Vapaa Sana, August 12, 1976

              in ffi'--1-- - Inkoille kuli
oli pyhää
"On täysin varmaa" kirjoitti
fransiskaaninuinkki Diego dc
CorJova vuonna 1645 "että in-fojen
hallussaan pitämät kult-a-
hopea- - ja jalokivirikkaudet
liitävät verrattomasti kaiken
sen iTiitli Koko muun maail-man
hallitsijat kykenisivät ko-koamaan
yhteen"
Kullan paljoudesta häikäisty
nvt munkkiparka tuskin liioitt-eli
Monet Penin kävijät ennen
häntä ja hänen jälkeensä kert-oivat
aarteista joiden arvoa
ci saatettu rahassa niitata
Vanhasta maailmasta saapu-neet
seikkailijat ja lähetyssaar-naajat
sotilaat ja hallintovirka-miche- t
saivat tuon tuostakin
huudahtaa hämmästyksestä
nähdessään paksuin kultalaat-oin
päällystettyjä palatseja sa-tumaisin
uhrilahjoin varastett-uja
temppeleitä hauta-aarteit- a
jumalankuvia tai vaikkapa au-ringolle
pyhitetyn puutarhan
jossa kaikki — linnuista hedel-mistä
ja maissintähkistä alkaen
— oli puhdasta kultaa!
lnkahallitsija sapa inka ja
hänen hoviväkensä kulkivat
ikultavaatteissa söivät kullalau-tasilt- a
ja kuuntelivat musiik-kia
jota soitettiin kultais!n
rummuin ja huiluin Kaiken tä-män
lisäksi inkat omistivat valt-avia
määriä kultajyviä käsitt-elemätöntä
hopeaa (helmiä
upeita maljoja ja uhriscremoni-oiss- a
käytettyjä kalleuksia
Tunnettu perulainen keräilijä
ja eteläamerikkalaisten kulttuur-ien
tuntija Miguel Mujica Gal'o
vakuuttaakin ettei se maine
mikä Penin kullalla on ollut
ole pelkkää legendaa vaan ai-koinaan
käsinkosketcltavaa to-dellisuutta
KULTA TUNNETTIIN
ENNEN KUPARIA
Perussa kulta tunnettiin ai-kaisemmin
kuin kupari Kullas-ta
valmistettuja esineitä on löy-detyt
jo nk Chavi'n-ku- li tuurin
aikakaudelta 800—400 eaa
Pyhän Matteuksen
uom ev Luterilainen i
Seurakunta
mvu 673-293- 3
4 UacKenzie St Sudburv
Ontario
unnuntaisin: Suom juma
'anpalvelus ia pvhäkculu
klo 10 ja enu lumalanp
klo 1130
Runsaasti 'uinumaa arkisin
Käytä kuckarahastoamme '
muistaessasi ystäviäsi!
in
Sudburyn Siion
HELLUNTAI- -
Seurakunta
1843 PARIS ST
Puhelin 522-216- 4
Sunn klo 10 ap Ja klo 700 111
Pyhäkoulu klo 10 ap lorst raamattutunti klo
730 111
rj nuorisoilta klo 7J0
Puhelinhartau läpi vrk
522-554-0
TSRVt-TULOA- !
Past Aimo Selin
un iiwitiiaiiM
Montreal 102
&ETANIA SEURAKUNTA
758 Luslgnan St
Sunnuntaisin kokous klo 6
riist-
- rukous Ja raamilta
klo 730
Tervetuloa
SUDBURY
Niin kullalla kuin hopealla-kin
oli uskonnollinen meikitvs
kaikissa niissä kulttuureissa
jotka kukoistivat Perussa en-nen
espanjalaisten tuloa Tästä
johtuu että suurin osa kulta-j- a
hopeaesineistä liittyi tavalla
tai toisella uskontoon seremo-nioihin
juhliin ja kulllitoimi-tuksii- n
Vaihdonvälincenä jalometal-leja
ei käytetty sillä rahajär-jestelmä
oli tuntematon Huo-mattavimmat
kultaesiintymät
keskittyivät Perun karuille ylän-göille
missä varhainen kultase-päntaid- c
Joi kaikkein mestaril-lisimm- at
näytteensä: eläinai-heiset
astiat taidokkaat nenä-koriste- et
jalokivin koristellut
riipukset kuolinnaamiot veit-set
ja lukemattomat pienet ju-mal
figuurit
Samat ylänköscudut olivat ai-koinaan
myös kuun palvonnan
keskuksia Esineitä koristivat
puolikuun muotoiset diadecmit
ja kulta jos mikään soveltui
symbolisoimaan kelmcänä hoh-tavan
kuun valoa
Kultin kannattajia olivat en-nen
muuta Kcski-Peru- n ranni-kolla
asustaneet Mochica-kult-tuuri- n
(200—800) sekä myöhem-män
Chimu-kultiuuri- n (1000—
1461) edustajat joiden kcskiu-dcss- a
kullankäsittclytckniikka
saavutti huippunsa
Kun inkat aloittivat vallo-itussotansa
ja alistivat Perun
muut kansat alamaisikscen
chimu-kultascpp- iä siirrettiin
uuteen pääkaupunkiin Cuzcoon
palvelemaan inka-aatelist- oa
Tyypillismpiä chimu-esineit- ä
olivat kuolinnaamiot pakotuk-sin
koristellut kuolinkäsinect
yksityiskohtaisen tarkasti ku-vatut
eläinhahmot ja kaulaket-jut
joista muutamissa o'i tai-tavasti
yhdistetty kultaa mui-hin
materiaaleihin
INKOJEN VALTAKUNTA
Inkat yksi monista Perun
ylänköjen intiaaniheimoista al-koivat
laajentaa valtakuntaansa
vuonna 1438 jolloin hallitsijak-si
tuli Paehacuti Yapanqui yh-deksäs
inka Seuraavien sadan
vuoden aikana inkat alistivat
hallintaansa Andien muut hei-mot'
ja ulottivat imperiuminsa
yli koko länsirannikon Pohjois-Ecuadoris- ta
Kcski-Chilec- n
Tässä suuresssa valtakunnas-sa
jota pitivät koossa keskitet-ty
hallinto ja vahva armeija
uskonto ja politiikka sekä vii- -
Montreal Quebec
YHÄN MIKAELIN
uomalainen ev luterilainen
SEURAKUNTA
1500 McGregor Ave MtL 109
Puhelin: 932-956- 8
Jumalanpalv aina klo 4 lp
Joka kk:n cns sunn Iso
Kirkko Redeemer kirkossa
Westmount'lssa muulloin
seurakuntakodilla
Naistenpiiri kokoontuu
torstaisin
Markku Suokonatitio j
COPPER CLIFF ONTARIO
Pyhän Timoteuksen
LUTERILAINEN KIRKKO
12 Poplar Street
Pappila: 15 Finland Street
Puhelin 682-458- 8
Suomal jumalanp klo 930 ap
Engl jumalanpalvelus
klo 11 ap
Käytä muistorahastomme
adresseja!
Pastori Yrjö Raivio
ONTARIO
!
! STAR BOTTLING VVORKS J
LIMITED
Kaikenlaisia vinrokejnomia
70 LORNE ST 6752493
mc kädessä myös kulta oliat
kiinteässä yhteydessä toisiinsa
Inkoille kulia oli auringon
symboli ja heidän oman junia
lallisuutensa osoitin Perulai-ne- n
historioitsija J-5m-il
Porras
Barrenchca sanoo "Kulta oli
inkojen tunnus heidän kunin-kaallisen
arvonsa ja jumalalli-sen
alkuperänsä ulkonainen
merkki sillä mytologiassa kulta
ja auririko olivat identtisiä Sen
vuoksi kulta oli uskonnollinen
symboli vallan merkki ja aa-teliston
vaakuna" Inkojen Pyhä
Legenda kertoo mjten kullasta
tuli tällainen symboli
Legendan tapahtumat alka-vat
jättiläismäisestä kivestä
pacaritambosta joka sijaitsi
kuuden espanjanmailin päässä
valtakunnan pääkaupungista
Cti7Costa
Pacaritambossa oli kolme
aukkoa Näistä yksi capactocco
oli kullalla koristeltu minkä
uioksi sen nimikin merkitsi
"rikasta ikkunaa" Capactoccos-t- a
ilmestyn ät aikoinaan maan
päälle kahdeksan sisarusta nel-jä
miestä ja neljä naista jotka
olivat inkojen esi-isi- ä
iMiehillä oli mukanaan kultai-sia
keihäitä naisilla loisteliaita
rintakoruja ja kullasta valmis-tettuja
pyhiä juoma-astioit- a
He kutsuivat itseään auringon-jumala
Intin lapsiksi minkä
vuoksi inkahallitsijaa myöhem-min
kunnioitettiin auringon poh
kana ja elävänä jumalana
Pyhä legenda kertoo että
Manco Capacista yhdestä sisa-ruksista
tuli inkavaltakunnan
legendaarinen perustaja ja
muiden intiaanien johtaja Hä-nellä
oli ruokolippaassa hau-kan
näköinen lintumaskotti
inti jota kaikki palvoiat ja
kunnoittivat pyhänä koska he
uskoivat että se oli tehnyt
Mancosta heidän herransa
Legenda kertoo edelleen et-tä
ennen ensimmäistä ilmesty-mistään
taivaalle aurinko oli
puhutellut Manco Capacia ja
luvannut hänelle maailman
valtiuden Samalla se oli teh-nyt
Mancosta oman ottolap-sen
sa
Merkkinä tästä ensimmäinen
lnkahallitsija ja hänen jälkeen-sä
kaikki muut inkojen -- valtaistuimelle
nousseet kuninkaat
pitivät tunnuksenaan kultaista
sauvaa
AURINGON
JÄLKELÄISET
Inkat katsoivat olevansa au-ringon
jälkeläisiä suoraan ale-nevassa
polvessa Aurinko oli
johdattanut heidät "luvattuun
maahan" Cucoon ja luovutta-nut
heitle kuninkuuden yli kaik-kien
muiden kansojen
Tämän vuoksi inkat omaksui-vat
valtansa merkiksi kullan
joka toisin kuin Mochica- - ja
Chimu-kulttuureis- sa symboli-soi
nyt auringon valoa
Hallitus rakennutti auringon-temppeleil- ä
laajan valtakun-nan
syrjäisimmillekin seuduil-le
Tärkein rakennetuista "au-ringon
taloista" oli Cucossa
sijaitseva Coricancha
Sen suurimmalla alttarilla
seisoi auringon kuvapatsas
suunnattoman kokoinen kullas-ta
tehty kiekko jolla oli ihmis-kasvot
Temppelin seinät si-sälle
asetetut jumalankuvat ja
kulltiaiset olivat kaikki kul-taa
Kullalla päällystettyjä oli-vat
myös edesmenneitten in-kahallitsijo- idcn
muumiot jot-ka
vastakkaiselta seinältä katse- -
Vapaa Sana Piess lhl 400
liat isänsä auringon muoto-kuvaa
Isä Barlholome dc las Casas
kertoo kronikassaan että inko-jen
temppelit täyttyivät (kaik-kialla
rikkauksista jotka olivat
jumalille — erityisesti aurin-golle
— osoitettuja uhrilahjoja
Yhtäläisiä rikkauksia kätkey-tyi
hallitsijoiden ja aateliston
hautoihin Näistä aarteista ovat
myöhemmin käyneet tasapäistä
kilpaa keräilijät arkeologit'
historioitsijat ja haudanryöstä-jä-t
AURINKO ISÄ
Inkavaltakunnassa yhdislyi- -
vät monenlaiset uskonnolliset
käsitykset Jopa itse inkatkin
olivat epätietoisia siitä kumpi
oikeastaan oli suurempi heidän
oma alkuperäinen jumalansa
Inti vai myöhemmin rquista
kulttuureista omaksuttu luoja
jumala Viracocha
Lopulta Coricanchan kirkol-liskokouksessa
päädyttiin kom-promissiin:
Viracocha oli luo-nut
kaiken myös auringon
mutta aurinko oli inkojen isä
ja juuri se oli antanut heille
allan hallita ruhtinaallisella
voimalla muita kansoja
Rannikon keskiosassa asu-vien
intiaanien keskuudessa
luomistyökin laskettiin aurin-gon
aikaansaannokseksi Aurin-ko
oli lähettänyt maahan kol-me
munaa kultaisen hopeai-sen
ja kuparisen Kultaisesta
munasta tulivat curacta (inka-aatelisto- ))
hopeaisesta vallas-naiset
ja kuparisesta tavallinen
kansa
Todellisen itämaisen loiston
niin rikkaudessa kuin laajuu-desaki- n
inkaimperiumi saavut-ti
Huayna Capacin hallinto-kaudella
(1493—1525) Palatsit
ja temppelit päällystetiiin-y- hä
paksummin kultalaatoin koris-teltiin
jalokivin ja sisustettiin
kallisarvoisin kankain Arme-ijan
50000 sotilasta kantoivat
aseita jotka oli taottu jalomc-taleist- a
ja vamstettu turkoo-siupotuks- in
Aatelisto pukeutui
ennennäkemättömään loistoon
ESPANJALAISET
TULEVAT
Kaikesta tästä teki lopun pie-ni
Francisco Pizarron johtama
espanjalaisjoukko vuonna 1532
Silloinen hallitsija Atahualpa
vangittiin ja inkat jotka liian
myöhään oivalsivat ettei ky-seessä
ollutkaan Viracocha tai-vaallis- ine
seurueineen menetti-vät
paitsi koko valtakuntansa
ja korvaamattoman määrän ih-mishenkiä
myös kaikki kultase-päntaitee- n
mestarinäytteet
Kuningas Atahualpa oli sel-villä
siitä että enemmän kuin
hänen henkeään espanjalaiset
himoitsivat 'kultaa Niinpä hän
teki tarjouksen: vapauttamis-taan
vastaan hän suostuisi täyt-tämään
vankihuoneensa 2J:
metrin korkeudelta kultaa sekä
kaksinkertaisella määrällä ho-peaa
Espanjalaiset suostuivat oitis
vaihtokauppaan — täysin tietoi-sina
siitä ettei inka lunnailla-kaan
kykenisi ostamaan henke-ään
Vastalahjaksi kullasta ja
hopeasta he peniivat päätök-sensä
polttaa Atahualpa rovi-olla
ja tuomitsivat hänet kuris-tettavaksi
kiertokapulan avulla
Valloittajat ja heidän mu-kanaan
seuranneet kirkonmie-het
joille runsaat kulta-aarte-et
edustivat epäjumalanpal-vonnan
turmiollisia hedelmiä
RAAMATTUJA
on varastossamme tarjolla useita erilaatuisia a hintaisia Isola
la pieniä kokoja nahka- - a mimlkRntlia Hirnut: S37JM 12800
$27J0 $2600 $2300 52100 SI900 $1500 $1300 $1175
$1150 $1100 $1025 $930 $850 $775 $700 $400 5 dollaria
Uudet Testamentit ja Psalmit: $675 $630 $475 $450 $400
$350 $325
Vlrslklrlnt: I000 $950 $900 S875 S800 $673 $575 $300
$475 $450 $423 $350 $325 $300 $225 $200
Hengelliset Laulul ja Virret: $573 $300 $150
Myös pallon hyviä hengellisiä kirjoja Tervetuloa valitsemaan
Paljon muitakin hyviä klrioiu on varastossamme Tervetuloa va
Qiim St W Toronto Ont M3V 2At
No 65 1976 - Torstai elok
20 kelikopteriaseaaa
pelastuspalvelua
varten
Himpur! (DaD) — Kesällä 1969
eräs yksityishenkilö aloitti ilma-pelastuspalve- lun
Länsi-Saksass- a
Siegfried Steinerin kahdek
sanvuotias poika Björn joutui
liikenneonnettomuuteen ja atn-hulans- si
pääsi paikalle vasta
tunnin kuluttua eli liian myö-hään
Siitä isä sai aiheen sääti-ön
perustamiseen V 1972 kehit-tyi
tästä alusta sitten yleinen il-mapal- velu
"Die Deutsche Ket-lungsftugvva- cht"
(I)RF) Tukijoi-na
olivat lukuisat yksityishenki-löt
mutta myös Bonnin sisä-ministeriö
ORI on huhtikuus-ta
1973 lentänyt jo yli 2000 pe-Jastuslen-toa
Vuosittain voidaan
pelastaa ainakin sadan ihmisen
henki
Lentokoneita ja helikopterei-ta
on käytettävissä riittävä
määrä Asiantuntijat pitävät
DRF-järjcstclm-ää maailman te-hokkaimpana
jä suorituskyky i
simpänä Sen tehtävänä on
muodostaa ketju joka tuo on-nettomuuden
uhrit sairaaloihin
tai siirtää heidät sairaalasta
toiseen Mukana on aina sekä
lääkäri että hoitaja Liikenneta-paturmien
ohella toimitaan tie-tenkin
myös työpaikkatapatur-mlc- n
sattuessa Lisäksi voidaan
kuljettaa halvaantuneita ja siir-rettäviä
elimiä vcrisäilykkcitä
crikoislääkkcitä ja rokotusai-neita
Toimintasädc yltää yli
rajojen jopa muihin maanosiin
saakka
Pelastuspalvelulla on 20 ase-maa
Länsi-Saksas- sa Tämän
vuoden kuluessa tulee seitse-män
lisää DRF:llä on lisäksi
kymmenellä lentokentällä yh-deksän
osaa käsittävä pelastus'
välineistö jonka avulla potilai-ta
hoidetaan myös lentojen ai-kana
Stciger suunnitteli itse jo
muutamia vuosia sitten koko
Länsi-Saksa- n kattavan palvelun
iMukaan on tullut muitakin
Yhdellätoista asemalla on ka-tastrofipalv-elun
päivystys vii-dellä
Bundesvvehrin sotilaat hoi- -
sulattivat esineet harkoiksi ra-hojen
valmistamista varten
Suurin osa rahoista kulkuc-tu- i
meren taakse Kaarle V:n
aarrekammioon Näin inkojen
jumalallinen kulta sai peittää
eurooppalaisten ruhtinaiden
jatkuvista' sodista aiheutuneet
kustannukset
Auringon poikien historia ei
päättynyt Atahualpan kuole-maan
Se jatkui ensin Machu
Picchun 'kätketyssä kaupungis-sa
joka tarkoin säilytti sen tai-teellisen
ja uskonnollisen perin-nön
mikä imperiumin kukois-tuskautena
oli vakiinnutettu
Se jatkui 1800-luvu- n alkuun
vieraan valloittajan ja katolisen
uskonnon puristuksessa muun-tuneena
mutta pohjavireeltään
samana Ja se jatkuu nykypäi-vänä
Andien ketsuaa puhuvien
intiaanien keskuudessa ei kul-larthohtei- sen
vaan pikemminkin
aineellisesti äärimmäisen köy-hänä
Aarteet joita myöhemmän
ajan tutkijat ja argcologit ovat
paljastaneet Perun laaksojen
kätköistä eivät lankea rikas-tuttamaan
jumalallisen inkasu-u- n
jälkeläisiä Ne ovat ha-jaantuneina
ympäri maailmaa
museoihin ja yksityisten keräi-lijöiden
kokoelmiin ja kiertä-vät
näyttelyjen mukana maasta
toiseen
Perulaisen kulttuurin lähetti-läinä
ne tekevät maalleen suu-ren
palveluksen Niinpä on lo-puksi
lainattava Miguel Mujica
Catloa joka sanoo: "Minulle
tuottaa suurta tyydytystä näh-dä
maanmieheni löytävän mu-seostani
yhä uudelleen todistei-ta
suuresta menneisyydestäm-me
Tunnen isänmaallista yl-peyttä
voidessani esitellä osan
kokoelmaani lukuisissa Euroo-pan
Aasian ja Pohjois-Ameii-ka- n
kaupungeissa"
12 p - Thursday August 12 Vapaa
KANADAN SUOMALAISTEN
HISTORIA
Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on
nyt saatavana mm seuraavilla paikkakunnilla:
Torontossa : Vapaa Sana Press Ltd The Finnish Place
Agricola Lutheran Church
Montrealissa: Pastori Markku Suokonautio
Thunder Bayssö: Finnish Book Store
Sudburyssa : Finnish Book Store
Scandinavian Foods
Sault Ste Mariessa : Jorma's Home rurnishings
Vancouverissa : Finn Imports
Lasse Sjöström Like VVorth Florida
Ruth Mirriam Fashions VVindsor Ont
Copper Oif fissa : Rovasti Yrjö Raivio
South Porcupinessa : Eric's Foctvear
Sivuja 529 Hinta $lb00
Myösk!n suoraan kustantajalta :
Canadan Suomalainen Hisioria-Senr- a
Box 911 Sudbury Ont
JAPANIN länä äänekkäämmin kuin Japanin
kommunistit itse Kiinan ja Nsu-(Jatk- oi
5:ltä sivulta) stoliiton välisessä kiistassa Ja-r- t
ictka se munitti toisen pani oli ensin Kiinan puolella
maailmansodan jälkeen Puo- - mutta myöhemmin hylkäsi
lueen äänenkannattaja Akahata molemmat isot veljet kun nama
vastasi Neuvostoliitolle paljasta- - itsepäisesti pyrkivät sekaantu-malla
salaisen vuonna 1959 Japa- - maan Japanin kommunistien si-nin
kommunistipuolueen ja susiin asioihin
Kremlin välillä tehdyn sopimuk-- Temejä sorvaillaan
sen jossa luvataan mahdollisesti
palauttaa sasret Leonid Brch-- Japanin ja lännen kommunist-ina
on vielä vahvistanut tämän puolueiden aseman samanlaisuus
vuonna 1971 Japanin kominunis-- johtuu siitä että kehittyneissä
tisen puolueen nykyinen kanta teollistuneissa demokratioissa
on että Neuvostoliiton pitäisi toimiviin puolueiden piirteet ja
luovuttaa kaki saarta uudella tarpeet muodostuvat välttämättä
rauhansonimuksella ia toiset samanlaisiksi Vuoden 1973 puo--
kaksi saarta sitten kun Japanin
ja US:n välinen puolustussopi-mus
on lakkautettu
Japanin kommunistipuolueen
suhteet Kiinaan ovat viilakin
kireämmät kuin Neuvostoliito
toon vaikka Kiinakin aa lii saar-iin
luovu Itämistä Japanille vie
tavat työn Vain neljällä ase-malla
DRF pitää omaa henkilö-kuntaa
Helikopterit on varus-tettu
samaan tapaan kuin lää-käriambulan- ssit
Onnettomuu-den
uhreja voidaan hoitaa jo
onnettomuuspaikalla ja plas-tuslenno- n
aikana Asemat ovat
jatkuvasti nalytysvalmi!na~Kak-s-i
minuuttia soiton jälkeen ko-neet
nousevat ilmaan ja voivat
oila onnettomuuspaikalla 8—15
minuutin kuluessa Yksityisten
uhrien pelastamisen ohella on
jouduttu osallistumaan suur-onnettomuuksiin
Broadbent huolissaan
NDP:n kohtalosta
Ottawa — New Democratfc
Partyn johtaja Ed Broadbent
selitti TV-haastattelija- lle että
NDP on "kärsinyt liittovaltiota
solia koska organisaatoorisesti
mc ponimme auimu imuuni- -
me samaan koriin" Hän sanoo
kuluttaneensa ensimmäisen vuo- -
den johtajana puolueen järjes- -
törakenteen uusintatyossa Hin
sanoi olleensa yksi niistä jotka
1961 uskoivat että tie valtaan
uttavvassa xuiki maatumien
pääkaupunkien kautta mutta
toiset ovat sanoneet että teim-me
siinä erehdyksen Meidän
olisi pitänyt tehdä tuosta jär-jestötyöstä
enemmän liittoval-tio
tasolla hän lisäsi
Nykyisin NDP:lla on liitto-parlamenti- ssa
ainoastaan 16 e-dustajap- aikkaa
264:stä
A Lahtfs Store
Ruoka- - ja sekatavara-kauppa
721 Ontario St
SUDBURY PUH 674-904- 3
Sini — Sivu 7
se
luekokouksessa Japanin kommu-nistit
olivat edellä ranskalaisia
muuttaessaan käsitteen "proleta-riaatin
diktatuuri" muotoon
_ !--
proletariaatin auoi_iiiuiulu
mutta nyt koko käsite on pudon
nut pois
Lännen kommunistit kumarta-vat
cdcllein "marxilais-lenini-läisyydell- e"
mutta Japanin kom-munistinen
puolue on korvannut
sen "tieteellisellä sosialismrla"
Puolueen puheenjohtajan Kenji
Mijamoton mukaan tämä termi
soveltuu paremmin uut:en kehi-tykseen
joka on alkanut Leninin
kuoleman jälkeen
Tämä " uus- i- kehitys-o- n itse
asiassa alkanut kyllä mslko äs-kettäin
Se on seurausta siitä
mitä kommunistit kutsuvat kapi-talismin
kriisiksi ja myös seu-rausta
kommunistisen maailman
pysyvästä kriisistä Tämä kriisi-hän
on antanut lännen kommu-nistipuolueille
mahdollisuuden
lähuT omalf tieflecn 'Multa
vaikka- - olosuhteet —näyttäisivät
lännen kommunisteille kuinka
suotuislta tahansa ne eivät pys-ty
Lopulliseen läpimurtoon ennen
kuin ne saavat äänestäjät va-'kuuttuneine- iksi siitäcttä ne ovat
luopuneet totalitaarisista tottu-muksistaan
Tämä on yhtä hyvin Japanin
lännen'kin k0mmunistipuo- -
uejden ongdma Sitä ei ratkais- -
ta julkaisemalla 24000:n sanan
pituilirn julistus vapaudesta ja
deniokratiasta" kuten Japanin
kommunistit ov at tchnKl val
mistelcssaan puoluekokoustaan
Asia d myöskään n:kc:x olta
maila suvaitsevampi asenne
eroottisiin filmeihin Mutta se
voidaan ratkaista siten että
puolueet määrittelevät linjansa
poliittisen todellisuuden prrus-teell- a
— mitä kutsuttaisiin Mos-kovassa
ja Pekingissä sekä huo-mattavassa
osassa puolueiden
omaa jäsenistöäkin revision is-'mi-ksi
Scandinavian Ftois
1935 Paris St Plaza-6- 9
Sudbury Ont
522-197- 7
LEINALAS BAKERY
373 Antvverp Ave Sudbury Ont 675-634- 5
233 LARCH STREET SUDBURY PUHELIN 673-361- 1
Hautajaisten jälkeen lounas- - ja kahvipalvelu saatavana tilauksesta
Vapaa pysäköinti autoille
Tv
'h f
Mj