Vapaa Sana, May 17, 1941

              Miaji
46 8! P
'UT''W1 i
IL- - lii
?
!!' t- -
ä" jiVJ
f - 3t v--1 -- ♦ mV7tTIiriZ
SIVU1 LAUANTAINA TOUKOKUUN 17 P — SATURDAY MAY 17 NO 51
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indapandsnt Flnnlsh-Csnsdla- n Nwspapr
Pubtlshad very Tuasday Thurs-da- y
and Saturday by Tha Vapaa
tana raaa Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prcaldent
VAINO MALMIVUORI Manager
K C ASIALA Editor
Prlvate Addrcit of Pretldent:
4 Soho St Toronto Ont
Buainess and Editorlal Depar-tment:
160 Spadlna Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Reglitered ai tecond-cla- n matter
Jatiuary mh„ 1932 at the Poit
Office Department Ottawa Ont
Subierlptlon ratea In Canada and
United Statea: Per Year H75! Slx
Montha 200 Three Monthi 1X0
In other Countrlea: Per Year $400
Slx Montha 1250
Suomen nykyinen
tilanne
Nyt kun meillä Idällä Canadassa
on parin viimeisen illkon aikana ol-lut
niinkin tärkeä yhtetstolminnalii-ne- n
ryntäys käynnissä kuin rahan-keräys
viljan lähettämiseksi Suo-meen
niin lienee tämän yhteydessä
palkallaan luoda lyhyt katsaus tä-mänpäivän
Suomeen virallisesti an-nettujen
tietojen valossa
Toukokuun 7 p YVashingtonissa
pidetyssä sanomalehtimiesten ko-kouksessa
selostivat Suomen viralll-re- t
edustajat Urho Toivola Robert
Jansson Ja HJ J Procope paikalla
olleille sanomalehtien edustajille
Suomen tilannetta tällä hetkellä Mr
Toivola joka on ollut m m kansain-liitossa
Suomen edustajana on
myöskin Suomen eduskunnan jäs-- n
ja jäsen Suomen ulkomaa-asioide- n
virastossa sekä ollut Suomen asioi-den
lähetystössä Norjassa 1910 ker-toi
että:
hän lahti kuusi viikkoa sitten täi-l- e
Anuriikan matkalleen Petsamo?-t- a
tuosta ennen tuntemattomasta
Artikklsen meren satamasta Josta
nyt on tullut yksi kuuluisimmista
satamasta läntisen JUkkeen takia
Suomeen Sen jälkeen kun hän kävi
täällä 1939 ci pääasiassa ole tapah-tunut
muutosta Nyt 1D41 hän lähti
tälle matkalleen vapaasta Suomesta
kuten silloinkin
Suomen asema tällä kertaa muis-tuttaa
sen tilannetta 15-1- G vuosisu-dall- a
Silloinkin Suomi ja Huolsi
taistelivat yhdessä olemassaolonsa
puolesta sekä vnpaan kulkutien
saannista Itämereltä Atlantille K-amalla
puolustaen länsimäistä sivis-tystä
yhä kasvavaa Idän voimaa vt s-ta- an
Silloin el ollut Petsamot Nyt
tuo pienen kylän satama on avoimena
slin Yhdysvaltain kanssa Tosin kyl-- i
läkin useassa tapauksessa henkemme
uhalla
hassa Itsenäisyytemme
säilynyt
kansa päättä
Yhdysvaltoihin sanoi Usst tilatsuu-desa- a
että hän lahti Suomesta noin
kaksi kuukautta aitten jonka jälkeen
on paljon asioita tapahtunut Kui-tenkin
voi hän antaa muutamia mie-lenkiintoisia
tietoja Sitten Suomeu-Venäjä- n
sodan räättyml&en ncin
vuosi takaperin on suunnaten raken
nustyö ollut käynnissä läpi koko
Suomen Tehtaat tuottavat kotlU- -
loustarpeita paremmin nyt leuin kos- -'
k aan aikaisemmin Ne valmistava:
nyt tarvikkeita jiita niiden aikaisem-min
el koskaan tarvinnut tehdä
Ulosvietävän tavaran valmistaminen
el ole niin hyvällä pohjalla kuin en-nen
sotaa syystä että s
ei ole nykyään yhtä paljon markki-napaikkoja
Tilanne maassamme on
tällä kertaa vaikea syystä että vi- -'
me vuoden sato oli heikko Ja mah-- 1
dollisuudet saada ulkomailtakaan
viljaa on hyvin vähäiset Vieläpä]
tarvitsemme nyt keväästä syyskuu-hun
jolloin uusi sato on saatavissa
177000 tonnia Tätä summaa vastaan
onkin parastaikaa Suomeen matkall
Ktelä ja Pohjois Ameriikasta 88Giiu
tonnia Maanviljelijöillä on hallus
saan noin 30000 —10000 joten va-jaus
on vielä noin 50000 tonnia
Hiljattain lainattiin Suo-melle
20000 tonnia viljaa jonka
luonnollisesti maksamme takaisin
Viljaa on siis vain siksi että päiväs-tä
toiseen pääsemme Viljakäyttöm-m- e
on vain noin 85 pro3 ihmisen
normaalisen tarpeen Rasvasta ou
meillä huutava puute Sitä olemme-kin
saanut joitain eriä Ruotsista ja
Tanskasta Henkilöä kohden veim-me
käyttää nykyään 16 paunaa
joka emien sotaa oli 27
paunaa kk Lihasta on puute Itä- - ja
kcskl-Suomes- sa sitä el ole lainkaan
Jokainen henkilö voi ostaa ainoas-taan
50 sentin arvosta kuukaudessa
lihaa ja kananmunia Sokeria jota
Suomessa ennen sataa käytettiin 727
paunaa vuodessa henkilöä kohden
saadaan nyt ainoastaan 193 paunaa
Kahvia ennen käytettiin 13 paunaa
henkilöä kohden vuodessa nyt ai-noastaan
16 paunaa Kalaa voimme
ostaa pienissä erissä Kysyntä kui
tenkin on suurempi kuin on saatava-na
Kalaa el ole voitu rajoittaa Pe-runat
on ainoa ruokalaji mitä on
riittävästi saatavissa
Edelläolevasta käy siis selville
että tilanne Suomessa on erittäin
kanssa tullut meidän ka niutta
elämäntie enälsyj tensä demokraattiset lal
koskemat-tomana
oli
vapaana kansanvaltaisena niecn tc
ainoa Suomessa Pirä
Ruotsista
SotiUfhuvittelua
MMajaJKjgyf£34£'aBBja&
ILlBlBLlSk "VjfiSsiS-dsBLa- t 4V"t
'aLaLaLaFLaW LaLLr Jp A w"6'
H H~täSBap ~jprTSaJV'v
tBBW iBBH JBBBPBlV' vWBb1BbS
bbh LsbV VtaaHRBaV4" "rmji
""aaiBBfff HSBBBSr -- 4iniBBBMBBnB'
Jrfxt WT BBat™™"!'
--ffi- Jmi ____j auC"" tmSP ci?h'
Amerikalalset totilaat n s munajuoksua pitäen
hampaistaan lutikkaa jotta on kananmuna
PakinajuMuja
Nyt saimme brittien saarelle sel-laisen
lahjan Hitleriltä että sen ca3-pumln- en
saattoikin monen pojan
pään pyörälle
On sen Johdosta mietitty järkeilty
ja aprikoitu Sitä tehnyt suuret
Ja pienet Eräässä suhteessa tältä
ero tavallisista ennusteluista
jolloin jokainen luulee tietävänsä pa-remmin
kuin toinen ja se on siinä
että nyt el sano kukaan tietävänsä
mitään
Nämä tiUlalset huhut mitä polt-tavammin
torjunut Ame-rllka- n
Punaisen Ristin edustaja Mr
Charles Crey Joka muutama päivä
sitten saapui Clipperillä Suomesta
Mr Crey oli vartavasten Punaisen
Ristin läheltämänä tutkimassa tilan-nett- a
Suomessa
Te olette myöskin lukenut viime
viikolla Moskoian tiedotuksen kuin
ka 1200) joka myöhemmin samasta ja
kmtenkn myöten
Tällainen omakantainen tunnus-tus
hipoo Jo hyi läheltä erään vii-saan
filosofin lausuntoa kun hän sa-noo
että "ihminen tietää jo sangen
paljon kun hän tietää sen että Mr
tiedäkään mitään"
Tällaiseen tietämättömyyden pu-laan
saattoi koko ihmiskunnan yksi
ainoa Rudolf Hess natsi No
Että mitä varten pakeni
Englantiin? siitä nyt kiukkuinen
kysymys Me emme tiedä eikä sitä
vielä tähän päivään mennessä ole
selville aimosta
Ja kaikesta ottanet
vielä kotvan aikaa ennen kuin siitä
saa selvää teekupista
Arveluja puoleen ja toisren
ylös Ja alaisin Eräs teoria niistä
näyttää olevan sellainen Joka hiukan
hipoo meidänkin
on että hyppäsi kanaalin
yli oli Joutunut natsi
kanssa vetämään eri köyttä
mustissa tulevaisuuden suunnitel-missa
Krl köyden Ja miksikäs sa-man- kin
Jos kiskoo toisaalle
lähteestä Ilmoitettiin 3700 saksa- - jtaattorimaissa lievimmin sanoen si-lai- sta
olisi noussut Turussa maihin tä että eräänä aamuna ici herätä
jostain seinän vierestä Joko pää'än-Tdm- ä
on Suomen hallituKsen taholta sä lvhempänä talkka relkä rjnnas
virallisesti kumottu' samoin itseni- - saan Ja juuri tätä seikkaa apriko-iva
Mif että Mr Po-ldess:l- an rkäl" nat5t pelastua
alkea Kansa on nyt aliravittua el- - nJi""tunee" nuPPlnsa- - Pakenemalla
icope perusteli kieltonsa niihin tietoi- - siihen maanan jota vlelä delliserä
kä tilanne voi parantua ellemme aaWn mu hän saanut luotettavilta päivänä oli sydämmestään saakka
ulkomailta apua sanoi Mr Janssor ameriikkalalsilta diplomaateilta 1a''hdessä nalsl No kanssa ainon- -
Onnettomuutensa hetkellä hä- - Yhdysvalloissa oleia Suomen ml- - ulkomail!a olevilta lehtlmiehiltä) jnelle nähtävästi juolahti mieleen et-nisten
HJ Procope puhui samasaj Tosiasia on että alle 1300 a:e-- tä Europassa sentään on vielä h3- -
tilaisuudessa myöskin sanomalehti jtonta Wksalalata sotilasta nousi malendeens yks HmitalearinJohtounhoVilotJa ohsjäaätastynyt
miehille Hän sanoi että Suomella nm Turussa jotka olivat matkclli (tisen natsistuneeii sielunsa Ja missä
uudelleenrakennustyössään on wI-jp0hJotaXor- aan Syy heihän mai- - JJJJ1 Voi Uhdä tlliä tsensä
keutensi kansaa päivittäin hln noUsuunsa Tunissa oli e että Gn ihmeellinen maa sumu- -
Kaiken epävarman tilanteen keskellä pohjanlahti oli kokonaan ajojälden Jn maa! Ja sentään aina: Iloinen
porttina Suomelle päästä kosketuk-- ' Suoml päättäväisenä o l- - vallassa joten kulku sitä
paDpa
saanut
ci'%jajiii
on Saksasta ku- -
koo säilyttää saman poliittisen mahdotonta Sitäpaitsi ilime ten monista muistakin despoottisis- -
jansa mitä kaiken aikaa kulke- -' --ksynä teki Suomi Venäjän ja Sik-i- 1 palsta paenneita pakolaisia löy- -
tänyt turvapaikan
nut Te muistatte että Suomi vc- - Mn kanJSa sopimuksen aseettomiin saksaainen Ha tman k)d
Suomi kuitenkin on ylpeä että re dettiin sotaan ilman omaa syytäfn sotilaisiin ja tarpeisiin nähden Nämk nappasi ja surmasi Lindberghln
edes tätä tietä vielä päästä suc-J- s seurauksena aluet'0nimukset ovat palkallisia ja koskee Ja Llndbergh harmistuneena rii- -
ranaisen yhteyv-tee-n Yhdysvaltain aan ia varallisuuttaan ia Ihmlshen- - sai vain aika-ajoitta- an
Petsamosta on säilytti kuitenkin lt
sillä tämän kauttahen Ja
luotettava
-- ifc
syn-tynyt
päättäen
Ja
No
ennenkin
tä joutui vaimonsa kanssa
että ed-l- -
Frää myCskään ole lainkaan icen turvallisesti jatkaa tulevaa
-- m Litamit-ulkk- kupolveansa niin a Manner- - alitsiko hän Sak- -
siksi vaan fcnjrnnnin
kulkee tavaramme Yhdysvaltoihin ji toksensa Olkaa hyvät ja muistakaa helm olisi rjnyt saksalaista soti- - maan gama undltrgh
tarvittavat tavaramme Yhdysvallols- - että Suomi on edelleen itre- - laita Sjomeen Samanlaista perä-no- o nyt että on na kun
ta Suomeen kansanvalUlnen El ykU- - töntä myöskin kaikki hh"-'uut- vastustaa Hitlerin suunnittelemaa
U Eurooppaai Eurooppal Jossa
Suomi on Ja tahtoo pysyä erossa kään ulkomainen hallitus omista Jaett& Suomella Saksalla olisi h-- el ainoakaan tuntisi hetkk- -
sodasta Me olemin- - Jo käyneet yh-lmäär- aä sitä eikä ulkomaitten lln- -' dlstj-mise- n aikelU Kaikki tällainen mikään elämäänsä turvalliseksi va- -
paudesta ruhumattakaiB
!_-- - -1- - -- ihiis I tvnminiii9 tosiasioiden eien soaan -- yi nauamiue 011a rau-noiUNS- ia ouumn jvj -- on aai samanlaista luonnntnnfi
Ja vapau-temme
on meillä
Suomen on
tavarolllemm
kuu-kaudessa
Täällä
Suomi
Pysyä Ja
Päämäärämme - -- __
i
Ätf w --- — j— r
m
t '
- - i „
-- -
f '
tuorittsmatsa
on
kertaa
on
In
3
on
katsojatkaan
on
nystyräämme se
se
1
j natsien
I
3 !
'
ol
1
' i
se se
se on u
se n
se
nÄIncn
-
'
'
el
uima iu --- — __- 7 t-i
n s
se se
' se
J
-- __ 1 o 11 __ wc —v
en
kulkenut huhuja että On uskottava että muutamat Ihnu- - jkenkkuiiemita Canadaa Ja Enplan- -
luopunut aikaisemmasta set näkevät Vivvakseen levitellä vastaan harjoittavat suomalalret Ly ladikseen Suomen ruo urin csa
poliittisesta linjastaan ja että uiko-- ! Juttuja netsta KoimisenKymmenta vuotia
tsti iiiiUllpenrakentamisen '~iu THit ont ariiniit Sio noon valoon Saneet Canadassa Britannl- - tiAira mvuin sitä "run alla olla missä ovat
tosia Sellaisiakin Ruotsti omen välit olisivat puhua kerenkUa häiritsemät- -
xi- - pr Tnon koiomistl hnti nidetÄän vlUL että täältä menemässä ehdottomasti
%vvr% m ww-- t
on
1
su- -
v —
on
Suomesta loka hetetyt ruoka-aine- et Ju- - rätönU-- Päinvastoin Suomi Ruot- -
Hessu
kukaan
Hessu
koska
toinen
ravita
Siellä
lin-'0- n
neiettl
mietti
mään maassa voisi
jogU
vapaa good
ihminen
Jotain ( — " — — -- — _ v
en
! täl-tl- a
1
laisia on
tvöstS täällä
ett an Ikään
menBt n)hin
ole hu- - Ja Su k I-- 1
13- - Se on po- -
u nuvun myös tarve-- Ja Ja
el
missä
san sa
tä mitä vesi kulloinkin on suuhun
tuonut Nami synnyinmaansi kart1- -
tajat tahtoisivat nyt vielä kavaltai
juuri hiljan on saapunut Suometta puisivat Suomessa vääriin käsiin rt edelleenkin kulkevat samaa ltol(Umln maaa mull- - diktatuu
Tuorenpia tietoja
Suomesla
The American Swedish News
Exehargsn antamia tieteja
Kaksituhatta suomalaitta lasta
on saanut Ruotsista kutrin saapua
viettämään kesää ruotsalaisssa per-heissä
Ruotsin täkälälnsn ministeri e-sii- ntyi
tk:n 2 p:nä laiieasemc
VOR'in ohjelmassa "Young Ameri-ca
Asks" Ja kysymykseen Ruotsin
Ja Suomen välisesti suhteesta hän
vastasi että näiden kahden naapuri-maan
suhde p2rustuu erittäin 1 hei-see- n
yhteistyöhön että Ruotsissa
OUJTOiniNTA
Sudburyn T ja K Osuus-meijerin
vuosikokous
raportti
Sudburyn Osuusmeijerin vussiko--
kous pidettiin meijeri 1 kokoushuo-neessa
23 p huhtikuuta 1911
Kokouksen puheenjohtajana toimi
Johtokunnan puheenjohtaja Nestor
Iuoto Ja kirjurina A Koli ula vanh
Kun kokouksen Ilmoittamista vas-taan
el kellään ollut mitään niin esi-tettiin
kokoukselle Johtokunnan laati-ma
työjärjestys joka hyväksyttiin
Ensimmäiseksi oli Jäsenten nlml-huut- o
josta ilmeni että 37 Jäsentä oli
kokouksen alussa joka summa kasvoi
kokukseon aikana enemmän kuin
puolella
Kuu kokoukselle oli valittu tarpeel-liset
virkailijat ääntenlaskukomitea
pöitäklrjan tarkastajat yxn niin luet-tiin
johtokunnan toimintakertomus ja
tllinselostukset vuodelta 1940 Johto-kunnan
ja tillntaikastajain raportis-ta
ilmeni että meijerin koneistoa oli
vuoden aikana uudistettu S336S57
edestä kuorma-aut- o välineitä 12755-0- 0
kalustoa $10460 hevosia $15000
eli yhteensä $637757 Jäsenistöltä oli
tullut uusina lainoina samalla ajalla
$72500 Josta on Johtunut että yleis-vel- at
olivat nousseet vuoden aikana
I411SS7 Morkettivelka oli vähennyt
vuoden aikana $101552 Osake pää-oma
oli lisääntynyt vuoden aikana
$6100 illjäämätlll näytti $24342 vä-hennyksen
Edelliseltä tilikaudelta
Netto loltoksl vuoden aikana Jal
$5322 kun oli tehty kalkki raskaat
kone rakennus ajopeli y111 kuoletuk-set
Ja varaukset epävarmoihin saata-viin
m Kokonalmynnit vuoden ai-kana
olivat $12375963
Johtokunnan Ja tilintarkastajain
Cranley & Co tekemät raportit pit-kän
keskustelun Jälkeen hyväksyttiin
Tämän Jälkeen päätettiin pitää 20
min väliaika tai kahviloina Kalivj-loma- n
Jälkeen esitettiin puhumaan
Suduryn piirin maanviljelys ajronoo-m- l
Mr R lroux Ha:i puhui tuotta-jain
osuustoiminnasta vedoten kas-vatustj- ön
tarpeellisuuteen Ja että
kasvatustjön puute on ollut suurin
tekijä osuustoimintaliikkeen epäon-nistumiseen
varsinkl toiskielisten
kesken Hän myös mainitsi karjan
taikastuksesta tuperkella vastaan
Mikä onkin nyt alulla hallituksen
avustuksen alaisena
ValUtuskcmitean raportin esitti
John McCool Joka hyväksytiini Ja
sai tunnustuksen että vallstuskoml- -
tea 011 tehnyt kiitettävää tyota Jota
työtä uuden vallstuskomltean velvoi-tettiin
yhä kiinteämmin Jatkamaan
Valistustyötä oli tehty suullisesti Ja
lentolehtisillä
Valittiin Johtokunnan Jaenet eroa-vassa
olleiden tilalle Valituksi tulivat
John MeCool (uus) Matt Heikkilä
Victor Mäkelä Ja Aate Koivula vanh
uudelleen
Vallstuskomlteaan tulivat Helmi
Hänninen Lill Kovanen John Mc-To- ol
A Koivula nuor N Kautlatnen
T Sheehaa Ja E Amons — K R
Parfymoitu ilmoitus
Kun Nashvillen asukkaat eräänä
aamuna avasivat sanomalehtensä al-koivat
he aivastella aika tavalla sillä
lehden toimitus oli keksinyt aivan
uuden aatteen kiinnittääkseen lukljoi- -
huomiota erääseen kokosivun il-moitukseen
Ärsyttääkseen lukijoiden
aistimia oli painomusteeseen Jolla tä-- I
mi ilmoitussivu painettiin sekoitettu
15 naulaa ruusuöljyä joten lehti tuok-sui
aikalailla
rille vaikka aina ovatkin samet
nauttia samasta turvallisuudesta
Britannian lipun alla kuin Ltndborgh
Ja nyt vielä viimeksi Hess natsi No
3
Sellainen on tämä nykyaikainen
Hessen-tann- a
Pulla-Pekk- a
suuresti ihaillaan s- - lreunotrsaaklapinsentt]tevdrelWnokin t~ !
Rtmtiln " 5lJ ununrjj käreV luun Se mai vrtt '
teellisesti suurimr
joitä kävelemään 1
O 4_ —4 iiija-- o d lUla
vely täytyy s- -
ja 25 p:n äl:se
Professori R --
taa Suomen h- -
dens Frihtf
dessä huhtik 3 7
"Yhä fn2mrra
maamme soda i
herättävän vast
hän onkin lu
knittillisen t Ur
dostuvat yhä s
1 sä mikä tod
!
muodostuvan ar
Ja saksalaisten
telyksi täytyy r
sessa vakavasi1
tä tekijöitä 10
kuttavat meu'an
tuleiana knitii 1 Itämeren pc h
lahden rantamil'
lauseen Joka 1
ajoilta saakka c
loin kun maailrr
tomuutta Juuri ie
nuslause kaikui s
että se vietki
lana Kertaa se
sanoihin: "Suon: i
asiamme"
7 —
s- - :Kurri- - fw
K OT! ml
tCJC
i_
4
i- - -- sa
'
" k -=-- "a f
1 l1) Ti sa
1
-f- cssfc-icj
Ji
--j
Ji s?
J
J
nrj
7 I
1
' p
: faUd
-- ikjnut tai
s a on c _t J
käänti--4
~Jtl3a t:
4 Jtorvs5i-- j
r ntiia PxJ
03
Suomessa eli täin edelleerlta
keitä aikoja Ruu_" puutj
ix useuia rajaseuc j on Ui--
varsinran lasten parissa
Kaupungeissa on J tultu
tä erinäisten ruokatamkknde
nosmäärät ovat vain nimellii
kakorttien edellyttämiä
sia el lainkaan dc saatara
ka-annoks- ien yhteenlaskettua
ruudesta ei myöskään voidj r
sillä erilliset ruokatamkv
dentävät vain toisiaan eikä nuj
rl voida käyttää tcistem
keena Taen esimerkiksi nrt
kaat munanvaivu-isaine- et daan lihasta maldost Ja kata
ehdottomia perusaineti
kasvuisclle Ja aiv„n v äitiisi
kasvavalle nuorisolle NiJ
valkuaisaineita ei voida korrati
pävlljan sisältämä!:ä murvi
saineilla Ihmisruumis el mris
voi olla toimia ilman rairipti
aineita Keripukin rustaadj
sokeuden ynn muidi n ravissia
teestä johtuvien tantien es'
tarvitaan vitamiineja Nykyu
tiannoksin Suomessa saatu n
määrä ei vastaa iys loopsert
dellistä ravintoa Paäasiall:i'a
ri sodan riittämättömän to
Johdosta ovat sa3 jt jTni kr'
vapaasti olleet ra-- - "
-- ineet K
ti vähentyneet
Tunnetuista svlstä en tjTJ
aikana tietenkin vakeata to
verrata huoltotilan ittta
Suomessa Kuit km vcito:
suuremmalla mk' hyväili taa"
tä Suomen huoltoLanne on
yhä enemmän k -- Dstamaaa
sin mielipidettä T istaueta
pääasiallisesti hyi-iti-kei- ts-T
1n1i1iunu_s4iuiifti f " V't—— f
huomionsa Suomi c"?ds
myös siihen va ru - Joka
Suomen kasvavaa c jpdvei :
piireillä on voJm's ha!j
vaikeuksiin joutur a naipu---
ia tästä ollaanko Suonessa
restl kiitollisia
Historian sar
vienkin opetukset
kaan Suomen m
vaarallinen 1a ka
vastustuskV
elinvoiman v -- - n
kvmmentä
huomat
täältä
meen tunnuslaus
meidän asiamm
siellä että tämä
televaisuudn ilme
men jatkuva autt
kln
tl
i--
a-j-te--
n
uirt
-- 'esti
--sa rJ
tA
t±~
Lh-- i
Jc:ta
vat
Ja
Raot
w:
kun
t
1
tiIioUm
Ti rs '
ta erikoisesi sitc - X '
vu 1 tXS
mea t stl
man luistuvan idoiU
sotatalve
on
lärkevää
J
Tn
aU
tca
---
1
v
KarUuta
riin T- -1
järkevä:
nisrnao"'
KTL 03 I
Pohjoismaisen yMeistyfe
olemme iinä onn scM
tta TnititSän suur jtuset
mvkset eivät kykene J-- !
pääasiaa ollaanko Ruitsus
kiristämään suoHv7- - ''
auttamiseksi
mahdotonta että R sin
toriallisen merkitjkse- -
Rrlntaln#iden
IrillTtaSSl
ia
Ja
kanssa Jättää
tajalle laajan ylijäämin
Vt
t
Sjos3
la"
_ 1 t~„ f ? sa — 1
1ak
nmu -- 3
den ruct- -
-
4 AvlmJ sen tarpeen ij'7 —
hyys ja jmärUrättBsjP
tietenkin täällä ku " --
_
♦ lhn ttä P''T:5
jestelmä ei ole eikea s
tekijöiden lisäksi
delllnen ruuan rte
stavat
uhkaa
Saa
-- rl