävy
Miksi ei Urho kirjota hänelle mo-raan
Ja pyydä kihlasormusta takai
sin — Hl Johan minä taas ajitU-l-en
mahdottomia Urho on minun
minun minun Ja Ulla pjöri ym-- I
äri kuin hyrrä
"No mutta neitiseni tehän pyö-ritte
suoraan minun syliini Suokaa
anteeksi että otin kiinni muutoin
olisitte olnut kaatua ja lyödä pään-ne
vaikka tuohon suureen kiteen Ja
silloin minulle olui ollut tilalcuua
ottaa teidät syliini"
Ulla pyristHi pois kun kala ver-kosta
juostaksen karkuun mutta
turhaa se oh Pitkä vaalea naurava
nuorimies piteli häntä kiinni
kuin ruuvlpenkis-i- a
"Alhäähän olko lapsellinen "että
Juoksette karkuun Olenko minä niin
pHjättkvan näköinen sanoi hän Ji
hymyili että valkeat hampaatkin
näkyivät Nimeni on Urho Siarl-kos- kl
Oulusta no mutta mikä teidän
tuli "
Kotaniemestäkö" — niin Ja Ul-la
Saarikosken poikako?" — "till-iin"
"No mutta sehän kummia" —
Kuka te sittc olette ♦" — "Katso-kaa
tarkemmin" — "I'n muista"
"Arvasinhan sen" - "Antakaas kun
katson tarkemmin — Onko se mah-dollista
Käenkö väärin Tekevätkö
muistot kepposen! Mutta totta sa-noakseni
Te mulstuttatte erästä Ul-la
Sariola-nimlst- ä pikkutyttöä Jonica
tunsin pari vuosikymmentä takape-rin
Han oli sieltä minun kotini naa-purista
Hänen kanssaan leikin lap-suuteni
leikit mutta sitten kadotin
hänet näköpiiristäni Ja nyt hän kuu-luu
olevan naimisissa Te muistu-tatte
tuota tyttöä Saanko sanoa
Teitä tain Ulla-Marik- si niin knln
tuota lapsuuteni ystävääkin sanoin?"
"Sano sano sinä Urhoista parhain
tkd tunne Ulla-Maija- a? Sinun äi-tisi
mukaanhan sain enslmälsen ni-ineni
toisen oman äitini mukaan"
"No mutta hyänen aika tyttö
sinähän olet se oikea Ulla-Maij- a
Nyt minä sinua rutistan rutistan
niin että Ihan pahaa tekee Mutta
sinähän olet niin hento Ja tyttömäi-nen
Onko sinun miehesi täällä? An-na
anteeksi että unohdin hänet
olin niin ensinlkemisen riemussa et-tä
käyttäydyin silmatomastl Ihmi-nen
ei ole aina tunteittensa herra
vaikka pitäisi Annatkan anteeksi?"
Minulla el ole mitään anteeksi an-nettavaa
sillä unohdtnhan minäkin
itseni Ja sitäpaitsi minä en ole vie-lä
naimisissa Klhkvssa olen Jo kol-matta
vuotta
Kolmatta vuotta Kun pitklstyy
niin se mutkistuu Multa mistä jon-tu- u
että Ilona Perä Mk in s moi
kuulleensa sinun heti pian kihauk-sesi
jälkeen menneen naimisiin?
"Ilonako? Hän on ainoa Jonka kans-sa
olen lapsesta aikka ollut kirje-vaihdos- sa
ja hänen pitäisi tietää
minun asiani"
Näköjään tietää liiankin hyvin
Mutta mitä svytii hänelli on ollut
narrata minulle? Kerrohan minulle
kuinka olet joutunut tänne ihanaan
hämeeecn Jv oletko kauvan Jo ol-lut
täällä?"
Niinkuin ehkä muistat muutimme
äidin Ja isän kanssa Savoon Savinie-melle
silloin kun minä olin kahdek-san
vuotias Siellä tutustuin suina-see- ni
Urho Savolaiseen part vurtta
rippikouluni Jälestä Kun olin 22 vuo-tias
manimme kihloihin Mutta sa-mana
vuonna sanoi lääkäri että mi-nulla
on heikot keuhkot Jäin pois
kaupasta Jossa olin ollut Jo viisi
vuotta Hoidin itseäni kotona easi-mäi- en
vuoden Ji sttte lääkäri n-ka-r-äsl
minut muuttamaan toiselle
paikkakunnalle tai menemään Jo-honkin
parantolaan Hän arveri että
vain siinä tapauksessa minä voin
tulla täysin terveeksi Altlnl suku-laistal- on
tämä Vuohiniemen Ojalan
Lauaniai-illa- n lukemisia
Todellisuus pyörähti syliin
Kirjoitti Naima Kalliokoski
isäntäväki lupautui ottaman miru hänsä käyttänyt hyvin kun on pu-tanne
Tulin viime keväänä tarre hunut pyörryksiin toisen kih atu
ja eilen käsin Hämeenlinnassa Jäi- - rncrsiamen MutU minä kirj:tan ko-kär- ln
luona Hän sanoi että minussa tias että kutsuvat sinut puis Tiedä
tulee aivan terve siksi olin äiken'se"
nlin iloinen että pyörin ympan kun
mlin sinun syliini "Ajatteles mitä
ninä täällä metsässä" tein?" "No?'
--Tuo puro tuossa muistuttaa miriil-- ' tähdet Olen monasti ajatellut että
e sitä puroa Johon ennen lapsena
tein myllyjä ja Jonka varrella r'--ne-n
Ulla-Maija- n kanssa usein leitia
mutta jonka leikk'paikan mlnusla
uotta vanhempi Perälän Ilona u-se- in
hävitti niin että hädin tuskin
me myllyinemme pääsimme kar-kuun
Muistitko?" — "Mustanhan
ninä Ja muistan kuinka monta ker-taa
hän minun käpykarjanl heitti e-- dn
vietäväks Slrä lohdutit että
tehdään uusia Ja enempi Ja silloin
meille taas tuli kiirettä Minä hah
käypyjä sinä teit niille Jalkoja
(Muistatko? "Muistan muistan liian-'kl- n
hyvin"
I Näitä lapsuuden leikkiä muistel-lessa
kului se ihana keväinen sun-nuntaipäivä
lltapuolelle Sitte varta
Ulla-Mai- ja kysyi mitä Urho täällä
hommaa vai a3uuko hänkin Hämees
sa" — "Olen perkauttamassa tiuta
vuorelan koskea Olen vasta toista
I viikkoa ollut paikkakunnalla" "Sinä
siis olet se nuori koskimestari josta
minua varotettiin ja jota vastaan mi-nä
olen panssaria vahvistanut —
Auttoiko se Ullamaija ei vähääkään
sillä minä näen jo nyt että me lap-suuden
toverit olemme läheisemmkt
toverit kun uskallamme vielä myön-tää
toisillemme
I "Kerrohan missä olit sanoi Ojalaa
emäntä olitko Rekolassa? "En
vaan olin koskimestarin kanssa kL- -
(velemässä" "Jestas tuota tyttöä
kun on aina vaan yhtä leikkisä" "Ei
se leikkiä ole se on täyttä totta"
sanoi Ulla-Malj- a nauraen sillä hänn
oli nyt niin hyvä olla "Kyllä tuo
ulkoilu teki sinulle hyvää Pitkästä
aikaa poskesi punottaa kuin mansi-kat
ja silmäsi kiiltävät Kun sulha-sesi
sinun nt näkisi ei hän lykkäisi
enää häitä päivääkään
"Kuulkaa täti! Minulla el ole
sulhasta otin sormuksen tuolla tiellä
sormestani ja sidoin sen nenäliinan
kulmaan ja päätin että lähetän sen
pois huomispäivänä Siitäkin Johtuu
tämä hyvän olon tunne Ja erncnj
kaikkea: tapasin koskimestarin hän
on lapsuuteni leikkitoveri se teki
mieleni Iloiseksi
"Älä sinä tyttöraiska luota liikaa
niihin koskimestareihin Ja muihin
herraskaisiin Talonpojan rakkaus on
aina turvallisempaa" "Älkäähän hy
vä täti puhuko ennen aikaisin Urho
tulee tänne ensi pyhänä näette Itse
äitinsä on Ulla ji minusta tehtiin
hänen kalmansa"
"Kyllä näkee että mies py--
Ja Ojalan emärtä kirjoitti:
Ja hän on niin sievä kun posket
punottaavat ja siirrät ralavat kJln
minkälainen st sulhanenkin on kun
el kertaakaan ole tullut Ullaa Va-tsoinaan
Minä otan täten itseni vas-tuusta
vapaaksi jos se koskimestari
todella sattuu rakastumaan Ullaan
niin mitäs sitte
Ulla lupasi heti huomen~a lähet-tää
sormuken takaisin mutta rurä
pyysin hänen viikon vielä mietti- -
__ _ _ menna
vielä
vasta
Ojalan emäntä sai pi
aikana"
kättään
lähetän
"Enhän
sinäkin
vaikutit
vaikka Vaikka
minulla
sentään
jkun välinpitämättömästi '
vastaan
Hänellä
painajainen —
leikkisät
1ctstqli9t nuHplVen
minulle muuten minun Hänestä
vaimo"
Perälän
hkköön äänellä'
jymy uutinen
en nähnvt
vuotta
ensisunnuniana on
Hänellä olevan suunnitelma- -
vastauksen
taksialas-sa
sinulle
minulle -- u™!a!
kemmin Ja
siinä "Ullan timme Sitten
sulhanen TTiiaxTaH lähteä iuiivvvi j" lesken kanssa mutta en ole'i: 'Minua on
mitään kirjoit- - ei
Äläkä puhu eivät
hän häneltä
seuraava tuli pienen
Urho Ojalaan U'la-Mal- ja
esitti hänet tädille Ja Idalle
ja tuntui he
hänet
Sinä aivan tä-män
sanoi Urho hei-dän
kahden
se olen elämässäni
kaksi vuotta "Mit-nk- ä
niin' saroi hän Ja n?t-t- l
että olette
— 'Huo-men- a
sen pois Olen kauan
jo sitä ajatellut mutta va3ta viik-koon
en pitänyt
minä vaan saanut
— "Osaltasi siihen
mutta olen itse kauan al-kaa
jo ajatellut häien mi-nun
välillä on joku hfnen
kirjeensä
tullut minua kat-somaan
lupasi
minä sillä
ei ollut häntä ikävä Paitsi
kun tiesin että tulen
terveeksi" — 'Ja purat
Sano onko se totta että et
narraa minulle? Sinä
vapaa tiedätkö mitä se merkitsee
meille?"
tietäväni" — 'Tuon
kultaisen ti-lalle
hankimme joka on
kuin tahto sel-laisella
kihlattu el pura
kihlausta se on
lähetti ta- -
hänet" "Mistä tiedät oletko saanut kaisin ia sai io sunnuntaita
on
Urho
suuren asian mut-ta
vähät siltä! oli nyt Uirn
toinen Urho Urhoista parhain! Hän
oli vapaa Pian paranee
-- ntlsdlecn on tuo ahdistava
mitenkä olisi
käynyt Jos hän olis ollut Jo naimi-- hjelmapaäll trj Aun tapani lapsuuicnsa jeiKi AuuLLuiiadu viivujl uuuTiia Jouiu iu kuu
toverin?
"Etkö smä edss pelkää että jos
'1'uuhih
uiiuuuSSL
minussa oiisi KeunKoiauam pasui? kujnak navalsitnkivänisiuäztrIinktka enkile1m1a"itt- - kon imartnioi m'u--~- v et oie rjt v_ eikä ole ollutkaan Kohtalo Järjesti lii tuon "Aa tn IntV-- i ♦"_" oju
siten että sinä tulit sairaaksi että uUÄO wa uM uuiui
si" tuntul siten säästyit päim-ellvttä- v Utä
oli3l pitänyt toi3en usanuo- -
mautuksii-kirjass- "Katsoppas mitä Ihna a sanotaan "Minä Ja Urho' Katson ohjelmapEäl-Saarikos- ki
menimme salakihloihbi hän
voinut kätkeä sitä haluttomuutta
"Ompas se Minä Joa hän tusl:
Ilonaa kun toista Pidän tosn
yksissä
Eikä räthtiikätln
maan ia jos sa- - hfenen kanssaan kihloihin
ma tunne stte näyttää
na klrioittaa väärin mihua väärin mutta nvt sinä vas-lh- nä ™™tta! kun oli odottanutkaan taat lähettämällä kihlakort- -'
Hän Iausul kunnioittavalla
muun muassa sanottiin: äänensävyllä nousi Ja
nitää seuraa naa-- 1 tdvft toi konttorista
wii-4iki- jii taonuj
puntalon vedetty nenästä" mut-viitsin- yt siitä ta sanaakaan onnitteluksi
taa sinäkään UllalK) He kuitenkaan kalvanreet-tehkod-n
ratkaisunsa Ilman mi- - kan onnentoivotusta sillä he
tään sivu vaikutuksia" Ja Ulla jolivat onnelliset Yhdessä he taas
Kun sunnuntai tuli kulkevat kuuntelemassa sen
aamupäivällä
siltä etU hyväksyivät
Ulla-Maija- n seuraksi
olet nuorentunut
viikon
jäätyään "Ihmekös
kun kulkenut
taaksepäin"
—"Katso"
"Tarkoitatko
purkaneet kihlauksenne?"
ole sitä sormessan"
sitä
aikaan?
että ja
muu kun
ovat muuttuneet toisenlai-seksi
eikä hän ole
ole kutsunutkaan
ole viime-sunnuntai- na
kih-lauksen
sinä vaan olet
"Tunnen pa-lauttam- asi
sormuksen
rautaisen
luja suomalaisen ja
sormuksella
vaan kestävä"
Ulla-Mal- ja sormuksen
ennen
niin
otti niin
nyt hän
kun
pois
o-diien-sifsa
si
uiciiivum
n'ra
"Jwuesin loveremensa
huolissaan
Pääsiäisenä"
ole kunnioitettava päälhkkö
takaperin
pälkähtäisi
lähettäköön
hän
enn-- n
teki
puron lorinaa Jonka varrella Utho
ehti haaveilmaan kaksi kertaa en-nen
kun todellisuus pyörähti vllin
Porareikä maan läpi
ttljvä etsittäessä v li19 poiattlln
maahan telkiä jht 25 000 km:n pi-tuudelta
Kun maan halkaisija on
12000 km merkitsee se siis että Jos
nuo rora reiät olisi asetettu päällek-käin
niin olisivat kaksi kertaa
ulottuneet maan halki
Eräs porausteknikko on tämän
vuoksi esittänyt mielenkiintoisen ky-symks- en:
oAsiko teknillisesti mah-dollista
porata maan läpi? Hän
vastaa: Njk)lsln käytetvln poraus-menetelm- in
porareikä kapenee mitä
syvemmälle päästään Tämän mene-telmän
mukaan maan laptporaus on
mahdotonta koska alkureian pitäisi
olla halkaisijaltaan 1 km: n mittaisen
Uusimpien menetelmien mukaan
päästään tosin porareiästa jonka hal-kaisija
on 1 m kokonaista 60 m:n
syvyteen Sen Jälkeen voitaisiin auk-koa
laajentaa niin että useampia
porakoneita saataisiin käyttöön
Ja sitten arvelee han el mikään
estäisi Jatkamasta kunnes oltaisiin
päästy maan keskipisteeseen Jos sit-ten
poraus aloitettaisiin maan vastak-kaUelt- a
kohdalta niin päästäisiin
sieltäkin keskipisteeseen Ja maapallo
olisi porattu läpi
Mutta on olemassa eräs mutta joka
kaataa koko tuon tohkean suunnitel-man
IJimpotlla näet nouee mlta
syvemmälle maan keskustaan tullaan
klrjen?' — "En mutta tämä kos-[oman- sa takaisin pienen klrjelapun kunnes kohdattaisiin sellainen kuu- -
Ktmesiari on myöskin ja hänen kanssa jossa oli vaan sanat muus että kalkki porat Ja porakoneet
"Hyv äksyn esityksesi se on meil- - sulaisivat kuin voi
molemmille paras" sa Voimme siis tyyneestt todeta että
Vähän Ulla-Maij- aa harmitti maan läpiporaus on mahdottomuus
Keksijän hattu pysyy varmasti päässä
"Aamukuhnailu"
Kirjoittanut A Kääntö
Vili Kaski istui f k3n yläpuolelle H
An 4 + f-- A A #% A %lftrtftTlA A-- 41 2 1{ _ _ % _ i a - w ?s
„ti „ am a 'i iinii m r~~ nrt unsii irniiL-- a auu SC-- ttj uiJi:uiea?a guianiu --vainuna iicuuam ia i E ä fc
i (- -m : iiri i —
—"Kjuia Kaossa s_muua "' _
"~"' " " " """' —
ottaa
sano1 oka ei
1a
reikä
arvossa sitä luottamusta tarkoi
tan kunniaa jota osoitat minulle li-säsi
hän nopeasti Tiedän kyllä
ettei joka p'iivä uskota tavalhseP
miehelle tällaista tehtävää mutta ~
meidän sanan
! ai- -
_ — „_ t -- ahkprasti o„ ♦_ ~ t u
J:
en
ne
urho
— —
re
1 1 dk ff I 1 M
# l
i i _ --"
t '
" '
—
—Ei el — tuhat kertaa el muMsi
hän mennessään
— Kaski!
Vili hillitsi sllmänräpäykessä it-sensä
kuullessaan esimiehensä taval-lista
käskevämmän äänen Hän tursi
kunnoitusta aina kuullessaan tuon
sävyn
Istu!
Vili istui
— ABC-asem- a pääsi vauhtiin s-n- oi
ohjelmapäällikkö Ja myöskin
Philadelphia kolmonen No niin sinä-hän
tiedät sen yhtä hyvin kuin mi-näkin
Ja mitä ET tiedä kerron si-nulle
Hän puhui rauhallisella äänellä
mutta kiukku tuntui alta
— "Aamuhaaveilu" sisältää hil-jaista
musiikkia ja runoja Ja sinun
äänesi on a'noa mikä saattaa tulla
kysymykseen tässä tapauksessa
Ohjelmapäällikkö vaikeni hetkek-si
ennenkuin esitti ultimatuuminsa
hämmästyneelle Kaskelle
— En voi hankkia tänne erlkois--voimi- a
tätä varten Joko esität iu-nou- tta tai myöskin
Ja näin tapahtui Vili Kaskesta
tuli Wilhelm Kaski "Aamuhaaveilur"
esittäjä Hän koetti kykynsä mu-kaan
asettua ystäviensä leikinlaskun
Äidin Muistolle
Vuosi on kulunut
kun Tuonen vieras vuoteellesi
hiipi
Hiipi hiljaa ei torvella soittanut
kun luoksesi saapui
Venhoansa korjasi —
Tuonen maille äidin armaan vei
Nuku rauhassa äiti arma
Olit aitt äideistä armahin
Muistosi ei haihtua saa
Kotimaasta lempeä kevättuuli
haudallasi virren virittää
Lepää rauhassa äiti armas
H 1'itkanen
Ufrtckonelden keksijä Igor Sikortky koktllet uutta keksimäänsä helicepter-lentokonett- a Kene pysyi Ilmasta puolitoista tuntia nous-tuaan
kohtisuoraan Ilmaan maasta Koneen yläpuolella oleva propeill synnytti alaspäin kulkevan Ilmavirran niin että keksijän hattu
pysyi varmasti päässä
Parahin Mr Kski
ta- -
''l™r' lassa Jo us ta ikaffuihiiaj!
uoumme V n hise sstaan sillä hän m koko elämänh-lurj- a Jv"
aenm' siemnmSnlaents" kui"ulnutael-i ti - uan ei aiussa osoitt-i- i paa mielenknt a näyrl
"uin nn vkistjisl jofa un nan ku -- ite!ee teu
leidän £ 'jkaj HK on antanut tyfärrit! n lämknhalunsj takaisin uJ
umeisesu toipua Ja Hjm- - vai oua varmoja hlr
misestaan Minun nLdu
ii3uuteni on sanoa Tea
vustuksenne radio-- J
iciinyi lnmena
Teidän nöyrin
Elizabeth rJ unjeimapaällikkö ei teysj nui paastaa näin ennomaju5
Keinoa käsistään Kaikki
lehdet julkaisvat pian k- -
miljoonaperljättärestä i vl
kesta Päällikön toimesta Tjl
käynnin sairaalaan Ja vei jd
vanuvan KUKKakimpun
Viti Vol„„ icnui w cimosijnejai
pui hänen astuessaan m- -j
Valkoinen väri - seinät ota]
valkeat kuin lääkärien Ja a_--j tajattanen puvoit — artal i
hyvänolon tunteen TblUUgi
sl häntä m'ss Fertfortkia
seen eikä ollut Vili Kasken nl
nan tunsi hienoista ramspii
Ja että hänen valtimonsa M
kiivaammin hänen nihtyvii: j
laan Hän tunsi itsensä Lsl
tyneeksi kun rouva Firtorj
edelleen oli hyvin kiitolliret- -
tl erempää julkisuutta TJUri
vä pieni olento makasi siiri t
sa vuoteessa Ja kuunteli to&l
hetta
Hän hymyili kauniisti tai
Kaski antoi hänelle kukit J
neetin välähdys ikuisti Lars
— Oi miten kauniiu!
kiitokset!
Valokuvaus näjtti onrjt
Chlcajron lehtien iltapäivä?
radiopalstoilla nähtiin kuri :
ta kauniista tytöstä jolle
näköjään vaivaantunut nuori:
Jensi kuKkia
Vilin posti lisääntyi m]
Jälkeen nopeasti siliä kutaki
oli jollakin ihmeen keinoHi
syötetyksi miltei kakktn AH
lehtiin Ohjelmapäällikölle tl
yllätys Ja voidakseen ptU 1
käsissään liuobmatU U2f
vlsta edullisemmista tirja
kutsui ohjelmapääliikkä ti
heilleen
— "Aamukuhnailu- - ca&
rattomastl sanoi hln irocu
Vilin vastenmielisyys tK
kohtaan oli IlmeisesU U
sairaalassa kä-nni- n jälk1
— TJaa silU näytti!
Hänen rauhallUuutensi
ohjelmapäällikköä 011 JoM
siinä ettei hän antanut fJ
vastausta
Päällikkö Jatk-- 1
—Jos haluat Jatkaa M--1
uimaan huomattavan F-- 1
tuksen
Xn Vili c t -- oasta A
nnton 1nVmistl laamaj50'
telee niitä SiU tjyli! F
uskoo parantav penj'-- -
H'onUostl Ja lisäksi h t r-ähi-lfc
n!tvt-ämäs- ä S_ r- - --a '1
sään aina nippu
kia käsisään
— On kyllä t
silloin tällöin s
tai tavattoman J
!lä klltettäväm'
vämpää voimaa c
na alhaisen aJat -
Ja että viettää
hemmän ylevää r
vannaa Mau
— Luuletko e
hromenna
— En tiedä s--
— El ole oikein
cstiO--1
atl rv
t teic s3' x t
ltsp
e "M- -
—
ITI "~
Viet
etUJ
m-aitoEaihkäonrtistetlalaU-- a
rt - On kyll rintfcIt- -
W
!