Vapaa Sana, January 27, 1945

              oi~m
ftmTAIHAKOULUSSA
Kertomus kesäkursseilta — Kirj Sirkka
Kirkkaana valkeni huhtikuinen
sunnuntaiaamu aurinko loi sätei-tään
likaiselta näyttävälle lumel-le
Joka oli Jo niin sulanut että
paikkapaikoin pilkisti mustaa vii-me
syksynä aurattua perunamaa-ta
Ilmassa oli kevään tuntua Ja
ihmisten rinnoissa sykähteli pieni
ihana toive kesästä Kesää vart-tov- at
kalkki sitä odottavat van
hukset Ja lapset kesällä on Ihmeel-linen
tenhovolma meihin kalkkiin
eläviin olentoihin
Kesä oli tullut Ja sen tenho oli
saanut valtoihinsa Ainonkin han
oli niin iloinen tänä kesäisenä aa-muna
ettei tahtonut mahtua o-m- aan itseensä niin hän ainakin
sanoi Aino nähkaas alkoi ensi
viikolla lähteä talous- - ja puutar-hakouluun
Joka kestää koko pit-kän
kesän Ja siksipä han olikin
Iloinen että saa vahan vaihtelua
yksitoikkoiseen elämäänsä saaden
samalla käytännöllistä oppia ta-loustöissä
Ja kasvisten hoidossa
y m Aino oli niin ihastuksissaan
että oikein tahtoi rintaa nostaa
peni ylpeyden henki Mlta mah-taa
naapurin Elina sanoa kun kuu-lee
minun lähteneen en ole pu-hunut
tästä kenellekään paitsi o-m- alle
kotiväelle — en edes Urhol-lekaan
saakoon hänkin nyt koet-taa
arvailla mihin olen hävinnyt
sittenpä tulen tietämään pitääkö
hän minua yhtään muistissaan Ja
kaipaileeko Salassa oli Aino pi-tänyt
tämän opintielle lähtönsä
kaikilta ystävlltäänkin etteivät
kyläläiset suotta nostaisi Joutavaa
hälyä Ja puhetta hänestä
Nvt oli siis odotettu lähtöpäivä
tullut Heitettyään hyvästit koti-väelle
nousi hän rattaille korei-neen
lähtien ensimmäiselle opin-tielleen
hieman ulommaksi kotoi-sia
nurkkiaan Oli ajettu Jo monta
tuntia kaikessa hiljaisuudessa ve-lipojan
silloin tällöin kiirehtiessä
hevosta Äänettömyyden katkaisi
vihdoin Ainoa sanomalla vielä on
kymmenkunta kilometriä ja sitten
ollaan perillä
—Onpa tätä ykstolkkolsta mat-kaa
Jo riittänytkin kokonainen
Iäisyys! vastasi veli Ja jatkoi: Ei-kö
sinullekin olisi ollut hyvä olla
kotona työtä olisi riittänyt siellä
kalkille Miksi Juuri näin kesän
tultua lähdit pois?
—Olen jo oppinut kotlhommat
tekemään ja nyt tahdon jotain
uutta Ja parempaa Se on muuten
ajan vaatimus että menee kou
luun oppiakseen jotain uutta ja
"mitä nuorena oppii sen vanhana
taitaa" vai eikös niin veliseni?
—No niin myöhäistä kai se on
{nyt Jo alkaa kinastelu siltä asias
ta
—Hell Katso nyt se laitos nä
kyy jo tuolta joen takaa Eikö ole-tin
komea tuo iso rakennus lha- -
Inan puutarhan ympäröimänä
[Kelpaa sitä tuollaisessa talossa
kesänsä viettää!
—Joo ja maksaa sata viisikym
mentä markkaa kuukaudessa kurs
simaksua
—Niinpä niin mutta olen varmr
että syksyllä ollaan sen rahan e-de- stä
viisaampia Ja kokeneempia
ehkäpä enemmänkin
Pysähdyttiin avaran ulkoraken
nuksen eteen Ja alettiin ottaa
matkatavaroita alas rattailta Pi-hamaalla
liikkui tyttöjä Jotka ar-vattavasti
olivat koulun oppilaita
Esittäydyin heille Ja tiedustelin
missä Johtaja on vaan samassa
hän Ilmestyikin avaralle lasive
rannalle tuli tervehtimään Ja toi-votti
tervetulleeksi Sitten ohjat
tiin sisälle Ja näytettiin huone
Jossa oli Jo neliä muuta tyttöä
Sen Jälkeen vietiin ruokasaliin
saamaan tulokahvit Ja kyytipojan
oli tultava samaan sakkiin tyttö-jen
Joukkoon hörppimään kahvia
sekä kuulemaan ohjelmaa Kalk-ki
oli uutta Ja yllättävää tuntui
melkein siltä kuin olisi vartavas
Älkää Viivytelkö
ten laitettu meidän maalaismouk-kien
yllatyksesi vaan se kalkki
kuului talon tapoihin Ensimmäi-nen
palva kului Iltaan tutustuessa
taloon Ja sen lähiympäristöön
vaan huomenna on uusi palva Ja
alkaa työ ja harjoitus
Herätys kello kuusi aamulla Ja
aamiainen kello 7 On pukeudut-tava
nopeasti Ja tultava alas luku-huoneese- en jossa pidetään Jon
kinlainen seremonia Sitten ruo
kasaliin aamiaiselle Ja sen jälkeen
takaisin lukuhuonceseen jossa o- -
pettajatar sanelee Ja Järjestää teh
tävät Jokaiselle tyttöryhmälle ja
johtajatar järjestää taloustyöt
Ryhmiin oli Järjestetty kolme
tyttöä kuhunkin Ja jokainen tt-toryh- mä
työskenteli kolme päivää
heille annetussa työssä ennenkuin
vaihdettiin uuteen toimeen Työ-lajeihin
kuului keittiö- - ja puutar-hatyöt
kanojen Ja sikojen hoita-minen
y m s Ne työt eivät aina
taitaneet olla kalkille mieleisiä
mutta Jokainen koetti suorittaa ne
parhaansa mukaan
Meidän tyttöjen Joukko oli jo- tenkin kirjavaa meitä oli monelta
ilmansuunnalta oli taloista mö-keistä
Ja helsinkiläisiä konttori-tyttöj- ä
sekä muita paljelijattari-n- a
olleita Sattuipa sitten eraanä
aamuna kun oli vuoro lahteä puu-tarhatöihin
että meitä oli siinä
lähtövalmiina useita ryhmiä kään-tämään
juurlkasvimaata nurin
Osa meistä oli pukeutunut asian
mukaiseen asuun rasvanahkaaap-paisti- n
j n e Palkalle oli saapu-nut
myöskin helsinkiläis-tytö- t
valkoisissa sukissaan ja kiiltonah-kakengissään
kun he näkivät mei-dät
maalaismoukat — jolla nimel-lä
he suvaitsivat meitä useinkin
kutsua— niin päästivät he ison
naurun nähdessään meidän saap-paam- me ja muut pukineemme
Itse he olivat kuin jollekin huvikä-velyl- le
lähdössä aurinkohattu sie-västi
toiselle korvalliselle laitettu-na
Tuppaslhan meitäkin sellainen
hymyilyttämään eräs Ruoveden
tyttö kysäisikin heiltä: "huvikä-velyllek- ö
neidit aikovatkin men-nä
eikös meitä määrätty pelto-töihin
— maata kääntämään"
Johtajatarkin saapui samassa pai-kalle
ohjaamaan meitä työn al-kuun
Ja niin lähdettiin työmaal-le
lapiot ja talikot olalla Jokai-selle
annettiin oma kaistaleensa Ja
työ täytyi tehdä hyvin ja huolel-lisesti
Kun sitten johtajatar tuli kat-somaan
oli meidän maalaistyttöjen
osat jo loppuun tehty jotavastoir
sllkklsukkalsllla oli vasta muuta-ma
rivi käännettynä taikka pa-remminkin
tongittuna He istui-vat
vain ruohikolla ja surkeilivat
hienoja jalkineitaan Eräs tytöis-tä
tahtoi olla kiusallinen ja här-nätä
vielä heitä kysymällä: "eikös
olekin ihanaa tämä maalaiselämä
kun saa ahertaa täällä raittiissa
ilmassa Ja kauniissa luonnossa?"
Eräs kaupunkilals-Eev- a suuttui
silta Ja kivahti vastaan: "Tämä on
tosiaankin maalaismoukkien herk-kua
Jotka eivät ole ikinä mltaan
muuta nähneet eivätkä ymmärrä
suuren maailman elämästä enem-pää
kuin sika lusikasta-"- — "Mutta
eiköhän vain pääkaupunkiosilta-kin
siirrot loppuisi ellei olisi ih-misiä
Jotka tekevät näitäkin töi-tä
" Kinastelu olisi kenties keh-keytynyt
riidaksi ellei Johtajatar
olisi keskeyttänyt sitä kysymällä
Miksi olette panneet tänne hake-muksenne
Jos ette tästä opinnosta
pidä?
—Tulimme kesää viettämään ei-kä
maata tonkimaan — vastasi
Eeva
—Tämä el ole lepokoti vaan
talous- - ja puutarhakoulu— sanoi
johtajatar
Tämä Johtajattaren nuomauius
nostatti kai tytöissä henkiin sitä
suomalaista sisua Ja he alkoivat
kuin uusilla voimilla tonkimaan
Vatsanne ja Ruuan--
ONTARIO
sulatuksenne Hoidossa!
tvmäanuTtsnniaeeupdaoäisltvtittseaoskkjaöaavajalulaemvtiptrslitassiuavroraaaluUekdnoaetsvluslllaakeahJdaauaiihshtheaeeuurtmtuBuoaansptpuinkhellrilesr&uiöutdetlala t£n"tseSV£TXtH:eDm£ENS
vatsa ruuansulatus- - tai maksavilta on hoMettara heti byui ££ keellä Vataa Ja sappi ovat koneisto nmn "'f ?kaa Vou
raivaa umplUuti UI huono ruuansulatus „£ rlstus tai vatsapoltto kipu oikealla tai Ä fuHkaamvaattsaXklukuama eodosattpapkio Uhuiommisaekesnavlksialliruseokavhoailuonlli' puute u'u penj teeiusl-Paranta- a liikkeellä MutU Jo iniin I 'heti M™
kalltnen RUSC1 TREATMENT STOMACH REMEDt tnnn Mg™g
kerran nukkumaan mennessä saadaksenne terveytenne taka jm
jn yksi parhalaU liikkeistä Canadam Hinta s°VCtata auX
kkaaiukpiosslsau apetleelköeyidsysa RJUaSCkIlrJTakRaEuApToMissEaNCTanaSdTaOssMaACH REXEDY nua
Itrrtllria ii ! vVt tnVtnmvrlllta
LUSCOE PRODUCTS LTD
t7 KINO ST WIIT - TORONTO 1
LUAHT TAMMIKUUN 17
osaansa Joka kesti heillä pari kol-me
päivää mutta jonka maalais
tytöt olivat suorittaneet muuta-massa
tunnissa Tämän kohtauk
sen jälkeen me rasvanahkasaap- -
tpalset saimme Jaada rauhaan
Työvuorot vaihtuivat Ja meidät
I pantiin laittamaan lavaa jossa
kasvatettiin kylmälle limalle a-rem- pia
kasveja Sinne oli lanta
'kannettava kartanon lantakasasta
'jonkinlaisilla pareilla Meitä oli
neljä tyttöä mutta helsinkiläis-tytöt
Eeva ja Linda tahtoivat olla
I
kaverukset Niinpä sitten tartut- -
tiln paareihln Ja suunnattiin saap-'paankar- jet lantakasalle sekä alet-tiin
lapioimaan paareillemme sitä
"maanmiehen kultaa" Neitien ne- nät tahtoi mennä sykkyrälle ja
Eeva sanoi: "jos olisin tietänyt ml-ta
kaikkea taalla teetetään niin
tuskinpa olisin tänne tullut Mut
ta pois en lähde en kiusallakaan l"
Kun kuormat oli luotu mentiin
aartelnemme takaisin talmilavaln
luo Ja sekoitettiin mustan lehtl-mull- an
kanssa sekaisin ihan pal-jain
käsin Eeva siunaili että
kuinka voi enää samoilla käsillä
Isyoda' Mutta me selitimme että
vesi Ja saippua tekee puhdasta
i ja kauneimmat kukat kasvavat vä- kevässä maan mullassa sekä uni-kot
klukaltten Ja kiviaitojen luona
Silta lahtien alkoi Eevakin parem
min suhtautumaan meihin toisiin
työt opettaa Ja näkemys Ja koke
mus lisää aivojen toimintaa Keit-[tiopuole- lla
Eevalle sattui vielä yh-t- ä
ja toista harmia liha oli liian
'palanutta perunat Ja kasvikset
raakoja vikaa kaikessa Kaiken
lisäksi liemiruokaa kaatui kerran ( kokonainen padalllnen keittiön
lattialle jolloin Eeva oli polttaa
Itsensä Mutta Eeva ei hermostu-nut
näytti eitä hän sisulla pin-nisti
eteenpäin tapahtuipa mitä
tahansa Johtajatar oli toisinaan
vihainen Ja "ohjaili" Eevaa anka-ralla
kädellä Mutta niin kului se
kesä työssä ja touhussa Hauskalle
se tuntuikin erittäinkin sille jo-ka
oli siihen Innostunut Ja ennes-tään
tottunut
Toisinaan käyttlln iltamissa ja
kesäjuhlissa opettajatar ja Joh-tajatar
vartioivat meitä kuin isoja
lapsia ettei vaan Jouduttaisi mi-hinkään
turmlontellle se kuului
koulun tiukkaan sääntöön Opinto-matkoja
tehtiin Tampereelle ja
Kangasalle sekä isoon Ahlströmin
kartanoon Noormarkussa Naiden
retkien kautta opastettiin meitä
aljetulla urallamme Kynät Ja kir-joltusvih- kot
piti olla mukana ja
tehdä muistiinpanoja havainnois-taan
ja näkemyksistään
Yhdet kesäjuhlat pidettiin
myöskin omalla koulullamme jo-honka
valmistettiin koko ohjelma
omilla voimilla Ohjelma sisälsi
paitsi lauluja runoja puheita
myöskin kansantanssia Ja näytel-män
Tämä viimemainittu oli tuot-taa
valkeuksia vaan kaikki piti
olla omintakeista se oli sääntönä
eikä sitä voinut rikkoa ottamalla
ulkopuolelta miesvoimia Tytöistä
tehtiin vain "vihtoreita" näytel-mään
ja samoin tanssikavereiksi
Nayttivathän ne meidän "poikaka-verit"
vähän leveälanteisllta mut-ta
eihän sille mitään voinut juh-lat
pidettiin Ja yleisöä oli paljon
nauttimassa meidän aikaansaan-nokslstamm- e
saatiinpa vielä myrs-kyiset
suosionosoituksetkin Ja sil-ta
päättäen me suoriuduimme hy-vin
Kesä on kohta lopussa ja aika
lähestyi lahtea kotiin Aino oli
nauttinut kesästä ja kaikesta olos-taan
taalla koulussa Han oli op-pinut
käytännöllisen työn merki-tystä
eri aloilta ja oppinut tunte-maan
kaupunkllaiselamääkln noin
j leispllrtclssaän teoreettisesti
Han voi itselleen kerrata nuo tu-- [
lomatkalla lausumansa sanat että'
"sen rahan edestä olen viisaampi
Ja kokeneempi Ja ehkäpä enem-mänkin"—
Iloisin mielin palaa han kotiin-sa
jossa häntä on jo vartottukln:
Ja se naapurn Urho ehkä kalkkein
eniten kaipaillut Lokakuu on jo
tullut kukkien paat ovat painuneet
alaspäin kylmien öitten vaikutuk-sesta
mutta reippaana astuu hän
lapsuudenkotiinsa Tuskin on Aino
saanut kunnolleen matkatavaran-sa
sisään kun ovelle koputetaan
Ja tulija pyydetään astumaan si-sään
Aino katsahtaa ovelle
päin Mitä näenkääni Urho Mä-kiaho
seisoo siellä entistään ul-jaampana
Molemmat ovat ensin
jotenkuten hämillään kunnes
Urho viimein saa sanotuksi: Kas
Aino! Johan olet kotona Missä olet
ollut et ole edes kirjeellä muista-nut
paiskata enkä ole kehdannut
veljeltäslkäan kysellä el hän kum-minkaan
olisi sanonut nauranut
vain minun utelemlsellenl
—Oletko sitten ikävöinyt minua
P - tATUIOAY M 17
BBBBaVIBBBfBBBBBBsV
V BBBBBBBBBBBBaa
bbbbbbbbbbBbbV} 'SsjB a 1 SBbbt ' JbW
P i W f --issVl
Hv lf --$vBW !
kV JLr m V ?I¥ smLw i
sbV mW H
I '11 isl 1
BLBBBLLV 'BBBLBBBäBbllBBI BBBRVBBBBBM'
VAROITUS
Marie MacDonald elokuvistapa hy-vinkin
oli saanut tuhkarokon Ja nyt
k ay varoitus ympäriinsä" kaikille sol-tuille
jotka olivat onnellisia (?) suu-telemaan
häntä etti seuraavat Josko
neidin nahkaansa ilmaantuu tuhka-rokon
tSplli
sitäpä mlna en usko poikain teke-vän
—Älä ala nyt Jatkamaan mitään
tuohon tapaan vaan usko minua
että olen ollut Ikävissäni ihan on-neton
koko pitkän pitkän kesän
Ja tosiaankin Umo näytti niin
onnettomalta etten voinut hetkek-sikään
enää pidättää itseäni vaan
avoimesti Ja vilpittömästi tunnus-tin
Ikävöineen Ja kaivanneeni hän-tä
koko sen ajan kun olin ollut
maailmalla "viisastumassa" Urho
lähestyi minua ja katsoi silmiin!
niin vakavana Ja tutkivana että
minä puoliksi nauraen Ja itkien
heittäydyin hänen slyeilyynsa
—Sinä kujeilija! olet leikitellyt
vakavalla asialla mutta nytpä en
enaa päastakaan sinua karkaa-maan
luotani tiedä sei
—Älä hyvä poika pusertele mi-nua
hengiltä I Päästä toki Ja läh-detään
Juomaan sovintokahvlt Ja
minun kotiatulokahvlnl samalla
kertaa
Seuraavan viikon sanomalehdes-sä
oli Aino Vuoren Ja Urho Mäkia-hon
kihlausllmoitus nuori mor-sian
ajatteli että mitähän hänen
tyttotuttavansa siellä talouskoulu!
la tuumivat kun olin näin kiireel-linen
Han paatti kutsua häihin
kalkki kesäiset tyttotuttavansa
saapa sitten nahda tulevatko
Aurinko laski iltaan Kaksi
nuorta onnellista ihmistä istui ik-kunan
ääressä tulevissa toiveis-saan
euralllen auringon viimeisiä
sädekehiä sen laskiessa lännen tai-vaalle
kuin ruusuiselle tyynylle
Kustantaja murhattiin
naisen Vieressä
Minneapolis Mlnn — 43-vuot- ias
viikkolehden kustantaja Arthur
Kasherman ammuttiin kuoliaaksi
maanantal-iltan- a Murhaajat am-puivat
hitaasti liikkuvasta mus-tasta
sedan-autos- ta kun Kasher-man
ja eräs tuntematon nainen
seisoivat lähellä Kashermanln ai-toa
He olivat tulleet Juuri ulos
eräästä ravintolasta "Alkaa ampu-ko"
huusi Kasherman kun eräs
mies työnsi revolverin ulos auton
ovesta Ja alkoi ampua Poliisit van-gitsivat
naisen todistajana Nainen
sanoi että hän el ollut nähnjt
murhaajien autoa
Veres Vanhaa
Veikeämpi
(Jatkoa :nelta slrulU)
Usta puuhaarat Ja kun sitten Justll-na-emin- ti
kilahuttl kirkkaalla Unel-iain
JotU srfimlih huul niin ikkli
pistettiin kanget Ja lapiot syrjiin jä-tettiin
puoliksi nostettu kiri siihen
lonkilleen kesantoinaan keskelle Ja
puitettlln puoliselle
Iltarupeamalla el töihin enii yri-tettykään:
onhan se Juhannusaatto
vaan kerran Tuodessa — (Jatkuu)
fm0mfimfm0mm00m0tm0m0mrmmt0mf0tm0mfm0mn0mmm00m yutf POfdU Qolumn
By
BAAAAAAAAAAAAAMWMkAAAAAAAAAAAAMMMMWMMMMMMMMMWMWy
EYES
Your eycs are mountaln tarns so
deep and dark
VVherin 1 sink and drown
I gaze into their depths of utter
nlght—
Oo down and down and down
My hearfs a gray gull flying
almlcss bound
Uttering mournful crles
Tralling broken pinlons
It flutter& slnks and dies
Only a passin g ripple
The echo of its cries
Tells of the danger lurklng
In the dark depths of your eycs
TUE GROUCH
VVe dont know what makcs a
grouch a grouch Wc havc alway&
had a suspicion that many of thcm
gct that way mainly bccause of
shyness Perhaps through an in-sldi- ous infcrlorlty complex they
start avolding people and bcforc
they know it they have developcd
a raspy cxtcrior that rcpcls cvcry-on- e
%ho comcs near thcm That is
uhy we pity the grouchcs and the
crabs It is why wc kccp trying
to flnd something about thcm to
like Some day wc are golng to
succecd and we hali be cver so
much happicr for doing so
Recipe for rcmcmbcring: Bc-cause
memory depends on your
nervous conditlon (tired and ner-vo- us
folks forget easlly) psycholo-gist- s
rccommend taking a few
deep breaths and rclaxing whcn
trying to rccall some person's naine
RURAL LIFE
On Canada's farms 83% of the
dwelllngs are of wooden construc-tio- n
Only 12% of our farm homes
have hot air furnaces
Only 20% havc electric llghting:
73% have a bathtub
There is a refrlgerator in 222%
and only one farm home in 25 has
mechanical refrlgeratlon which we
flnd in nearly a thlrd of the ur-ba- n
homes
There Is an automobile on onlj
437% of our farms and a tele-pho- ne
in 292%
Only one farm home out of 25
has an electric vacuum cleancr
THE SOURCE OF HAPPINESS
That for whlch wc ali strive
most — or at least thlnk that wc
do— is happiness It has bcen sald
that happiness llcs wlthin us and
that ali we have to do is to search
for it wlthln our own makc-u- p
It Is imposslble howevcr to flnd
something wherc nothlng has evcr
beenl You can prepare a garden
with the richcst of soil and givc
to It every care but If nothlng is
planted there your garden Is no
garden at ali It's that way wlth
happiness You havc to bc rcady
wlth a placc for It — and then
you have to go out and invltc it inl
Lo soul! sccst thou not God's pur- -
pose from the first?
The earth to be spann'd connec- -
ted by network
The people to become brothers and
slstcrs
The races nclghbors to marry and
bc given in marriage
The oceans to be cross'd the dls- -
tant brovght near
The lands to bewelded together
Not only does beauty fadc bjt
it leaves a rccord upon the face
a to what became of it
Pop said once "VVe had bad
luck wlth our kids they've ali
2rown up"
Civillzation is a race beUeen
education and catastrophe
Tolerancc is the blgness that
cnables us to let people be happy
in their own way lnstcad of our
way
VYoman accepts man for the
sake of matrimony and man
accepts matrimony for the sake
of woman
Beautiful young people are accl-den- ts
of nature But beautiful old
people are works of art
Diplomacy 1% cuttlng the other
fellow's throat wlthout using a
knife
Definition of a plaglarlst: "He's
half man— half carbon paper"
— Did yju see that charmin?
girl smlle at me?
—Weil the flrst tlme I saw you
I had to smlle too
VioU
FLOVVER FLOAT
Tiny floating lawns through
which crocuses or other small
bulos are pushing their way are
biink uscd on Winter dinner tab-l- es The base for these floating
gardens is a large plece of cork
in whlch holcs have been cut to
flt the bulbs placcd sq that as
the cork floats In the bowl thr
base of the bulb Just touchcs thr
water Storc In the dark untll
roots are formcd ?ow thlckly wlth
grass sccd and brlng Into light
and warmth
So You Think You Art
Absrnt-Mindr- d
A Harvard profcssor stoppcd rv student on the campus one day
and sald: "Pardon mc but can
you teli me which way I am walk-in- g
plcase?"
"You are golng north profes-M- r" he was informcd
"Ah thank you vcry much"
came the rejolnder "That means
I'vc alrcady had my lunch "
Irwin Edman frcqucntly votcd
Columbia University 's most popc-l- ar
profcssor and author of "Phl-losophc- r's
Hollday" lias the repu-tati- on of cxpcricncing acutc lapses
of memory One day he sald to
his class: "Ocntlemcn I wantcd
to teli you a story to nrove I'm
not abscnt-mlnde- d but unfortu- -
natcly I'vc forgotten it"
The man who probably took top
honors was the famous Gilbert K
Chesterton It Is reported by hb
blonrapher that he frcquently was
obliged to purchase a copy of hls
own magazine — "OKs VVeekly"
—to find the addrcss of hls Lon-don
office
Walter Savage Landor the re-now- ned nlneteenth ccntury Eng-lls- h
poet lived for an extcnded
pcriod in Florence Italy He waa
known for two great passion in
life— good food and beautiful
flowera He also had a bad me-mory
and a sharp temper
One day in a vlolcnt rage ovcr
the food served hlm at luncheon
he bounded Into the kitchen and
thrcw 1 chef through the wlndow
The cook landed in the bard
favorite flower bed
"My Ood" shriekcd Landor "I
forgot the vloletsP
The Arctic cxplorer knocked at
the door of the Esklmo's house
The Eskimo answered the sutii-ni
ons
"Heliol" greetcd the cxplorer
"Can you dircct mc to the North
Pole?"
"Thafs casy" returned the Es-kimo
"Yourc at the North Pole
now " at The cxplorer's eycs widenedl Re
polnted at the icy waste
"You mean" he cried "t&at
thls Is the North Pole rlght herc?"
The Eskimo nodded solemnly
"It Is" he asserted
The explorcr wavcd hls arnis
wlldly
Hoorayl Hoorayl" he shouted
The Eskimo blcw on hls frost-bitt- en
fingers
"Stick around awhlle" he chat-terc- d
"and you'11 changc your
mind
Anatomlsts scc no beautiful
uoman in ali their Ilves but only
a ghastly sack of boncs with Lätin
names to thcm and a network of
nerves and muscles and tlssues in-flam- ed
by dlsease
The ore tonnage removed daily
from the opcn plt copper mine of
the Utah Copper Co during nor-m- al
operatlons exceeds the dlrt
removed from the Panama Canal
during any one day at the helght
of Its constructlon
Liikkeen Muutto!
Aino Ficek
Beauty Salon
muutetta Tuoden alusta Soni of
England rakennuksesta talotn
174 ONTARIO ST
Port Artkur Out