0172a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Hv fryfl R3 vp r-)J'- W ( KW -- '!'"' jr'#i
m4
Ä "fSr ""
T--V
Uvu 2 — Vapaa Sana
No 42 1977 - Torstai toukok
w
VAPAA m 26
(FREE PRESS)
Independent Flnnish-Canadla- n Newpaper
Puhllshed evary Tuftsday and Thursdav by
Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario
Postal Cod M5V 2A6
PAUL ANONEN Preetdent
UhMO VERANKO Manaqer
LAURI TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonen CM Hnnorary Erlltor
Business and Edltorlal Dopartments
4W Queen 8t W Toronto On M5V 2A6 Phone 368-77-2 1 3684561
Second claaa mall reqlstratlon number 0329
Subscripllon rate In Canada: Year S2100 SI Months SI 200:
Three Months $800 — USA: Year $2300 Months $1400
Three Mnnlhs $900 — Tlnland Ycar $2500
Long Pistänee Number: 416—368-772- 1
Single cople 35c
jäi
Paljon tapahtui Suomen pJA ccn ja muihin sotilasnoliittl- -
N-liit- on suhteissa muutaman
päivän aikana Ensin koottiin
kiireesti kansanrintamahallitus
joka hallitusohjelmassaan lu-pautui
seuraamaan tulossa ole-van
Suomen ja N-liito- n 15-vuo-tis-en
kaupallisen sopimuksen
periaatteita Hallitusohjelman
ensimmäinen kappale kuuluu:
"Hallitus noudattaa Paasiki-vcn-Kckkos- cn
linjan mukaista
ystävyys-- yhteistyö — ja kes-kinäiseen'
avunantosopimuk-seen
pmistuvaa aktiivista rau-hantahtoista
puolueettomuus-politiikkaa
Erityisesti ruiflltus
kehittää molemmin puolin
hyödyllisiksi osoittautuneita
naapuruussuhteita Neuvostolii-ton
kanssa Kaupallistaloudcl-list- a
teollista ja tletcollistcknis-1- ä
yhteistyötä Neuvostoliiton
kanssa lisätään käyttäen täysi-määräisesti
'lyvaksi 15-vuoti-scn
yhteistyöohjelman tarjoamia
mahdollisuuksia"
"Aktiivinen rouhan (antoinen
puolueettomuuspolitiikka" tuli
Suomen ulkopoliittisen linjan
kuvaukseksi tämän vuosikym-menen
alkupuolella ja se on kä-sitetty
poliittisten huomioitsi-jai- n
joukossa siten että Suo-men
on olettava entistä tar-kemmin
huomioon Neuvostolii-ton
ulkopollittUet'tolveet omas-sa
kansainvälisessä toiminnas-saan
Presidentti Kekkonen alle-kirjoitti
viikko sitten sopimuk-sen"
jossa arvioidaan tavaran-vaihdo- n
nousevan vi im vuoden
9 miljardista ruplasta 14—16
miljardiin kaudella 1986-9- 0
Mikäli sopimukseen liittyvää
muistiota ja ennustetta käyte-tään
kirjaimellisesti hyväksi
Suomen N-liit- on tuonti muut-tuisi
paljon nykyisestä Se ci o-li- si
enää pääashssa öljyn ja
nrku-aineide- n tuontia neuvos
toliittolaisia koneita ja" laitteita
tuotaisiin 2-- 3 kertaa enemmän
kuin tähän mennessä yhteisiä
teollisuusprojekteja syntyisi
nio'cmpien maiden alueilla li-sää
Mielcnkiitoisena uutena
piirttrenä on lento'iikcnnettä kos
keva kohta "-osa-puolet
pitä-vät
tarkoituksenmukaisena sel-vittää
teknisen yhteistyön mah-dollisuudet
asianomaisten suo--malaist- cn
ja neuvostoliittolais-ten
järjestöjen välillä mukaan
lukien neuvostoliittolaisten len-tokoneiden
ja mo'cmpien mai-den'
ilmailutekniikan hyväks-ikäyttö"
Tällaiset sopimukset ja val-tiovierailut
ovat pitkjtaikfcO
lyön summa Kekkoselle f tämä
on neljäs virallinen valtiovierai-h- i
ja ensimmäinen seitsemään
vuoteen Ennen tätä matkaa oli
ilma Stiomejsa ja vähän muual-lakin
sakeana ennustuksista
jotka liittyivät Yya-sopimu- k-
26 p Thursday May
UNMfclM SANA
the
Slx
Poka taka-alal- le Suomen-N-liito- n
unsimmisss sopimuksissa
siin kysymyksiin
Presidentti Kekkosen ja pää-sihteeri
Brezhnevin puheista ci
asiaan vihkiytymätön löydä pai
jonkaan --sellaista joka viittaisi
mihinkään heilahduksiin Suo-men
poliittisessa tai sotilaspo-liittisessa
asemassa Bre7hnev
totesi: "Mc arvostamme suures-ti
teidän (Kekkosen) lausuntoja
siitä että vuoden 1948 sopimus
ja N-lliKo- on kohdistuvan ystä-vyyden
kaikinpuolisen kehittä-misen
suuntaus tulee vastaisuu-dessakin
säVymään koko Suo-men
ulkopolitiikan pohjana"
Kekkonen korosti omassa pu-heessaan
myös Yya-sopimus- ta
todeten että se "ci ole vain
kummankin osapuolen kannal
ia tarpeellinen vaan paras mah-dollinen
sille ci ole mitään hy-väksyttävää
ja toteuttamiskel-poista
vaihtoehtoa"
Todettuaan ettei suhteiden
järjestäminen vuotien 1948 so-pimuksen
pohjalle ole ristirii-dassa
Suomen muiden kansain-välisten
suhteiden kanssa Kek-konen
jatkoit "Päinvastoin
pyyhkimällä pois spekulaatiot
turvallisuuspoliittisesta linjas-tamme
sopimus on vakiinnutta-nut
kansainvälisen asemamme
siten auttaen muiden suhteiden-kehittämist- ä
pyrkimystcirrme
mukaisesti"
Tavasta jolla molemmat joh-tajat
tätä suomalais-neuvosto-liiltolaiste- n'
suhteiden lähtöpis-tettä
käsittelevät voidaan tie-tysti
esittää arvailuja että' si-täkin
olisi' hieman pidempään
keskusteluissa käsitelty Kekko-nen
piti "maittemme ystävyy-den
rakennuksen" kulmakive-nä
Leninin hallituksen antaman
linnustusta Suomen itsenäisyy-det'
e Kekkonen näytti
esittävän kau-Kcklon- en
näytti 'sittävä--v kau-paJlistaloudelli-sta
sopimusta
myös eräänlaisena takuuna sil-le
että asiat sujuvat nykyisel-lään
pitkälle tulevaisuuten
Seuraava sukupolvi saa vas-ta
tietää täyden totuuden Suo-men-N-liit- on
suhteiden kehitty-misestä
vuosina 1976-7-7 Ulko-mailla
niissä nähtiin jonkin ver-ran
viilenemistäkin mikä on
asein edeltänyt suurisuuntaisia
sopimuksia maiden välillä pie-nen
valtion pyrkiessä varmis-tamaan
parhaan mahdollisen
sopimuksen epätasaisessa tah-tojen
mittelyssä
Suomalaiset ovat saaneet
120 miljoonan markan raken-nusurakan
Nigeriasta Lemmin-käinen
Oy:n ja Rakcnnus-Ruol- a
Oy:n yhteinen tytäryhtiö Flrv
Niger Co Ltd rakentaa maan
puolustusministeriölle 350 asun-toa
lähelle Lagosia Urakkasopi-mus
allekirjoitettiuv äskettäin
Nigerian pääkaupungissa Legot
sissa
Neivisltlaivasioi
huomio nyt Itämeren
läisinissa
Neuvostoliton Itämercnlal-vast- o
on alkanut kiinnittää c-nem-män
huomiota Itämeren
läntiseen eli "Naton päähän"
Näin kirjoittaa englantilaisen
uutistoimiston Reuterin toimit-tjj- a
Peter lolcy toisessa Poh-jols-Euroo- pan
sotilaallista tl-kinn-etta
käsittelevässä artikke-lissaan
1'ulcy joka toimii Reuterin
Nato-asioid- en kirjeenvaihtajana
Brysselissä vieraili äskettäin
Suomessa ja kirjoitti ensim-mäisen
artikkelinsa Suomen
puolustusvoimien" suunnitelmista
Lapissa
1'oley on haastatellut suoma-laisia
upseereita Upinniemen tu-kikohdassa
Hän sanoo näiden
olevan Suomen puolueettomuu-den
vuoksi haluttomia keskus-telemaan
Neuvostoliiton laivas-tosta
Hän perustaa tietonsa sen
sijaan sujrelta osalta läntisten
tiedustclulähtciclcn kokoamaan
aineistoon
1'olcy sanoo neuvostoliittolais-ten
sotalaivojen viipyvän nykyi-sin
Itämeren länsipäässä kau-emmin
kuin ennen ja pitävän
harjoltuksiaan lähempänä Nato-'muide- n
Länsi-Saksa- n Tanskan
ja Norjan rannikkoa Tolcy sa-noo
muutoksen Neuvostoliiton
strategiassa jchuvan siitä että
Neuvostoliitto luottaa yhä c-neni- män
Itämeren laivastoonsa
Kehitys kuvastaa myös mer-kitystä
jota Neuvostoliitto kiin-nittää
Itämeren puolustukseen
Toley viittaa tässä yhteydessä
Itämeren suuriin tcollisuusva-roihi- n
"ELINTÄRKEITÄ SATAMIA"
"Itämeren satamat ovat sekä
taloudellisessa että sotilaallises-sa
merkityksessä elintärkeät
Neuvostoliitoille ja sen liittolai-sille
Varsovan liitossa Jos Tans-ka
ja muut Nato-ma- at estäisi-vät
pääsyn Itämerelle tällä oli-si
tuhoisat seuraukset Neuvosto-liitolle
Puolalle ja Itä-Safcsa- llc
Päivittäin kulkcc'45 Itäeurooppa-laista
alusta tavaralastissa Juu-tinrauman
tai Kielin kanavan
kipi" huomauttaa Folcy
"Voidakseen puolustaa sata-miaa- n
ja teollisuuttaan Varso-jan
Hitto on kehittänyt valta-van
laivaston Itämerelle" sanoo
kirjoittaja Länsieurooppalais-ten
tiedustciulähtcidcrt mukaan
Neuvostoliitolla Puolalla ja Itä-Saksal- la'
on Itämerellä 25 ristei-lijää
ja 'hävittäjää joista monet
on varustettu ohjuksilla 70 su-kellusvenettä
180 saattaja-alust- a
250 miinanraivaajaa 200 tor-pedo-
ja ohjusvenettä ja 100
maihinnousuallista'
Läntisten lähteiden mukaan
Neuvostoliitto- - liittolaisineen on
myös varannut 120 lentokonetta
osallistumaan laivastotaistclii-hi- n
Itämerellä
"VARSOVAN LIITON
SISÄMERI"
"Varsovan liiton Itämeren-laivast- o
on viisi kertaa niin
suuri kuin Nato-maide- n laivas-to
mikä käytännössä tekee Itä-meren
mahdollisen kriisin ai-kana
Neuvostoliiton sisämcrek-s-i
Toisaalta Natolla on suurena
etuna se että se voi "sulkea"
Itämeren miinoittamalla Tans-kan
salmet" jatkaa Folcy
"Välttääkseen joutumasta täl-laiseen
tilanteeseen sodan aika-na
neuvostoliittolaiset laajenta-vat
Itämeren ja Vienanmeren
yhdistävää kanavaa joka takaa
kulkuyhteyden Itämeren ja
Murmanskin laivastotukikoh-dan
välillä Kanavaa myöten
jota nykyisin voivat käyttää ai-na
6 000 tonnin alukset Neuvos-toliitto
voi lähettää vahvistuk-sia
Itämerelle Samalla pohjoi-sen
laivastoa sodassa vaurioitu-neet
alukset voidaan kuljettaa
korjattaviksi Itämeren telakoil-le"
sanotaan! kirjoituksessa
Hilhtikuun2L0na kuoli Sault
Stclaricssa Ont Katti Niemi-n- B
HäL qK( syntynyt Honka-joella
Suomessa joulukuun 4
p 1907 ollen kuollessaan 69 v
fsMfeeK orNot
HEINRICH HEINE
I797 l6S"6
THE GERMAM "Ctt
KRCTE HIS GKEATEST
P0ETRV UHHE ESfcDBBJ
IN WHKT He TE2V£D
HlS 'MATTRESS-GRAV- E
i~r
rm
'' WrL
fi
CCRADLE
USEDBYPEREORlNEMHlTE
WHO WAS BORN OI THE
AVArTLOJERlNI6ia5ri
IM EXCEILEUI C0NDiT rN
A"! PLYMCTH Vt
357Y£ARSLA7EfZ
(
Viktorian päivän ilotulitus
Kanadassa on kuivumassa ko-koon
mikä tällaisena kuivana
keväänä on mukava nähdä
Vanhaa kunnon Viktoriaa ci
taideta enää julkiscstikaan
muistaa sillä poliitikot ovat
normaalisti maalla — tai ku-ten
tämän kevään Ontariossa
tarjoilemassa vaalisyöttejä
Viktorianpäivä on mökino-mistajal- lc
ensimmäinen kun-non
kesäinen viikonloppu jär-ven
rannalla kaupunkitönön
omistajalla päivä jolloin sie-menet
pannaan maahan lintu-jen
syötäväksi ja kerrostalo-jen
asukkaille ensimmäinen
piknikki puistossa
Monin paikoin Kanadaa
mellastaa punainen kukko
Kanadalaisista savukkeen polt-tajista
vielä näköjään toinen
puoli nakkaa tumppinsa tien
poskeen jottei tarvitsisi puh-distaa
auton tuhkakuppia Jo-pa
huvilcntäjät syyllistyvät sa-maan
sabotaashiin Tällainen
ilmasta heitetty tupakantump-pi
on usein täydessä tulessa pu-dotessaan
kuivaan ruohikkoon
Salamat ja autoilijat sytyttävät
suurimman osan metsäpalois-ta
eikä kummallekaan näkö-jään
voida mitään
Kanadansuomalaisct alkavat
olla läpikohtaiscsti tutkittua
rotua Ensimmäiseksi annet-tiin
materiaalia Sudburyssä
toimivalle suomalaiselle histo-riaseuralle
sitten tulivat Tu-rn- n
ja Helsingin yliopistojen
tutkijat välillä käväisi USA:n
suomalainen tutkija sitten in-nostuivat
jotkut yliopistot ja
historialliset yhdistykset ke-räämään
paikallista aineistoa
Lopuksi löytyi myös Kanadan
valtiolta varoia tähän työhön
joka olisi pitänyt aloittaa jo
vähintään sukupolvi sitten
Lopuksi on kuitenkin väärä
sana Provinssit ovat heräile-mässä
vitmeicksi VVintarion
voittovaroilla toimii Ontarios-sa
monikulttuurinen historia-yhdisty- s
joka kerää Ontarion
arkistoihin alkuperäistä vä-hemmistökulttuurien
materi-aalia
— mutta kopiotkin kel-paavat
kun alalla on ollut
niin monta yrittäjää aikai-semmin
4 kk 17 p vanha Suremaan jäi-vät
lähinnä miehensä Einar
Nieminen poikansa Robert oli
nukkunut pois aikaisemmin
sisarensa Ruth Therien Toini
Smith Sault Stc Marie Ont
veli Lauri Antila Suomessa Tä-tiä
jäivät suremaan myös Pat
ricia KikMts ja Bonnie Therien
London Ont Kathryn Holm
Dayn Therien Kerry Therien
Graham Smith Sault Stc Marie
Ont ja Eila Nieminen Suomessa
Vainaja haudattiin Green-vvood- in
kalmistoon Sault Ste
Marie Ont Arthurin hautaus-toimiston
kautta huhtikuun 23
pnä 1977 Siunauksen toimitti
pastori Jorma Alopaeus
tv
lAJ--Ä
++m+++++++++++++++++++++++++++++++0+-+++0+0++++++++0+0++- + Pakinapalsta
ei HARRY ÖREB
1094- - i92fc)
rtCM THE WCRLD'S
MiDDlEWE!6HT
TITLE 1(01923
MTHOUGHHt
WQS BLIND 1 IN HIS lv RMHT W HftF J V( J) LOSNS
AUO
_m vtiun 'Wwija07HER
INTH£
Ei oie varmasti helppoa enää
koota lähimainkaan täydellistä
kokoelmaa Ontarion arkistoi-hin
kun materiaali on hajal-laan
Periaatteessa on tärkeätä
että jokainen maakunta kerää
tietoja vähcmmistökansalli-suuksistaa- n
ja antaa heillekin
jotain arvoa provinssin histo-rian
rakentamisessa
Kovia puheita kuullaan yhä
joten vielä on henkilöitä jotka
pitävät itseään 'tasa-arvoisem-pa- na
kuin muita Hiljattain
tuli vastaan tällainen kirje
suuren torontolaislehden ylei-sön
osastosta:
"R Adamsin kirjeessä ky-syttiin
ajattelemmeko me brit-tiläissyntyi- set
kanadalaiset ole-vamme
parempia kuin hänen
ns tavuviiva-kanadalaisen- sa
Olet kirotun oikeassa mc
olemme parempia ja olemme
siitä ylpeitä!
Ja mc alamme saada tar
peekscmmc tavuviiva-kanadalaisist- a
jotka ovat repineet
meidät meidän perinteemme
ja meidän kuningattaremme
palasiksi
Ellei olisi ollut noita kurjia
poliitikkoja Ottavvassa useim-mat
näistä monista miljoonista
tavuviiva-kanadalaisist- a eivät
edes olisi täällä"
—Vatupassi
Suurjuhlakuulumisia
Sudbury — Terveisemme kal-kille
lukijoille täältä "pääkal-lonpaikalta"
kaiken kiireisen
touhun keskeltä Kyllähän te
arvaatte että kiirettä on sillä
viikot Suurjuhliin on lasketta-vissa
enää vain yhden käden
sormilla Lupasin kirjoittaa näy-telmäkuulun-iisia
sillä ehkä nii-tä
odotetaan muuallakin kuin
täällä meillä iMissä tahansa
kohtaan tutun on ensimmäinen
kysymys: "Kuinka se näytelmä
menee?" El taiteen polkua suot-ta
sanota "ohdakkeiseksi" Meil-lä
se ohdake on säännöllinen
vuorotyö joka haittaa yhteis-harjoituksia
silliä onpa itse
näytelmän ohjaajakin Pentti
Talpiaincn vuorotyössä Siksi
nyt olemme uhranneet myöskin
sunnuntai-illa- t harjoituksiin jot-ta
tuloksia alkaisi näkyä
Nyt itse näytelmästä jonka
on kirjoittanut kirjailija Lauri
Leskinen Sen nimi on 'Läpikäy-vä
Näytelmän kantaesitys oli
Kuopion Yhteistcattcrissa v
1962 Lainaan tähän erään tun-netun
suomal lehden arvoste-luja
kirjailija Leskisestä "Haan-pään
mentyä hän osoittautuu
kukaties erääksi nykypolven
ctevimmistä aitosuomalaisen
jurnu Itämisen äkäilyn uhma-mielen
ja Vaivihkailemiscn' hu-moristisista
kuvaajista" Tätä
hänen näytelmäänsä sanotaan-kin
"murheelliseksi komediak-si"
Tapahtumien pääpaikkana
on ruokala ja matkustajakodin
vierashuone jonka "miljöössä"
O
Suomessa tiedustellaan
Sanmark Ano Veikko synt
24 4 18S7 ollut kirjoilla Kuu-sankosken
seurakunnassa muut-tanut
Amerikkaan 1928
Järvinen Pertti Matias synt
19 3 1938 Kurikassa muutta-nut
Kanadaan 1956
Yllämainittuja henkilöitä tai
henkilöitä jotka heistä jotain
tietävät pyydetään ottamaan
yhteys Suomi-Seuraa- n osoitteel-la
Mariankatu 8 00170 Helsinki
1" Tinland
Hannajärvi Sudbury Ont
Hannajärvcn Raamattulciri
avaa jälleen ovensa ja kutsuu
kaikkia vieraikseen Kesän tun-nuksemme
on "Kristuksella on
kaikki valta" (Matt 2818) Ke-säkauden
alkajaiset ovat 3- -5
kesäkuuta Paikallisina puhujina
ja ohjelman suorittajina ovat
entisten lisäksi pastori ja rouva
Jukka Joensuu Torontosta saa-puvat
past Fans I Korila Carl
Mäkelä ja mahdollisesti muita-kin
Ohjelmaa on runsaasti:
Perjantaina iltascurat klo 1900
Lauantaina mm raamattutunti
katekismustunti virsiscurat
"luovaa ilmaisua"-ohjclm- a ja
iltajuhla
Sunnuntaina ovat ehtoollisju-malanpalvelukset
Copper Cliffin
Timotcus-kirkos- a 930 ja Sud-buty- n
Matteus-kirkoss- a 1000
Edellisessä saarnaa past Korila
jälkimmäisessä past Joensuu
Klo 1130 lähtien juhlalounas
Hannajärvellä 1300 päiväjuhla
jossa mm Matteus-seurakunna- n
kuoro laulaa Nuorten ohjel-maa
Timotcus-srk:- n naiset huo-lehtivat
jälleen juhlien ruoka-puolesta
Seuraavana viikonloppuna 10
—12 6 on perheleiri Sen johta-jana
tulee olemaan Hannajär-vcn
kävijöille tuttu Veikko Hok-kanen
Torontosta Hänen oma
perheensä on mukana ja nuoret
Hokkaset laulajina ja soitta-jina
tulevat antamaan oman
panoksensa leirin ohjelmaan
Isovanhemmat myös kutsutaan
ottamaan osaa leiriin — Tuntu-via
pcrhealcnnuksia lcirimak-suihi- n
— Joka torstai iltascu-rat
1900 Tervetuloa skaikki!
Tulkaa rukoillen! — A--
R
Sault Ste Marie Ont
Betonia seurakunta
Pyhäkoulun päättäjäiset pide-tään
seurakunnan kesämajalla
12 pv kesäkuuta klo 11 am Lap-set
vanhempineen ja kaikki
muutkin ovat tervetulleita mu-kaan
Ohjelmallinen juhannusjuhla
pidetään perintteellisestl juhan-nusaattona
25 kesäkuuta seura-kunnan
kesämajalla klo 6 illalla
Muistutamme jo ajoissa lasten
kesäleiristä 12— 17 pv heinäkuu-ta
Vanhemmat voitte nyt jo"va-rat- a
lapsillenne ajan ja Jäheläm-m- e
myöhemmin esitteet kaikesta
leiriin liittyvästä
Vakituiset tilaisuudet kirkos-samme
ovat
KesKivilkkona klo 7 pm Sanan
ja lukouksen ilta
Perjantaina nuoret 730
Sunnuntaina klo 11 ja 7 illalla
Jokaisen kuukauden ensimmäi-senä
keskiviikkona on seurakun-nan
virallinen kuukausikokous
kello 7 Samoin Herran ehtoolli-nen
pidetään jokaisen kuukau-den
ensimmäisenä sunnuntaina
päivätilaisuuden yhteydessä Toi-vomme
seurakuntalaisten huo-mioivan
nämä tärkeät tilaisuu-det
myöskin kesäaikana
Hyvää Sanomaa radiosta sun-nuntaiaamuisin
klo 830 asemalta
YVSOO — 1230
elää ja vaikuttaa kohtalon toi-siinsa
sitomien eri tyyppisten
ihmisten luoma ilmapiiri arki-sin- e
iloineen ja huolineen
Jokainen meistä näyttelijöistä
yrittää parhaansa ja siksi toi-vommekin
että yleisö täyttäisi
Sampo haalin Suurjuhlien lau-antaina
sillä vaikka näytelmä
on kolmiosainen sen loputtua
ehtii vielä hyvin juhlatanssei-hi- n
— ja sinnehän me näytte-lijätkin
aiomme ehtiä Siis ter-vetuloa
Sampofään ja Suurjuhl-ille!
—Saara-Inke- ri
Tiiue juhli
60000:tta numeroarJi
—utuisia Sapoleonin sodista
LONTOO — Maailmankuulun
ja arvostetun Timesin aamu-unisink- in
lukija liee havahtunut
pöpperöstään lukiessaan keski-viikon
lehden sisäsivulta otsikon
"Bismarck eläkkeelle"
Tai jos se ci vielä häntä ha-vahduttanut
niin hän lienee hie-raissut
silmänsä avoimiksi vii-meistään
lukiessaan: "Sota Ame-rikan
kanssa" tai "Bastilji val-lattu"
Tai "Yhdysvaltain orjat
vapautettu" Tai "Marie Anto-inette
teloitettu"
Vähitellen hänelle kuitenkin
selviää ettei hiin sen paremmin
kuin vakaa kunnon Timeskään
ole tullut hulluksi Times vain
sattui keskiviikkona julkaise-maan
60000 numeronsa ja päätti
juhlistaa tapahtumaa keräämällä
kahdelle sivuille joitakb aiem-missa
59999 numerossa olleita
merkittävimpiä uutisia
Yksistään otsikot ovut jo mie-lenkiintoinen
muisto" parin viime
vuoden- - historiasta: "Titanic
uponnut' — "Hitler varmistanut
valtansa" — "Napoleon lyöty
VVaterloossa" — "Ruhtinasmurha
Sarajevoja" — "Eduard VIII
luopjnut valtaistuimesta" —
"Presidentti Lincoln murhattu"
Historian' lukeminen vanhasta-kin
sanomalehden uutisesta
ikään kuin tuoreeltaan tekeq
mcnmisyydc jollakin tavoin
elävämmäksi kuin hyväkään his-toriateos
vaikka lehtiuutinen ei
välttämättä aina olekaan tarkka
tai edes paikkansa pitävä
Entisten ja vähemmän kiireis-ten
aikojen uutistyyii on vie-hättävä
olipa tapahtuma miten
jännittävä hyvänsä Seuraava
esimerlAi puhuu puolestaan:
"Timesin toimitus torstaina aa-mulla
kello 11 epp kesäkuun 22
päivänä 1815 — Pysäytämme
toistamiseen painokoneemme
painaakemme London Gazetten
(ticdotuslchdcn) crikoisnurnron
Downing Street kesäkuun- - 22
päivänä Majuri kunniasäätyiocn
H Percy saapui myöhään eilen
illalla tuoden tiedonannon sota-marsalkalta
hänen ylhäisyydel-tään
Vellingtonin herttualta lor-di'
Bathurstlllc hänen Majesteet-tinsa
ensimmäiselle sora-asiain-ministerille-j- osta-scuraava-
o- n
jäljennös"
Vasta luettuaan kymmenisen
senttimetriä VVellingtonin tekstiä
lukija saa selville että Napoleon
ja hänen armeijansa oli lopulli-sesti
lyöty VVaterloon taistelussa
Nykyajan uutisteksti on toki
nasevampaa""Kesäkuun 21 päivä-nä
1969 Majuri Neil Armstrong
astui ensimmäisenä ihmisenä kuun
pinnalle varhain tänään" Mutta
miten tyylikkäältä entisaikojen
kiirehtimätön uutisointi
Suomi-Eesti-maja- n
naisjaosto tiedottaa
Sault Stc Marie — Naisjaos-ton
toiminta on öriut hyvin vil-kasta
kahviaisia on pidetty ja
kesän toimintaa suunnitellaan
Samoin on kartutettu varoja le-pokotia
varten Huhtikuun ko-kouksessa
luovutettiin $1000
lepokodin johtokunnalle
Mattoja on kudottu ja sii-voustalkoita
on pidetty talon
ympäristössä joten kaikki on
kaunista niin ulkoa kuin sisältä
Siellä me yli öevuotiaat nuoret
olimme kirveiden lapioiden ja
haravain kanssa kovassa tou-hussa
Ensimmäinen piknikki tulee
olemaan eestiläisten kesäpai-kalla'
Goulais Bay Mission Rd
17 heinäkuuta
Toivomme hyvää osanottoa
ia tervetuloa läheltä ja kaukaa
Otamme vastaan käsitöitä ja
Dominionin ostokuitteja Kiitok-set
teille jotka olette muista-neet
meitä näillä lähetyksillä
Niitä ottaa vastaan Irma Raitis
721 North St Apt 100
Lämpimin kevätterveisin MK
Valuuttakurssit 205 (mk)
Osto- - Myynti-kurs- si kurssi
Nevv York 1 US $ 40720 40900
Montreal 1- - Can S 33800 39090
Kirjeenvaihtajat huomio
Hitaan postinkulun taida pyy-dim- me
llhettämään uutiskir-jeet
ym entistä alkaiMmmto
iotmUtoomme Vaikka haemme
postin suoraan postitoimistotta
tapahtuu usein että saamme
sen toimistoomme vasta kun
lehti on Jo
f--
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, May 26, 1977 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1977-05-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7002064 |
Description
| Title | 0172a |
| OCR text | Hv fryfl R3 vp r-)J'- W ( KW -- '!'"' jr'#i m4 Ä "fSr "" T--V Uvu 2 — Vapaa Sana No 42 1977 - Torstai toukok w VAPAA m 26 (FREE PRESS) Independent Flnnish-Canadla- n Newpaper Puhllshed evary Tuftsday and Thursdav by Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario Postal Cod M5V 2A6 PAUL ANONEN Preetdent UhMO VERANKO Manaqer LAURI TOIVIAINEN Editor Reynold Pehkonen CM Hnnorary Erlltor Business and Edltorlal Dopartments 4W Queen 8t W Toronto On M5V 2A6 Phone 368-77-2 1 3684561 Second claaa mall reqlstratlon number 0329 Subscripllon rate In Canada: Year S2100 SI Months SI 200: Three Months $800 — USA: Year $2300 Months $1400 Three Mnnlhs $900 — Tlnland Ycar $2500 Long Pistänee Number: 416—368-772- 1 Single cople 35c jäi Paljon tapahtui Suomen pJA ccn ja muihin sotilasnoliittl- - N-liit- on suhteissa muutaman päivän aikana Ensin koottiin kiireesti kansanrintamahallitus joka hallitusohjelmassaan lu-pautui seuraamaan tulossa ole-van Suomen ja N-liito- n 15-vuo-tis-en kaupallisen sopimuksen periaatteita Hallitusohjelman ensimmäinen kappale kuuluu: "Hallitus noudattaa Paasiki-vcn-Kckkos- cn linjan mukaista ystävyys-- yhteistyö — ja kes-kinäiseen' avunantosopimuk-seen pmistuvaa aktiivista rau-hantahtoista puolueettomuus-politiikkaa Erityisesti ruiflltus kehittää molemmin puolin hyödyllisiksi osoittautuneita naapuruussuhteita Neuvostolii-ton kanssa Kaupallistaloudcl-list- a teollista ja tletcollistcknis-1- ä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa lisätään käyttäen täysi-määräisesti 'lyvaksi 15-vuoti-scn yhteistyöohjelman tarjoamia mahdollisuuksia" "Aktiivinen rouhan (antoinen puolueettomuuspolitiikka" tuli Suomen ulkopoliittisen linjan kuvaukseksi tämän vuosikym-menen alkupuolella ja se on kä-sitetty poliittisten huomioitsi-jai- n joukossa siten että Suo-men on olettava entistä tar-kemmin huomioon Neuvostolii-ton ulkopollittUet'tolveet omas-sa kansainvälisessä toiminnas-saan Presidentti Kekkonen alle-kirjoitti viikko sitten sopimuk-sen" jossa arvioidaan tavaran-vaihdo- n nousevan vi im vuoden 9 miljardista ruplasta 14—16 miljardiin kaudella 1986-9- 0 Mikäli sopimukseen liittyvää muistiota ja ennustetta käyte-tään kirjaimellisesti hyväksi Suomen N-liit- on tuonti muut-tuisi paljon nykyisestä Se ci o-li- si enää pääashssa öljyn ja nrku-aineide- n tuontia neuvos toliittolaisia koneita ja" laitteita tuotaisiin 2-- 3 kertaa enemmän kuin tähän mennessä yhteisiä teollisuusprojekteja syntyisi nio'cmpien maiden alueilla li-sää Mielcnkiitoisena uutena piirttrenä on lento'iikcnnettä kos keva kohta "-osa-puolet pitä-vät tarkoituksenmukaisena sel-vittää teknisen yhteistyön mah-dollisuudet asianomaisten suo--malaist- cn ja neuvostoliittolais-ten järjestöjen välillä mukaan lukien neuvostoliittolaisten len-tokoneiden ja mo'cmpien mai-den' ilmailutekniikan hyväks-ikäyttö" Tällaiset sopimukset ja val-tiovierailut ovat pitkjtaikfcO lyön summa Kekkoselle f tämä on neljäs virallinen valtiovierai-h- i ja ensimmäinen seitsemään vuoteen Ennen tätä matkaa oli ilma Stiomejsa ja vähän muual-lakin sakeana ennustuksista jotka liittyivät Yya-sopimu- k- 26 p Thursday May UNMfclM SANA the Slx Poka taka-alal- le Suomen-N-liito- n unsimmisss sopimuksissa siin kysymyksiin Presidentti Kekkosen ja pää-sihteeri Brezhnevin puheista ci asiaan vihkiytymätön löydä pai jonkaan --sellaista joka viittaisi mihinkään heilahduksiin Suo-men poliittisessa tai sotilaspo-liittisessa asemassa Bre7hnev totesi: "Mc arvostamme suures-ti teidän (Kekkosen) lausuntoja siitä että vuoden 1948 sopimus ja N-lliKo- on kohdistuvan ystä-vyyden kaikinpuolisen kehittä-misen suuntaus tulee vastaisuu-dessakin säVymään koko Suo-men ulkopolitiikan pohjana" Kekkonen korosti omassa pu-heessaan myös Yya-sopimus- ta todeten että se "ci ole vain kummankin osapuolen kannal ia tarpeellinen vaan paras mah-dollinen sille ci ole mitään hy-väksyttävää ja toteuttamiskel-poista vaihtoehtoa" Todettuaan ettei suhteiden järjestäminen vuotien 1948 so-pimuksen pohjalle ole ristirii-dassa Suomen muiden kansain-välisten suhteiden kanssa Kek-konen jatkoit "Päinvastoin pyyhkimällä pois spekulaatiot turvallisuuspoliittisesta linjas-tamme sopimus on vakiinnutta-nut kansainvälisen asemamme siten auttaen muiden suhteiden-kehittämist- ä pyrkimystcirrme mukaisesti" Tavasta jolla molemmat joh-tajat tätä suomalais-neuvosto-liiltolaiste- n' suhteiden lähtöpis-tettä käsittelevät voidaan tie-tysti esittää arvailuja että' si-täkin olisi' hieman pidempään keskusteluissa käsitelty Kekko-nen piti "maittemme ystävyy-den rakennuksen" kulmakive-nä Leninin hallituksen antaman linnustusta Suomen itsenäisyy-det' e Kekkonen näytti esittävän kau-Kcklon- en näytti 'sittävä--v kau-paJlistaloudelli-sta sopimusta myös eräänlaisena takuuna sil-le että asiat sujuvat nykyisel-lään pitkälle tulevaisuuten Seuraava sukupolvi saa vas-ta tietää täyden totuuden Suo-men-N-liit- on suhteiden kehitty-misestä vuosina 1976-7-7 Ulko-mailla niissä nähtiin jonkin ver-ran viilenemistäkin mikä on asein edeltänyt suurisuuntaisia sopimuksia maiden välillä pie-nen valtion pyrkiessä varmis-tamaan parhaan mahdollisen sopimuksen epätasaisessa tah-tojen mittelyssä Suomalaiset ovat saaneet 120 miljoonan markan raken-nusurakan Nigeriasta Lemmin-käinen Oy:n ja Rakcnnus-Ruol- a Oy:n yhteinen tytäryhtiö Flrv Niger Co Ltd rakentaa maan puolustusministeriölle 350 asun-toa lähelle Lagosia Urakkasopi-mus allekirjoitettiuv äskettäin Nigerian pääkaupungissa Legot sissa Neivisltlaivasioi huomio nyt Itämeren läisinissa Neuvostoliton Itämercnlal-vast- o on alkanut kiinnittää c-nem-män huomiota Itämeren läntiseen eli "Naton päähän" Näin kirjoittaa englantilaisen uutistoimiston Reuterin toimit-tjj- a Peter lolcy toisessa Poh-jols-Euroo- pan sotilaallista tl-kinn-etta käsittelevässä artikke-lissaan 1'ulcy joka toimii Reuterin Nato-asioid- en kirjeenvaihtajana Brysselissä vieraili äskettäin Suomessa ja kirjoitti ensim-mäisen artikkelinsa Suomen puolustusvoimien" suunnitelmista Lapissa 1'oley on haastatellut suoma-laisia upseereita Upinniemen tu-kikohdassa Hän sanoo näiden olevan Suomen puolueettomuu-den vuoksi haluttomia keskus-telemaan Neuvostoliiton laivas-tosta Hän perustaa tietonsa sen sijaan sujrelta osalta läntisten tiedustclulähtciclcn kokoamaan aineistoon 1'olcy sanoo neuvostoliittolais-ten sotalaivojen viipyvän nykyi-sin Itämeren länsipäässä kau-emmin kuin ennen ja pitävän harjoltuksiaan lähempänä Nato-'muide- n Länsi-Saksa- n Tanskan ja Norjan rannikkoa Tolcy sa-noo muutoksen Neuvostoliiton strategiassa jchuvan siitä että Neuvostoliitto luottaa yhä c-neni- män Itämeren laivastoonsa Kehitys kuvastaa myös mer-kitystä jota Neuvostoliitto kiin-nittää Itämeren puolustukseen Toley viittaa tässä yhteydessä Itämeren suuriin tcollisuusva-roihi- n "ELINTÄRKEITÄ SATAMIA" "Itämeren satamat ovat sekä taloudellisessa että sotilaallises-sa merkityksessä elintärkeät Neuvostoliitoille ja sen liittolai-sille Varsovan liitossa Jos Tans-ka ja muut Nato-ma- at estäisi-vät pääsyn Itämerelle tällä oli-si tuhoisat seuraukset Neuvosto-liitolle Puolalle ja Itä-Safcsa- llc Päivittäin kulkcc'45 Itäeurooppa-laista alusta tavaralastissa Juu-tinrauman tai Kielin kanavan kipi" huomauttaa Folcy "Voidakseen puolustaa sata-miaa- n ja teollisuuttaan Varso-jan Hitto on kehittänyt valta-van laivaston Itämerelle" sanoo kirjoittaja Länsieurooppalais-ten tiedustciulähtcidcrt mukaan Neuvostoliitolla Puolalla ja Itä-Saksal- la' on Itämerellä 25 ristei-lijää ja 'hävittäjää joista monet on varustettu ohjuksilla 70 su-kellusvenettä 180 saattaja-alust- a 250 miinanraivaajaa 200 tor-pedo- ja ohjusvenettä ja 100 maihinnousuallista' Läntisten lähteiden mukaan Neuvostoliitto- - liittolaisineen on myös varannut 120 lentokonetta osallistumaan laivastotaistclii-hi- n Itämerellä "VARSOVAN LIITON SISÄMERI" "Varsovan liiton Itämeren-laivast- o on viisi kertaa niin suuri kuin Nato-maide- n laivas-to mikä käytännössä tekee Itä-meren mahdollisen kriisin ai-kana Neuvostoliiton sisämcrek-s-i Toisaalta Natolla on suurena etuna se että se voi "sulkea" Itämeren miinoittamalla Tans-kan salmet" jatkaa Folcy "Välttääkseen joutumasta täl-laiseen tilanteeseen sodan aika-na neuvostoliittolaiset laajenta-vat Itämeren ja Vienanmeren yhdistävää kanavaa joka takaa kulkuyhteyden Itämeren ja Murmanskin laivastotukikoh-dan välillä Kanavaa myöten jota nykyisin voivat käyttää ai-na 6 000 tonnin alukset Neuvos-toliitto voi lähettää vahvistuk-sia Itämerelle Samalla pohjoi-sen laivastoa sodassa vaurioitu-neet alukset voidaan kuljettaa korjattaviksi Itämeren telakoil-le" sanotaan! kirjoituksessa Hilhtikuun2L0na kuoli Sault Stclaricssa Ont Katti Niemi-n- B HäL qK( syntynyt Honka-joella Suomessa joulukuun 4 p 1907 ollen kuollessaan 69 v fsMfeeK orNot HEINRICH HEINE I797 l6S"6 THE GERMAM "Ctt KRCTE HIS GKEATEST P0ETRV UHHE ESfcDBBJ IN WHKT He TE2V£D HlS 'MATTRESS-GRAV- E i~r rm '' WrL fi CCRADLE USEDBYPEREORlNEMHlTE WHO WAS BORN OI THE AVArTLOJERlNI6ia5ri IM EXCEILEUI C0NDiT rN A"! PLYMCTH Vt 357Y£ARSLA7EfZ ( Viktorian päivän ilotulitus Kanadassa on kuivumassa ko-koon mikä tällaisena kuivana keväänä on mukava nähdä Vanhaa kunnon Viktoriaa ci taideta enää julkiscstikaan muistaa sillä poliitikot ovat normaalisti maalla — tai ku-ten tämän kevään Ontariossa tarjoilemassa vaalisyöttejä Viktorianpäivä on mökino-mistajal- lc ensimmäinen kun-non kesäinen viikonloppu jär-ven rannalla kaupunkitönön omistajalla päivä jolloin sie-menet pannaan maahan lintu-jen syötäväksi ja kerrostalo-jen asukkaille ensimmäinen piknikki puistossa Monin paikoin Kanadaa mellastaa punainen kukko Kanadalaisista savukkeen polt-tajista vielä näköjään toinen puoli nakkaa tumppinsa tien poskeen jottei tarvitsisi puh-distaa auton tuhkakuppia Jo-pa huvilcntäjät syyllistyvät sa-maan sabotaashiin Tällainen ilmasta heitetty tupakantump-pi on usein täydessä tulessa pu-dotessaan kuivaan ruohikkoon Salamat ja autoilijat sytyttävät suurimman osan metsäpalois-ta eikä kummallekaan näkö-jään voida mitään Kanadansuomalaisct alkavat olla läpikohtaiscsti tutkittua rotua Ensimmäiseksi annet-tiin materiaalia Sudburyssä toimivalle suomalaiselle histo-riaseuralle sitten tulivat Tu-rn- n ja Helsingin yliopistojen tutkijat välillä käväisi USA:n suomalainen tutkija sitten in-nostuivat jotkut yliopistot ja historialliset yhdistykset ke-räämään paikallista aineistoa Lopuksi löytyi myös Kanadan valtiolta varoia tähän työhön joka olisi pitänyt aloittaa jo vähintään sukupolvi sitten Lopuksi on kuitenkin väärä sana Provinssit ovat heräile-mässä vitmeicksi VVintarion voittovaroilla toimii Ontarios-sa monikulttuurinen historia-yhdisty- s joka kerää Ontarion arkistoihin alkuperäistä vä-hemmistökulttuurien materi-aalia — mutta kopiotkin kel-paavat kun alalla on ollut niin monta yrittäjää aikai-semmin 4 kk 17 p vanha Suremaan jäi-vät lähinnä miehensä Einar Nieminen poikansa Robert oli nukkunut pois aikaisemmin sisarensa Ruth Therien Toini Smith Sault Stc Marie Ont veli Lauri Antila Suomessa Tä-tiä jäivät suremaan myös Pat ricia KikMts ja Bonnie Therien London Ont Kathryn Holm Dayn Therien Kerry Therien Graham Smith Sault Stc Marie Ont ja Eila Nieminen Suomessa Vainaja haudattiin Green-vvood- in kalmistoon Sault Ste Marie Ont Arthurin hautaus-toimiston kautta huhtikuun 23 pnä 1977 Siunauksen toimitti pastori Jorma Alopaeus tv lAJ--Ä ++m+++++++++++++++++++++++++++++++0+-+++0+0++++++++0+0++- + Pakinapalsta ei HARRY ÖREB 1094- - i92fc) rtCM THE WCRLD'S MiDDlEWE!6HT TITLE 1(01923 MTHOUGHHt WQS BLIND 1 IN HIS lv RMHT W HftF J V( J) LOSNS AUO _m vtiun 'Wwija07HER INTH£ Ei oie varmasti helppoa enää koota lähimainkaan täydellistä kokoelmaa Ontarion arkistoi-hin kun materiaali on hajal-laan Periaatteessa on tärkeätä että jokainen maakunta kerää tietoja vähcmmistökansalli-suuksistaa- n ja antaa heillekin jotain arvoa provinssin histo-rian rakentamisessa Kovia puheita kuullaan yhä joten vielä on henkilöitä jotka pitävät itseään 'tasa-arvoisem-pa- na kuin muita Hiljattain tuli vastaan tällainen kirje suuren torontolaislehden ylei-sön osastosta: "R Adamsin kirjeessä ky-syttiin ajattelemmeko me brit-tiläissyntyi- set kanadalaiset ole-vamme parempia kuin hänen ns tavuviiva-kanadalaisen- sa Olet kirotun oikeassa mc olemme parempia ja olemme siitä ylpeitä! Ja mc alamme saada tar peekscmmc tavuviiva-kanadalaisist- a jotka ovat repineet meidät meidän perinteemme ja meidän kuningattaremme palasiksi Ellei olisi ollut noita kurjia poliitikkoja Ottavvassa useim-mat näistä monista miljoonista tavuviiva-kanadalaisist- a eivät edes olisi täällä" —Vatupassi Suurjuhlakuulumisia Sudbury — Terveisemme kal-kille lukijoille täältä "pääkal-lonpaikalta" kaiken kiireisen touhun keskeltä Kyllähän te arvaatte että kiirettä on sillä viikot Suurjuhliin on lasketta-vissa enää vain yhden käden sormilla Lupasin kirjoittaa näy-telmäkuulun-iisia sillä ehkä nii-tä odotetaan muuallakin kuin täällä meillä iMissä tahansa kohtaan tutun on ensimmäinen kysymys: "Kuinka se näytelmä menee?" El taiteen polkua suot-ta sanota "ohdakkeiseksi" Meil-lä se ohdake on säännöllinen vuorotyö joka haittaa yhteis-harjoituksia silliä onpa itse näytelmän ohjaajakin Pentti Talpiaincn vuorotyössä Siksi nyt olemme uhranneet myöskin sunnuntai-illa- t harjoituksiin jot-ta tuloksia alkaisi näkyä Nyt itse näytelmästä jonka on kirjoittanut kirjailija Lauri Leskinen Sen nimi on 'Läpikäy-vä Näytelmän kantaesitys oli Kuopion Yhteistcattcrissa v 1962 Lainaan tähän erään tun-netun suomal lehden arvoste-luja kirjailija Leskisestä "Haan-pään mentyä hän osoittautuu kukaties erääksi nykypolven ctevimmistä aitosuomalaisen jurnu Itämisen äkäilyn uhma-mielen ja Vaivihkailemiscn' hu-moristisista kuvaajista" Tätä hänen näytelmäänsä sanotaan-kin "murheelliseksi komediak-si" Tapahtumien pääpaikkana on ruokala ja matkustajakodin vierashuone jonka "miljöössä" O Suomessa tiedustellaan Sanmark Ano Veikko synt 24 4 18S7 ollut kirjoilla Kuu-sankosken seurakunnassa muut-tanut Amerikkaan 1928 Järvinen Pertti Matias synt 19 3 1938 Kurikassa muutta-nut Kanadaan 1956 Yllämainittuja henkilöitä tai henkilöitä jotka heistä jotain tietävät pyydetään ottamaan yhteys Suomi-Seuraa- n osoitteel-la Mariankatu 8 00170 Helsinki 1" Tinland Hannajärvi Sudbury Ont Hannajärvcn Raamattulciri avaa jälleen ovensa ja kutsuu kaikkia vieraikseen Kesän tun-nuksemme on "Kristuksella on kaikki valta" (Matt 2818) Ke-säkauden alkajaiset ovat 3- -5 kesäkuuta Paikallisina puhujina ja ohjelman suorittajina ovat entisten lisäksi pastori ja rouva Jukka Joensuu Torontosta saa-puvat past Fans I Korila Carl Mäkelä ja mahdollisesti muita-kin Ohjelmaa on runsaasti: Perjantaina iltascurat klo 1900 Lauantaina mm raamattutunti katekismustunti virsiscurat "luovaa ilmaisua"-ohjclm- a ja iltajuhla Sunnuntaina ovat ehtoollisju-malanpalvelukset Copper Cliffin Timotcus-kirkos- a 930 ja Sud-buty- n Matteus-kirkoss- a 1000 Edellisessä saarnaa past Korila jälkimmäisessä past Joensuu Klo 1130 lähtien juhlalounas Hannajärvellä 1300 päiväjuhla jossa mm Matteus-seurakunna- n kuoro laulaa Nuorten ohjel-maa Timotcus-srk:- n naiset huo-lehtivat jälleen juhlien ruoka-puolesta Seuraavana viikonloppuna 10 —12 6 on perheleiri Sen johta-jana tulee olemaan Hannajär-vcn kävijöille tuttu Veikko Hok-kanen Torontosta Hänen oma perheensä on mukana ja nuoret Hokkaset laulajina ja soitta-jina tulevat antamaan oman panoksensa leirin ohjelmaan Isovanhemmat myös kutsutaan ottamaan osaa leiriin — Tuntu-via pcrhealcnnuksia lcirimak-suihi- n — Joka torstai iltascu-rat 1900 Tervetuloa skaikki! Tulkaa rukoillen! — A-- R Sault Ste Marie Ont Betonia seurakunta Pyhäkoulun päättäjäiset pide-tään seurakunnan kesämajalla 12 pv kesäkuuta klo 11 am Lap-set vanhempineen ja kaikki muutkin ovat tervetulleita mu-kaan Ohjelmallinen juhannusjuhla pidetään perintteellisestl juhan-nusaattona 25 kesäkuuta seura-kunnan kesämajalla klo 6 illalla Muistutamme jo ajoissa lasten kesäleiristä 12— 17 pv heinäkuu-ta Vanhemmat voitte nyt jo"va-rat- a lapsillenne ajan ja Jäheläm-m- e myöhemmin esitteet kaikesta leiriin liittyvästä Vakituiset tilaisuudet kirkos-samme ovat KesKivilkkona klo 7 pm Sanan ja lukouksen ilta Perjantaina nuoret 730 Sunnuntaina klo 11 ja 7 illalla Jokaisen kuukauden ensimmäi-senä keskiviikkona on seurakun-nan virallinen kuukausikokous kello 7 Samoin Herran ehtoolli-nen pidetään jokaisen kuukau-den ensimmäisenä sunnuntaina päivätilaisuuden yhteydessä Toi-vomme seurakuntalaisten huo-mioivan nämä tärkeät tilaisuu-det myöskin kesäaikana Hyvää Sanomaa radiosta sun-nuntaiaamuisin klo 830 asemalta YVSOO — 1230 elää ja vaikuttaa kohtalon toi-siinsa sitomien eri tyyppisten ihmisten luoma ilmapiiri arki-sin- e iloineen ja huolineen Jokainen meistä näyttelijöistä yrittää parhaansa ja siksi toi-vommekin että yleisö täyttäisi Sampo haalin Suurjuhlien lau-antaina sillä vaikka näytelmä on kolmiosainen sen loputtua ehtii vielä hyvin juhlatanssei-hi- n — ja sinnehän me näytte-lijätkin aiomme ehtiä Siis ter-vetuloa Sampofään ja Suurjuhl-ille! —Saara-Inke- ri Tiiue juhli 60000:tta numeroarJi —utuisia Sapoleonin sodista LONTOO — Maailmankuulun ja arvostetun Timesin aamu-unisink- in lukija liee havahtunut pöpperöstään lukiessaan keski-viikon lehden sisäsivulta otsikon "Bismarck eläkkeelle" Tai jos se ci vielä häntä ha-vahduttanut niin hän lienee hie-raissut silmänsä avoimiksi vii-meistään lukiessaan: "Sota Ame-rikan kanssa" tai "Bastilji val-lattu" Tai "Yhdysvaltain orjat vapautettu" Tai "Marie Anto-inette teloitettu" Vähitellen hänelle kuitenkin selviää ettei hiin sen paremmin kuin vakaa kunnon Timeskään ole tullut hulluksi Times vain sattui keskiviikkona julkaise-maan 60000 numeronsa ja päätti juhlistaa tapahtumaa keräämällä kahdelle sivuille joitakb aiem-missa 59999 numerossa olleita merkittävimpiä uutisia Yksistään otsikot ovut jo mie-lenkiintoinen muisto" parin viime vuoden- - historiasta: "Titanic uponnut' — "Hitler varmistanut valtansa" — "Napoleon lyöty VVaterloossa" — "Ruhtinasmurha Sarajevoja" — "Eduard VIII luopjnut valtaistuimesta" — "Presidentti Lincoln murhattu" Historian' lukeminen vanhasta-kin sanomalehden uutisesta ikään kuin tuoreeltaan tekeq mcnmisyydc jollakin tavoin elävämmäksi kuin hyväkään his-toriateos vaikka lehtiuutinen ei välttämättä aina olekaan tarkka tai edes paikkansa pitävä Entisten ja vähemmän kiireis-ten aikojen uutistyyii on vie-hättävä olipa tapahtuma miten jännittävä hyvänsä Seuraava esimerlAi puhuu puolestaan: "Timesin toimitus torstaina aa-mulla kello 11 epp kesäkuun 22 päivänä 1815 — Pysäytämme toistamiseen painokoneemme painaakemme London Gazetten (ticdotuslchdcn) crikoisnurnron Downing Street kesäkuun- - 22 päivänä Majuri kunniasäätyiocn H Percy saapui myöhään eilen illalla tuoden tiedonannon sota-marsalkalta hänen ylhäisyydel-tään Vellingtonin herttualta lor-di' Bathurstlllc hänen Majesteet-tinsa ensimmäiselle sora-asiain-ministerille-j- osta-scuraava- o- n jäljennös" Vasta luettuaan kymmenisen senttimetriä VVellingtonin tekstiä lukija saa selville että Napoleon ja hänen armeijansa oli lopulli-sesti lyöty VVaterloon taistelussa Nykyajan uutisteksti on toki nasevampaa""Kesäkuun 21 päivä-nä 1969 Majuri Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle varhain tänään" Mutta miten tyylikkäältä entisaikojen kiirehtimätön uutisointi Suomi-Eesti-maja- n naisjaosto tiedottaa Sault Stc Marie — Naisjaos-ton toiminta on öriut hyvin vil-kasta kahviaisia on pidetty ja kesän toimintaa suunnitellaan Samoin on kartutettu varoja le-pokotia varten Huhtikuun ko-kouksessa luovutettiin $1000 lepokodin johtokunnalle Mattoja on kudottu ja sii-voustalkoita on pidetty talon ympäristössä joten kaikki on kaunista niin ulkoa kuin sisältä Siellä me yli öevuotiaat nuoret olimme kirveiden lapioiden ja haravain kanssa kovassa tou-hussa Ensimmäinen piknikki tulee olemaan eestiläisten kesäpai-kalla' Goulais Bay Mission Rd 17 heinäkuuta Toivomme hyvää osanottoa ia tervetuloa läheltä ja kaukaa Otamme vastaan käsitöitä ja Dominionin ostokuitteja Kiitok-set teille jotka olette muista-neet meitä näillä lähetyksillä Niitä ottaa vastaan Irma Raitis 721 North St Apt 100 Lämpimin kevätterveisin MK Valuuttakurssit 205 (mk) Osto- - Myynti-kurs- si kurssi Nevv York 1 US $ 40720 40900 Montreal 1- - Can S 33800 39090 Kirjeenvaihtajat huomio Hitaan postinkulun taida pyy-dim- me llhettämään uutiskir-jeet ym entistä alkaiMmmto iotmUtoomme Vaikka haemme postin suoraan postitoimistotta tapahtuu usein että saamme sen toimistoomme vasta kun lehti on Jo f-- |
Tags
Comments
Post a Comment for 0172a
